Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut
Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei näy kartassa) 19 luonnonpuistoa 6 valtion retkeilyaluetta 12 Lapin erämaa-aluetta lähes 500 muuta luonnonsuojelualuetta Suomen yleisiä vesialueita Vuonna 2016 kansallispuistoihin tehtiin noin 2,8 miljoonaa käyntiä
Kansallispuisto LS-lain mukainen luonnonsuojelualue - Päätarkoitus on alkuperäisen luonnon ja monimuotoisuuden suojelu, myös kulttuuriperinnön säilyttäminen - Tarkoituksena tarjota myös mahdollisuuksia virkistäytyä luonnossa ja kasvattaa luontosuhdetta - Funktioksi on muodostunut myös paikallisen elinvoimaisuuden tukeminen matkailun kehittymiseen osallistumalla
Käyntimäärät ja pinta-alat 2001-2016; selittein
Kansallispuistokävijöiden motiivit Repoveden kansallispuiston kävijöiden motiivit Luonnon kokeminen Maisemat Rentoutuminen Yhdessäolo Poissa melusta ja saasteista
Suosituimmat kansallispuistot ovat osa matkailukeskusten vetovoimaa Käyntimäärät 2016 Pallas-Ylläs 538 800 Nuuksio 339 400 Urho Kekkonen 291 700 Oulanka 200 600 Koli 181 100 Pyhä-Luosto 153 000 6 Liisa Kajala Luontopalvelut 2014
Kansallispuistot voivat lisätä matkailualueen menestystä suoraan omien käyntimääriensä kautta
Kansallispuistokäyntien matkailutulovaikutukset Vaikuttavia tekijöitä mm. käynnin kesto ja palveluiden saatavuus Esimerkkejä: Repovesi 148 000 käyntiä, kokonaistulovaikutus 3,7 milj eur Pyhä-Luosto 153 000, 13,7 milj eur
Kansallispuisto on kansainvälisesti tunnettu kestävän matkailun brändi Yellowstone, Serengeti, Koli, Oulanka, 9 Liisa Kajala Luontopalvelut 2014
Mistä yksittäisen kansallispuiston suosio muodostuu 1. Maisemapiirteet ja luonnonolot - Tunturit ja vesistöt kaikkein suosituimpia Metla 2007
2. Palvelutarjonnan määrä ja laatu - Puistojen sisällä olevat palvelut, jotka pääosin maksuttomia, julkisin varoin ylläpidettyjä - Puistojen ulkopuolella oleva matkailuinfra ja palvelut, kunnan/kuntien matkailullinen suuntautuminen (myös loma-asutuksen runsaus vaikuttaa)
3. Puiston ikä - Ajan myötä tunnettuus ja maine lisääntyy - Suosio kasvaa, mikäli tyytyväisyys käyntiin säilyy korkealla tasolla - Hyvä luontokokemus saattaa kompensoida mahdolliset puutteet palveluissa!
Keitä kansallispuistokävijät ovat - - segmentointia
Social self-developers Tyypillisesti samalla läheisen matkailukeskuksen asiakkaita Liisa Kajala, Metsähallitus, Natural Heritage Services & Henna Konu, UEF, Centre for Tourism Studies 2012 14
Nature-oriented relaxation seekers Joissakin kansallispuistoissa suurin segmentti Liisa Kajala, Metsähallitus, Natural Heritage Services & Henna Konu, UEF, Centre for Tourism Studies 2012 15
Nostalgia appreciative seekers of mental well-being Omissa ryhmissään liikkuvat retkeilijät, jotka hakevat luonnonrauhaa Liisa Kajala, Metsähallitus, Natural Heritage Services & Henna Konu, UEF, Centre for Tourism Studies 2012 16
Exercising nature explorers Aktiviteettikeskeiset itsensä haastajat Liisa Kajala, Metsähallitus, Natural Heritage Services & Henna Konu, UEF, Centre for Tourism Studies 2012 17
Kansallispuistojen tulevaisuus kasvua ja kestävyyttä? Ristiriitoja ei automaattisesti ole, mutta toisaalta niitä voi syntyä Luontoarvojen säilyttäminen Matkailutulot Muu virkistyskäyttö
Luontoarvojen turvaaminen Luontoarvojen ja häiriöalttiiden kohteiden tunteminen Hyvä suunnittelu ja asiakasymmärrys Reittien kestävöinti, eroosion torjunta Jäte- ja polttopuuhuollon kustannustehokkaat ja kestävät ratkaisut Viestintä vastuullisesta retkeilystä suoraan kävijöille sekä kumppaneiden avulla Haasteena julkisen rahoituksen riittävyys
Matkailutulojen kasvattaminen Oletuksena on, että kansallispuistojen käyntimäärät kasvavat Luontomatkailun muuttuminen entistä palveluperustaisemmaksi Uusien asiakasryhmien tavoittelu? Palveluiden kehittäminen ennenkaikkea puiston ulkopuolella Kokonaisvaltainen suunnittelu (ml. kaavoitus) Investoinnit Tuotekehitys ja markkinointi Sitoutuminen vastuullisen, laadukkaan ja kestävän luontomatkailun kehittämiseen Viipymän pidentäminen matkailualueella Täydentävät/vaihtoehtoiset kohteet ja palvelut Saavutettavuus (myös julkisilla)
Muu virkistyskäyttö Paikkakuntalaisten virkistyskäyttö, jossa rahankäyttö vähäisempää kuin matkailussa Hyötyy matkailua varten kehitetyistä palveluista Tavoiteltavaa, sillä luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä Sopeutuuko ruuhkiin? Erämaisuuden kokemukset harvinaistuvat käytön kasvaessa?
Kiitos mielenkiinnostanne!