Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä Jäteryhmä 25.4.2013 Uusi jätelaki (646/2011) velvoittaa kunnan järjestämään mm. vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asunnossa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuollon asukkaille (JL 32 ). Lisäksi kunnan vastuulle kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätehuollon järjestäminen sekä ne liikehuoneiston yhdyskuntajätteet, jotka kerätään kiinteistöllä tai putkikeräysjärjestelmässä yhdessä edellä tarkoitettujen jätteiden kanssa. Jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnassa kahdella eri tavalla: 1. Kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai 2. Kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena Uuden jätelain mukainen ensisijainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset (jätelain 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Urakkasopimukset yksityisten kuljetusyritysten kanssa tekee kunnan jätelaitos tai jäteyhtiö. Toissijaisesti voidaan valita kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (aiemmin sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltijat itse sopivat yksityisen kuljetusyhtiön kanssa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta. Kyseinen kuljetusjärjestelmä voidaan valita, mikäli jätelaissa asetetut vaatimukset täyttyvät (JL 37 ). Päätös kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän jatkamisesta voidaan tehdä, jos: 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; 2. kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte toimitetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 3. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 4. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätteenkuljetusjärjestelmästä tekee päätöksen kunnan jätehuoltoviranomainen, jota tehtävää Rovaniemen, Ranuan ja Pellon alueella hoitaa kuntien tekemän sopimuksen mukaisesti Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto. Mikäli vanhoja ns. sopimusperusteisia jätteenkuljetuksia halutaan jatkaa, tulee jätehuoltoviranomaisen tehtäväksi arvioida, täyttääkö järjestelmä jätelain edellytykset. Arvioinnin perusteella jätehuoltoviranomaisen tulee tehdä kuljetusjärjestelmästä 1.5.2013 mennessä valituskelpoinen päätös. Kunnan jätehuoltoviranomainen tekee päätöksen kuljetusjärjestelmästä kuultuaan asianomaisia kuntia sekä kaikkia, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus. Päätöksenteko on viranomaistoimintaa ja jätehuoltoviranomainen ratkaisee asian itsenäisesti. Kuntien, jätelaitoksen ja muiden asianomaisten lausunnot eivät sido jätehuoltoviranomaista, mutta sen tulee päätöstä harkitessaan ottaa lausuntojen lakiperusteiset asiasisällöt huomioon.
Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston osakaskunnissa toimivasta jätehuollosta laaditaan seuraavansisältöinen selvitys, jonka pohjalta jaosto arvioi jätelain vaatimusten täyttymistä nykyisillä jätehuollon kuljetusjärjestelmillä: 1. Tiedot tilanteesta 2. Kotitalouksien asema (tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin) 3. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta (edistääkö jätteenkuljetus jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä) 4. Ympäristö (aiheuttaako vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle) 5. Yritysten asema Arvioinnin pohjaksi laadittava selvitystyö on ollut vireillä syksystä 2012 saakka ja on edelleen kesken. Selvitys valmistuu myöhemmin vuoden 2013 aikana. Selvitystyön tilannekatsaus esitellään kokouksessa. Esitys Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi Jätehuoltojaosto merkitsee tiedoksi, että kuljetusjärjestelmän arviointia koskeva selvitystyö on ollut vireillä syksystä 2012 lukien ja päättää, että asiasta tehdään jätelain mukainen päätös sen jälkeen, kun asiassa on tehty jätelain edellyttämät riittävät selvitykset. Päätös Jätehuoltojaosto 7.5.2013, 31 Jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti kaupungininsinöörin esityksen mukaisesti. Lisäksi jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti edellyttää, että yrittäjien kanssa käydään riittävät neuvottelut jätehuoltokokonaisuuden selvittämiseksi. Jäteryhmä 21.3.2014 Jätehuoltokokonaisuuden selvitystyö on tehty. Tarkastelu on rajattu jätelain 32 mukaisiin kunnan järjestämisvastuulla oleviin yhdyskuntajätteisiin. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset, joista tehdään oma selvityksensä (jätehuoltojaosto 3.12.2013 50). Työn aikana Rovaniemen, Ranuan ja Pellon alueiden kuljetusyritysten kanssa on järjestetty kaksi keskustelutilaisuutta (13.6.2013 ja 29.11.2013) sekä pyydetty jätehuoltoyritysten kommentteja kuljetusjärjestelmän nykytilasta. Yrityksiltä pyydettiin selvitystyön alkuvaiheessa myös asiakaslistat, joiden pohjalta tehtiin selvitystä nykyisen kuljetusjärjestelmän kattavuudesta ja liittymisasteesta vertaamalla saatuja aineistoja kaupungin asuinhuoneiden ja lomarakennusten kiinteistörekisteriin. Selvitystyön tuloksena saadut liittymisasteet olivat melko alhaisia ja antoivat syytä epäillä lähtöaineistojen puutteellisuutta. Yrityksiltä saatiin vuoden 2013 lopussa uudet asiakaslistat, joiden perusteella liittymisasteet tarkennettiin. 1) Tiedot tilanteesta Kuljetusyrityksiltä ja Napapiirin Residuum Oy:ltä saatujen asiakaslistojen mukaan liittymisasteet alueen kunnissa ovat alla olevan taulukon mukaiset
Rovaniemi Ranua Pello Kiinteistöjen määrä 15829 2816 2891 Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneet, kpl oma astia 10526 YKP 1943 oma astia 1472 YKP 1344 oma astia 1922 YKP 212 yht. 12469 yht. 2816 yht. 2134 Liittyneiden kiinteistöjen määrä (%) Liittymättömien kiinteistöjen määrä 78,8 100 73,8 3360 0 757 Alueella on käytössä myös asukkaiden keskenään tekemiä kimppasopimuksia (yhteisiä jäteastioita), joiden asiakasmääristä kuljetusyrityksillä ei ollut tarkkaa tietoa. Kimppojen yhteyshenkilöiltä on tarkistettu asiakasmäärät ja ne on lisätty järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneiden määrään. Kimppojen käyttäjät on yllä olevassa taulukossa huomioitu oman astian käyttäjämäärissä. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymättömien osuus on Rovaniemellä ja Pellossa merkittävä. Rovaniemen alueen liittymisastetta on tarkasteltu alueellisesti jakamalla kaupungin alue viiteen alueeseen.
Kuva 1, Jätteenkuljetukseen liittymättömät kiinteistöt alustavan aluejaon mukaisesti Kaupungin keskustan jätehuollon liittymisaste on 92 %. Muilla kaupungin alueilla jätehuollon liittymisaste vaihtelee 61-70 % välillä. 2 Kotitalouksien asema 2.1 Palvelujen saatavuus Ranuan kunnan alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkeräys (KJJ) koko kunnassa ja siten kuljetuspalveluja on saatavilla tasapuolisesti koko kunnan alueella. Jätteen kuljetus toimii jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rovaniemellä on kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta jouduttu täydentämään haja-asutusalueilla (22 erillistä aluetta) kunnan järjestämällä jätteenkeräyksellä palvelujen saatavuuden varmistamiseksi. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla yrittäjien toimittamien asiakaslistojen mukaan saattaa toimia yksi tai kaksi yritystä. Harvaan asutuilla alueilla mahdollisuus jätteenkuljetuksen kilpailuttamiseen on heikko. Rovaniemen alueella toimii yhteensä neljä jätteenkuljetusyritystä.
Kuva 2, Rovaniemen KJJ-alueet kartalla Pellon kunnan alueella on kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta jouduttu haja-asutusalueilla täydentämään yhteiskeräyspisteillä. Pellon alueella toimii ainoastaan yksi jätteenkuljetusyritys ja mahdollisuus jätteenkuljetuksen kilpailuttamiseen on heikko. 2.2 Hintojen kohtuullisuus eri alueilla ja hintaerot
Kuva 3, Tyhjennyshinnat Ranuan, Rovaniemen, ja Pellon alueella Kuvassa 3. on verrattu alueen hintoja vuodelta 2013. Vertailuhintana on käytetty 240 litran jäteastian tyhjennystä. Roi A-D ovat Rovaniemen yksityisten kuljetusyritysten jäteastian tyhjennyshintoja ja Roi E on Rovaniemen KJJ -alueiden tyhjennyshinta. Yksityisten yritysten hinnoissa on eroja; hinnat vaihtelevat n. 4 eurosta yli 9 euroon. Vertailussa ei ollut käytössä tarkkoja tietoja siitä, millä alueilla hinnat ovat käytössä, mutta on oletettavaa, että edullisimmat hinnat ovat keskustaajaman alueella ja kalleimmat haja-asutusalueilla. Vertailussa Rovaniemen KJJ -hinta on kallein, mutta on huomattava, että KJJ -alueet sijaitsevat etäisillä haja-astutusalueilla, joissa kiinteistöjen välimatkat ja auton tyhjennysmatkat ovat pitkiä sekä jätemäärän kertymä vähäinen. 2.3 Palvelun laatu: Nykyinen toimivuus, vertaaminen kunnan järjestämän kuljetuksen mahdollisiin laatukriteereihin Kunnan järjestämä jätteenkeräys täyttää jätelain ehdot toimivuudessa ja palvelussa koko Ranuan kunnan alueella ja Rovaniemellä kunnan järjestämän jätteenkeräyksen alueella. Rovaniemellä on voimassa sekä kiinteistön haltijan järjestämä että kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Entistä sopimusperusteista, nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta on täydennetty 22 erillisellä kunnan järjestämän jätteenkeräyksen alueella vuoden 2009 alusta lähtien. Näillä kunnan järjestämän jätteenkeräyksen alueella on mahdollista käyttää sekä kiinteistökohtaista keräystä että yhteiskeräyspisteitä, joita on käytettävissä yhteensä 41 eri paikassa. Kunnan järjestämä jätteenkeräys on tarkoitettu sekä vakituiselle että vapaa-ajan asutukselle. Rovaniemen kaupungin alueella toimii pääosin kiinteistön haltijan kilpailuttama jätteenkeräysjärjestelmä, mikä täyttää jätelain ehdot toimivuudessa kaupungin keskustan asemakaava-alueella. Rovaniemen haja-asutusalueilla, joissa on kiinteistön
omistajan kilpailuttama jätteenkeräysjärjestelmä, on paljon jätehuoltoon liittymättömiä asuin- ja lomarakennuksia. Liittymisaste vaihtelee eri alueilla 61-70 % suuruisena ja syrjäisillä alueilla jätteen kuljetuspalvelun tarjonta on vähäistä. Pellon kunnan alue on kokonaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen aluetta, jossa jätteenkuljetusta on täydennetty yhteiskeräyspisteillä. Yhteiskeräyspisteitä on käytettävissä kahdeksan, joista pääosa on taajaman ulkopuolella, lukuun ottamatta Ahjolan teollisuusalueella sijaitsevaa yhteiskeräyspistettä. Jätehuollon liittymisaste koko Pellon kunnan alueella on n. 74 %. 3 Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta 3.1 Viranomaisten käytännön mahdollisuudet seurata ja valvoa jäteastioiden tyhjennyksiä ja jätteenkuljetusta Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistöjen valvonta ja liittäminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen on vaivatonta. Asiakasrekisteri ja kuljetusrekisteri hoidetaan keskitetysti ja sitä verrataan tyhjennysten osalta jätehuoltomääräyksiin ja rekisterit ovat valvovien viranomaisten käytössä. Asiakkaat kommunikoivat kaikkien jätehuoltoasioidensa osalta saman palvelujärjestäjän kanssa, jolta saa sekä asiakaspalvelua että jäteneuvontaa. Kiinteistöjen liittymistä jätteenkuljetukseen on vaikeampi seurata kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Valvonta edellyttää kaikkien kuljetusyritysten asiakasrekistereiden vertaamista kaupungin kiinteistörekisteriin. Tietotekniikan hyödyntämisestä huolimatta, selvitystyö vaatii huomattavan työmäärän. Tämä on käynyt käytännössä selkeästi ilmi liittymisasteiden selvitystyön aikana. Jäteviranomaisen vaikutusmahdollisuudet yksittäisen talouden jätehuollon toimimattomuuteen yksinään ovat rajalliset. Jätehuoltoviranomainen ja ympäristösuojeluviranomainen voivat yhdessä käyttää seuraavanlaista menettelyä kiinteistön pakottamiseksi järjestettyyn jätteenkuljetukseen: Jätehuoltoviranomainen 1. Tiedustelu/kehotuskirje kiinteistön omistajalle Ympäristönsuojeluviranomainen 2. Kehotuskirje 3. Määräyskirje/kuuleminen 4. Ympäristölautakunnan pakkokeinopäätös esim. uhkasakko. Päätöksestä valitusmahdollisuus KHO:n asti Jokainen vaihe edellyttää asiakas- ja kuljetusrekistereiden vertailua, puutteiden kirjaamisia ja muuta asian virallista käsittelyä jotta saadaan oikea tieto, onko kiinteistö liittynyt kuljetusjärjestelmään. Lisäksi jokaisessa vaiheessa tulee varata riittävä aika, n. 2-4 viikkoa, toimenpiteitä varten. Pahimmassa tapauksessa yhden kiinteistön velvoittaminen jätehuoltonsa järjestämiseksi aiheuttaa kohtuuttoman suuren kustannuksen. Lisäksi edellä mainitun valvontaprosessin läpivieminen voi pisimmillään viedä vuosia. 3.2 Eri järjestelmien vaikutukset kunnan jätelaitoksen käsittelyjärjestelmään ja sen kehittämiseen
Napapiirin Residuum Oy on hoitanut kunnan kilpailuttamaa keskitettyä jätteen keräysjärjestelmää Ranuan kunnan alueella ja osalla Rovaniemen kaupungin aluetta. Yhtiöllä on käytössä henkilöresurssit ja tietokoneohjelmat toiminnan laajempaakin järjestämistä varten. Yhtiön henkilöstö hoitaa keskitetyssä järjestelmässä asiakaspalvelun, neuvonnan ja jätehuollon palvelujen laskutuksen asiakkailta. Lisäksi keräyksen kilpailutuksen järjestämiseen ja jätehuollon kuljetusurakoiden valvontaan yhtiön palveluksessa on osaavaa henkilöstöä ja nykyinen resurssi riittää laajemmankin alueen toiminnan hoitamiseen. Keskitetty järjestelmä vähentää roskaantumista sekä muuta jätehuollon toiminnanohjauksen ja seurantaresurssin tarvetta. Keskitetyn kilpailutuksen kautta kuljetusyritykset ja kiinteistöt ovat sopimussuhteessa jätelaitoksen kanssa. Keskitetty järjestelmä mahdollistaa muunkin alueellisen jätehuollon keskittämisen alueelliselle palveluyrittäjälle, kuten ekopistepalveluihin liittyvät kuljetus- ja ylläpitopalvelut. Jätelaitos pyrkii lähitulevaisuudessa keskittämään jätehuollon palvelut jäteasemien yhteyteen kunnissa. Palvelujen ja kuljetusten optimointi helpottuu keskitetyn järjestelmän avulla. 4 Ympäristö Jätehuoltoon liittymättömien kiinteistöjen tuottama jätemäärä aiheuttaa ylimääräistä ympäristön kuormittumista mm. roskaantumisen ja jätehuoltomääräysten vastaisen polttamisen myötä. Lisäksi jätteiden sopimukseton toimittaminen yhteiskeräyspisteisiin aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Vaarallisten jätteiden väärä käsittely voi aiheuttaa myös ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Jätehuoltonsa jätelain mukaisesti järjestäneet taloudet joutuvat kantamaan myös järjestettyyn jätehuoltoon liittymättömien talouksien aiheuttamat kustannukset. Oulun seudulla on tutkittu vuonna 2008 jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja, jossa vertailtiin eri kuljetusjärjestelmien taloudellisuutta, ympäristövaikutuksia, palvelujen laatua sekä mahdollisten keräysjärjestelmien muutosten aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkeräyksen kilometrisuorite oli vuodessa 14 % suurempi verrattuna kunnan järjestämään keskitettyyn jätteenkuljetusjärjestelmään. Kilometrimäärä on suoraan verrannollinen ajosta syntyvien päästöjen määrään. 5 Yritysten asema 5.1 Toimivat yritykset ja kuljetusten merkitys niiden toiminnassa Alueella toimivien yritysten koko vaihtelee valtakunnallisesta pörssiyhtiöstä pienempiin, muutaman henkilön työllistäviin perheyrityksiin. Ensiarvoisen tärkeää on huomioida pienempienkin yritysten mahdollisuudet toimia myös tulevaisuudessa. Yritysten esittämien mielipiteiden mukaan on toivottavaa järjestää mahdollinen kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutus siten, että pienelläkin yrityksellä on realistiset mahdollisuudet tarjota palvelua kannattavasti. Tällä hetkellä yritykset investoivat todella varovaisesti ja ainakin yksi yritys on ilmoittanut jäädyttäneensä investointinsa, koska heillä on epätietoa miten jätteenkuljetus jatkossa tullaan järjestämään. On siis kaikkien etu, että tilanne ratkaistaan mahdollisimman nopeasti. 5.2 Mahdollinen uusien yrityksien syntyminen ja yritysten poistuminen keskitetyn kilpailutuksen myötä
Nykyiset kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla toimivat kuljetusyritykset ovat huolissaan asiakkuuksiensa menettämisestä, mikäli alueilla siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Ranualla ovat sekä kuljetusyritys, että asukkaat olleet tyytyväisiä järjestelmän toimivuuteen. Alueella tehdyn selvityksen perusteella kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella on edelleen n. 4200 kuljetusjärjestelmään liittymätöntä. Kun liittymättömät taloudet saadaan liittymään jätehuoltoon, asiakasmäärät ja kuljetustarpeet lisääntyvät mahdollistaen yritystoiminnan kasvamisen ja kehittämisen Keski-Lapin alueella. Jäteryhmän esitys: Tehtyjen selvitysten perusteella Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston toiminta-alueella jätelain 37 edellytykset täyttyvät vain Rovaniemen kaupunkikeskustan asemakaava-alueella. Tällä lain edellytykset täyttävällä alueella jatketaan kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Muilla Rovaniemen kaupungin osaalueilla ja Pellon kunnan alueella siirrytään kunnan järjestämään keskitettyyn jätteenkuljetukseen. Ranuan kunnan alueella säilytetään kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kuljetusjärjestelmän muutos toteutetaan 3 vuoden siirtymäajan jälkeen ja kilpailutettavien urakkasopimusten pituus on 5 vuotta. Rovaniemen kaupunkikeskuksen asemakaavan ulkopuolinen alue jaetaan neljään erillään kilpailutettavaan osa-alueeseen ja Pello sekä Ranua kilpailutetaan omina alueinaan. Alueet kilpailutetaan porrastettuna jätehuollon pk-yritysten kehittymisen ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kuljetusten hankinta ja sen muut periaatteet tulee hyväksyä etukäteen teknisen lautakunnan jätehuoltojaostossa. Esitys Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi Päätös Jätehuoltojaosto merkitsee tiedoksi edellä olevan selvitystyön ja jäteryhmän esityksen sekä päättää ennen asian jatkokäsittelyä pyytää lausunnot jätehuoltojaoston toiminta-alueen kunnilta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Rovaniemen aluelautakunnilta, Lapin ELY -keskukselta ja Lapin Yrittäjät ry:ltä ja varata jätehuoltojaoston toiminta-alueen kuntien asukkaille ja alueella toimiville jätehuoltoyrityksille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Lisäksi jätehuoltojaosto päättää tiedottaa asiasta jätelain 38 :n mukaisesti. Jätehuoltojaosto 1.4.2014, 10 Jätteenkuljetusjärjestelmän selvitystyön ja asiasta tehdyt esitykset jätehuoltojaostolle esitteli esittelijä Olli Peuraniemi. Esittelyjen ajan paikalla oli asiantuntijana jätehuoltoasiamies Mika Maijala. Täydennetty esitys Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi täydensi päätösesitystään siten, että lausunnot pyydetään 30.6.2014 mennessä. Jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti kaupungininsinöörin täydennetyn esityksen mukaisesti.
Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi / 31.7.2014 Selvitys kuulutettiin nähtävillä olevaksi Lapin Kansassa, Kuriirissa, Meän Torniolaaksossa sekä kuntien ilmoitustauluilla. Selvitys oli nähtävillä kaupungin internet -sivuilla 30.4. - 30.5.2014. Mielipiteet pyydettiin palauttamaan kirjallisesti 30.5.2014 mennessä. Lausuntopyynnöt toimitettiin Ranuan ja Pellon kunnalle, Rovaniemen kaupungille, Ympäristölautakunnalle, Lapin ELY -keskukselle, Lapin Yrittäjät ry:lle sekä Rovaniemen aluelautakunnille. Lausunnot tuli toimittaa 30.6.2014 mennessä. Lausuntoja saapui kaikkiaan 12 kpl ja mielipiteitä yhteensä 11 kpl. Jätetyt lausunnot ovat liitteenä 1 (Ranuan kunta, Pellon kunta, Rovaniemen kaupunginhallitus, Ympäristölautakunta, Lapin Yrittäjät ry, Suomen Yrittäjät ry, Ranuantien alueltk, Sodankyläntien alueltk, Yläounasjoen alueltk, Alakemijoen alueltk, Alaounasjoen alueltk sekä Yläkemijoen alueltk). Saapuneet mielipiteet ovat liittenä 2 (Ympäristöteollisuus ja - palvelut, SKAL ry, SKAL Lapin liikenneyrittäjät ry, Lapin Kauppakamari, Pellon Jätehuolto Nousiainen Oy, Alpo Isomäki, AKT Rovaniemen aluetoimisto, AKT, Lassila Tikanoja Oyj, Napapiirin Residuum Oy sekä Vanhusneuvosto). Kuntien lausunnoista voi todeta kiteytetysti seuraavaa; Ranuan kunta esittää, että kunnan alueella säilytetään nykyinen hyväksi koettu kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetusjärjestelmä. Pellon kunta esittää, että kunnassa säilytetään nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Rovaniemen aluelautakunnat esittävät kantanaan, että Rovaniemellä tulee olla kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ja samaa mieltä ovat myös Rovaniemen kaupunginhallitus sekä kuntien yhteinen ympäristölautakunta kuitenkin esittäen myös samalla nykyistenkin kunnan järjestämän kuljetusjärjestelmän purkamista alueilta (22 aluetta). Lopuissa lausunnoissa ja mielipiteissä ollaan lähtökohtaisesti sitä mieltä, että kaupungissa ja Pellossa tulee säilyttää kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Samalla osassa lausuntoja ja mielipiteitä korostettiin, että viranomaisen tulee huolehtia jätelain toteutumisesta koko alueella. Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus tai kunta voi päättää että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Eli käytännössä on tehtävä ratkaisu kunnittain tai kunnanosa-alueittain joko kunnan järjestämä tai kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Ranuan kunnan alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja kunta haluaa myös tämän järjestelmän jatkuvan. Jäteryhmän aiemman esityksen mukaisesti Ranualla on syytä säilyttää kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Rovaniemen kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta sekä samoin joissakin mielipiteissä esitetään haja-asutusalueilla (22 kpl) toimivan kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen siirtämistä kiinteistön haltijan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi. Näille alueille on Napapiirin Residuum Oy rakentanut 41 kpl yhteiskeräyspistettä ja näiden Residuum Oy:n omistamien keräyspisteiden tyhjennys ja kunnossapito rahoitetaan yhteiskeräyspisteiden käyttäjämaksuilla. Yhteiskeräyspisteisiin liittyneitä käyttäjiä on yhteensä 2124 kiinteistöä. Pellon kunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta täydentää 8 yhteiskeräyspistettä. Sekajärjestelmän yhteiskeräyspisteiden tyhjennys ja kunnossapito rahoitetaan osin käyttäjämaksuilla ja osin Residuumin
toimita-alueen muilla jätemaksuilla. Järjestelmään liittyneitä kiinteistöjä on yhteensä 188 kpl. Mikäli koko kaupunginalueella ja Pellossa siirrytään kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen jää avoimeksi kuka lunastaa yhteiskeräyspisteet ja vastaa yhteiskeräyspisteiden hoidosta, ylläpidosta sekä käyttäjämaksuista ja - rekisteristä. Yhteiskeräyspisteiden poistaminen aiheuttaa erittäin merkittävän palvelutason heikentämisen juuri niillä alueilla missä markkinaehtoista tarjontaa ei aiemmin ole ollut saatavilla. Kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta korostavat lausunnoissaan jätehuoltoviranomaisen roolia ja kaupunginhallitus toteaa, että jätehuoltoviranomaisen tulee huolehtia jätelain toteutumisesta koko kaupungin alueella. Tätä valvontaa ja pakkokeinoja on kuvattu selvityksen kohdassa 3.1. Käytännössä tämä tietää 1-2 vakituisen työntekijän palkkaamista jätehuoltoviranomaisen palvelukseen päivittämään ja vertaamaan rekistereitä ja toimimaan aktiivisesti asukkaiden suuntaan. Jätehuollon viranomaistoiminnan lisääntyvät kustannukset maksetaan asiakkailta perittävillä jätemaksuilla. Vailla jätepalveluja on selvityksen mukaan n. 4000 kiinteistöä ja mahdollisen muutoksen myötä nykyiset palvelut poistuisivat n. 2300 kiinteistöltä. Jätelaki toteaa, että kiinteistön haltija on järjestettävä jätehuolto ja jätehuoltomääräykset edellyttävät, että kiinteistöllä tulee olla kiinteistökohtainen astia tai tietyin edellytyksin kimppa-astia lähikiinteistön kanssa. Haja-asutusalueilla voi käyttää myös yhteiskeräyspistettä. Jätelaki mm. edellyttää, että jätteen kuljetuspalveluja on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Viranomaisen keinot huolehtia näiden jätelain velvoitteiden täyttymisestä ovat kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lähes olemattomat. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Ekokympin) alueella on kehitetty ja otettu käyttöön kompromissimalli. Mallissa kuljetus ja käsittely on erotettu toisistaan. Kuljetus säilyy kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena ja käsittelyvastuu siirtyy kunnalle jätteen syntypaikalta lähtien. Kainuussa kuntayhtymä hinnoittelee käsittelyn astia-/jätejaekohtaisesti ja kuljetusyrittäjät hinnoittelevat kuljetukset. Käsittelymaksu on kaikilla kiinteistöjen haltijoille samansuuruinen. Kuljetushinnat voivat vaihdella yrittäjittäin ja alueittain. Yrittäjä lähettää asiakkaalle laskun, missä kuljetus ja käsittely ovat eroteltuna. Kuntayhtymä laskuttaa yrittäjiltä käsittelymaksut yrittäjän kahden viikon välein toimittaman aineiston perusteella. Ekokympin alueella on astiakohtaisen keräyksen lisäksi aluekeräysjärjestelmä / yhteiskeräyspisteet. Yhteiskeräyspisteet (n. 130 kpl) sijaitsevat lähinnä harvaan asutulla alueella ja taajamaan tuloreitin varrella. Yhteiskeräysasiakkaisiin Kainuussa kuuluu n. 12.000 lomakiinteistöä ja muutama tuhat asuinkiinteistöä. Kuljetusyritykset antavat listaukset kiinteistöistä, joiden astiat he tyhjentävät jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ekokymppi vertaa omaa asiakasrekisteriä listoihin. Kuljetusyrittäjien antamien asiakaslistojen ulkopuolella olevat järjestelyyn liittymättömät asiakasrekisterin mukaiset kiinteistöt maksavat aluekeräysmaksun. Kaikki kiinteistöt ovat siten liittyneet lain mukaisesti järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja maksavat oman osansa jätehuollosta. Ekokympin alueella järjestelmä on koettu hyväksi; kaikki kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätehuollon piiriin joko kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen kautta tai aluekeräysverkoston asiakkaana, kaikki jätteentuottajat osallistuvat kustannuksiin, tyhjennykset on saatu jätehuoltomääräysten mukaisiksi ja asiakkaat sekä kuljetusyritykset ovat olleet tyytyväisiä järjestelyyn. Kainuussa kehitetty malli vastaisi myös Rovaniemellä lausuntojen ja mielipiteiden tahtotilaan kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen Pellon ja Rovaniemen osalta. Toisaalta malli mahdollistaa yhteiskeräyspisteiden säilyttämisen ja verkon kehittämisen sinne, missä tarpeita mahdollisesti on. Jätetaksaan määriteltävällä aluekeräysmaksulla malli mahdollistaisi jätelain toteutumisen koko toiminta-alueella
Liite 1 Liite 2 Saapuneet lausunnot Saapuneet mielipiteet Esitys Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi Jätehuoltojaosto päättää merkitä saapuneet lausunnot ja mielipiteet tiedoksi. Samalla jätehuoltojaosto päättää, että Ranuan kunnan alueella säilytetään kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Rovaniemen kaupungin ja Pellon osalta valmistellaan Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Ekokympin) alueella kehitellyn kompromissimallin pohjalta selvitys vaihtoehtoiseksi kuljetusjärjestelmäesitykseksi. Jätehuoltojaosto 19.8.2014, 16 Jätehuoltojaosto kävi asiasta yleiskeskustelun. Yleiskeskustelun jälkeen jätehuoltojaosto piti kokoustauon klo 16.40-16.50. Aimo Honkavuori esitti Esko Harju-Auttin, Kaisu Huhtalon ja Rauno Kelahaaran kannattamana, että jätehuoltojaosto päättää merkitä saapuneet lausunnot ja mielipiteet tiedoksi. Samalla jätehuoltojaosto päättää, että Ranuan kunnan alueella säilytetään kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja Pellon kunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Rovaniemen kaupungin osalta valmistellaan selvitys Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Ekokympin) mallin mukaisesta vaihtoehtoisesta kuljetusjärjestelmästä. Jäsen Annika Mellajärvi esitti Jani Leppäjärven ja Sanna-Maaria Petäjäjärven kannattamana seuraavaa: Jätehuoltojaosto päättää, että Ranuan kunnan alueella säilytetään kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Pellon ja Rovaniemen kunnan alueella jatketaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää. Rovaniemen alueella tällä hetkellä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaisesti hoidetuilla erillisillä 22 alueella ei tehdä vielä päätöstä aluekeräyspisteiden vuoksi. Rovaniemen ja Pellon kunta täyttävät jätelaissa 37 asetuksen mukaiset vaatimuksen kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta - Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin - kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte toimitetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan - jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle - päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltojaosto päättää, että kiinteistön haltijan järjestämillä jätteenkuljetusalueilla jätehuoltojärjestelmään kuulumattomia kiinteistöjä lähestytään lähettämällä jäteviranomaisen toimesta kirje kiinteistön haltijalle. Kehotuskirjeessä velvoitetaan kiinteistöä liittymään jätteenkuljetuksen piiriin sekä kerrotaan selkeästi kiinteistön eri jätekeräysvaihtoehdoista ja jäteyrityksistä yhteystietoineen.
Tarvittaessa jäteviranomainen voi käyttää jatkotoimenpiteitä yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa, mikäli kiinteistö ei liity jätehuoltoon määräajan puitteissa. Jatkotoimenpiteitä ovat kehotuskirje, määräyskirje/kuuleminen sekä ympäristölautakunnan pakkokeinopäätös esim. uhkasakko. Jäteviranomaisen tehtävä on ylläpitää jäterekisteriä. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta päätetään erikseen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kaupungininsinöörin pohjaesityksestä poikkeavaa kannatettua esitystä, joten asiasta on äänestettävä. Jätehuoltojaosto hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestysjärjestykseksi, että ensin asetetaan vastakkain Aimo Honkavuoren esitys ja Annika Mellajärven esitys ja sen jälkeen asetetaan vastakkain äänestyksen voittanut ja kaupungininsinöörin pohjaesitys. Äänestys 1 Jätehuoltojaosto hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestystavaksi nimenhuutoäänestyksen, jonka mukaan Aimo Honkavuoren esitystä kannattavat vastaavat jaa ja Annika Mellajärven esitystä kannattavat vastaavat ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä (4) jaa ääntä ja kolme (3) ei ääntä, liite 3. Puheenjohtaja totesi, että Aimo Honkavuoren esitys on voittanut ja se asetetaan vastakkain kaupungininsinöörin pohjaesityksen kanssa. Äänestys 2 Jätehuoltojaosto hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestystavaksi nimenhuutoäänestyksen, jonka mukaan kaupungininsinöörin pohjaesitystä kannattavat vastaavat jaa ja Aimo Honkavuoren esitystä kannattavat vastaavat ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin nolla (0) jaa ääntä ja seitsemän (7) ei ääntä, liite 4. Päätös Puheenjohtaja totesi, että jätehuoltojaoston päätökseksi on tullut Aimo Honkavuoren esitys. Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen. ------ Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi/29.9.2014 Jätehuoltojaosto päätti, että Rovaniemen kaupungin osalta valmistellaan selvitys Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Ekokympin) mallin mukaisesta vaihtoehtoisesta kuljetusjärjestelmästä. Heti selvitystyön aluksi oltiin yhteydessä kuntaliittoon ja selvisi, että automaattinen laskutus aluekeräyksistä listan perusteella sisältää laillisuusvajetta. Jätelain 35 4 mom. toteaa, että kunta voi päättää että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Eli käytännössä tulisi kuitenkin rajata nämä alueet aluekeräyksen piiriin ja tarjota aluekeräystä näille alueille. Tämä asia tuli esille myös kuntaliiton järjestämässä jätehuoltoviranhaltijoiden ajankohtaispäivillä Helsingissä 27.8.2014 ja tämä johtanee muutoksiin niissä kunnissa missä vastaava malli on käytössä.
Osassa lausuntoja ja mielipiteitä esitettiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen purkamista 22 alueelta. Näillä alueilla on Napapiirin Residuum Oy rakentamaa yhteiskeräyspistettä yhteensä 41 kpl ja yhteiskeräyspisteisiin liittyneitä käyttäjiä on yhteensä 2124 kiinteistöä. Jätehuoltojaoston puolesta kaupungininsinööri lähetti lausuntopyynnön Napapiirin Residuum Oy:lle (liite 5) ja Napapiirin Residuum Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 18.9.2014 45 antaa liitteenä 6 olevan lausunnon jätehuoltojaostolle. Lausunnon mukaan mikäli näillä alueilla keräysjärjestelmä muuttuu kiinteistön omistajan kilpailuttamaksi ja nykyiset aluerajaukset poistetaan, alueen yhteiskeräyspisteiden käyttö on nykymuodossa lopetettava. Yhtiö kerää astiat keräyspisteeltä pois tai käyttää sekä muuttaa niitä ekopisteverkostossa hyödyntäen. On vielä todettava, että lausunnossaan yhtiö toteaa seuraavaa: Mikäli Napapiirin Residuum Oy:n kilpailuttamat alueet laajenevat koskemaan esimerkiksi Rovaniemen asemakaavan ulkopuolisia alueita kokonaisuudessaan, alueelle rakennettaisiin koko alueen kattava yhteiskeräysverkosto täydentämään kiinteistökohtaista jätehuollon kuljetuspalvelua. Rovaniemen KJJ-alueilla on jätehuollon liittymisaste 100 % eli kaikki kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätelain 149 4 mom. mukaan siellä missä jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisesti, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä päätös asiassa. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Selvityksen kohdassa 2.1 on todettu, että Rovaniemellä on kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta jouduttu täydentämään hajaasutusalueilla (22 erillistä aluetta) kunnan järjestämällä jätteenkeräyksellä palvelujen saatavuuden varmistamiseksi. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla yrittäjien toimittamien asiakaslistojen mukaan saattaa toimia yksi tai kaksi yritystä. Harvaan asutuilla alueilla mahdollisuus jätteenkuljetuksen kilpailuttamiseen on heikko. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräyksiä ei Rovaniemellä noudateta, järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomia kiinteistöjä oli selvitystyön aikaan yli tuhat vakituista kiinteistöä ja n. 1500 vapaa-ajan asuntoa. Kimppa-astioiden asiakkaat ja osin astioiden tyhjennysvälit puuttuvat yrityksiltä saaduista kuljetusrekistereistä ja näiltä osin ei ole varmaa tietoa jätehuoltomääräysten täyttymisestä. Liite 5 Liite 6 Lausuntopyyntö yhteiskeräyspisteistä Napapiirin Residuum Oy:n lausunto Esitys Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi Tehtyjen selvitysten perusteella Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston toiminta-alueella jätelain 37 edellytykset täyttyvät vain Rovaniemen kaupunkikeskustan asemakaava-alueella. Tällä lain edellytykset täyttävällä alueella jatketaan kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Muilla Rovaniemen kaupungin osaalueilla siirrytään kunnan järjestämään keskitettyyn jätteenkuljetukseen. Kuljetusjärjestelmän muutos toteutetaan 3 vuoden siirtymäajan jälkeen ja kilpailutettavien urakkasopimusten pituus on 5 vuotta. Rovaniemen kaupunkikeskuksen asemakaavan ulkopuolinen alue jaetaan neljään erillään kilpailutettavaan osaalueeseen. Alueet kilpailutetaan porrastettuna jätehuollon pk-yritysten kehittymisen ja
kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kuljetusten hankinta ja sen muut periaatteet tulee hyväksyä etukäteen teknisen lautakunnan jätehuoltojaostossa. Jätehuoltojaosto 11.11.2014, 24 Jäsen Annika Mellajärvi esitti Aimo Honkavuoren, Kaisu Huhtalon, Sanna-Maaria Petäjäjärven ja Leila Senbomin kannattamana seuraavaa: Rovaniemen koko kunnan alueella toteutetaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Rovaniemen alueella tällä hetkellä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaisesti hoidetuilla erillisillä 22 alueella jatketaan jätteenkuljetusta kunnan järjestämänä yhteiskeräyspisteiden säilymisen vuoksi toistaiseksi. Rovaniemen kunta täyttää jätelaissa 37 asetuksen mukaiset vaatimuksen kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta - Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin - kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte toimitetaan kunnan määräämään vastaanotto- ja käsittelypaikkaan - jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle - päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltojaosto päättää, että jätehuoltojärjestelmään kuulumattomia kiinteistöjä lähestytään lähettämällä jäteviranomaisen toimesta kirje kiinteistön haltijalle. Kehotuskirjeessä velvoitetaan kiinteistöä liittymään jätteenkuljetuksen piiriin sekä kerrotaan selkeästi kiinteistön eri jätekeräysvaihtoehdoista ja jäteyrityksistä yhteystietoineen. Tarvittaessa jäteviranomainen voi käyttää jatkotoimenpiteitä yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa, mikäli kiinteistö ei liity jätehuoltoon määräajan puitteissa. Jatkotoimenpiteitä ovat kehotuskirje, määräyskirje/kuuleminen sekä ympäristölautakunnan pakkokeinopäätös esim. uhkasakko. Jäteviranomaisen tehtävä on ylläpitää jäterekisteriä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupungininsinöörin pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Jätehuoltojaosto hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestystavaksi nimenhuutoäänestyksen, jonka mukaan kaupungininsinöörin pohjaesitystä kannattavat vastaavat jaa ja Annika Mellajärven esitystä kannattavat vastaavat ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kaksi (2) jaa ääntä ja viisi (5) ei ääntä, liite 7. Päätös Puheenjohtaja totesi, että jätehuoltojaoston päätökseksi on tullut Annika Mellajärven esitys. Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi ja jäsen Esko Harju-Autti ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen.
Lisätietoja kaupungininsinööri Olli Peuraniemi puh. 040 536 1071 etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi