POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN ALUETALOUSKATSAUS 214
Sisältö Johdanto... 3 Väestö... 4 Maakunnat... 4 Seutukunnat... 9 Kunnat... 14 Taajamat... 1 Koulutustaso... 21 Ulkomaataustaiset... 23 Yritykset... 24 Maakunnat... 24 Seutukunnat... 29 Kunnat... 36 Bruttokansantuote... 39 Maakunnat... 39 Työlliset... 49 Maakunnat... 49 Seutukunnat... 61 Kunnat... 6 Työttömyysasteet ja työllisyysasteet... 3 Käytettävissä olevat tulot... 6 Yhteenveto... 2
Johdanto n ELY-alueen vahvuutena on voimakas teollisuus. Vientiin suuntautunutta suurteollisuutta on Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa ja niiden alihankintaverkostot tuovat työtä myös muualle maakuntiin. Vaasanseudun energiaklusteri on jopa Pohjoismaiden suurin lajissaan. Maa- ja metsätalous on koko maahan verrattuna toinen tärkeä toimiala, jossa on erikoistunutta tuotantoa niin lasinalaistuotannossa kuin turkistarhauksessakin. Julkiset palvelut ovat suurin työllistävä toimiala mutta yksityisten palvelujen osuus on selvästi koko maata alhaisempi. Rakentaminen on pysynyt vilkkaana. n ELY-alueen haasteena onkin juuri suuri riippuvuus teollisuudesta ja sen globaaleista markkinoista. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut näkyvät välittömästi yritysten tilauskannoissa ja työllisyydessä. Alue selvisi tosin erittäin hyvin vuoden 29 taantumasta koko maahan verrattuna mutta paineet tuotannon siirtämiseen halvempien tuotantokustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita kasvavat. n maakunnan teollisuuden liikevaihdosta noin 5 prosenttia tulee viennistä. Keski- lla osuus on vaihdellut 45 ja 5 prosentin välillä. n maakunnan teollisuuden viennistä vain runsas kolmannes suuntautuu EU-maihin, kun koko maassa EU:n osuus on yli puolet ja lla kaksi kolmasosaa. Vaasanseudun energiaklusterin yritykset ovat valloittaneet markkinoita valtavissa kehittyvissä talouksissa Kiinassa ja Intiassa. Globaalin talouden muutosten poikkeuksellisen suuri merkitys ELY-alueen molemmille maakunnille on syytä pitää mielessä, kun seuraavassa käydään läpi niiden aluetalouksien peruspilareita: väestöä, yrityksiä, bruttokansantuotetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja käytettävissä olevia tuloja niin menneen kehityksen, rakenteen kuin tulevankin kehityksen näkökulmista. Tämä vuoden 214 aluetalouskatsaus on viivästynyt, koska ETLA ei enää ole tehnyt alueennusteita vaan niiden teko on uskottu Valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle (VATT). Ne valmistuivat vasta marraskuussa ja niitä muokataan edelleen maakuntien palautteen perusteella. Siksi tähän on jätetty ETLA:n viime vuoden ennuste sellaisenaan: maakuntien bkt:n ja työllisten ennusteet sekä työttömyys- ja työllisyysaste-ennusteet. Niitä lukiessa onkin syytä muistaa, että taloudellinen tilanne ja näkymät ovat huomattavasti heikentyneet viimeisen vuoden aikana. Samoin muuttumattomaksi on jätetty yrityskannan tarkastelu, koska päivitystä ei ollut saatavissa. Myös väestöennuste on ennallaan, koska uusi ennuste tulee vasta ensi vuonna. Muutoin kaikissa mahdollisissa tapauksissa tilastotiedot on päivitetty tuoreimmilla tiedoilla. Näistä syistä vuoden 214 aluetalouskatsaus julkaistaan vain nettiversiona ja paperipainoksesta on luovuttu. 3
Väestö Väestö, sen rakenne ja kehitys ovat tärkeitä aluetalouden peruspilareita. Tilastokeskuksessa laaditaan väestöennusteita kolmen vuoden välein ja uusin julkistettiin vuonna 212. Tilastokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmä on ns. demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Ennuste ulottuu aina vuoteen 24 saakka. Tässä tyydytään kuitenkin tarkastelemaan tätä ennustetta vain vuoteen 22 saakka, koska ennusteen luotettavuus vähenee voimakkaasti ennustejakson pidentyessä, kuten aikaisempien ennusteiden toteutumisvertailuissa on todettu. Maakunnat Uudellamaalla oli vuonna 213 useampi kuin joka neljäs ja Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ja Pohjois-lla lähes joka kymmenes maassamme asuvista. n %-osuus oli 3,3 % ja n maakunnista toiseksi pienin, vain 1,3 %. Neljässä suurimmassa maakunnassa asui yli puolet maamme väestöstä. 1; 3,3 % 11; 3,3 % 13; 3,3 % 194; 3,6 % 22; 3, % Maakuntien väkiluku vuonna 213, koko maa 5 451 (tuhansina) 225; 4,1 % ; 1,5 % 69; 1,3 % 29;,5 % 132; 2,4 % 153; 2, % 165; 3, % 15; 3,2 % 24; 4,6 % 25; 5,1 % 43;,4 % 41;,6 % 1 55; 29,1 % 5; 9,2 % Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois- Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä- Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Ahvenanmaa n maakunnan koko väkiluku vaihteli vuodesta 19 neljännesvuosisadan ajan 1 tuhannen paremmalla puolella. Vuodesta 26 väkiluku lähti rivakkaan kasvuun. Viime vuoden lopussa väkiluku olikin jo 1 4 asukasta. n väestö kasvoi voimakkaasti vuodesta 19 vuoteen 1995 lähes tuhanteen henkilöön. Sitten seurasi laskukausi, joka päättyi vuonna 24. Sen jälkeen maakunnan koko väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti ja oli vuoden 213 lopussa 6 asukasta. 4
Vuosien 29-11 erinomaisen kehityksen perusteella Tilastokeskuksen uusimmassa ennusteessa odotetaan koko väestönkasvun olevan lla vuosina 212-2 maakunnista kuudenneksi nopeinta ja lla keskitasoa. Väkiluku olisi vuonna 22 lla 1 3 ja lla 1. Jo vuonna 213 ennusteluku oli kuitenkin lla peräti kahdeksansataa ja lla sata henkilöä suurempi kuin toteutunut väkiluku. Hiukan useammassa maakunnassa olisi kasvua kuin laskua. Taantuvat maakunnat sijaitsevat pääsääntöisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Mukana on tosin myös Satakunta ja Pohjois- kuuluu nopeimmin kasvaneiden joukkoon. Maakuntien väestönmuutosten %-ennuste 212-2, koko maa 3, % Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä- Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -4,3-4,4 -,4 -,6 -, -1,2-1,4-1, 1,1 3,2 2,9 2,6 2,2 4, 4,5 5,1 6,, 9, -6-4 -2 2 4 6 1 Kuva muuttuu kuitenkin ratkaisevasti negatiivisemmaksi, kun katsotaan vain työikäisten eli 15-64 vuotiaiden muutosennusteita. Maakuntien 15-64 - vuotiaiden %-muutosennuste 212-2, koko maa -1, % -,6 -,3-6,4-6,1-5, -5, -5,4-5,2-3,9-3,2-3,3-2,9-1 - -6-4 -2 2 4-1,9-1,3-1,1 -,,2 2,1 2,4 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä- Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu 5
Nyt vain kolme maakuntaa päätyy positiivisiin muutosprosentteihin. on neljäntenä hiukan alle prosentin laskulla ja jälleen keskivaiheilla yli kolmen prosentin vähennyksellä. Etelä-Savossa ja Kainuussa ennustettu lasku olisi jopa lähes kymmenen prosenttia. Tämän ennusteen mukaan koko maan työikäinen väestö vähenisi vielä tällä vuosikymmenellä yli 9 tuhannella henkilöllä. lla vähennys olisi 1 4 ja Keski- lla 2 2 työikäistä. Kasvu keskittyisi erittäin voimakkaasti Uudellemaalle, jossa lisäystä olisi 33 tuhatta henkilöä. n työikäisen väestön määrä aaltoili vuodesta 19 vuoteen 26 välillä 11-112 tuhatta. Seuraavina kolmena vuotena kasvu oli ripeää mutta vuonna 21 alkoi laskukausi, jonka uumoillaan siis jatkuvan koko vuosikymmenen. Vuonna 213 työikäisiä oli lla 112 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 111 2. lla työikäinen väestö kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 19 vuoteen 1994, jolloin se ylitti 45 tuhannen rajan. Jo silloin alkoi alamäki, joka jatkuu ennusteen mukaan ensi vuosikymmenen alkuun saakka. Vuonna 213 työikäisiä oli 42 mutta vuonna 22 enää 4 3, mikäli ennuste toteutuu. Jo vuonna 213 ennusteen arvioima työikäisten määrä oli lla yli kolmesataa ja lla yli sata toteutunutta suurempi. Yli 64-vuotiaiden kehitys olisi täysin päinvastaista: kasvua olisi kaikissa maakunnissa. lla lisäys olisi toiseksi hitainta ja lla hiukan keskimääräistä pienempää. Koko maan eläkeikäinen väestö kasvaisi neljänneksellä eli peräti yli neljännesmiljoonalla. lla lisäys olisi vajaat seitsemän tuhatta ja lla runsaat kolme tuhatta henkilöä. Valtava kasvu johtuu ns. suurten ikäluokkien (1945-5 syntyneet) siirtymisestä pois työmarkkinoilta. Eläkeikäisten määrä on kasvanut lla tasaisesti tarkastelujakson alusta vuodesta 19 lähtien. Viime vuosikymmenen lopulla kasvu kiihtyi ja oli jo lähes 3 3 vuonna 213. Ennusteen mukaan vuonna 22 eläkeikäisiä olisi peräti 43 2. Sama trendi on toteutunut Keski- lla. Vuonna 213 yli 64-vuotiaita oli 13 ja vuonna 22 määräksi ennustetaan 16 3. Molemmissa maakunnissa ja koko maassa kasvu taittuisi vasta 23-luvulla. Toteutunut kehitys vuonna on varsin hyvin vastannut Tilastokeskuksen ennusteen arvioita vuonna 213. Maakuntien yli 64-vuotiaiden %-muutosennuste 212-2, koko maa 24,9 % Pohjois- Uusimaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä- Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Satakunta 2, 2, 19,4 19,1 19, 19, 1, 25,4 25,3 25,1 24,2 23,6 23,5 23,2 23, 2,4 2,1 29,9 31,5 5 1 15 2 25 3 35 6
Meneillään onkin historiallinen murros, kun työikäisten määrä laskee ja eläkeikäisten kasvaa voimakkaasti samaan aikaan. Tästä on ennustettu seuraavan vaikea työvoimapula mutta vuosien 2-9 globaali talouskriisi ja nykyinen eurokriisi näyttävät vähentävän sen todennäköisyyttä, koska työvoiman kysyntä pysynee varsin vaatimattomana, työttömyyden on jopa ennustettu kääntyvän kasvuun. Toinen syy työvoimapulan väistymiseen tai siirtymiseen on suurten ikäluokkien pysyminen työelämässä odotettua pitempään. Niinpä 55-64 vuotiaiden työllisyysasteet ovat Suomessa nousseet viime vuosina todella paljon ja ovat lähestyneet Ruotsin tasoa. Lohdullista kuitenkin on, että alle 15-vuotiaiden määrässä on saavutettu pohjakosketus ja kasvua on ennusteen mukaan odotettavissa useimmissa maakunnissa kuluvalla vuosikymmenellä. lla kasvu olisi kaikkein nopeinta ja llakin ripeää. Itä-Suomen maakunnissa olisi edelleen pääosin laskua. Koko maassa lasten lukumäärä kasvaisi 41 tuhatta, lla 2 ja lla henkilöllä. Maakuntien alle 15-vuotiaiden %-muutosennuste 212-2, koko maa 4,6% Pirkanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois- Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä- Varsinais-Suomi Päijät-Häme Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo -6, -2, -2,9-1,, -,2 1,1 2,4 2,3 2,2 3,3 4,6 5,1 5, 5, 6,9,,,5 - -6-4 -2 2 4 6 1 n alle 15-vuotiaiden määrä oli korkeimmillaan tarkastelukauden alussa vuonna 19 (36 ). Lasku oli sen jälkeen lähes yhtäjaksoista vuoteen 2, jolloin heitä oli enää 3 6. Määrä kääntyi sen jälkeen kasvuun ja vuonna 213 nuoria oli 31 2 ja ennusteen mukaan 33 9 vuonna 22. lla huippu saavutettiin vuonna 196, jolloin ylitettiin 16 tuhannen raja. Myös siellä jyrkkä lasku päättyi vuonna 2. Vuonna 213 alle 15-vuotiaita oli jo 13 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 13 5. Ennuste on kuitenkin n osalta yli kolmesataa liian optimistinen vuoden 213 toteutuneeseen kehitykseen verrattuna. Keski- lla sen sijaan toteutunut tulos on muutama kymmenen nuorta ennustettua parempi. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen kehitys muuttaisi rajusti molempien maakuntien ja koko maan väestöllisiä huoltosuhteita eli lasten ja eläkeikäisten %-osuutta työikäisestä väestöstä. Koko maassa huoltosuhde oli viime vuonna 55, %, lla 61,1 % ja lla 63,4 %. Vuonna 22 se olisi koko maassa jo 64,4 % lla 69,3 % ja lla jopa 3,9 %. Sama kehityskulku on muissakin maakunnissa pontimena kaavaillulle kuntauudistukselle, sillä viimeistään 22-luvun lopulla kuntien vanhushuoltomenot nousevat räjähdysmäisesti ja tarvitaan vahvempia peruskuntia, jotta tilanteesta selvitään.
Väestönmuutosennusteen osatekijöiden merkitys vaihtelisi ennusteen mukaan maakunnittain. Nettomuutto (nettomaassamuutto ja nettomaahanmuutto yhteensä) on erittäin tärkeää Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Etelä- lla. Kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Etelä- Karjalassa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Syntyvien enemmyys määrää Pohjois-n ja n kehitystä. Uudellamaalla, lla ja Keski- Suomessa kasvu on tasapainoista ja Kainuussa ja Lapissa vähennys tulee molemmista osatekijöistä. Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä- Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Maakuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijät %- osuutena vuoden 212 väkiluvusta -6-4 -2 2 4 6 1 12 syntyneet-kuolleet nettomuutto lla nettomaassamuutto on 2-luvulla ollut negatiivista mutta positiivinen nettomaahanmuutto on noussut yhä tärkeämmäksi. Pakolaisten vastaanotto on muodostanut siitä huomattavan osan. n väestönmuutosten rakenne 2-13 15 1 562 69 142 165 93 1216 564 2 5 95 32 12-5 -324-161 -2-1 2 21 22 23 24 25 26 2 2 29 21 211 212 213 KOKONAISMUUTOS syntyneet - kuolleet nettomaassamuutto nettomaahanmuutto kokonaisnettomuutto
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan sekä luonnollinen väestönmuutos että kokonaisnettomuutto säilyisivät siis Pohjamaalla positiivisina loppuvuosikymmenelläkin. Ennusteessa on esitetty vain kokonaisnettomuutto nettomaassamuuton ja nettomaahanmuuton summana. Vuosien 212 ja 213 toteutunut kokonaisnettomuutto oli kuitenkin lähes seitsemänsataa nettomuuttajaa pienempi kuin ennuste arvioi. Myös luonnollinen väestönmuutos oli lähes sata pienempi. lla nettomaahanmuuton merkitys on ollut 2-luvulla vähäinen ja nettomaassamuutto tappiollista. Niinpä kokonaisnettomuuton ennustetaan olevan negatiivista kuluvalla vuosikymmenellä. Luonnollinen väestönmuutos pysyisi positiivisena edelleenkin. Toteutunut kokonaisnettomuutto vuosina 212 ja 213 oli lähes sata ennustettua pienempi. n väestönmuutosten rakenne 2-13 4 2 232 19 263 4 141 29 15 11 6-2 -1-5 -2-4 -295-33 -6-2 21 22 23 24 25 26 2 2 29 21 211 212 213 KOKONAISMUUTOS syntyneet - kuolleet nettomaassamuutto nettomaahanmuutto kokonaisnettomuutto Seutukunnat Lähes puolet ELY-alueen väestöstä asui vuonna 213 Vaasan-Kyrönmaan ja viidesosa Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa. Suupohjan rannikon ja Kaustisen seutukuntien osuudet jäivät reilusti alle kymmenesosaan. n ELY-alueen seutukuntien väkiluku vuonna 213, yhteensä 249 61 Kaustisen sk; 1591; 6,4 % Suupohjan rs; 166;,1 % Pietarsaaren sk; 494; 2, % Vaasan-Kyrönmaan sk; 11224; 45,3 % Kokkolan sk; 526; 21,2 % 9
ELY-alueen seutukuntien koko väkiluvun ennusteista vain Vaasan-Kyrönmaan ja Kokkolan seutukuntien %-ennusteet ylittäisivät koko maan ennusteen. Pienten Suupohjan rannikon ja Kaustisen seutukuntien väkiluku laskisi loppuvuosikymmenellä ennusteen mukaan. Kaikkien 69 seutukunnan joukossa Vaasan-Kyrönmaan sk:n kasvuprosentti olisi kahdeksanneksi paras. Manner-Suomen kärjessä ovat suuret Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Yli kymmenen prosentin väestökadon kokisivat Tornionlaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-lapin syrjäiset seutukunnat. n ELY-alueen seutukuntien koko väestön %- muutosennusteet 212-2 6 4 2-2 -4-6 6,3 Vaasan-Kyrönmaan sk 4,4 3,2-3,1 Kokkolan sk Pietarsaaren sk Suupohjan rannikon rsk -5,1 Kaustisen sk 3, KOKO MAA. 14. 1. 42. 51. yht. 69 sk Vaasan-Kyrönmaan sk:n koko väestö onkin kasvanut lähes yhtäjaksoisesti tarkastelukauden alusta vuodesta 19 saakka. Vuonna 213 väkiluku oli 112 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 119 6. Kokkolan sk:n väkiluku laski 199-luvun alun laman jälkeisinä vuosina. Kasvu on käynnistynyt jälleen vuonna 24 ja vuonna 213 väkiluku oli 52. Vuonna 22 sen ennustetaan olevan 54 9 henkilöä. Samaa kokoluokkaa olevan Pietarsaaren sk:n väkiluku laski niin ikään 199-luvulla ja kääntyi nousuun vuonna 24. Vuonna 213 väkiluku oli 49 9 ja noussee 51 5 asukkaaseen vuonna 22. Suupohjan rsk on kärsinyt koko tarkastelukauden väestötappioita. Vuonna 213 siellä asui enää 1 henkilöä, kun vuonna 19 luku oli lähes 22 tuhatta. Ennusteen mukaan vuonna 22 asukkaita olisi enää 1 2. Kaustisen sk:n väkiluku kasvoi vuoteen 1992 saakka, jonka jälkeen lasku on ollut jyrkkää. Vuonna 213 siellä oli enää 16 asukasta, kun enimmillään luku oli lähes 19. Väkiluku laskisi ennusteen mukaan vuoteen 22 mennessä 15 2 henkilöön. Jo parissa vuodessa on kuitenkin toteutuneen ja Tilastokeskuksen ennustaman väkiluvun välille tullut suuria eroja. Vuonna 213 Vaasan-Kyrönmaan sk:n väkiluku oli lähes kuusisataa sekä Kokkolan ja Pietarsaaren seutukuntien lähes kaksisataa pienempi kuin ennuste. Pienissä seutukunnissa toteutuma sen sijaan oli hiukkasen positiivisempi kuin ennuste. Tilastokeskuksen työikäisen väestön ennusteen mukaan koko maassa oli vain kahdeksan seutukuntaa, joissa aktiiviväestön määrä kasvaisi. Vaasan-Kyrönmaan sk on niiden joukossa samoin suuret Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Näissä kolmessa seutukunnassa työikäinen väestö kasvaisi yhteensä 5 tuhannella, kun koko maassa vähennystä olisi yli 9 tuhatta! Työikäinen väestö vähenisi siis 61 seutukunnassa; Tornionlaakson, Kehys-Kainuun, Itä- Lapin, Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukunnat menettäisivät jopa viidesosan työikäisestä väestöstään. Hälyttävää on, että Kaustisen ja Suupohjan rannikon seutukunnissakin vähennys olisi yli kymmenesosa. 1
n ELY-alueen seutukuntien 15-64 v. %-muutosennusteet 212-2 2-2 -4-6 - -1-12 -14-16,9 Vaasan-Kyrönmaan sk -2,4-2, -12, Pietarsaaren sk Kokkolan sk Suupohjan rsk Kaustisen sk KOKO MAA 6. 13. 15. 42. 4. yht. 69 sk -13, -2,6 Vaasan-Kyrönmaan sk:n työikäinen väestö on kasvanut aaltoilevasti vuoteen 213 saakka, jolloin heitä oli 1. Vuonna 22 heitä olisi ennusteen toteutuessa 2 6. Kokkolan sk:ssa kasvu oli erittäin voimakasta vuoteen 1994 saakka, jonka jälkeen seurasi yli kymmenen vuoden lasku ja jälleen pari kasvun ja laskun vuotta. Vuonna 213 työikäisiä oli 32 ja vuonna 22 enää 32 1 ennusteen mukaan. Pietarsaaren sk:n työikäisten laskutrendi alkoi vuonna 194 ja jatkui vuoteen 21 saakka. Sen jälkeen kasvua oli vuoteen 29 saakka. Vuonna 213 heitä oli 29 9 ja laskua vuoteen 22 mennessä olisi 29 4 työikäiseen. Suupohjan rsk:n työikäisten määrä on romahtanut: vuonna 19 heitä oli lähes 14 tuhatta mutta vuonna 213 enää 1 4. Lasku jatkuu ja vuoden 22 ennuste on ainoastaan 9 2 työikäistä. Vielä vakavampi ennuste on Kaustisen sk:ssa, jossa lasku alkoi vasta vuonna 1995. Vuonna 213 työikäisiä oli 9 3 ja vuonna 22 ennusteen mukaan enää 2. Verrattaessa ennustetta toteutuneeseen työikäisten määrään vuonna 213 Vaasan-Kyrönmaan sk:ssa heitä oli lähes kolmesataa vähemmän, Kokkolan sk:ssa yli sata ja Pietarsaaren sk:ssa alle sata vähemmän. Pienissä seutukunnissa erot olivat vähäisemmät. Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan koko maassa peräti neljäsosalla kuluvalla vuosikymmenellä. ELY-alueen pienet seutukunnat ovat tässä vertailussa hyvissä asemissa: Suupohjan rannikolla kasvu olisi neljänneksi ja Kaustisen sk:ssa kuudenneksi hitainta. Kokkolan sk kuuluisi nopeimmin vanhusväestöään kasvattaviin. Oulun ja Helsingin seutukunnat olisivat kymmenen kiivaimmin eläköityvän seutukunnan joukossa. Tämä johtuu siitä, että niihin on vuosikymmeniä muuttanut nuorta väkeä, joka nyt on ikäännyttyään siirtymässä pois työmarkkinoilta. Sama pätee kääntäen pieniin syrjäisiin seutukuntiin; niistä on lähtöisin edellisiin muuttanut aktiiviväestö eikä jäljellä ole enää paljonkaan suurien ikäluokkien edustajia. ELY-alueen muissa seutukunnissa kuin Suupohjan rsk:ssa eläkeikäinen väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 19 saakka. Suupohjan rsk:ssa määrä pysyi vakaana vuodesta 199 vuoteen 25. Ennusteen mukaan kasvu kiihtyisi kuluvalla vuosikymmenellä kaikissa seutukunnissa. Vaasan-Kyrönmaan sk:ssa yli 64-vuotiaita oli viime vuonna 22 ja vuonna 22 ennusteen mukaan 25 9. Kokkolassa vastaavat luvut ovat 1 1 ja 12 3, Pietarsaaren sk:ssa 1 2 ja 11 6, Kaustisen sk:ssa 3 5 ja 4 sekä Suupohjan rsk:ssa 5 ja 5 6. Toteutuma vuonna 213 vastaa kaikissa seutukunnissa varsin hyvin ennustetta. 11
n ELY-alueen seutukuntien yli 64 v. %- muutosennusteet 212-2 3 25 2 15 14,3 14, 1,3 2, 26,2 24,9 1 5 Suupohjan rsk Kaustisen sk Pietarsaaren sk Vaasan-Kyrönmaan sk Kokkolan sk KOKO MAA 4. 6. 19. 3. 53. yht. 69 sk Alle 15-vuotiaiden ennusteissa Vaasan sk sijoittuu kärkisijoille ja Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnissa kasvu olisi koko maata nopeampaa. Vain Kaustisen sk:ssa lasten määrä vähenisi. Oulun ja Helsingin suuret seutukunnat ovat jälleen kärkikymmenikössä ja peräpäässä ovat syrjäiset Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnat, joista Tornionlaakson sk:ssa vähennys olisi jopa yli viidesosa. Vaasan-Kyrönmaan sk:n alle 15-vuotiaiden määrä laski vuoteen 25 saakka, jonka jälkeen se on noussut viime vuoteen tultaessa 19 2 lapseen. Vuoden 22 ennuste on jo 21 1, mikä on enemmän kuin tarkastelujakson alussa vuonna 19. Kokkolan sk:ssa lasku jatkui vuoteen 2 saakka. Vuonna 213 alle 15-vuotiaita oli 9 9 ja vuonna 21 ehkä 1 5. Pietarsaaren sk:ssa vuonna 1993 alkanut lasku ei ole päättynyt vieläkään. Silti ennusteen mukaan määrä kasvaisi vuoteen 22 mennessä 1 5 henkilöön, kun se viime vuonna oli 9. Suupohjan rsk:ssa lasku on ollut jyrkkää koko ajan. Ennusteen mukaan se olisi nyt päättymässä ja vuonna 22 lapsia olisi 2 4 kun vuonna 213 heitä oli 2 3. Kaustisen sk:ssa lasku alkoi vuonna 199. Vuonna 213 lapsia oli 3 1 ja vuonna 22 heitä ennustetaan olevan saman verran. n ELY-alueen seutukuntien alle 15 v. %- muutosennusteet 212-2 12 1 1,3 6 4 6, 5,9 4,3 4,6 2-2 Vaasan-Kyrönmaan sk -,6 Kokkolan sk Pietarsaaren sk Suupohjan rsk Kaustisen sk KOKO MAA 4. 11. 13. 1. 33. yht. 69 sk Toteuma vuonna 213 oli Vaasan-Kyrönmaan sk:ssa yli kaksisataa ja Pietarsaaren sk:ssa lähes sata pienempi kuin ennusteessa. Kaustisen sk:ssa toteuma oli lähes sata ennustetta parempi ja muissa seutukunnissa lähes sama. 12
Väestöllinen huoltosuhde olisi korkein ja kasvaisi nopeimmin pienissä Kaustisen ja Suupohjan rannikon seutukunnissa. Syynä olisi enemmänkin työikäisen väestön väheneminen kuin eläkeikäisen väen jyrkkä nousu. Kaikissa seutukunnissa on vuonna 213 ja olisi ennusteen mukaan vuonna 22 korkeampi huoltosuhde kuin koko maassa. Se taas johtuu lasten korkeasta osuudesta ja lukumäärän nopeasta kasvusta, mikä sinänsä on osoitus alueen elinvoimasta ja tulevaisuuden uskosta. Väestöllinen huoltosuhde 213 22 Kaustisen sk,9 6,4 Suupohjan rsk,9 4, Pietarsaaren sk 66, 5,2 Kokkolan sk 61,3 1,1 Vaasan-Kyrönmaan sk 5,3 64, KOKO MAA 55, 64,4 Vaasan-Kyrönmaan sk:ssa kokonaisnettomuutto (nettomaassamuuttto ja nettomaahanmuutto yhteensä) on selvästi tärkeämpi kuin syntyneiden enemmyys ennustekaudella 212-2. Nettomaassamuutto on kolme viime vuotta ollut plussalla mutta silti tärkein tekijä on ollut nettomaahanmuuton positiivisuus. Kokkolan sk:ssa syntyneiden enemmyys olisi vielä voimakkaammin väestönkasvun lähde. Nettomaassamuutto on ollut hyvin negatiivista vaikka viime vuosina se on tasoittunut. Myös nettomaahanmuuton positiivisuus on kasvanut nopeasti. Pietarsaaren sk:ssa syntyneiden enemmyys tuottaisi yksin väestön lisäyksen. Suupohjan rsk:n kuolleisuus on ollut pitkään suurempi kuin syntyvyys ja saman ennustetaan jatkuvan. Myös siellä nettomaahanmuuton positiivisuus on tasapainottanut nettomaassamuuton negatiivisuuden. Kaustisen sk:n ongelma on nettomuuton voimakas tappiollisuus. Erityisesti nettomaassamuutto on hyvin negatiivista eikä nettomaahanmuutto ole pystynyt sitä korvaamaan. n ELY-alueen seutukuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijät %-osuutena vuoden 212 väkiluvusta Vaasa-Kyrönmaan sk 2,6 4,6 Kokkolan sk 3,6 1,4 Pietarsaaren sk -,1 3, Suupohjan rsk -4,,9 Kaustisen sk -,5 1,5 - -6-4 -2 2 4 6 syntyneet-kuolleet nettomuutto 13
Kunnat Yli joka kolmas pohjalainen asui Vaasassa (ml. Vähäkyrö), joka kymmenes Pietarsaaressa ja Mustasaaressa vuonna 213. Kaskisten piskuisessa kaupungissa väkeä oli vähiten, alle prosentti koko maakunnan väestöstä. n kuntien väkiluku vuonna 213, koko maakunta 1 34 Kruunupyy; 6 62; 3, % Korsnäs; 2 21; 1,2 % Kaskinen; 1 35;, % Isokyrö; 4 54; 2, % Luoto; 5 65; 2, % Maalahti; 5 5; 3,1 % Vöyri; 6 691; 3, % Kristiinankaupunki; 1; 3,9 % Vaasa; 66 321; 36, % Uusikaarlepyy; 524; 4,2 % Laihia; ; 4,4 % Närpiö; 9 335; 5,2 % Pedersöre; 1 9; 6,1 % Mustasaari; 19 153; 1,6 % Pietarsaari; 19 633; 1,9 % lla neljän kunnan (Kristiinankaupunki, Kaskinen, Isokyrö, Kruunupyy) ennustetaan menettävään väestöään vuosina 212-2. Nopeinta kasvu olisi suurten keskusten läheisissä kunnissa. Työikäinen väestö kasvaisi vain kolmessa kunnassa (Luoto, Mustasaari, Vaasa- Vähäkyrö). Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaisi kaikissa kunnissa, nopeimmin Kaskisissa. Alle 15- vuotiaiden vähenisi vain Kaskisissa. Kaikki ikäluokat kasvaisivat vain Luodossa, Mustasaaressa ja Vaasa-Vähäkyrössä. n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 ikäluokkien %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Luoto Mustasaari Laihia Vaasa-Vähäkyrö Pedersöre Korsnäs Uusikaarlepyy Vöyri Maalahti Pietarsaari Närpiö Kruunupyy Isokyrö Kaskinen Kristiinankaupunki -2-15 -1-5 5 1 15 alle 15 v. 15-64 v. yli 64 v. 14
Suhteellisesti eniten Tilastokeskuksen ennuste yliarvioi Korsnäsin ja aliarvioi Kristiinankaupungin todellisen väkiluvun vuonna 213. Määrällisesti eniten yläkanttiin menivät Mustasaaren (24 henkilöä) ja Pedersören (11 henkilöä) väkilukuennusteet. Lähes puolessa n kunnista kuolleisuus ylittäisi ennusteen mukaan syntyvyyden. Nettomuutto (nettomaassamuutto ja nettomaahanmuutto yhteensä) olisi negatiivinen vain kolmessa kunnassa (Kristiinankaupunki, Pedersöre, Kruunupyy). Molemmat osatekijät olisivat positiivisia kuudessa kunnassa (Luoto, Mustasaari, Laihia, Vaasa-Vähäkyrö, Uusikaarlepyy, Pietarsaari). n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijöiden %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Luoto Mustasaari Laihia Vaasa-Vähäkyrö Pedersöre Korsnäs Uusikaarlepyy Maalahti Vöyri Pietarsaari Närpiö Kruunupyy Isokyrö Kaskinen Kristiinankaupunki -1-5 5 1 15 2 syntyneet-kuolleet nettomuutto n kuntien väkiluvun jakautumista dominoi kuntaliitosten jälkeen Kokkola, jossa asui kaksi kolmesta maakunnan asukkaasta vuonna 213. Pienimmässä Lestijärvellä oli alle tuhat asukasta eikä Halsuaakaan yltänyt kuin runsaaseen tuhanteen asukkaaseen. n kuntien väkiluku vuonna 213 koko maakunta 6 6 Toholampi; 3 31; 5 % Halsua; 1 229; 2 % Lestijärvi; 1; 1 % Perho; 2 923; 4 % Veteli; 3 332; 5 % Kaustinen; 4 2; 6 % Kannus; 5 65; % Kokkola; 4 31; 69 % 15
Missään n kunnassa eivät ennusteen mukaan kaikki ikäluokat kasvaisi vuosina 212-2. Kaikissa vähenisi työikäinen väestö ja vain kolmessa kasvaisi alle 15-vuotiaiden määrä (Kokkola, Kaustinen, Veteli). Pienten Halsuan ja Lestijärven kuntien tulevaisuus näyttää kaikista huonoimmalta ja maakuntakeskus Kokkolan parhaimmalta. n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 ikäluokkien %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Kokkola Kaustinen Kannus Perho Toholampi Veteli Lestijärvi Halsua -2-15 -1-5 5 1 alle 15 v. 15-64 v. yli 64 v. Suhteellisesti eniten Tilastokeskuksen ennuste vuonna 213 yliarvioi Perhon ja aliarvio Kokkolan todellisen väestönmäärän. Määrällisesti eniten yläkanttiin oli Kokkolan (21 henkilöä) ennuste. Nettomuutto (nettomaassamuutto ja nettomaahanmuutto yhteensä) olisi ennusteen mukaan positiivinen vain Kokkolassa, jossa myös syntyneet olisivat enemmistönä. Kuolleisuus olisi syntyvyyttä suurempi Lestijärvellä, Halsualla ja Vetelissä. Niissä myös nettomuutto olisi vakavasti tappiollista kuten myös Perhossa, Toholammilla ja Kannuksessa. n kuntien väestönmuutosennusteen 212-2 osatekijöiden %-osuudet vuoden 212 väkiluvusta Kokkola Kaustinen Kannus Perho Toholampi Veteli Lestijärvi Halsua -2-15 -1-5 5 1 syntyneet-kuolleet nettomuutto lla Kaskisten huoltosuhde ylittäisi ennusteen mukaan sata prosenttia eli alle 15- vuotiaita ja yli 64-vuotiaita olisi enemmän kuin työikäisiä vuonna 22. Kristiinankaupunki ylittäisi 16
9 ja Isokyrö prosentin rajan. Selvästi matalin huoltosuhde olisi Vaasa-Vähäkyrössä. Hitaimmin huoltosuhde kasvaisi siellä ja Luodossa. n kuntien väestöllinen huoltosuhde Kaskinen 65 115 Kristiinankaupunki 6 95 Isokyrö 6 1 Uusikaarlepyy 6 9 Luoto 4 Närpiö 6 Vöyri 66 Maalahti 6 6 Kruunupyy 66 6 Laihia 63 6 Korsnäs 65 5 Pedersöre 66 5 Pietarsaari 63 3 Mustasaari 62 2 Vaasa-Vähäkyrö 51 5 KOKO MAAKUNTA 6 69 2 4 6 1 12 212 22 ennuste (TK) lla Perhon kunta ylittäisi sadan prosentin rajan ja yli prosentin olisivat Vetelin, Halsuan ja Toholammin huoltoasteet vuonna 22. Alhaisin olisi Kokkolan lukema. Nopeimmin kasvaisivat Perhon ja Vetelin huoltosuhteet. n kuntien väestöllinen huoltosuhde Perho Veteli Halsua Toholampi Lestijärvi Kannus Kaustinen Kokkola KOKO MAAKUNTA 65 64 61 62 59 61 9 6 4 1 4 4 9 11 2 4 6 1 12 212 22 ennuste (TK) Väestönmuutokset näyttävät siis edelleen noudattavan samaa suuntaa kuin jo vuosikymmeniä: suuret kaupunkiseudut kasvavat ja syrjäiset pienet seutukunnat kuihtuvat niin koko maan mitassa kuin n ELY-alueellakin. Kaupungistuminen lähti maassamme myöhään liikkeelle mutta on sen jälkeen kiihtyvällä tahdilla muokannut yhdyskuntajärjestelmäämme vastaamaan paremmin globaalistumisen haasteisiin. Maaseutu on koko aja menettänyt merkitystään ja koko maaseudun käsite on hämärtynyt; elämme nykyään läpikotaisin urbaanissa yhteiskunnassa. 1
Taajamat Seuraavassa vertaillaan taajamien väestön muutoksia kokoluokittain vuodesta 25 vuoteen 213. Taajamaksi määrittelyn edellytyksenä on riittävän tiheä rakennuskanta, rakennusten kerrosalamäärä ja vähintään 2 asukasta. Muu on haja-alueasutusta. Suomen ympäristökeskus määrittelee ja rajaa taajamat paikkatietomenetelmillä vuosittain mm. Tilastokeskuksen paikkatietopohjaisia 25 m x 25 m-ruutuaineistoja hyödyntäen. Taajama on kunta- tai muista hallinnollisista rajoista riippumaton. Kokoluokan määrääjänä on pidetty vuotta 213 ja käsittely on rajoitettu tässä vain yli 5 asukkaan taajamiin. Mukaan on otettu vain ne taajamat, jotka oli rajattu sekä vuonna 25 että vuonna 213. Yli 5 asukkaan taajamissa asui vuonna 213 jo 1, % maamme koko väestöstä. Yli miljoonan asukkaan taajamia oli vuonna 213 vain yksi, Helsingin keskustaajama, joka ulottuu pääradanvartta aina Keravalle ja Järvenpäähän saakka sisältäen myös Vantaan ja Espoon taajamat. Seuraavassa yli sadan tuhannen kokoluokassa on viisi taajamaa, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden keskustaajamat, jotka nekin ovat levittäytyneet lähikuntiinsa. Vaasan keskustaajama (ml. Mustasaaren Sepänkylä) sijoittuu seuraavaan kokoluokkaan kuuden muun maakuntakeskuksen kanssa. Kokkolan ja Pietarsaaren keskustaajamat ovat sitä pienemmässä kokoluokassa mutta 1-2 tuhannen kokoluokassa ei n ELY-alueella ole yhtään taajamaa. Mitä pienempään kokoluokkaan siitä eteenpäin mennään, sitä enemmän niissä oli vuonna 213 taajamia, joita yhteensä oli 464. Koko maan yli 5 asukkaan taajamien määrä kokoluokittain vuonna 213, yhteensä 464 16 149 14 12 119 1 93 6 54 4 2 1 yli 1 milj. 1 1-1 milj. 5 5 1-1 1 1 2 1-5 1 1-2 51-1 2 1-5 1 1-2 51-1 Kun tarkastellaan yli 5 asukkaan taajamien väkiluvun jakaumaa kokoluokittain vuonna 213, kuva on lähes täysin päinvastainen yli 5 asukkaan taajamien määrän jakautumiseen verrattuna. Yksin Helsingin keskustaajamassa asui yli joka neljäs maamme taajamaväestöstä. Seuraavan kokoluokan taajamissa asui yli joka viides ja sitä seuraavassa joka kymmenes taajamaväestöön kuuluva. Kahdessa suurimman kokoluokan osuus oli lähes puolet koko taajamaväestöstä. Pienimmän kokoluokan taajamissa asui vain runsaat kaksi prosenttia taajamaväestöstä. 1
1 2 Koko maan yli 5 asukkaan taajamien väkiluku kokoluokittain vuonna 213 yhteensä 4 454 63 1 193 1 1 1 5 6 59 5 459 254 4 251 64 3 529 29 454 2 16 65 19 235 yli 1 milj. 1 1-1 milj. 5 1-1 2 1-5 1 1-2 51-1 2 1-5 1 1-2 51-1 Yleispiirteenä taajamien väestön %-muutoksissa vuodesta 25 vuoteen 213 on se, että alle viiden tuhannen asukkaan kokoluokissa väestö on vähentynyt ja sitä suuremmissa kasvanut. Suhteellinen kasvu on painottunut erityisesti kahteen suurimpaan kokoluokkaan. Kasvu on ollut sitä nopeampaa, mitä suurempi kokoluokka on kyseessä, poisluettuna kokoluokka välillä 2 1-5 asukasta. 15 11,3 Koko maan yli 5 asukkaan taajamien väestön %-muutokset vuoden 213 kokoluokittain 25-13, yhteensä 4,9 % 1,4 5 4,3 2, 2,6,1-5 -2, -6, -, -1 yli 1 milj. 1 1-1 milj. 5 1-1 2 1-5 1 1-2 51-1 2 1-5 1 1-2 51-1 Helsingin keskustaajaman väkiluku on kasvanut yli 12 tuhannella. Se kahmaisikin seuraavan kokoluokan taajamien kanssa leijonanosan koko taajamaväestön määrällisestä kasvusta. Alle viiden tuhannen asukkaan taajamien väkiluku laski yhteensä lähes 3 tuhannella. 19
Koko maan yli 5 asukkaan taajamien väkiluvun muutokset vuoden 213 kokoluokittain 25-13, yhteensä 2 6 14 12 121 5 1 9 6 4 2 19 25 11 92 6 425 399-2 yli 1 milj. 1 1-1 milj. 5 1-1 2 1-5 1 1-2 - 32-12 15-24 51-1 2 1-5 1 1-2 51-1 n maakunnassa Vaasan keskustaajaman väkiluku kasvoi lähes seitsemän prosenttia, runsaalla 4 1 asukkaalla. Pietarsaaren keskustaajaman väkiluku sen sijaan pysyi miltei ennallaan; kasvua oli puoli prosenttia eli runsaat sata asukasta. Varsinkin Vaasan työssäkäyntietäisyydellä parin taajaman kasvu oli erittäin ripeää (Västerhankmo, Merikaarto). Muutoinkin maakunnan taajamaväestön kasvoi koko maasta poiketen kokoluokissa välillä 1 5 asukasta. Alle tuhannen asukkaan taajamissa väkiluku sen sijaan yleensä laski, kuten koko maassakin. Lähes puolet n taajamaväestöstä asui vuonna 213 Vaasan keskustaajamassa. Pietarsaaren keskustaajaman osuus oli 15 prosenttia. Maakunnan taajamaväestö on siis koko maatakin keskittyneempi kahteen suurimpaan taajamaan. Yhteensä yli 5 asukkaan taajamia oli 29 lla vuonna 213. lla Kokkolan keskustaajaman väkiluku kasvoi yli kahdeksan prosenttia 2 asukkaalla. Kaustisen ja Halsuan keskustaajamia lukuun ottamatta kaikki muut taajamat kokivat väestötappioita vuosina 25-13. Kokkolan keskustaajaman osuus maakunnan taajamaväestöstä oli peräti kaksi kolmasosaa vuonna 213. Yli 5 asukkaan taajamia oli lla vuonna 213 yhteensä vain 11. Väestön keskittyminen suurimpiin taajamiin on siis jatkunut vuosina 25-13, kuten jo vuosikymmeniä. Muutaman suurimman taajaman %-osuus maamme taajamaväestöstä on noin puolet ja merkitys on jatkuvasti kasvanut. Väestön ikärakenne on näissä taajamissa niihin suuntautuvan nuorten muuttoliikkeen ansiosta edullisempi kuin pienissä taajamissa, joissa eläkeikäisiä on usein yhtä paljon kuin työikäisiä. Maamme vahvuus ja tulevaisuus onkin siten entistäkin enemmän juuri suurissa taajamissa. Pienten taajamien ja haja-asutusalueiden merkitys on täysin marginaalinen. 2
Koulutustaso Koulutustaso on tärkein väestön suorituskykyä kuvaava mittari: mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeampi yleensä on alueen bkt asukasta kohti. Tässä tarkastellaan perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden %-osuutta yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 213. Maakuntien kärkeen sijoittui odotetusti kolme suuren keskuksen maakuntaa. oli maakuntien keskijoukossa ja kolmanneksi viimeinen ja molemmat selvästi koko maan tason alapuolella. Maakuntien perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden yli 15- vuotiaiden %-osuus vuonna 213, koko maa 69,4 % Pirkanmaa Pohjois- Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä- Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta Etelä-Savo Ahvenanmaa 62,5 1, 1,6,,3 69, 69,2 69,1 69, 6, 6, 6,4 6,2 66, 66, 66,6 66,4 66,2 66,2 1 2 3 4 5 6 ELY-alueella vain Vaasan-Kyrönmaan seutukunta ylitti koko maan tason ja ylsi seutukuntavertailussa sijalle yhdeksän. Pienet seutukunnat jäivät koko maan kymmenen alhaisimman koulutusasteen seutukuntien joukkoon. Koko maan ykkönen oli Oulun (5, %) ja viimeinen Ahvenanmaan saariston (56,4 %) pieni seutukunta. n ELY-alueen seutukuntien yli 15-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden %-osuus vuonna 213 6 1,2 6,9 63,9 6,9 59,3 69,4 5 4 3 2 1 Vaasan-Kyrönmaan sk Kokkolan sk Pietarsaaren sk Kaustisen sk Suupohjan rsk KOKO MAA 9. 16. 41. 61. 66. 69 sk 21
n maakunnan kunnista korkein koulutustaso oli Mustasaaressa ja alhaisin Kristiinankaupungissa. Kuitenkin vain Vaasa Mustasaaren lisäksi ylitti koko maan tason. Korkeimman koulutusasteen kunnat olivat Vaasan työssäkäyntialueella ja matalimmat Suupohjan rannikolla. Mustasaari oli koko maan kuntavertailussa sijalla 1 ja Vaasa sijalla 19. Koko maassa Kauniaisten koulutusaste oli selvästi korkein (,9 %), seuraavina Pirkkala (, %) ja Oulu (6,5 %). Föglössä koulutusaste oli matalin (5, %) aivan kannoillaan Luhanka (51,2 %). n kuntien yli 15-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden %-osuus vuonna 213, koko maakunta 6, % Mustasaari Vaasa Laihia Isokyrö Luoto Pedersöre Maalahti Vöyri Kaskinen Pietarsaari Uusikaarlepyy Kruunupyy Korsnäs Närpiö Kristiinankaupunki 6,6 66,6 66,4 66, 65,1 63, 63,5 63,5 62,6 61, 61,6 59,2 5,4 3,6 2, 1 2 3 4 5 6 lla ei yksikään kunta saavuttanut koko maan tasoa. Kuntavertailussa Kokkolakin oli vasta sijalla 6. Kolme pientä kuntaa kuului koko maassakin alhaisimman koulutustason kuntien ryhmään. n kuntien yli 15-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden %-osuus vuonna 213, koko maakunta 66,2 % 6 6,3 64,1 63,9 63,4 61,4 5,4 55,9 54, 5 4 3 2 1 Kokkola Kannus Veteli Kaustinen Toholampi Lestijärvi Perho Halsua Molemmissa maakunnissa pienten kuntien alhainen koulutusaste johtuu osittain niiden korkeasta alkutuotantoväestön %-osuudesta. Maataloudessa koulutustaso on usein jäänyt pelkän peruskoulun varaan. 22
Ulkomaataustaiset Ulkomaataustaisten kansalaisten määrä on noussut erittäin nopeasti kaikissa maakunnissa 2- luvulla. Koko maassa heitä oli viime vuonna jo lähes 32 tuhatta, lla 1 3 ja Keski- lla 1 6. Koko maassa määrä kasvoi 166 % vuosina 2-13, lla kasvua oli peräti 25 % ja lla 169 %. Ulkomaalaisten %-osuudet olivat viime vuonna selvästi korkeimmat Ahvenanmaalla. sijoittui kolmanneksi ja keskivälin alapuolelle maakuntavertailussa. Koko maassa heitä oli 5,5 % koko väestöstä. Ulkomaataustaisten %-osuus maakuntien koko väestöstä vuonna 213 Ahvenanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi Etelä-Savo Lappi Kainuu Satakunta Pohjois-Savo Pohjois- Etelä- 2, 2,6 2,5 2,4 2,4 2,4 2,3 2,2 1,9 3,2 3,2 4, 4,1 5, 5,2 5, 5, 1,3 12,6 2 4 6 1 12 14 ELY-alueen seutukunnissa selvästi korkein ulkomaalaisten %-osuus on Suupohjan rannikon seutukunnassa, joka sijoittuu viidenneksi koko maankin seutukuntien vertailussa. Vain Ahvenanmaan ja Helsingin seutukunnissa heidän osuutensa oli vieläkin suurempi. Myös Vaasan- Kyrönmaan ja Pietarsaaren seutukunnat sijoittuivat kärkipäähän mutta Kaustisen seutukunta jäi vähiten kansainvälistyneiden joukkoon. Ulkomaataustaisten %-osuus n ELY-alueen seutukuntien koko väestöstä vuonna 213 9 6 5 4 3 2 1, 5, 5,5 4,9 2,6 1,5 Suupohjan rsk Vaasan-Kyrönmaan sk Pietarsaaren sk Kokkolan sk Kaustisen sk KOKO MAA 5.. 11. 35. 56. 69 sk 23
Yritykset Yritykset, niiden jakauma ja kehitys ovat toinen tärkeä aluetalouden peruspilari. Niiden kautta kanavoituvat ideat toiminnaksi, tuotannoksi ja palveluiksi, joita markkinoilla kysytään. Yritysten määrästä ei ole olemassa ennusteita, joten tässä tarkastellaan, miten ne ovat menneisyydessä muuttuneet. Aikajakso on tilastojen saatavuuden vuoksi rajoitettu vuosiin 25-12. Maa- ja metsätalouden muutokset on jouduttu jättämään pois, koska tilastointikriteerien vaihtumisen vuoksi eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia. Maakunnat Maakuntien koko yrityskanta ilman maa- ja metsätaloutta kasvoi vuosina 25-12 nopeimmin Uudellamaalla ja hitaimmin Kainuussa. n ja n %-muutokset olivat maakuntien keskitasoa, molemmissa kuitenkin selvästi koko maata pienempiä. Määrällisesti muutos oli lla lähes 1 6, lla vajaat 6 ja koko maassa 62 yritystä. Vuonna 212 n yrityskanta oli 1, n 3 9 ja koko maan 342 5. Maakuntien koko yrityskannan (pl. maa- ja metsätalous) %- muutokset 25-12, koko maa 22,4 % Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois- Ahvenanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä- Satakunta Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjpois-Karjala Etelä-Savo Päijät-Häme Kainuu 11,5 11,5 12, 13,6 13,5 13,2 14,2 5 1 15 2 25 3 15, 14, 16, 1,3 1,5 1,5 2,5 21, 24,3 24, 25,4 2, Teollisuudessa kasvu oli selvästi heikompaa kuin koko yrityskannassa, koko maassa vain parin prosentin luokkaa. Kynnys lähteä tuotantotoimintaan on ilmeisesti korkeampi kuin muilla toimialoilla. Lähes joka toisessa maakunnassa teollisuusyritysten määrä jopa laski, niiden mukana myös lla. lla kasvu oli koko maata parempaa. Vuonna 212 lla oli 45 teollisuusyritystä enemmän, lla 2 vähemmän ja koko maassa vajaat kuusi sataa enemmän kuin vuonna 25. Viime vuonna lla oli teollisia yrityksiä yhteensä vajaat 1 2, lla 45 ja koko maassa 2 4. 24
Maakuntien teollisuuden yrityskannan %-muutokset 25-12, koko maa 2,2 % Ahvenanmaa Pohjois- Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä- Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kainuu -,2-6, -5, -4,4-3, -2,2-1,2 -,,2, 1,1 1, 4, 4, 3, 3,4 5, 9, 1, -1 - -6-4 -2 2 4 6 1 12 Rakennusalalla yrityksiä sikisi runsaasti. lla kasvua oli yli kolmannes ja nopeinta kaikista maakunnista ja llakin kolmanneksi parasta. Määrällisesti lisäys oli lla 3, lla 16 ja koko maassa 12 tuhatta yritystä. Vuonna 212 lla oli 1 6, lla 6 ja koko maassa 53 tuhatta rakennusalan yritystä. Tälle toimialalle ovat tunnusomaisia suuret suhdannevaihtelut. Niinpä globaalin talouskriisin aikana vuonna 29 yritysperustanta käytännössä jähmettyi mutta lähti jälleen seuraavana vuonna kiivaaseen kasvuun. Maakuntien rakennusalan yrityskannan %-muutokset 25-12, koko maa 29,4 % Varsinais-Suomi Etelä- Pirkanmaa Pohjois- Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Uusimaa Kymenlaakso Kainuu Pohjois-Savo Ahvenanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Päijät-Häme 1,2 29, 2,1 2,1 2,1 26,9 26,6 26,6 26,4 26, 25,1 24,6 24,4 23, 23,4 22,6 31, 32,6 35, 5 1 15 2 25 3 35 4 Kaupan alalla yrityskanta karttui varsin verkkaisesti, koko maassa seitsemän prosenttia. Kolmessa maakunnassa määrä jopa väheni. llakin kasvua ei ollut lainkaan mutta lla sentään nelisen prosenttia. n yrityskanta kasvoi 9 ja koko maan 4 2 kauppayrityksellä. Vuonna 212 lukumäärä oli lla vajaat 2 3, lla ja koko maassa 61 tuhatta yritystä. 25
Maakuntien kaupan alan yrityskannan %-muutokset 25-12, koko maa,3 % Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois- Ahvenanmaa Etelä- Kainuu Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso Lappi -2,4 -, -,4,,2,9 1,4 1, 2,4 3,5 4,1 5,9 5, 5,,,6,9 9,5-4 -2 2 4 6 1 Palvelualoilla kasvu oli koko maassa rakennusalan luokkaa. Tämä ryhmän pääosa koostuu kuljetuksen, rahoituksen ja vakuutusalan, majoitus- ja ravitsemisalan, yrityspalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, taiteen, viihteen ja virkistyksen sekä muiden palvelutoimintojen yrityksistä. Nopeinta kasvu oli suurten keskusten maakunnissa. sijoittui maakuntavertailussa seitsemänneksi ja keskivälin alapuolelle. n lisäys 25-12 oli tuhat, n runsaat 4 ja koko maan runsaat 45 tuhatta yritystä. Vuonna 212 lla oli 5 6, lla 2 ja koko maassa 19 tuhatta palvelualojen yritystä. Maakuntien palvelualojen yrityskannan %-muutokset 25-12, koko maa 29, % Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Etelä- Satakunta Lappi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Savo Kainuu 13, 1, 1,5 1,3 15, 21, 21, 2,4 19, 19,4 23,9 29, 2,4 2,3 26,4 32, 34,2 35,4 36,3 5 1 15 2 25 3 35 4 Päätoimialoittain tarkasteltuna yrityskannan kasvu painopisteet olivat sekä molemmissa maakunnissa että koko maassa rakennusalalla ja palveluissa. Teollisuus ja kaupan ala ovat varsin vakaita yrityskantansa suhteen. Osittain tämä palvelualojen yritysten nopea kasvu johtuu siitä, että teollisuus on erikoistunut ydintoimintoihinsa ja ulkoistanut niitä palvelevia, ennen itse tuotettuja 26
toimintoja, esimerkiksi siivous-, vartiointi- ja ravitsemispalveluja. Sama koskee julkista sektoria, jossa sosiaali- ja terveysalan palveluja on ostettu niitä tarjoavilta yksityisiltä yrityksiltä yhä yleisemmin. Näin on toimintaan saatu tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Todennäköisesti tämä trendi jatkuu; teollisuuden toiminta pilkkoutuu yhä useampiin osiin ja siirtyy tilastoinnissa palvelujen puolelle ja teollisuuden ja palvelujen välinen raja hämärtyy. Samoin käy yksityisten ja julkisten palvelujen väliselle rajankäynnille. Päätoimialojen yrityskannan %-muutokset 25-12 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1 35, 31, 29,4 29, 2,3 21, 22,4 16, 1,3,3 4, 4,1 2,2, -5, teollisuus rakentaminen kauppa palvelut YHTEENSÄ koko maa Maakuntien yritysten %-jakauma päätoimialoittain vaihtelee melkoisesti. Vuonna 212 Uudellamaalla lähes kaksi kolmesta yrityksestä oli palvelualoilla ja miltei kaikissa muissakin maakunnissa palveluyritykset olivat enemmistönä, poikkeuksien joukossa ja Keski-. Niissä teollisia yrityksiä oli joka kymmenes ja alkutuotantoyrityksiäkin lähes joka kymmenes. Uudellamaalla vastaavat osuudet olivat teollisuudessa alle viisi prosenttia ja maa- ja metsätaloudessa runsas prosentti. Uudenmaan edullinen yritysjakauma selittääkin sen, että kokonaiskasvussa se oli maakuntien paras. Sama koskee muitakin suuren keskuksen maakuntia. Tasaisimmin jakautuvat kaupan alan yritysten %-osuudet. Yllättäen Uudellamaalla rakennusalan yritysten osuus oli kaikista alhaisin vaikka siellä rakentaminen onkin erittäin vilkasta. Ilmeisesti siellä urakoivat yritykset ympäri Suomen. 2
Maakuntien yrityskannan %-jakauma päätoimialoittain vuonna 212 Uusimaa Lappi Pirkanmaa KOKO MAA Pohjois- Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Päijät-Häme Ahvenanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Satakunta Etelä- 56 55 55 54 54 53 53 52 52 52 51 51 51 51 49 4 4 46 42 64 1 15 1 1 1 16 1 1 1 16 1 1 1 1 1 15 19 1 1 1 15 14 15 15 16 1 16 1 14 1 1 14 1 14 1 14 1 15 16 13 9 9 1 6 9 9 9 1 11 1 13 5 1 5 3 4 5 5 4 4 4 3 5 4 4 9 % 1 % palvelut kauppa rakentaminen teollisuus maa- ja metsätalous Yllättävää on myös se, että yrittäjyysaste eli yritysten määrä sataa asukasta kohti ei olekaan pohjalaismaakunnissa maan korkeimmalla tasolla. Etelä- on tosin neljäntenä mutta vasta seitsemäntenä ja yhdeksäntenä, molemmat jopa koko maan tason alapuolella vuonna 212. Jos maa- ja metsätalous jätettäisiin pois, sijaluvut laskisivat hieman. Parhaimman eli Ahvenanmaan yrittäjyysaste oli puolet parempi kuin huonoimman eli Kainuun lukema. Maakuntien yrittäjyysaste vuonna 212 Ahvenanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä- KOKO MAA Satakunta Pirkanmaa Lappi Kanta-Häme Etelä-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois- Kainuu 1 2 3 4 5 6 9 1 4,9 5,2 5,1 5,3 5,3 5,5 5, 6,2 6,2 6,2 6,1 6,2 6,6 6,6 6,5 6,5,4,3,3 9, 2
n yritystoimipaikat ovat hyvin pieniä, sillä alle kymmenen henkilöä on yli 9 prosentissa kaikista toimipaikoista. Teollisuus oli ainoa toimiala, jossa oli yli 25 henkilön toimipaikkoja vuonna 212. Kokorakenne oli lähes identtinen koko maahan verrattuna. n päätoimialojen yritystoimipaikkojen määrä henkilöstön kokoluokittain vuonna 212 palvelut 31 19 34 kauppa 16 141 rakentaminen 126 9 teollisuus 1 159 63 11 kuljetus ja varastointi 69 66 5 5 1 15 2 25 3 35 4 45 alle 1 henkilöä 1-49 henkilöä 5-249 henkilöä yli 25 henkilöä lla yritystoimipaikat ovat vielä pienempiä. Vain teollisuudessa vähintään 1 henkilön toimipaikkojen osuus ylitti kymmenen prosenttia. Teollisuus oli ainoa toimiala, jossa oli yli 25 henkilön toimipaikkoja, tosin vain kaksi kappaletta. n päätoimialojen yritystoimipaikkojen määrä henkilöstön kokoluokittain vuonna 212 palvelut 13 4 11 kauppa 12 6 6 rakentaminen 49 34 5 teollisuus 315 63 15 2 kuljetus ja varastointi 322 393 2 4 6 1 12 14 16 alle 1 henkilöä 1-49 henkilöä 5-249 henkilöä yli 25 henkilöä 29
Tilanne kuitenkin muuttuu suurempien kokoluokkien hyväksi, kun katsotaan miten henkilöstö jakautuu erikokoisiin yritystoimipaikkoihin. Tosin salassapitosäännösten vuoksi oli yhdistettävä yli 5 henkilön yritystoimipaikat. Teollisuudessa toimi lla vuonna 212 vähintään 5 henkilön yrityksissä lähes kolme neljästä koko teollisuuden henkilöstöstä. Alle kymmenen henkilön yrityksissä työskenteli teollisuudessa vain joka kymmenes, kun kaupan alalla pienyrityksissä toimi yli puolet ja muissakin useampi kuin joka kolmas. n päätoimialojen yrityshenkilöstö kokoluokittain vuonna 212, henkilötyövuosia teollisuus 149 3443 1299 palvelut 559 3226 33 kauppa 3554 239 593 rakentaminen 1941 19 59 kuljetus ja varastointi 1449 122 43 2 4 6 1 12 14 16 1 alle 1 henkilöä 1-49 henkilöä 5- henkilöä lla teollisuuden henkilöstöstä yli puolet toimi suurimmassa, vähintään 5 henkilön kokoluokassa, kaksi niistä oli yli 25 henkilön toimipaikkoja. Muilla päätoimialoilla suurimman kokoluokan osuus vaihteli viidenneksen molemmin puolin; pääpaino oli siis pienissä toimipaikoissa. n päätoimialojen yrityshenkilöstö kokoluokittain vuonna 212, henkilötyövuosia teollisuus 59 1 31 2 434 palvelut 1 916 1 49 543 kauppa 1 4 955 54 kuljetus ja varastointi 64 1 361 rakentaminen 61 612 43 5 1 1 5 2 2 5 3 3 5 4 4 5 5 alle 1 henkilöä 1-49 henkilöä yli 49 henkilöä 3
Liikevaihdon jakaumassa erikokoisiin yritystoimipaikkoihin korostuvat isot yritykset entisestään. Vähintään 5 henkilön kokoluokan yritysten liikevaihto dominoi n koko teollisuuden rakennetta. Muilla päätoimialoilla koostui pääosa liikevaihdosta alle viidenkymmenen henkilön yrityksistä vuonna 212. n päätoimialojen liikevaihto henkilöstön kokoluokittain vuonna 212, milj. euroa teollisuus 966 46 kauppa 11 962 22 palvelut 469 39 24 energiahuolto ym. 261 39 3 rakentaminen 26 332 14 kuljetus ja varastointi 29 21 2 1 2 3 4 5 6 alle 1 henkilöä 1-49 henkilöä 5- henkilöä lla teollisuuden liikevaihdosta peräti kaksi kolmasosaa tuotti suurin, vähintään 5 henkilön yritysten kokoluokka. Rakentamisen liikevaihto oli tasaisin ja kaupan toimialan pienyritysvaltaisin. n päätoimialojen liikevaihto henkilöstön kokoluokittain vuonna 212, milj. euroa teollisuus 262 24 1 12 kauppa 525 35 4 palvelut 223 6 3 kuljetus ja varastointi 12 5 135 rakentaminen 1 1 114 2 4 6 1 1 2 1 4 1 6 1 alle 1 henkilöä 1-49 henkilöä yli 49 henkilöä 31
Maakuntien yritystoiminnan tulevaisuudennäkymiä voidaan ennakoida sen perusteella miten paljon niissä käytetään rahaa yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Vuonna 213 asukasta kohti laskettuna kärkeen nousivat maamme kasvumaakunnat, mutta seuraavaksi sijoittui. jäi vertailussa maakuntien keskiarvon huonommalle puolelle. Maakuntien yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot asukasta kohti vuonna 213, koko maa 44 euroa Pohjois- Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Kanta-Häme Kainuu Etelä- Pohjois-Karjala Lappi Ahvenanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso 14 96 131 123 122 156 152 1 214 213 2 331 31 41 2 4 6 1 1 2 1 4 1 6 1 1 1 996 1 293 1 444 1 654 Jos katsotaan, miten monta prosenttia koko liikevaihdosta meni tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuonna 212, sijoittuu neljänneksi ohittaen Uusimaan. n sijaluku sen sijaan hieman laskee. Paperiteollisuuden rakennemuutoksista kärsivä Kymenlaakso jäi molemmilla tavoilla maakuntien heikoimmaksi. Maakuntien yritysten tutkimus- ja kehittämismenot %-osuutena koko yritysliikevaihdosta vuonna 212, koko maa 1,2 % Pohjois- Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Päijät-Häme Kainuu Kanta-Häme Etelä- Pohjois-Karjala Etelä-Savo Lappi Ahvenanmaa Kymenlaakso,63,55,55,52,4,3,36,34,33,3,21,1,4,4 1,3 1,36 1,9 2,3 3,9,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 32