Taalainmaa Ruotsin kulttuurin kehto P-JK/Wikipedia
Luoteessa sijaitsevien erittäin luonnonkauniiden Taalainmaan ja Värmlannin sanotaan usein olevan aidointa Ruotsia, sillä kansallisromanttiset perinteet elävät siellä ehkä voimakkaammin kuin missään muualla. Kauniissa postikorttimaisemissa syvänvihreiden metsien ja sinisenä kimmeltelevien järvien joukossa kohoaa vanhoja punaisia hirsimökkejä ja maalaistaloja. Taalainmaa on helppo kohde matkailijalle. Etäisyys Tukholmasta Faluniin, maakunnan pääkaupunkiin, on vain 160 kilometriä. Maisemat ovat vaihtelevia ja muistuttavat tuntureineen Norjan olevan aivan maakunnan rajan takana. Vesistöä on paljon, ja niinpä eteen tulee tämän tästä hyviä uimapaikkoja. Erityisen mieleenpainuvaa on pulahdus aluetta halkovaan Dala-jokeen, Dalälven, 520 km pitkä joki alkaa Norjan tuntureilta ja laskee Gävlen kohdalla Pohjanlahteen. Kun Ruotsi on hätätilassa niin taalainmaalaiset kutsutaan apuun. Kustaa Vaasa laittoi asiat järjestykseen jo 1520-luvulla kun kansa ei ollenkaan rakastanut tanskalaismiehittäjiä. Hän keräsi miehet mukaansa ja asia hoitui (tosin verilöylyn jälkeen). Kylkiäisenä hänestä tuli myös kuningas. Engelbrekt oli tehnyt jo samoin 1430-luvulla. Jotain kiehtoo Taalainmaalla? Tämän toteaa juhannuksen tienoilla autojonoon joutunut matkailija. Karttaa ei tarvita. Jono suuntautuu Taalainmaan sydänseuduille Siljan-järven ympäristöön. Moran Gesunda-vuoren kupeella joulupukki on tehnyt selväksi, että Rovaniemen joulupukin maa on jäljennös Moran joulumaasta. Kesällä tosin Moran Tomtelandetista tulee satumaa ja pukki ja muori saavat työehtosopimuksen määräämää kesälomaa. Taalainmaa on parasta ja aidointa Ruotsia, kansanperinteen kehto. Täältä on kotoisin koko maan symboliksi kohonnut värikäs puuhevonen. Samoin ruotsalaistaloihin vahvasti liittyvä punamultamaali on täältä. Taalainmaa on myös ollut monien taiteilijoiden innoittaja. Terävimmän mielikuvamme Svea-mamman kodeista luonut Carl Larsson asui ja maalasi täällä. Kuningas Kustaa Vaasa oli myös Taalainmaan talonpoikia. Dalarna on suomeksi laaksot, mikä ilmentää maakunnan tyypillistä maastorakennetta (vuoria ja laaksoja loputtomiin). Pukki löysi kuparin Falunin kaupungin historia on tiiviisti sidoksissa sen kaivokseen, Stora Kopparbergetiin eli Suureen Kuparivuoreen. Legendan mukaan kupari löytyi, kun Kåreniminen vuohipukki hieroi maata sarvillaan, jotka värjäytyivät punaisiksi. Kaivostoiminta aloitettiin jo 1000-luvulla ja 1600-luvulla 70 prosenttia maailman kuparituotannosta oli peräisin Falunista. Turistikohteeksi kaivos tuli jo 1600-luvulla. Kuninkaat kävivät ihmettelemässä tätä valtakuntansa vaurauden lähdettä ja yksinäiselle 1700- luvun matkaajallekin se oli Ruotsin tärkein nähtävyys. Kuuluisa kasvitieteilijä Carl von Linné, jonka vaimo oli kotoisin kaivosalueen vauraammilta tiloilta, piti Kopparbergiä jopa maailman suurimpana ihmeenä. Linné on haudattu Uppsalan katedraaliin.
Suurin turistihoukutin oli kuitenkin lasiarkussa makaava kivettynyt kaivostyö-läinen. Mats Israelsson (paremmin tunnettu Fet-Mats, Paksu-Matti nimellä) kuoli kaivoksen sortuessa vuonna 1677. Hänet löydettiin 40 vuotta myöhemmin. Kovasti vanhentunut entinen morsian tunnisti kaivosilmassa hyvin säilyneen sulhasensa. Sittemmin Mats haudattiin kaivoksen oman kirkon hautausmaalle. Makkaraa ja punamultamaalia Tuhatvuotinen kaivos lopetti toimintansa 1992. Tärkeä turistikohde se on silti edelleen. Vierailu kaivoksen lukuisissa hiljaisissa saleissa ja labyrinttimäisissä käytävissä alkaa 55 metrin hissimatkalla alas. Kaivos on auki läpi vuoden, heinäkuussa aukioloaika on hieman pidennetty. Syvällä kaivoksessa on kesälläkin vain 5 C astetta lämmintä ja sadeviitta ja saappaat ovat kosteissa kaivosluolissa tarpeen. Kaivostoiminnan myötä alueella syntyi kaksi kuuluisaa oheistuotetta: Falukorv eli paikallinen makkara ja Falu Rödfärg eli punamultamaali. Kaivoksen punamullasta sekoitetulla maalilla maalatut maalaistalot ovat nekin osa mielikuvaamme Ruotsista. Kirjailija August Strindberg ehdotti aikanaan, että Ruotsin lippukin olisi vihreäpunainen, jossa punainen väri symboloisi juuri maaseudun punaisia taloja. Kaivosalueella voi tutustua myös punamaalin valmistukseen. Esityksen jälkeen osallistujat saavat maalata punamullalla itselleen oman puuhevosen - perinteikkään Taalainmaanhevosen. Mukavia matkamuistoja löytyy myös kaivosalueen putiikeista. Erityisen ihastuttavia ovat raudasta taotut kyntteliköt, joita vuorikristalli koristaa sekä kivestä ja hopeasta taotut korut. Falun maailmanperintölistalla Kaivoksen (jonka toiminta loppui 1992) ympärille kertyi luonnollisesti kaikenlaista väkeä. Vuonna 1641, kun Falun sai kaupunkioikeudet, oli se jo maan toiseksi suurin kaupunki. Työläiset kerään-tyivät kolmeen kaupunginosaan: Elsborgiin, Gamla Herrgårdeniin ja Östanforsiin. Elsborgia pidetään Ruotsin ensimmäisenä omakotitaloalueena. Alueet säästyivät vuoden 1761 tulipalossa ja esimerkiksi Gamla Herrgårdenin vanhimmat talot ovat 1300-luvulta. Falunin puukaupunki, kaivos ja ympäröivien alueiden kuparihytit ja vuorimiesten talot kuuluvat kaikki Unescon maailmanperintölistalle. Falunin hiihtokeskuksen hyppyrinmäeltä saa hyvän kokonaiskuvan Falunista (ja yleensä Taalainmaan) alueen maastorakenteesta. Maakuntamuseo näyteikkuna Taalainmaan kulttuuriin Falunissa kannattaa tutustua myös maakuntamuseoon (Dalarnas Museum), jossa saa hyvän käsityksen alueen rikkaasta talonpoikaiskulttuurista, puvuista, musiikista ja taiteesta. Museolla on esimerkiksi hyvä kokoelma dalmålningar-maalauksin (=Taalainmaan tyypilliset maalaukset) koristeltuja esineitä. Itseoppineet maalarit kiersivät kylästä kylään ja maalasivat värikkäitä kuvioita ja Taalainmaan kansanasuihin
sonnustautuneita Raamatun hahmoja seiniin, kattoihin, kaappeihin ja kelloihin. Maalausperinne kukoisti alueella 1800-luvulla. Museoon on entisöity Selma Lagerlöfin työhuone ja kirjasto. Kirjailija asui Falunissa vuodesta 1897 kuolemaansa asti vuonna 1940. Siellä hän kirjoitti myös ehkä tunnetuimman teoksensa Peukaloisen retkistä. Kirjailija sai Nobelin palkinnon ensimmäisenä naisena 1909 ja oli myös ensimmäinen nainen Ruotsin Akatemiassa. Nuorisomusiikin harrastajat kokoontuvat heinäkuussa Falu Musik-festivaalin, pelimanni-muusikoilla on oma tapahtumansa Bingsjössä, Falunin lähellä. Ruotsin suurin rockfestivaali Peace and Love pidetään Borlängessä juhannuksen jälkeisellä viikolla, lippuja myyty jo 45000 (vuoden 2009-festivaali). Borlängen asukasluku 48 000. Idyllistä perhe-elämää Sundbornissa Sundbornissa, 10 km matkan päässä Falunista, on Carl ja Karin Larssonin tunnettu taiteilijakoti. Täällä Carl Larsson maalasi tunnetuimmat teoksensa lapsistaan ja vaimostaan arkielämän keskellä. Idyllisten perhekuvien ansiosta hänestä tuli koko Ruotsin rakastama taiteilija. Kuvien taustalla näkyvistä huoneista koko maailma sai käsityksensä ruotsalaisesta sisustuksesta ja tyylistä. Lilla Hyttnäs -talossa siirtyminen huoneesta toiseen on kuin astuisi taulusta toiseen. Tuttuuden tunne on hämmentävä - ihan kuin olisi ollut täällä aiemminkin. Jos houkutin on ollut isä Larssonin tauluissa, niin paikan päällä saa erittäin hyvän käsityksen äidin panoksesta kodin sisutukseen. Kodin tekstiilit ovat pitkälti Karin Larssonin suunnittelemia ja toteuttamia. Museokaupasta saa ostaa käsityöpaketteja, joiden mallit ovat Karin Larssonin suunnittelemia. Taalainmaan hevoset pikkukylästä Taalainmaan värikkäät puuhevoset symboloivat nykyään koko Ruotsia, mutta alun perin niitä veistivät metsätyöläiset iltanuotion äärellä. Hevonen oli tietenkin tärkeä työkumppani ja toisaalta pienet puuhevoset olivat mieluisia tuliaisia kotona odottaville lapsille. 1800-luvulla hevosia alettiin koristella alueelle tyypillisillä väreillä ja kuvioilla. Kaikki aidot Taalainmaan hevoset tehdään pienessä Nusnäsin kylässä Siljan-järven pohjoisrannalla. Hevoset tehdään edelleen kokonaan käsityönä ja bisnes elättää koko kylän. Useimmissa myymälöissä on puuverstas ja maalaamo, jossa vierailijat saavat nähdä aivan vierestä, kuinka hevoset, mutta myös kukot, porsaat, puukengät ja servettitelineet saavat muotonsa ja värinsä. Hevosia voi ostaa myös puuvalmiina ja koristella ne itse. Mora tunnetaan puukoistaan Lyhyen matkan päässä Nusnäsistä on Moran kaupunki. Mora tunnetaan meillä puukoistaan ja komeista kelloistaan, mutta ruotsalaisille itselleen tärkeä nähtävyys on Anders Zornin taiteilijakoti ja siihen kuuluva museo. Zorn oli kotoisin Morasta ja
palasi aina sinne maailmanmatkoiltaan. Hän on aikalaisensa Carl Larssonin kanssa Ruotsin tunnetuimpia taiteilijoita. Myös toinen asia yhdisti miehiä. Molemmat raivasivat tiensä auki yhteiskunnan alaluokista ylös arvostettuun asemaan. Taiteilijakoti ja sen yhteydessä oleva taidemuseo ovat kesäaikaan auki joka päivä. Toinen tärkeä kohde on tietysti Vasaloppet-museo. Kuuluisaa hiihtokisaa on käyty jo vuodesta 1922, ja kisan maali on aivan museon vieressä. Tunnettu ruotsalaishiihtäjä Mora-Nisse Karlsson voitti Vaasa-hiihdon useaan kertaan. Näkemistä Taalainmaalla on muuallakin, kuten karhupuisto Orsassa sekäavestassa maailmankuulu Visenttipuisto ja maailman suurin Taalainmaan hevonen (13 x 6 m, paino 6 000 kg) ja vastaavasti vain muutaman millimetrin korkuinen heppa Taalainmaan museossa (2 mm x 3 mm). Mikään näistä ei kuitenkaan ole maakunnan suosituin nähtävyys. Eniten kävijöitä (erityisesti tekniikkaa harrastavia miehiä) käy vuosittain Insjönin Clas Ohlson myymälässä (Leksandista 10 km Borlängeen). Borlängestä 25 km Rättvikiin, Gagnefissa on tunnettu ponttoonisilta, joita on vain kaksi Ruotsissa. Borlängessä kannattaa käydä Stora Tunan kirkossa ja tutustua sen läheisyydessä sijaitsevaan Estonia-muistomerkkiin. Maantien toisella puolella on pakana-aikojen uhripaikka Frostbrunnsdalen, jonka toukokuun valkovuokkonähtävyys mykistää katsojan. Lähellä on myös Pyhä kolminaisuuden lähde, jonka vettä juomalla kaikki sairaudet häviävät ja suhdetoimintaa elpyy. Tätä varten on lähellä Kärleksstigen (Rakkauden polku), jos haluaa jatkoille. Maailmakuulun tenorin Jussi Björklundin elämästä saa hyvän kuvan hänen nimikkomuseossaan. Jussin isoisä asui 1870-luvulla Porin lähellä, jossa hänen isänsä oli seppänä Leineperin ruukilla. Erityisesti Taalainmaan Siljan-järveä ympäröivä seutu (Leksand, Rättvik, Mora) on ruotsalaisten ja ulkomaisten vieraiden suosima käyntikohde. Alueella on monia luonnonkauniita ja pittoreskeja kaupunkeja ja kyliä ja runsaasti historiallisia kulttuurinähtävyyksiä. Seutu on erityisen tunnettu perinteisistä juhannusjuhlistaan. Maailman vanhin kuparikaivos on siis Taalainmaan läänin pääkaupungissa Falunissa ja se on yksi Keski-Ruotsin viidestä Unescon maailmanperintökaupungista. Taalainmaalla sijaitsee myös entiseen kalkkikivilouhokseen rakennettu kuuluisa 4 000 istumapaikan Dalhallan ulkoilmateatteri, jossa järjestetään kesäisin oopperoita ja muita musiikki- ja teatteriesityksiä, Rättvikistä noin 10 km luoteeseen (Moraan päin). LISÄTIETOJA WIKIPEDIASTA: Uppsala: http://fi.wikipedia.org/wiki/uppsala Hedemora: http://fi.wikipedia.org/wiki/hedemoran_kunta Falun: http://fi.wikipedia.org/wiki/falun Mora: http://fi.wikipedia.org/wiki/mora