1 PÄÄTÖS Nro 119/08/2 Dnro Psy-2007-y-143 Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2008 ASIA Kemin sellutehtaalla tapahtuva ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien varastointi ja käyttö, toimintaan liittyvät ympäristöriskit ja toteutetut ympäristönsuojelutoimet sekä kemikaalien vaikutus jätevedenpuhdistamon toimintaan häiriöpäästöissä, Kemi HAKIJA Oy Metsä-Botnia Ab Kemin sellutehdas 94200 Kemi
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 4 Tunnistetut riskit ja niiden vaikutukset... 4 Valkaisu 1 / klooridioksidilaitos... 4 Puunkäsittely...4 Prosessivesilaitos... 4 Biolaitos... 4 Valkaisu 2... 5 Haihduttamo... 5 Soodakattila... 5 Kaustisointi... 5 Polttoöljyasema... 6 Kuivaussali... 6 Suoja-altaiden ja varoaltaiden käyttö ja varautuminen kanaalivuotoihin... 6 Arvio vesistövaikutuksista... 7 Muu varautuminen... 7 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA... 7 Hakemuksen täydentäminen... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunto... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Pääasiaratkaisu... 8 RATKAISUN PERUSTELUT... 8 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 10 KÄSITTELYMAKSU... U 10 Ratkaisu... 10 Perustelut... 10 Oikeusohje... 10 MUUTOKSENHAKU... 11
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.5.2007 myöntänyt Oy Metsä- Botnia Ab:lle Kemin sellutehdasta koskevan ympäristöluvan nro 61/07/2, jonka lupamääräyksissä 53 ja 59 on määrätty seuraavaa: "53. Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. Säiliöt tai säiliöalueet on varustettava riittävällä suoja-allastilavuudella tai vastaavin rakenneratkaisuin 31.12.2010 mennessä. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä niihin liittyvien putkitusten on oltava sellaisia, että jätevedenpuhdistamolle ei pääse häiriötilanteissakaan kemikaaleja, jätteitä tai jätevesiä, jotka merkittävästi haittaavat puhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen asianmukaista käsittelyä. 59. Yksityiskohtainen selvitys ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnista, käytöstä, toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimista sekä arvio kemikaalien vaikutuksesta jätevedenpuhdistamon toimintaan häiriöpäästöissä on toimitettava ympäristölupavirastoon 30.9.2007 mennessä. Selvityksessä tulee esittää toimenpiteet, joilla nestemäisten kemikaalien varastoinnin suojaus vastaa suojatasoa, jossa yksittäisten säiliöiden varoallastilavuus on vähintään 100 % säiliön tilavuudesta ja säiliöryhmien varoallastilavuus vähintään 120 % suurimman säiliön tilavuudesta." Luvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Luvan saajan valituksessa on vaadittu mm., että lupaehto 53 muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on varmistettava riittävillä varojärjestelmillä vuototilanteiden varalta. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä niihin liittyvien putkitusten on oltava sellaisia, että jätevedenpuhdistamolle ei pääse häiriötilanteissakaan kemikaaleja, jätteitä tai jätevesiä, jotka merkittävästi haittaavat puhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen asianmukaista käsittelyä." Ympäristöluvassa on määrätty, että luvan saaja saa aloittaa päätöksen mukaiset toimet uuden tehdaskaatopaikan käyttöön ottamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakija on 1.10.2007 toimittanut mainitun selvityksen ympäristölupavirastoon. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella.
4 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tunnistetut riskit ja niiden vaikutukset Selvityksessä on tarkasteltu 44:ää Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin sellutehtaalla olevaa ympäristölle haitallisen nestemäisen kemikaalin säiliötä. Säiliöiden koot ovat 3,5 5 000 m 3. Tehtaalla on säiliöiden osalta laadittu kemikaalien varastoinnin riskinarviointi, joka pohjautuu häiriöstä aiheutuvan vaaran vakavuuteen ja sen häiriön todennäköisyyteen. Säiliöille arvioitu kokonaisriski oli viisiasteisella luokituksella tasolla 1 3. Seuraavassa riskejä on tarkasteltu tarkemmin osastoittain. Valkaisu 1 / klooridioksidilaitos Klooridioksidilaitoksella valmistetaan natriumkloraatista, rikkihaposta ja vetyperoksidista klooridioksidikaasua, joka imeytetään valkaisukemikaalina käytettäväksi ClO 2 -vedeksi. Sivutuotteena syntyy jäterikkihappoa, jota käytetään mäntyöljyn valmistukseen sekä neutralointiin. Osastolla on kahdeksan säiliötä, joissa varastoidaan natriumhydroksidia, vetyperoksidia, rikkihappoa, natriumkloraattia ja klooridioksidivettä. Rikkihapolle ja vetyperoksille on molemmille oma 100 %:n varoallas, johon valunut kemikaali voidaan hallitusti palauttaa prosessiin. Muut kemikaalit; natriumhydroksidi (lipeä), NaClO 3 -liuokset, ClO 2 -vesi ja jäterikkihappo vuotavat häiriötilanteessa kemikaaliosaston kanaaliin, josta edelleen sellutehtaan kuituselkeyttimelle (viive 5 tuntia) ja edelleen biologisen puhdistamon tasausaltaaseen tai erikseen ohjattaessa varoaltaaseen. Happo-emäsneutralointi on mahdollista ennen kuituselkeytintä sekä varoettä tasausaltaassa. Puunkäsittely Puunkäsittelyssä mm. kuoritaan tehtaalle tuleva raakapuu. Lipeää käytetään kuorimon kiertoveden ph-säätöön ja sitä varastoidaan 6 m 3 :n kokoisessa lipeäsäiliössä. Vuoto valuu kiertoveteen, josta vesi kulkeutuu kuorimon kuituvesiselkeyttimelle. Alkaalisuuden nousu ei ole merkittävä. Tämä vesi johdetaan edelleen sellun kuituvesiselkeyttimelle ja biologiselle puhdistamolle. Jos lipeäpäästö halutaan neutraloida kuorimolla, sinne on tuotava säiliöautolla tai kontilla rikkihappoa. Prosessivesilaitos Raakaveden kemiallisessa saostuksessa käytetään ph-säädössä lipeää. Varastosäiliön koko on 25 m 3. Mikäli vuoto tapahtuu, lipeä on siirrettävissä vieressä olevaan säiliöön tai se on neutraloitava kuten puunkäsittelyssä. Biolaitos Jätevesien käsittely tapahtuu biolaitoksella. Osastolla on 10 m 3 :n rikkihapposäiliö, joka sijaitsee teknisen tilan kemikaaliosastossa. Mahdollinen vuoto valuu sisätilaan. Biolaitoksen nostopumppaamolla on lisäksi kalkki- ja ureasiilot, joista annostellaan kalkkia ph-säätöön ja ureaa ravinteeksi.
5 Valkaisu 2 Valkaisussa sellukeiton jälkeinen pesty massa valkaistaan käyttäen happea, klooridioksidivettä, lipeää ja vetyperoksidia. Osastolla varastoidaan vetyperoksidia, klooridioksidivettä ja tärpättiä. Vetyperoksidisäiliöllä ja tärpättisäiliöllä on 100 %:n vuotoaltaat. Klooridioksidivesisäiliö sijaitsee rakennuksen länsipäädyssä. Vuoto ohjautuu lattiakanaalin kautta sellun kuituselkeyttimen kautta biologiseen puhdistukseen. Valkaisurakennuksen sisällä valmistetaan hapetettua valkolipeää ja vuoto valuu kanaaliin ja edelleen sellutehtaan puhdistamoon. Haihduttamo Haihduttamolla väkevöidään laihamustalipeä polttolipeäksi, käsitellään lauhteet, valmistetaan raakamäntyöljy sekä esikäsitellään bioliete. Osastolla varastoidaan polttoöljyä, lipeää (syöttölipeä ja välilipeä), rikkihappoa, likaislauhteita, mäntyöljyä, metanolia, suopaa, jäterikkihappoa ja suopaöljyä. Sellutehtaan suurimmat varastosäiliöt sijaitsevat haihduttamolla. Haihduttamon lipeille, suoville ja lauhteille on yhteinen varoallas, jonka tilavuus on noin 1 400 m 3. Allasalueen reunakorkeus on 0,6 m. Allastilavuuden kasvattaminen 120 %:iin suurimman säiliön tilavuudesta edellyttäisi reunakorkeuden nostamisen 2,65 metriin. Suoja-altaaseen valunut lipeä/suopa pumpataan takaisin syöttölipeävirtaan. Pumpun teho on 30 l/s. Varoaltaan pohjoispäässä on öljynerotuksella varustettu varoallas mäntyöljyn myyntisäiliölle ja lipeälle. Rikkihapposäiliölle on vielä erillinen 100 %:n varoallas. Sen vieressä on kaksoisvaipalla varustettu 50 m 3 :n kevytöljysäiliö, josta ylivuoto ohjautuu maahan tai viereisen lastaus-/purkupaikan 15 m 3 :n valuma-altaaseen. Turvatekniikan keskus on 6.11.2002 antamallaan päätöksellään hyväksynyt uuden haihduttamon säiliöalueineen. Haihduttamon ja lipeäsäiliöalueen kanaali- ja vuotovedet johdetaan yhteiseen pumppauskaivoon, jossa on johtokykymittaus. Likaiset vuodot pumpataan automaattisesti syöttölipeäsäiliöön ja siis takaisin prosessiin. Säiliöalueen puhtaat vedet johdetaan sellutehtaan biologiseen puhdistukseen. Mäntyöljykeittämöllä on pieni (3,5 m 3 ) jäterikkihapposäiliö, josta valumat menevät haihduttamon lattiakanaaliin. Likaislauhteen käsittelylaitoksen metanolille on oma 100 %:n vuotoallas. Soodakattila Soodakattilalla on kaksi vahvamustalipeäsäiliötä. Polttolipeän kuiva-aine on yli 80 %, joten se ei ole nestemäistä kuin korkeassa lämpötilassa. Vuodot rajoittuvat hyvin pienelle alueelle. Kaustisointi Kaustisoinnissa soodalipeästä valmistetaan valkolipeää kolmella kaustisoimislinjalla. Osasto on tehtaan vanhin ja uusi kaustistamo tultaneen rakentamaan lähivuosina. Osastolla varastoidaan valkolipeää ja soodalipeää.
Valkolipeäsäiliöillä on pienet vuotoaltaat, muuten vuodot valuvat kanaaliin ja siitä edelleen maapohjaiseen vuotoaltaaseen eli meesa-altaaseen ja sieltä vähintään 12 tunnin viiveen jälkeen Vähähaaraan, josta mereen viivettä on 1 2 viikkoa. Osaston kanaalissa on johtokykymittarit ja suuret lipeävuodot voidaan neutraloida tuomalla paikalle rikkihappoa muualta tehtaalta. 6 Polttoöljyasema Raskas polttoöljy varastoidaan kaustistamon itäpuolella. Säiliöiden ympärillä on bunkkeri, josta valunut öljy voidaan kerätä pois. Raskas polttoöljy on kylmänä huonosti virtaavaa, joten vuoto rajoittuu pienelle alueelle maahan ja mahdollisesti edellä kuvattuun meesa-altaaseen, jossa on öljypuomit öljyvahinkojen varalle. Kuivaussali Kuivauskoneilla käytetään limantorjunta-ainetta irtokontteina. Kontit on sijoitettu niitä varten erikseen valmistettuihin varoaltaisiin, joista vuodot voi kerätä talteen. Suoja-altaiden ja varoaltaiden käyttö ja varautuminen kanaalivuotoihin Suoja- ja varoaltaita käytetään siten, että pääperiaate on palauttaa niihin valunut kemikaali takaisin prosessiin. Vuodot havaitaan joko johtokykymittauksin tai pinnankorkeusmittauksin. Lisäksi havaintoja voidaan tehdä valvontakameroilla sekä säännöllisten valvontakierrosten yhteydessä. Mikäli kemikaalia ei voi palauttaa prosessiin, se kerätään imuautolla erilliskäsittelyyn. Varoaltaista on yleensä myös yhteys kanaaliverkostoon, mutta siihen johtava venttiili pidetään kiinni. Puhtaat sadevedet voidaan johtaa tätä venttiiliä avaamalla kanaaliin. Jos kemikaalia pääsee kanaaliin (esim. ClO 2 -laitos, kaustistamo), kanaalin johtokykymittari hälyttää ja hälytys johtaa joko suoraan happo-/ emäsneutralointiin ennen sellun kuituselkeytintä tai sitten erityistoimiin esim. meesaaltaalla. Biologisen puhdistamon varoaltaan koko on 45 000 m 3 eli sinne mahtuvat tehtaan käydessä puolen vuorokauden jätevedet. Vesien kääntö tapahtuu käsiventtiiliä avaamalla, joten päätöksen tekee aina joku asiantuntija sen tiedon perusteella, mitä päästöistä tunnetaan. Varoallas tyhjennetään vähitellen venttiiliasentoa säätämällä biolaitokselle menevään päävirtaan. Eri tehdasosastoilta kemikaalivuodot ohjautuvat seuraavasti: Kuorimo Prosessivesilaitos Kamyr 1 ja 2 -keittämöt Valkaisimo 2 Kuivauskoneet Valk. 1 /ClO 2 -laitokselta Haihduttamo Soodakattila Kaustisointi Meesauuni Pääviemäriin ja biologiseen puhdistamoon Kurimonhaaraan Pääviemäriin ja biologiseen puhdistamoon Pääviemäriin ja biologiseen puhdistamoon Pääviemäriin ja biologiseen puhdistamoon Pääviemäriin ja biologiseen puhdistamoon Pääviemäriin ja biologiseen puhdistamoon Vähähaaraan Meesa-altaan kautta Vähähaaraan Meesa-altaan kautta Vähähaaraan
Arvio vesistövaikutuksista Muu varautuminen Lisäksi kaikissa säiliöissä on pinnankorkeusmittaukset, jotka hälyttävät vuototapauksissa. Tehtaan kanaalijärjestelmä on sellainen, että kaikki orgaanista kuormaa sisältävät jätevedet käsitellään biologisessa puhdistamossa. Häiriöpäästöt ohjataan varoaltaaseen. Muuten tasausallas (25 000 m 3 ) tasaa pienet jäteveden laadun muutokset. Biologisen puhdistamon jälkeen on jälkiallas, jossa viive ennen mereen johtamista on noin viisi vuorokautta. On erittäin epätodennäköistä, että kemikaalien käsittelyssä syntynyt vahinko aiheuttaisi haittaa vesistössä. Kemikaalien talteenottolinjalta ei Vähähaaraan pääse kuin lipeitä, jotka voidaan neutraloida meesa-altaassa tai aivan meesa-altaan ylivuotokynnyksellä ClO 2 -laitoksen jätehapolla. Vähähaaraan johdettavien jätevesien määrä on enintään 50 000 m 3 /d ja viive ennen mereen johtamista on vähintään kaksi viikkoa. Neutralointia voi tehdä siirrettävillä säiliöillä useista paikoista. Öljyvuotojen varalta kanaaleissa ja altaissa on useita öljypuomeja, jotka tarkastetaan määrävälein ja niiden eteen keräytyneet öljyt poistetaan imuautolla. Tehtaan öljynerotuskaivot tarkastetaan ja tyhjennetään määrävälein. Osassa kaivoista on myös hälytin. Tehtaalla on oma tehdassuojeluryhmä, joka on koulutettu myös ympäristövahinkojen torjuntaan. 7 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunto Hakija on 3.4.2008 täydentänyt hakemustaan lisäselvityksellä kemikaalien varastoinnista ja 3.10.2008 yksityiskohtaisemmilla tiedoilla haihduttamon säiliöalueesta. Ympäristölupavirasto on 7.4.2008 pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kemin kaupungin kaupunkirakennelautakunta on pitänyt mahdollisien lisäsuojarakenteiden vaatimista tarpeettomana onnettomuusriskiin nähden.
8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto hyväksyy pääosin Oy Metsä-Botnia Ab:n laatiman selvityksen sekä täydentää Kemin sellutehtaan ympäristölupapäätöstä nro 61/07/2 seuraavasti: 1. Ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöt on varustettava jatkuvatoimisin pinnankorkeusmittarein tai vastaavin mittalaittein, joiden antamalla hälytyksellä havaitaan nopeasti säiliöiden merkittävät vuodot ja mahdollistetaan pilaantumisen estämiseksi tarpeellisien toimenpiteiden käynnistäminen viivytyksettä. 2. Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma toimintaohjeineen päästöjen ja niiden vaikutusten rajoittamisesta mahdollisissa ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien vuototilanteissa. Suunnitelmassa on esitettävä mm. selvitys tarvittavan kaluston, muiden tarvikkeiden ja neutralointikemikaalien määrällisestä sekä ajallisesta saatavuudesta ja tarvittaessa esitys aikatauluineen puutteiden korjaamisesta. Suunnitelmassa on tarkasteltava aktiivilietelaitokselle kohdistuvan päästön lisäksi toimia Vähähaaraan tai Kurimonhaaraan kohdistuvissa häiriöpäästöissä. Suunnitelma on toimitettava Lapin ympäristökeskukseen 1.5.2009 mennessä. 3. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys Vähähaaraan ja Kurimonhaaraan johdettavien vesien määrästä, laadusta ja niiden vaihtelusta sekä vesien vaikutuksesta ympäristössä. Selvitykseen on liitettävä teknis-taloudellinen tarkastelu toimenpide-esityksineen näiden vesien sekä mahdollisissa häiriötilanteissa aiheutuvien päästöjen käsittelyn ja hallinnan parantamisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Oy Metsä-Botnia Ab on toimittanut ympäristöluvassa määrätyn selvityksen ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnista. Yhtiö ei ole valittanut selvitysvelvoitetta koskevasta määräyksestä. Ympäristölupavirastoon vireille tulleet hakemusasiat on pyrittävä käsittelemään joutuisasti. Näin ollen sellutehtaan ympäristölupaa nro 61/07/2 koskevan valitusasian vireilläolo Vaasan hallinto-oikeudessa ei estä ratkaisemasta tätä asiaa. Selvityksen perusteella ratkaistaan, ovatko nestemäisten kemikaalien varastointisäiliöiden suojajärjestelyt ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemisen kannalta riittävät, eikä selvityksen ratkaisu ole ristiriidassa lupamääräyksen 53 kanssa sellaisena kuin se on myönnetyssä ympäristöluvassa tai edes sellaisena kuin Oy Metsä-Botnia Ab on valituksessaan vaatinut sitä muutettavaksi. Sellutehtaalla on useita ympäristölle haitallisia kemikaaleja sisältäviä säiliöitä, joilla ei ole suoja-altaita tai altaiden tilavuus on säiliöiden kokoon nähden riittämätön. Esim. kaustisoinnin, soodakattilan ja meesauunin alueella olevat kemikaalisäiliöt sijaitsevat niin, että mahdollisessa häiriöpäästössä aiheutuva kemikaalivuoto kulkeutuu Vähähaaraan. Haihduttamon säiliöalueen suoja-allas ei ole kooltaan riittävä varastoimaan suurimpien säiliöiden kemikaalimääriä. Häiriötilanteissa kemikaali voidaan osin palauttaa säiliöalueen kanaalin pumppauksella prosessiin tai johtaa aktiivilietelaitoksen varoaltaalle, mutta määrältään suoja-altaan tilavuuden ylittävä vuo-
to voi kulkeutua myös piha-alueille ja edelleen viemäriverkoston kautta Vähähaaraan. Tehtaan toiminnoista on mahdollista päästä säiliöiden vuototilanteissa pienempiä määriä nestemäisiä kemikaaleja myös Kurimonhaaran suuntaan. Biologisen puhdistamon ohitse ohjautuvat häiriöpäästöt kaustisoinnista, soodakattilalta ja meesauunilta aiheuttavat pääasiassa epäorgaanista kuormitusta. Haihduttamon säiliöalueen häiriöpäästöt aiheuttavat lisäksi biologista kuormaa. Häiriöpäästöt ovat pääasiassa vesieliöille haitallisia. Tehdasalueen molemmin puolin olevat vesialueet ovat luonnonolosuhteiltaan merkittävästi muuttuneet. Vähähaara on noin 27 ha:n laajuinen, kokonaan merestä suljettu, teollisuusalueen sisälle jäävä vesialue, johon johdetaan mm. sellutehtaan ja sahan jäähdytysvesiä sekä jätevedenpuhdistamon käsiteltyjä jätevesiä. Tehtaan länsipuolella oleva Kurimonhaara rajoittuu toiselta sivultaan tehdasalueeseen ja haaran itäpuolelle on rakennettu tehtaan uusi kaatopaikka-alue. Kurimonhaaran ranta-alueet ovat kokonaisuudessaan Oy Metsä-Botnia Ab:n omistuksessa. Alue on erotettu merestä äskettäin rakennetulla pengertiellä. Kurimonhaara ja Vähähaara ovat teollisuusalueen sisäisiä vesialueita, jolla ei ole merkitystä kalastolle, kalastukselle tai virkistyskäytölle. Säiliötilavuudet ja Vähähaaran ja Kurimonhaaran laskennalliset viipymät huomioon ottaen ympäristölupavirasto katsoo, että jätevedenpuhdistamon kanaalien ulkopuolella olevien säiliöiden häiriötilanteista aiheutuva mahdollinen merkittävä ympäristön pilaantuminen voidaan estää esim. neutraloimalla. Vaikutusten rajoittamiselle on riittävästi aikaa edellyttäen, että vuodot havaitaan nopeasti ja toimintavalmius vuototilanteissa on hyvä, ennen kemikaalien kulkeutumista mereen ja riski suoraan kemikaalisäiliöiden vuodoista aiheutuvalle meressä havaittavalle pilaantumiselle on sellutehtaan nykyisillä toimintatavoilla pieni. Aktiivilietelaitokselle joutuva kemikaalipäästö voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa koko puhdistamon toiminnan häiriintymisen ja sitä kautta merkittävän pilaantumisen vaaran. Tehtaan säiliöt on varustettu pinnanmittauksina ja osastojen puhdistamolle vievissä kanaaleissa on kemikaalipäästön tunnistavat mittauslaitteet. Yhtiöllä on käytössä menetelmät kemikaalipäästön havaitsemiseksi ja mahdollisuus tarvittaessa ohjata haitalliset vedet 45 000 m 3 :n varoaltaaseen. Varoaltaasta vettä voidaan johtaa käsiteltäväksi puhdistamolle riittävästi laimennettuna. Varoallas tulee pitää normaalin toiminnan aikana mahdollisimman tyhjänä, jolloin mahdollisimman suuri tilavuus on aina käytössä häiriöpäästöjen vastaanottamiseksi. Olennaista kaikissa häiriötilanteissa on, että vuodoista saadaan hälytys mahdollisimman nopeasti ja henkilökunnalla on riittävä koulutus, toimintaohjeet, selvät vastuualueet ja tarvittava välineistö sekä muut tarveaineet käytettävissä tilanteen hallitsemiseksi ja ympäristön pilaantumisen rajoittamiseksi. Tämän varmistamiseksi luvan saaja on määrätty laatimaan toimintasuunnitelma kemikaalivuotojen varalta. Suurelta osin kyseessä on olemassa olevien toimintasuunnitelmien päivittäminen ja tarkistaminen. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on tärkeää tunnistaa biologisen puhdistamon häiriöttömän turvaamisen kannalta keskeisten asioiden lisäksi myös Vähähaaraan tai Kurimonhaaraan kulkeutuvat päästöt ja niiden vaikutusten minimointi, esim. mihin sadevesiviemäreihin mahdolliset kanaalien ulkopuolelle joutuvat häiriöpäästöt voivat kulkeutua ja onko niitä viemäriverkkoa sulkemalla mahdollista rajoittaa, onko Kurimonhaaran tai Vähähaaran vesien mereen johtamisen tilapäinen estäminen joissain vuototilanteissa tarpeen ja miten se teknisesti voidaan toteuttaa. Mikäli suunni- 9
telman laatimisen yhteydessä tulee esille puutteita nykyisissä toimintatavoissa tai -ohjeissa, on suunnitelmassa esitettävä tarvittavat muutokset havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on suositeltavaa neuvotella valvovana viranomaisena toimivan Lapin ympäristökeskuksen kanssa sen tarkemmasta sisällöstä. Vähä- ja Kurimonhaaraan pääsevät vedet muodostavat esitettyjen toimenpiteidenkin jälkeen edelleen ympäristön pilaantumisriskin, eikä vesien käsittelyn voida katsoa kaikilta osin täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kriteerejä. Näin ollen luvan saajan on tarpeen edelleen selvittää näiden vesien määrää ja laatua sekä mahdollisuuksia parantaa vuotojen hallittavuutta ja käsittelyä. Koska aiheutuva pilaantuminen ja sen riski on tehdasta ympäröivien vesialueiden tila ja käyttö huomioon ottaen pieni, asian selvittäminen ja siihen liittyvä toimenpide-esitys on katsottu riittäväksi tehdä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa. Siihen saakka suojaustoimenpiteiden katsotaan täyttävän ympäristöluvan määräyksen 53 mukaisen vaatimustason, kun noudatetaan ympäristölupaa ja tätä päätöstä. 10 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kemin kaupungin kaupunkirakennelautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 1 290 euroa. Perustelut Oikeusohje Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 30 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SK/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 24.11.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 14, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.