Toy Fox Terrier Kennelin Newsletter Margo Carterin haastattelu Moi! Tervetuloa talvisen Toy Fox Terrier Kennelin Newsletterin pariin! Tässä Newsletterissä käydään läpi kennelimme asioita, uutisia, ja muita juttuja. Newsletter toimitetaan maksutta kaikille, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta kennelimme koiriin. Jos et ole saanut omaa Newsletteriä ja haluaisit sellaisen, laita sähköpostia osoitteeseen info@toyfoxkennel.com Kennelimme vierailupäivä Kennelissämme vietettiin jälleen vierailupäivää lauantaina 29.1.2005. Paikalla oli porukkaa paljon ja koiria katsomaan oli tullut useita amerikankääpiöterriereistä kiinnostunutta perhettä. Tietenkin vetonaulana olivat suloiset Rambo ja Kia, mutta kyllä aikuisetkin koirat osasivat hauskuttaa vieraita. Vierailupäivänä paikalla oli myös vieraileva tähti, kennelimme kasvatti PR Dunkel s Pikkolo Jr. aka Dali emäntineen ja isäntineen. Dali hauskuutti kaikkia omilla tempuillaan ja erityisen mielenkiintoinen oli Dalin kohtaaminen isänsä Pikkolon kanssa. Pikkolo on kennelimme äijä, jolle kaikki koirat yleensä alistuvat, ja näin teki myöskin Dali. Pikkololla on painoa vain parisen kiloa, mutta ego on vähintään 50 kilon koiran veroinen. Dali on erittäin hieno amerikankääpiöterrieri ja poika on perinyt äitinsä Arielin rauhallisen luonteen. Ehkä kuitenkin hieman pippuriakin pojasta löytyy, joka on varmastikin periytynyt isän puolelta. Dalin ruumiinrakenne on erittäin hieno, poika on pieni mutta vahva. Aika näyttää, josko Dalista olisi myös jatkamaan sukua, niin hieno koira on tässä kyseessä. PR Dunkel s Pikkolo of Phoenix vasemmalla ja PR Dunkel s Pikkolo Jr. aka Dali vasemmalla. Isä ja poika tapasivat pitkästä aikaa ja vaikka molemmat ovat uroksia, tulivat pojat hyvin keskenään toimeen. PR Dunkel s Pikkolo Jr. vasemmalla ja PR Dunkel s Pikkolo of Phoenix oikealla. Helmikuu 2005 1/7 Toy Fox Terrier Kennelin amerikankääpiöterrierit ovat suurimmaksi osaksi peräisin maailman tämän hetken parhaimmalta amerikankääpiöterrieri-kasvattajalta, Margo Carterilta, Phoenix Rising Kennelistä. Margo Carterin koirat ovat niittäneet mainetta ja kunniaa jo yli 40 vuoden ajan, eikä syyttä. Tässä Toy Fox Terrier Kennelin Newsletterissä meillä on oli ja kunnia esittää Margo Carterin haastattelu. Haastattelu on julkaistu Suomessa vain kerran aikaisemmin, SATHY Uutiset lehdissä nro 4/2002 ja 5/2002. Mistä ensimmäisen kerran kuulit amerikankääpiöterrieristä? Olen tiennyt tästä rodusta niin kauan kuin jaksan muistaa. Äitini tapasi aina kertoa näistä koirista. Kuinka päädyit amerikankääpiöterrieri-koiraan? Sain ensimmäisen amerikankääpiöterrierikoirani kahdeksanvuotis syntymäpäivälahjaksi äidiltäni. Rakastuin sekä pentuun että rotuun kovin ja siitä lähtien minulla on aina ollut amerikankääpiöterriereitä. Kuinka kauan olet kasvattanut amerikankääpiöterriereitä? Ahaa - ilmeisesti ikäni ei siis tosiaankaan pysy salassa - ensimmäinen akt-pentueeni syntyi vuonna 1963. Mistä ensimmäinen akt-koirasi oli peräisin? Ensimmäinen akt:ni, Bambi, tuli Angell Memorial Humane Societystä, Bostonista. Se oli löytökoira. Kuinka valitsit tämän pennun, vai oliko se aikuinen?
Tässä kuvissa Bambi, ensimmäinen amerikankääpiöterrierini. Sain sen vuonna 1949. Bambi oli noin neljän kuukauden ikäinen ja minun piti odottaa ennen kuin sain sen. Amiraali Byrd oli Bostonissa 8-v syntymäpäiväni aikoihin ja hän sai koiran, jonka piti alunperin tulla minulle. Amiraali Byrd oli julkisuuden henkilö ja sellaiset menevät yleensä jonossa ohi. Noihin aikoihin amerikankääpiöterrierit olivat todella harvinaisia. Kun menin naimisiin ja Bambi oli kuollut, etsin joka puolelta amerikankääpiöterrieriä ja löysin yhden eläinkaupasta. Miksi ostit koirasi eläinkaupasta? Olin etsinyt amerikankääpiöterrieriä niin pitkään että minun oli pakko saada se, eikä mikään muu koira kelvannut. Noihin aikoihin en tiennyt rodusta juurikaan mitään, joten ostin koiran eläinkaupasta. Koiran nimeksi tuli Sucoshi. Olivatko kaikki eläinkaupan akt:t hienoja ja miksi valitsit juuri tämän yksilön? Se oli ainoa akt koko kaupassa ja minun yksinkertaisesti oli pakko saada se. Valitsitko jotain tiettyä linjaa ja jos niin miksi? Noihin aikoihin en tiennyt linjajalostuksesta yhtään mitään. Kävin hevosnäytöksissä ja myöhemmin tapasin akt-kasvattajan, jonka tytär kävi hevosnäytöksissä kanssani. Päätin astuttaa Sucoshin ilman mitään hajua siitä mitä olin tekemässä. Loppu onkin sitten historiaa. Tilasin UKC:n (United Kennel Club) Bloodlines lehden ja ryhdyin lukemaan artikkeleita eri aktkasvattajista ja heidän linjoistaan. Ostin kaksi akt-narttua paikalliselta kasvattajalta ja yhden akt-uroksen Washingtonilaiselta kasvattajalta. Silloin opin kovan läksyn luun rakenteesta. Uroskoira oli hyvin nätti ja siro, mutta niin olivat myös sen luut. Sen etujalat murtuivat useaan otteeseen, joten lopulta steriloin sen ja annoin sen lemmikiksi. Siitä lähtien ostin koirani vain ja ainoastaan kasvattajilta joiden koirilla oli hyvät, vahvat luut ja siitä rauhassa ryhdyin työstämään omia amerikankääpiöterrierilinjojani. Omat akt-koirani ovat vahvaluisia ja muutenkin jämäköitä koiria, jotka vastaavat rotustandardia. Minkä kokoisista amerikankääpiöterriereistä pidät, isoista, pienistä...? Pidän akt-koirista, jotka sijoittuvat tukevampaan, isompaan päähän rotumääritelmää. Usein pieni koira ei ole terve enkä halua kasvattaa ns. teekuppi-koiria. Amerikankääpiöterrierin koko on erittäin passeli. Sen voi helposti kuljettaa paikasta toiseen ja ottaa mukaan matkoille lähes minne tahansa. Mikä on mielestäsi ultimate amerikankääpiöterrieri? Mielestäni ultimate amerikankääpiöterrierin koko pitäisi olla rotustandardin mukainen. Sen pitäisi olla vahva luustoltaan ja lihaksikas. Sen kropan pitäisi olla neliömäinen, selän litteä ja hännän korkealla pystyssä. Koiran pään pitäisi olla tasapainossa kropan kanssa ja korvien pitäisi olla suhteessa oikean kokoisen (monilla akt-koirilla on liian suuret korvat). Korvien pitäisi nousta korkealla, mutta ne eivät saisi koskettaa toisiaan. Koiran pitäisi virittäytyä aina omistajansa tunnemaailmaan ja toiveisiin, suojella omistajaansa ja kotia. Sen täytyy ehdottomasti olla terve niin luonteeltaan kuin fysiikaltaankin. Mitkä koiristasi ovat lähimpänä tätä kuvausta? Suurin osa koiristani ja niiden tuottamista pennuista on erittäin lähellä tätä kuvausta. Kuitenkin mielipiteeni muuttuu hieman jokaisen uuden hienon pennun myötä. Juuri tällä hetkellä sanoisin, että paras narttuni on Delta Dawn of Phoenix paras urokseni on Luck of the Draw of Phoenix. (Mainittakoon, että Delta Dawn on Toy Fox Terrier Kennelin Pikkolon äiti ja juuri valittu maailman parhaimmaksi kennelnartuksi, eli Delta Dawn tuottaa tällä hetkellä maailman parhaimmat amerikankääpiöterrierit.) Onko oma suosikkisi työkoiraakt vai näyttely-akt? Uskon vakaasti UKC:n konseptiin kokonaisvaltaisesta koirasta, eli että myös näyttelykoiran tulisi olla terve työkoira. Liian moni rotu tänä päivänä ei pysty suorittamaan niitä tehtäviä, joita varten nämä rodut alunperin jalostettiin. Liian moni kasvattaja jalostaa koiriaan pelkästään ulkomuodon perusteella ja tästä seurauksena on pelkästään missi-koiria, joista ei ole mihinkään. saksanpaimenkoira, cockerspanieli, irlanninsetteri - vain muutamia mainitakseni - ei tänä päivänä pysty usein muuhun kuin kulkemaan näyttelykehässä. Työkoira joka on komea/kaunis - siinä Helmikuu 2005 2/7
Kuvassa Delta Dawn ja sen pentu Blue. vasta ilo omistajalle! Useat aktihmiset luulevat tämän koiran olevan pelkästään sylikoira ja siinä he ovat pahasti väärässä. Totta, koira on usein lemmikki, mutta sen pitäisi silti pystyä tekemään ne työt, jota varten se on alunperin jalostettu. Omat akt-koirani ovat minun perheeni ja perheen jäsenillä on kullakin omat tehtävänsä. Käytätkö omia amerikankääpiöterriereitäsi näyttelyissä? Kyllä, kun kiireiltäni ehdin. Minkä tyyppisiä aktiviteetteja järjestät koirillesi? Odottelen parhaillaan taakanvetovaljaita SATHY:ltä Suomesta. Nämä saatuani ryhdyn tosissaan harjoittelemaan koirieni kanssa taakanvetoa sekä voimavetoa. UKC lisäsi nämä kilpailulajit akt-koirille tämän vuoden alusta. Metsästävätkö koirasi rottia? Syksyisin peltohiiret etsivät lämpimiä paikkoja ja tuppaavat tulemaan sisään taloon. Kun huomaan heidän muuttoaikeensa, avaan kaikki keittiön kaappien ovet ja jätän amerikankääpiöterrierini keittiöön yöksi. Ne hiiret jotka jäävät henkiin älyävät kyllä muuttaa pois parin päivän sisällä. Akt:ni metsästävät ja syövät myös kaneja, opossumeita, oravia, käärmeitä, lintuja ja sammakoita. Niistä saa oivia välipaloja. Kun asuin vielä Floridassa, aamuisin sain olla varovainen kävellessäni kotona. Koirien ovi johti neljän hehtaarin pihalleni ja koirilla oli tapana metsästää sammakoita öisin. Koirillani oli tapana tuoda saaliinsa sisälle, syödä sammakoista pelkät jalat, jättäen liukkaan torson lattialle joihin usein astuinkin paljain jaloin! Nykyään pitää varoa kun laittaa kenkiä tai tohveleita jalkaa, sillä koirat yleensä piilottavat metsästämänsä hiiret kenkiini. Mikä on suosikkivärisi amerikankääpiöterriereissä? Pidän eniten tri-colorista, eli musta, valkoinen ja ruskea. Kuinka monta koiraa on kennelistäsi tullut tähän päivään mennessä? Rehellisesti sanottuna, ei harmainta aavistustakaan. Kennelini koko on vaihdellut vuosien varrella, joinain vuosina minulla on 20 pentuetta, joinain vuosina yksi. Olen kuitenkin kasvattanut ja jalostanut amerikankääpiöterriereitä nyt 40 vuotta, eli kyllä siihen paljon mahtuu. Millaiselle henkilölle myyt koiran? Olen hyvin tarkka siitä kenelle koiriani myyn. Täällä USA:ssa minulla on ostajien kanssa sopimus, jossa mainitaan että jos he jostain syystä eivät voi pitää koiraa, koiran on tultava takaisin minulle. Haastattelen ostajaehdokkaita tiedustellen heidän perheestään ja kodistaan. Haluan myös tietää, onko heillä ollut aikaisemmin terrieriä ja jos ei, kerron heille terriereiden hyvät ja huonot puolet. Kehotan ostajia myös harkitsemaan erittäin tarkoin onko amerikankääpiöterrieri juuri se oikea koira heille. En myy sellaisille, jotka pitäisivät koiraa pelkästään ulkona tarhassa, koiran täytyy elää kotona sisällä. Kun myyn akt-kasvattajalle otan aina tarkkaan selville, mitä linjoja hänellä on ja mitkä ovat hänen kontaktinsa ja suhteensa UKC:hen (United Kennel Club) ja AKC:hen (American Kennel Club). Haluan että kaikki koirani pääsevät kotiin jossa niitä rakastetaan ja jossa ne ovat osa perhettä. Kuinka kauan kestää saada Sinulta koira? Lähes aina joudun laittamaan ihmiset jonoon. Jos toiveena on vielä tietty sukupuoli ja ehkä tietty väritys, niin odotus saattaa kestää reilusti yli vuoden. Onko Sinulla ollut ongelmia akt:n valkoisen värityksen kanssa, esimerkiksi koiran turkissa, ihossa tai silmissä? Luulenpa että tarkoitat albiino geeniä, joka joskus saattaa ilmestyä mihin tahansa rotuun. Koirissani ei ole koskaan esiintynyt tätä enkä tiedä yhtään akt-kasvattajaa, jolla tätä olisi ollut. Kuitenkin turkista puheen ollen, joillain akt-koirilla tänä päivänä on liian ohut, silkkimäinen turkki. Olen omiin koiriin nimenomaan valinnut lisäksi sellaista linjaa - Parks - josta tulee paksumpi, tiiviimpi turkki. Koirillani ei ole koskaan ollut mitään iho-, silmä-, tai turkkiongelmia. Nämä eivät myöskään ole yleisiä amerikankääpiöterriereillä. Onko jotain tiettyä ruokaa, jota syötät koirillesi? Tästä voin tehdä erikseen artikkelin tai kaksi Teidän seuraavaan lehteenne! Uskon vakaasti luonnolliseen ja terveeseen ruokaan. Kaikki koirani syövät muunnettua versiota BARF ruokavaliosta (Bones And Raw Food = luita ja raakaa ruokaa). Pääasiassa koirani syövät siis raakoja, lihaisia luita eli kaulaluita, kylkiluita, halkaistuja sian jalkoja, härän häntiä, kanan ja kalkkunan niskoja, jne. Kesti aika kauan ennen kuin uskalsin antaa koirilleni raakoja kanan luita, mutta juuri ne vahingolliset tikut tulevat keitetyistä kanan luista, eivät raaoista. Raa at luut ovat erinomaista ruokaa ja koirat pystyvät pureskelemaan niitä hyvin. Täällä- Helmikuu 2005 3/7
päin kanankoivet ovat erittäin edullisia. Leikkaan ne kolmeen osaan ja annan koirille sellaisenaan. Kun ystäväni käyvät metsällä, kinuan koirilleni aina peuran luita - koirani villiintyvät kun ne saavat syödäkseen riistaa! Raa at luut pitävät myös hampaat puhtaina ja ikenet kunnossa ja ne ovat paras mahdollinen luonnollinen kalsiumin ja mineraalien lähde. Syötän koirilleni myös raakaa kalaa, jota ne rakastavat. Ensin olen pakastanut kalan, jotta siinä mahdolliset olleet loiset ovat kuolleet. Lisäksi tarpeen mukaan koirat syövät pehmeää ruokaa, joka koostuu keitetystä kaurapuurosta, raa asta jauhelihasta, höyrytetyistä kasviksista, keitetyistä perunoista ja piimästä, raejuustosta tai kermaviilistä. Teen aina kerralla isoja annoksia ja pakastan osan myöhempää käyttöä varten. Koiran kuivaruokaa en juurikaan syötä. Jos on aivan pakko, niin luen pakkauksen sisällön huolella. Käytän ainoastaan kuivaruokaa, jossa ei ole lisäaineita ja jossa on tarkoin merkitty, mitä lihaa siihen on käytetty. Kun itse ostat koiran, mikä ratkaisee, luonne, fysiikka, vai mikä? Jos ostan koiran toiselta kasvattajalta, olen erittäin tarkkana. Koiralla täytyy olla vakaa, hyvä luonne. Sen täytyy täyttää rotumääritelmät ja sillä täytyy olla erinomainen luusto. Sen täytyy myös olla erittäin terve. Tarkastan koirat aina myös taustoiltaan ja keskustelen koirista niiden kasvattajan kanssa. Jos ostan koiran itselleni ja lisään sen jalostusohjelmaani niin sen täytyy olla vähintään yhtä hyvä kuin omat koirani ja sillä täytyy olla ominaisuuksia jotka haluan lisätä omiin linjoihini. Tiedätkö kuinka monta amerikankääpiöterrieriä on USA:ssa tänä päivänä? En tosiaan tiedä. En usko niiden olevan kovinkaan harvinaisia, mutta en tiedä tarkkoja lukuja. Suurin osa akt-koirista on kuitenkin kirjoilla UKC:ssa, sillä AKC:ssa se on niin uusi rotu. Rekisteröitkö omat koirasi mieluummin UKC:ssa vai AKC:ssa? Mieluummin UKC:ssa, sillä se on työkoirayhdistys. UKC:lla on hyvin paljon tapahtumia ja näyttelyitä, joihin voi osallistua koko perhe. Molemmissa yhdistyksissä on paljon politikointia, mutta UKC:ssa on sitä paljon vähemmän. Kun Sinulla on kysymys tai ongelma, voit soittaa UKC:hen ja he antavat Sinulle heti oikean vastauksen. Kun soitat samassa asiassa AKC:hen, siellä vastaa automaatti ja kun lopulta saat ihmiset langan päähän, saat usein väärän vastauksen. Lisäksi AKC:n maksut ovat paljon kalliimpia kuin UKC:n. Tässä nyt oli vain muutamia eroavaisuuksia. Minkälaiset kontaktit Sinulla on UKC:hen ja AKC:hen? AKC ja UKC eivät ole klubeja tai yhdistyksiä, vaan puhdasrotuisten koirien rekistereitä. Jos työskentelisin jommassakummassa, en pystyisi viemään koiriani heidän tapahtumiinsa. On erikseen olemassa rotukohtaisia yhdistyksiä, kuten National Toy Fox Terrier Association ja Columbia Kennel Club, joissa on koirien kasvattajat ja omistajat voivat olla jäseninä. Nämä yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia ja tiedottavat yleisöä puhdasrotuisista koirista. Kuulun useaan näistä yhdistyksistä. Kuvassa Margo Carter ja Margon tällä hetkellä paras narttukoira, Delta Dawn. Mitä neuvoja antaisit henkilölle joka on harkitsemassa amerikankääpiöterrieriä lemmikiksi tai jopa haluaisi kasvattaa niitä? Opettele rotustandardi ja tutustu rotuun. Älä koskaan pennuta koiraa vain siksi koska se on nätti. Kysy eläinlääkäriltä, kasvattajalta ja rotuyhdistyksistä rodun mahdollisista terveysongelmista ja perinnöllisistä sairauksista, niin et ylläty pahasti jälkikäteen. Kun ostat koiria, pyydä kasvattajalta kuvia koirista ja niiden sukutauluista. Käy tapahtumissa tutustumassa toisiin koiran omistajiin ja kysy heidän kokemuksiaan rodusta. Vaihda aina samalla yhteystietojasi heidän kanssaan, näin saat hyviä kontakteja tulevaisuutta silmällä pitäen. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että Sinulla on hyvä yleiskäsitys siitä, mitä olet tekemässä, jotta et vain astuta kahta koira keskenään ja odota parasta. Mitä tulee amerikankääpiöterrieriin, muista että se on ennen kaikkea TERRIERI. On aivan tietyn tyyppinen ihmislajike, joka rakastaa terriereitä. Terrierit jahtaavat ja metsästävät saalista joten et voi terrierin omistajana kauhistella tätä tai yrittää kitkeä sitä pois koirasta. Terrierit ovat erittäin älykkäitä ja huomaamattasi ne kouluttavat myös Sinua (minut henkilökohtaisesti on erittäin hyvin koulutettu). Terrieri on ajoittain hyvin viisas ja oppivainen ja ajoittain valikoivan kuuro. Terrierin koulutus vaatii kärsivällisyyttä. Jos kerrankin et rankaisi sitä jostain pahanteosta, se muistaa tämän ikuisesti ja yrit- Helmikuu 2005 4/7
tää sitä aina uudelleen. Terrierit pystyvät ajattelemaan loogisesti ja ratkaisemaan ongelmia. Tätä on hauska katsella. Terriereiden huonoin puoli on se, että ne tappavat laumastaan sen, joka on loukkaantunut ja heikoin. Tämän olen oppinut kantapään kautta. Useat ihmiset näkevät amerikankääpiöterrierin kivana pikku sylikoirana, ja unohtavat että ne ovat ensimmäiseksi terriereitä, vasta toiseksi lemmikkejä. Terrierit kaivavat kuoppia, hyppivät ja kiipeävät korkealle. Jos Sinulla on terrieri, pihasi ei tule koskaan olemaan upea puutarha, mutta näitä koiria on tosi hauska katsella. Amerikankääpiöterriereiden kasvattaminen on niin palkitsevaa, että tällaiset pikku jutut kyllä sietää. herkkiä vaistoamaan omistajansa mielentilan ja reagoivat siihen välittömästi. Ne oppivat ihmiset tavat ja katselevat telkkaria, pelaavat jalkapalloa tuntikausia, ovat sängyssä päiväunilla, matkustavat autossa kanssasi ja mitä tahansa muuta Sinä vain keksit tehdä. Akt puolustaa omistajaansa ja kotiaan pelottomasti. Joskus kun minulla on aikaa istun sohvalle ja katselen koirieni leikkiä lattialla ja voisin katsella sitä tuntikausia. Amerikankääpiöterrierin jalostaminen on rankkaa työtä mutta sen palkitsee rakkaus, jota koirani minulle osoittavat. Mitä jos joku suomalainen amerikankääpiöterrierin omistaja haluaisi tulla koiransa kanssa USA:han koiranäyttelyyn? Se olisi vallan upeaa! Tervetuloa! Täällä on tosi paljon erilaisia koiratapahtumia kaiken aikaa. Minä autan enemmän kuin mielelläni kaikkia niitä jotka ovat halukkaita tulemaan tänne vierailulle. Miten parhaiten saisi tietää tulevista tapahtumista USA:ssa? AKC:lla ja UKC:lla on kaikki tulevat tapahtumat esillä Internetissä osoitteissa www.ukcdogs.com PR Dunkel s Rambo. ja www.akc.org. Klikkaa kohtaa list of events (tapahtumalista). Voit myös tilata UKC:n Bloodlines lehden tai AKC:n The Gazette lehden. Kaikki tulevat tapahtumat kerrotaan näissä lehdissä. Viimeinen kysymys: jos voisit kääntää kelloa taaksepäin, haluaisitko muuttaa jotain? Jos todella voisin muuttaa jotain, niin ottaisin omasta neuvostani vaarin ja opiskelisin kaiken mahdollisen amerikankääpiöterrierirodusta ennen kuin ryhtyisin kasvattamaan niitä. Jotenkin minä alun pitäen vain ryhdyin kasvattamaan niitä, koska rakastin rotua. Suurimman osan tiedoistani olen saanut yrityksen ja erehdyksen kautta. Ainoa huono puoli tässä vaihtoehdossa olisi se, että sitten en tulisi omistamaan niitä kaikkia ihania koiria, joiden kanssa aloitin tätä kennel-puuhaa ja joiden kautta tosiaan opin ja tulin sellaiseksi kasvattajaksi kuin olen tänä päivänä. Ehkä on siis kuitenkin hyvä asia, että emme voi palata ajassa taaksepäin ja enää muuttaa asioita! Nugget & Pikkolo -pennut lähteneet uusiin koteihin Toy Fox Terrier Kennelin Nugget & Pikkolo -pentue syntyi 18.12.2004. Synnytys sujui erinomaisesti ja Nugget synnytti kaksi tervettä pentua, jotka molemmat ovat jo lähteneet uusiin koteihinsa. Nuggetin & pentujen päiväkirja 19.1.2005: Nugget viettää aikaa viisi tuntia poissa pentujen luota. Tänä aikana pennut nukkuvat, leikkivät ja syövät, mutta eivät liiemmin tunnut kaipaavan emoaan. Kuitenkin Nuggetin tullessa takaisin, ovat molemmat pennutheti nisissä kiinni ja kauan! 20.1.2005: Nugget viettää käytännössä koko päivän muiden koirien kanssa pentujen totutellessa itselliseen elämään. Vieroitus on lähtenyt hyvin käyntiin ja kohta pennut voivat olla jo kokonaan ilman emoaan. 21.1.2005: Uusi madotus Canex-pastalla. Edellisestä madotuksesta on kulunut kaksi viikkoa. Yäk, mitä möhnää! Onneksi palan painikkeeksi saa namia viiliä. Nugget emo tulee yöksi pentujen seuraksi ja näin jatkamme vielä parin päivän ajan. Tämän jälkeen pennut vierotetaan emosta kokonaan. 22.1.2005: Emo Nugget on päivän muiden koirien kanssa ja tänä aikana pennut puuhailevat omiaan. Leikkiminen on riemukasta, eikä emon ikävä paljoa paina. Pennut lipittävät emon maidon vastiketta ja syövät jauhelihaa ja ensi kertaa maistamme raejuustoa. Erikoista, mutta namia! Uusi, isompi, pinkki pesä haetaan varastosta ja pestään pentuja varten. Nugget viettää viimeisen yön pentujen kanssa. 23.1.2005: Rambon korvat alkavat pikkuhiljaa törröttämään Helmikuu 2005 5/7
PR Dunkel s Curly. ylöspäin. Koko päivä kuluu leikkiessä ja nukkuessa. Illalla siirrämme pikku pesän uuden ison pesän sisään. Näin muutos uuteen ei tule aivan shokkihoitona, kun nyt ei ole emoakaan turvana. Nugget ja pennut nukkuvat ensimmäistä yötään erossa toisistaan. 24.1.2005: Uusi pesä on saavuttanut huiman suosion! Pennut juoksentelevat riemuissaan ympäri isoa pesää, juosten välillä pallon perässä, välillä toistensa perässä. Nugget emo tulee päivällä imettämään pienokaisia, mutta ei emon visiittiin paljoa huomiota kiinnitetä. Maidot vaan äkkiä suuhun ja taas menoksi! 25.1.2005: Nugget emo käy viimeisen kerran tervehtimässä pentuja imetyksen merkeissä. Maito maistuu hyvin, mutta niin maistuu kaikki muukin ruoka: paistijauheliha, raejuusto, Royal Canin Puppy Starter papanat. Rambo ja Curly ovat itsenäistyneet huimaa vauhtia sen jälkeen kun vierotus aloitettiin. Nyt pennut ovat jo paljon rohkeampia ja aktiivisempia, kuin viikko sitten. 26.1.2005: Pennut peuhaavat ympäri pesää koko päivän. Välillä otetaan pikku nokkaunet ja sitten taas mennään! Lelut saavat kyytiä pieniltä naskalihampailta ja paras lelu on ehdottomasti siankorva! Sitä ei oikein osata nakertaa, mutta se haisee hyvälle ja on tarpeeksi kevyt heiteltäväksi. 27.1.2005: Pennut haluavat jo aktiivisesti osallistua pesän ulkopuoliseen elämään. Pidämme pentuhuoneen ovea välillä auki ja Rambo ja Curly kurkkivat ujosti pesän reunoilta muuta elämää. 28.1.2005: Pidämme pentuhuoneen ovea jo koko päivän auki, jotta pennut pääsevät enemmän kuulemaan päivän rutiineja. Jättikoirat käyvät moikkaamassa pentuja useasti ja tarkistamassa, että pikkuisilla on kaikki hyvin. Ja jos pesässä on ylimääräisiä siankorvia, ne täytyy korjata parempaan talteen... 29.1.2005: Kennelissämme on vierailupäivä ja pennut tutustuvat moniin uusiin ihmisiin. Ensin hieman jännittää, mutta sitten pistetään jo leikiksi! Vieraiden lähdettyä pennut pistelevät poskeensa melkein kokonaisen viilin! Taisi leikkiminen tehdä kovan nälän. 30.1.2005: Pennut leikkivät kovasti ja riehuvat omassa pesässään. Jättikoirat käyvät lapsenvahteina katsomassa, että kaikki on hyvin. Ruoka maistuu erinomaisesti, tänään maistetaan ensimmäistä kertaa lihapullaa, nam! 31.1.2005: Pentujen madotus Axilurilla 1/3 - ELL käyntiin on viikko aikaa. Käymme myös kylvyssä ja leikkaamme kynnet. Rambon uusi kuljetusboksi saapuu ja se saa riemukkaan vastaanoton! Pennut ottavat boksin heti omakseen ja nukkuvat siellä päikkäreitä ja tietenkin yöunet. 1.2.2005: Pentujen madotus Axilurilla 2/3. Syömme purkillisen viiliä normaaliruuan lisäksi. Jenkeistä saapuu uusia leluja, joista oranssi nalle on heti suosiossa. Kun nallea vinguttaa, Kia murisee sille! 2.2.2005: Pentujen madotus Axilurilla 3/3. Curlyn aka Kian uusi "emo" käy moikkaamassa pentuja, kuinka kivaa! 3.2.2005: Pennut kuvataan nettisivuille. Rambon boksi on kovan käsittelyn kohteena, kun Rambo yrittää purra sitä joka nurkasta. Onneksi boksi on kestävää tekoa. 4.2.2005: Päivärytmiin kuuluu jo useita pitkiäkin sessioita leikkimistä, lelujen puremista, kuperkeikkailua ja riehumista. Välillä hieman syödään ja tietenkin nukutaan. Pennut voivat erinomaisen hyvin. 5.2.2005: Pennut saavat uusia leluja ja ovat näistä tohkeissaan. Rambo vie leluja koko ajan omaan boksiinsa "talteen" ja siellä boksissa, useiden lelujen kanssa molemmat pennut sitten nukkuvat päikkärinsä ja yöunensa. 6.2.2005: Pennut syövät raakaa kanan lihaa, namskis! Varsinkin Rambo tuntuu tykkäävään tästä uudesta herkusta erityisesti, mutta kyllä Kiakin popsii mielellään kanaa. 7.2.2005: Rambon ja Curlyn ensimmäinen eläinlääkäri-käynti. Rambo ja Curly rokotetaan parvovirusta vastaan ja ELL tekee molemmille pennuille täydellisen ELL tarkastuksen, josta pennut saavat kirjalliset todistukset. ELL Kai Skutnabb toteaa molempien pentujen olevan 100 % terveitä, erittäin hyvärakenteisia pentuja. 8.2.2005: Rambo lähtee uuteen kotiin. Kia saa oman boksinsa pentulaatikkoon, jotta tottuu siihen. Yöllä Kialle iskee kova ikävä. Itku ja suru on lähes pohjaton - missä on oma veli!!! Siirrämme Kialle oman pienen pesän makuuhuoneeseen, jossa kavereita onkin sitten lähes kymmenen. Loppuyön pienokainen nukkuu rauhallisesti. 9.2.2005: Kian elämä on käynyt kovin erilaiseksi. Rambo-veljeä on edelleen kovin ikävä, mutta onneksi on muita kavereita pitämässä seuraa. Leikkikaveriksi ei ole oikein ketään sopivan pientä, mutta muuten ei ole olo kovinkaan yksinäistä. Ruoka onneksi maistuu yhtä hyvin kuin ennenkin. 10.2.2005: Kian itkut vähenevät koko ajan. Omassa boksissa nukutaan tyytyväisenä ja ruoka maistuu erinomaisesti. Erityisesti Helmikuu 2005 5/7
Ariel pitää Kialle seuraa, mutta leikkikaverina paras on kuitenkin iso jättikoira, 30 kertaa Kiaa painavampi uroskoira, Kian bestis Pingo. Pingo ja Kia jaksavat peuhata tuntikausia päivässä ja pienen tytön leluja ei saa kukaan viedä, siitä pitää Pingo huolen! 11.2.2005: Kia ei enää ikävöi veli-ramboa. Ruoka maistuu erinomaisesti ja leikkiminen on kivaa. Enää pari päivää ja Kiakin pääsee uuteen kotiinsa. 12.2.2005: Käymme minuutin verran ulkona ihmettelemässä lunta - mukana on tietenkin Pingo ja muutamia käpäreitä, mutta Kia on ihmeissään lähinnä juuri lumesta - sitä on niin paljon ja se on niin kylmää! 13.2.2005: Porukoitten ollessa Pulkkariehassa on Kiakin riehunut. Oma peti on ihan sekaisin, lelut pedissä piilossa, ruuat lattialla ja vesikuppissa pallo. Miten näin pieni koira saa näin paljon touhuttua? Illalla maistuukin sitten uni! 14.2.2005: Valmistaudumme lähtemään uuteen kotiin. Kian pentukansiota tehdään, tavaroita pakataan, ja tätä kaikkea Kia seuraa suurella mielenkiinnolla. Koko päivä leikitään Pingon kera ja välillä otetaan nokkaunia. 15.2.2005: Curly aka Kia lähtee uuteen kotiin. Rambon terkkuja uudesta kodista 9.2.2005: Rambo on kotiutunut todella hyvin uuteen kotiinsa. Kotimatka meni rauhallisesti, eikä itkettänyt yhtään. Uusi paikka sitten tutkittiin innokkaasti ja rohkeasti, mitä nyt pimeimmälle nurkalle muristiin. Illalla maistui myös PR Dunkel s Rambo (vasemmalla) ja PR Dunkel s Curly. sapuska hyvin. Aikamoinen viliskantti Rambo kyllä on, kaikkea ja kaikkia purraan. Yö meni suhteellisen mukavasti, vähän leikitytti kesken yötä, mutta muuten. Katsotaan nyt miten tästä eteenpäin... nukutaanko meillä vai kukutaanko! Rambo on aivan ihana pallero, koko ajan menossa, hyppelee kuin kenguru välillä jopa sivuttain. Koko perhe on ihan myyty, eikä televisiota meillä enää tarvita, kyllä Rambo pitää ohjelmasta huolta! 14.2.2005: Kiitos ihanasta ystävänpäivätervehdyksestäsi! Haluamme koko perhe Rambo etunenässä toivottaa teille koko kennelin väelle oikein hyvää ystävänpäivää! Ja suuret kiitokset ihanasta Rambosta ja hurjan upeasta pentupaketista, varsinkin pentukansio on saanut vierailtamme todella paljon ihastelua. Olemme pikkuhiljaa totutelleet pikkukaveriin talossa ja kyllä Rambo on löytänyt jo paikkansa perheenjäsenenä ja meidän sydämissä! Pentuesuunnitelmia 2005 Toy Fox Terrier Kennelissä on suunnitteilla muutama amerikankääpiöterrieri-pentue vuodelle 2005. Nämä pentueet ovat siis suunnitteluasteella ja aika näyttää, mitkä pentueet tulevat toteutumaan. Pentueista kerrotaan aina ensimmäisenä kotisivuillamme osoitteessa www.toyfox kennel.com Astutettu 11.2.2005 ja 13.2.2005: 'PR' Dunkel's Rocktalk Nell of Phoenix & 'PR' Dunkel's Micro Paw of Phoenix laatupentue kysytyistä vanhemmista! Tarkka tieto mahdollisista pennuista saadaan maaliskuun puolessavälissä 2005. Astutetaan helmikuussa 2005: 'PR' Dunkel's Pipari of Phoenix & 'PR' Mignet Extempore of Phoenix Euroopan ensimmäinen white & tan pentue! Tarkka tieto mahdollisista pennuista saadaan maaliskuun lopussa 2005. Suunnitteilla: CH 'PR' Dunkel's / Ryan's Last of Phoenix & 'PR' Dunkel's Micro Paw of Phoenix Euroopan ainoa Champion-koiran pentue! Tarkka tieto mahdollisista pennuista saadaan kesällä 2005. Suunnitteilla: 'PR' Dunkel's Toy Acres Lady Patti of Phoenix & 'PR' Dunkel's Micro Paw of Phoenix aito ToyAcres-linjainen pentue, ainoana maailmassa! Tarkka tieto mahdollisista pennuista saadaan kesällä 2005. Helmikuu 2005 7/7