Energiankulutus ja säästömahdollisuudet Turun ekotukihenkilökoulutus syksy 2017
Energiatehokkuutta Turun kaupungissa Turku-strategia hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä Ilmasto ja ympäristöohjelma 2009-2013 Energiatehokkuussopimus 2008-2016* Uusi sopimus vuosille 2017 2025 Liikelaitosten omat energiatehokkuussopimukset Turku Energia (tavoite kaukolämmöstä 50% uusiutuvilla v. 2020) Vuokratalot (TVT-Asunnot) Vuokra-asuntojen toimenpideohjelma VAETS *Turku täytti asetetut säästötavoitteet 17 500 MWh, säästöä tuli yhteensä 18 190 MWh
Energiatehokkuussopimuksen tavoitteet Taustalla EU:n energiatehokkuusdirektiivi, toteutetaan kunnissa vapaaehtoisin sopimuksin Liittyjä asettaa liittyessään lähtökohtaisesti vähintään 7,5 % ohjeellisen energiansäästötavoitteen sopimuskaudelle 2017 2025 ja välitavoitteen 4 % vuodelle 2020 Turun osalta sopimus tarkoittaa vuositasolla 16 000 MWh säästötavoitetta
Kiinteistöjen hallinta ja kunnossapito Kiinteistöliikelaitoksen tilapalvelut hallinnoi kaupungin rakennuksia ja toimitiloja hallintokuntien tarpeisiin Asuin- ja palvelurakennukset vuonna 2016 yhteensä (KETS raportti) Lukumäärä 721 kpl Tilavuus 3 673 030 m3 Pinta-ala 829 158 m2 Kiinteistönhoito ja muut palvelut (kulunvalvonta, vartiointi yms.) kilpailutetaan sopimusten päättyessä uudestaan Turku myi 24 sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevaa kiinteistöä kaupungin täysin omistamalle kiinteistöyhtiölle, TSSTPK Oy:lle (Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy). Tilojen hallinnasta vastaa KILA.
Uusi energiajohtamisen malli
Mihin rakennuksessa kuluu energiaa? Tilojen lämmitys Ilmanvaihto, tuloilman lämmitys Jäähdytys (sähkö) Valaistus Veden lämmitys Koneet ja laitteet
Kulutusseuranta ja kulutustiedot Kiinteistöjen kulutusseuranta kattaa lähes kaikki kaupungin rakennukset automaattinen kaukovalvonta tai käsilukemat Tiedot kootaan Granlund Manager järjestelmään kertoo kuukausitason kulutuslukemat, myös öljylämmityskohteet Talokohtaiset ja hallintokuntakohtaiset raportit tehdään Kiinteistöliikelaitoksella Sähköraporttien lukeminen edellyttää asiakasnumeroa ja siihen liittyvää tunnusta Sähkönkulutuksien lisäksi myös veden kulutusseuranta automatisoitu. Mäntymäen sairaala-alueella parannetaan mittarointia uusien toimijoiden johdosta.
Ominaiskulutus Ominaiskulutusluvut ovat rakennuksen tilavuusyksikköä (m 3 ) tai pintaalaa (m 2 ) kohti laskettuja kulutuslukuja, joiden avulla voidaan vertailla kulutuksen muutoksia samassa kohteessa eri aikajaksoilla, esim. vuosi. kwh/m 3 (tai kwh/m 2 )* Lämmitysenergian seurannassa vertailulukuina käytetään lämmitystarvelukujen avulla sääkorjattuja lukuja, ns. normeerattu kulutus. Korjaus tasaa kylmien ja lämpimien vuosien aiheuttamat vaihtelut eri paikkakunnilla ja mahdollistaa siten vertailun eri paikkakuntien välillä Lämmitystarveluku eli astepäiväluku kuvaa rakennusten lämmitysenergian tarvetta. Vertailuja tehdessä on muistettava, että rakennusten energiankulutukseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten käyttöaste *Julkiset tilat ovat yleensä normaaleita asuintiloja korkeampia ja siksi tilavuus antaa selkeämmän luvun kuin pelkkä lattiapinta-alan tarkastelu
Lämmön ominaiskulutus kwh/m 3 2009 2012 ja 2014 70 60 50 40 30 20 10 0 Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallinto Kokoontumisrak Opetus Yhteensä 2009 2010 2011 2012 2014 156 kohdetta
Sähkön ominaiskulutus kwh/m 3 2009 2012 ja 2014 35 30 25 20 15 10 5 0 Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallinto Kokoontumisrak Opetus Yhteensä 2009 2010 2011 2012 2014 156 kohdetta
Veden ominaiskulutus l/m 3 2009 2012 ja 2014 350 300 250 200 150 100 50 0 Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallinto Kokoontumisrak Opetus Yhteensä 2009 2010 2011 2012 2014 156 kohdetta
Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot Rakennustyyppi Lämpimän veden kulutus rakennuksen bruttoalaa kohti, V lkv,omin (dm 3 /brm 2 /vuosi) Toimistorakennus 100 Terveydenhoito 520 Päiväkoti 460 Teatteri ja kirjasto 120 Uimahalli 1 800 Opetusrakennus 180 Myymälä 65 Muut rakennukset 100
Toimistorakennuksen sähkönkulutuksen jakautuminen Muu; 25% Valaistus; 24% Jäähdytys; 12% Sähkölämmitys; 13% Ilmanvaihto; 13% Tietokoneet; 13% Lähde: Järkevää sähkönkäyttöä 1/13. Suomen Valoteknillinen seura ry, Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry
Kaukolämmitettyjen, tilavuudeltaan yli 20 000 m 3 ala-asteiden sähkönkulutuksen jakautuminen Muu kulutus = pistorasiakuormat Muu; 15% Keittiölaitteet; 11% Sisävalaistus; 38% Pumput; 4% IV; 25% Ulkovalaistus; 4% Lähde: Opetuskäytössä olevien rakennusten sähköenergiankulutuksen jakautuminen vuosina 2000-2007 Helsingissä. Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, HKR Kiinteistöjen elinkaaripalvelut
Energiansäästö Lämmitys ja vesi
Lämmityksen säästövinkit Sopiva työhuoneen lämpötila on 20-22 astetta. Yksi aste vähemmän pudottaa energiankulutusta 5% Laske lämpötilaa viikonlopuiksi, jos mahdollista Huolehdi lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden kunnosta ja toiminnasta Tarkista termostaatit ja tiivisteet Tuuleta nopeasti ristivedolla, jos ilmanvaihto sallii sen
Jäähdytyksen vinkit Käytä kesällä verhoja, sälekaihtimia, markiiseja tms. Vähennä lämpökuormaa sammuttamalla turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus Mikäli koneellinen jäähdytys on välttämätön, valitse energiatehokas laite ja käytä sitä vain lämpöhuippujen tasaamiseen Jäähdytykseen riittää pari astetta ulkolämpötilaa alhaisempi sisälämpötila Tarkista, että lämmitys ja jäähdytys eivät ole yhtä aikaa päällä Työn luokitus Lämmön tuotto Lämpötila-suositus Ilman liike kevyt istumatyö alle 150 W 21-25 C alle 0,1 m/s muu kevyt työ 150-300 W 19-23 C alle 0,1 m/s keskiraskas työ 300-400 W 17-21 C alle 0,5 m/s raskas työ 400-12 - 17 C alle 0,7 m/s
Säästä vettä Veden säästäminen vähentää raakaveden hankintaa ja jäteveden käsittelyä Säästä erityisesti lämmintä vettä, sillä lämmittäminen vaatii energiaa Korjauta vuotavat hanat ja WC-istuimet Älä lotraa. Sulje hanat saippuoinnin ajaksi Pese täysiä koneellisia pyykkiä tai astioita Tarkista hanojen virtaamat Seuraa vedenkulutusta Pienennä virtaamaa tai liian suurta painetta
Vedenkulutuksen jakautuminen 155 l = 56,5 m 3 /as/v Vaihteluväli 90-270 litraa Tavoite 130 l/ as/ vrk
Veden virtaamien ohjearvot Suihkuhana 12 l/min Keittiöhana 12 l/min WC:n käsienpesualtaan hana 6 l/min Esim. 10 minuutin suihku = 120 litraa Hampaiden pesu hana auki, 2 min = 12 litraa Astioiden tiskaaminen juoksevalla vedellä 35-140 litraa Astianpesukone käyttää noin 15 litraa/pesu
Korjauta vuotavat hanat 111 1 113 Wc-istuimen vuoto voi olla jopa 3000 m 3 vuodessa Jos tämän määrän pullottaisi, siitä tulisi 6 miljoonaa 0,5 litran pulloa 1 m 3 = 1000 litraa eli noin 110 ämpärillistä 11 130 Turun veden hinta 3,71 / m 3 (2016)
Sähkönkäyttö
Sähkön kulutus sektoreittain 2016* Lähde: Energiateollisuus ry, * ennakollinen Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus
Pohdittavaa: Oletko seurannut sähkönkulutustasi sähkölaskun tai sähkömittarin avulla? Montako sähkölaitetta kodissasi on? Jos saisit pitää vain viisi, mitkä ne olisivat? Tiedätkö kotisi suurimmat sähkönkuluttajat? Entä työpaikalla?
Kotitalouden sähkön käyttö 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Muu Valaistus Autonlämmitys Kiuas Elektroniikka Pyykinpesu Ruoanvalmistus Kylmälaitteet 1000 500 0 Yksi asukas kerrostalossa, 1400 kwh Kaksi asukasta rivitalossa, 3300 kwh Kaksi asukasta sähkölämmitteisessä omakotitalossa, 4400 kwh Lähde: Adato Energia, Kodin sähkönkäyttötutkimus 2011
Miten sähkönkulutusta voi seurata? Sähkölasku: laskut perustuvat todelliseen kulutukseen, ei arviotai tasauslaskuja Etäluettavat mittarit, asiakastunnuksella Vuositason kulutus Kuukausitason kulutus Päivätason kulutus Tuntitason kulutus Älykkäät energiamittarit Jos sähköä kuluu enemmän kuin keskimäärin ja asia kiinnostaa Sähkölämmittäjälle tarjolla automaatiota lämmityksen ohjaukseen ja optimointiin
Kulutuksen seuranta Tuntitason kulutus Esimerkki: Omakotitalon (ei sähkölämmitystä) talvipäivän sähkönkulutus tuntitasolla 30
Kulutuksen seuranta Tuntitason kulutus Esimerkki: Sähkölämmitteisen talon kulutus talvisena pakkaspäivänä. 31
Työpaikan valaistus Työpaikoilla yleinen lamppu on loisteputki. Muita lamppuja halogeenit ja energiansäästölamput. Suomessa noin puolet lampuista on halogeenejä, led-lamput yleistyvät. Loisteputken valotehokkuus on hyvä eli sillä saadaan hyvää valoa lähes yhtä tehokkaasti kuin lediputkella. Lediputki on kalliimpi, joten hankinnan takaisinmaksuaika toteutuneella energiansäästöllä on pitkä. Lediputki syttyy vilkkumatta, mikä voi olla etu esimerkiksi WCtiloissa.
Led vai loisteputki? Jos loisteputken tilalle vaihdetaan LED-valoputki, on tarkistettava lampun sopivuus valaisimeen ja käyttötarpeeseen. LED-valoputken asentaminen loisteputkelle tarkoitettuun valaisimeen edellyttää yleensä vähintään sytyttimen vaihtoa. Loisteputken korvaaminen LED-valoputkella muuttaa myös valaistusta. LED-putken valon säteilykulma on aina pienempi kuin loisteputkella, joka valaisee kaikkiin suuntiin. Markkinoilla on uusia valaisimia, jotka on suunniteltu ledvaloille. Jos käytössä oleva loisteputkivalaisin on tullut käyttöaikansa lopulle, on järkevää harkita sen vaihtamista uuteen valaisimeen.
Valaistusvinkit Tavallisessa toimistorakennuksessa valaistus aiheuttaa arviolta 1/3 koko sähkönkulutuksen kustannuksista. Ledilamppu on energiatehokas ja pitkäikäinen vaihtoehto. Valot kannattaa sammuttaa aina, kun tila on käyttämättä yli 10 minuuttia. Sammuta valot huoneesta, kun se on tyhjä - erityisesti lähtiessäsi kokoukseen tai lounaalle. Muista, että viimeinen illalla sammuttaa valot myös käytävistä ja muista yhteisistä tiloista. Katkaisimien tekstit helpottavat valitsemaan vain ne valot, joita tarvitaan. Sammuta valot kirkkaana päivänä. Mitä puhtaammat ikkunat ovat, sitä enemmän luonnonvaloa on käytettävissä. Pöly ja lika loisteputkissa voi alentaa valaistustasoa jopa 20 %. Valaistuksen automaattinen ohjautuminen tilojen ja tarpeiden mukaan edistää valaistuksen tarkoituksenmukaisuutta. Sekä led- että energiansäästölamput ovat elektroniikkalaitteita. Valon tuottonsa lopettanut tai viallinen välkkyvä lamppu on poistettava valaisimesta mahdollisimman pian ja korvata toimivalla lampulla.
Lampun valinta www.lampputieto.fi
Lampputieto.fi
Led-lamppujen hinta-laatusuhde Viimeaikaisten eurooppalaisten tutkimusten mukaan ledien ominaisuudet ja laatu ovat kehittyneet odotuksia nopeammin. lamppujen energiatehokkuus on entisestään parantunut ja hinnat ovat merkittävästi laskeneet Suomessa sähkötuotteiden markkinavalvontaa tekevä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla myytäviä ledilamppuja. Testeissä ledilamput ja lamppujen pakkaukset ovat vastanneet ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vaatimuksia, eikä vakavia puutteita näiltä osin ole ilmennyt. Valmistuserästä riippuen löytyy jonkin verran vaihtelua teknisissä arvoissa, mutta keskiarvot pysyvät sallituissa rajoissa. Ledien pakkauksessa ilmoitettua lyhyempi kestoikä johtuu usein ledien heikosta lämmönkestävyydestä. Umpinaisissa valaisimissa lämpö ei pääse haihtumaan, käyttölämpötila nousee ja lamppu rikkoutuu ennenaikaisesti.
Toimistolaitteet Toimistojen energiankulutuksesta noin 1/3 kuluu tietokoneisiin ja niiden oheislaitteisiin. Henkilökohtaisten työasemien ja niihin liitettyjen oheislaitteiden tarpeeton sähkönkäyttö aiheuttaa vuosittain yksinomaan julkishallinnossa jopa 10 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Sähkönsäästökeinot tiivistettynä: Hanki energiatehokkaita laitteita. Käytä virransäästöasetuksia tehokkaasti. Näytön voi sammuttaa aina, kun poistuu koneen vierestä. Sammuta työasema työpäivän päätteeksi, viikonloppujen ja lomien ajaksi. Merkitse ne koneet, joita ei saa sammuttaa! Seuraa, noudatetaanko annettuja ohjeita.
Tietokoneen sähkönkulutus Ekosuunnitteluvaatimukset tulivat voimaan 1.1.2014 Suorituskyky kasvaa, energiatehokkaiden työasemien kulutukset vähenevät - 200 150 W Ekosuunnitteluvaatimukset kiristyivät vuoden 2016 alussa, joten sähkötehot ja kulutukset vähenevät entisestään näiden laitteiden osalta. Laaja vaihteluväli kulutuksessa on ongelma, kun esitetään keskimääräisiä esimerkkejä. Todellisuus verrattuna esimerkkiin voi olla eri kokoluokkaa. Olemassa oleva laitekanta on kuitenkin eri-ikäistä ja pidemmältä ajalta.
Laske sähkönkulutus Teho (w) x aika (tuntia) = käytetty sähkö (kwh) Laite Aika, tuntia (h) Kulutus W Kulutus kwh 40 W lamppu 25 h 1000 Wh = 1 kwh Kulutus vuodessa kwh 10 x 15 W lamppu 7 1050 Wh 1,1 kwh 10 x pc 16 150 6960 Päällä mutta ei käytetä 10 x pc 8 10 x 150 W 12 kwh 2700
Turun kaupungin tulostamisohjeet Vältä tulostamista mahdollisuuksien mukaan. Asiakirjoista on monesti järkevää tulostaa vain osa. Vältä värikuvien tulostamista, värikuva on yli 8 kertaa kalliimpi kuin mustavalkoinen. Tulosta 2 sivua yhdelle sivulle, tulostaminen on kaksi kertaa edullisempaa. Tulosta aina paperin molemmille puolille, paperia kuluu vähemmän. Ennen tulostamista, käytä esikatselua. Käytä turvatulostusta, kun se on mahdollista, näin vältät omien tulosteiden sekoittumista muiden tulosteisiin eikä tule hukkatulosteita. Skannaa paperit sähköiseen muotoon paperikopioiden sijasta. Sammuta tulostinlaitteet aina yöksi ja viikonlopuksi, jos laite ei tee sitä automaattisesti. Suosi monitoimilaitteita verkkotulostimen sijaan. Verkkotulostimien sähkönkulutus on huomattavasti suurempi kuin monitoimilaitteiden. Seuraa tulostamisen kuluja, vain seuraamisen ja oppimisen kautta pystyy kontrolloimaan tulostamista ja tuomaan säästöjä. Turun kaupungin ohjeistus
Muu sähkönkäyttö Pese täysiä koneellisia ja valitse oikea pesuohjelma Sammuta laitteiden valmiustilat virtakytkimestä Käytä ajastinta ja liiketunnistimia Säädä kylmälaitteiden lämpötilat sopiviksi Varmista ilmankierto kylmälaitteen ympärillä
Ekotuki ja energia Yhteistyö kiinteistöhuollon kanssa Seuraa kulutustietoja, raportoi muutoksista muille käyttäjille Välittää tietoa muuttuvista tarpeista ja epäkohdista (käyttöajan muutokset, sisäilmaongelmat ) Välittää tietoa käyttäjille oikeista toimintavoista (esim. tuuletus ja ilmanvaihto) Tarkistaa vuotavat hanat ja wcistuimet
Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta kokonaisuudesta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista. siirto 29 % verot 34 % Keskimääräinen hinnanmuodostus kotitalousasiakkaalle, jonka pääsulakekoko on 3x25A, käytössä on yleissähkö ja sähkön vuosikulutus on 5 000 kwh. Hinnat ja verot on laskettu 1.5.2015 tilanteen mukaan. myynti 37 % Katso vimeo
Energian loppukäyttö sektoreittain 2016* Lähde: Energiateollisuus ry, * ennakollinen Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus
Käyttötottumukset vaikuttavat Perhe vesipedot (12 l/min): Perhe säästeliäs (12 l/min): 4 hlöä aamuisin 5min + iltaisin 10min = 262 800 litraa vettä vuodessa Kylmä vesi maksaa noin 800 Suihkuveden lämmitys (38- asteiseksi) noin 10 000kWh, veden lämmitys sähköllä noin 1300 Vesipetojen perheen suihkunkäytön kustannus 2100 vuodessa. 4 hlöä aamuisin 2min + iltaisin 4min = 105 120 litraa vuodessa Kylmä vesi maksaa noin 320 Suihkuveden lämmitys (38- asteiseksi) noin 4 000kWh, veden lämmitys sähköllä noin 520 Säästeliään perheen suihkunkäytön kustannus 840 vuodessa.