Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa



Samankaltaiset tiedostot
11th International Congress for Finno-Ugric Studies

Learner Language, Learner Corpora Oulu

AFinLan syyssymposiumi Oulu

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record):

KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS RUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN ILLATIIVIN JA ALLATIIVIN KÄYTÖSTÄ KIRJALLISESSA TUOTANNOSSA.

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä

Sijojen synty ja säilyminen

Suomen kielioppia edistyneille

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Citation for the original published paper (version of record):

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Lähdekielen ja kielitaitotason vaikutus vironkielisten suomenoppijoiden tuottamiin substantiivi- ja adjektiivirektioihin

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

MORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ

XII International Congress for Finno-Ugric Studies, August 17-21, 2015, Oulu

Lähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa

Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

Infiniittiset rakenteet, osa 1

URN: NBN:fi-fe

SANATYYPIT JA VARTALOT

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)


LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

Nominien sijamuodot ja niiden käyttö

VOKAALIHARMONIA. Takavokaalit (back v.) - Use endings with ä, ö... -ko? / -ta / -a... Etuvokaalit (frontal v.) -kö? / -tä / -ä...

vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?

Onko suomen ja ruotsin koodinvaihdolla kielioppia? Substantiivien ja verbien taivutus Haaparannan, Tukholman ja Helsingin kaksikielisissä

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Preesens, imperfekti ja perfekti

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Reetta Minkkinen

Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimiseen. Romanian Cluj-Napocan unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat paikallissijojen käyttäjinä.

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Paikallissijojen harjoittelua

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN

Me voimme nauttia luontoa-

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv

Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

Suomen kieli toisena kielenä Ajankohtaisia tutkimustuloksia

Infiniittiset rakenteet

Kieli merkitys ja logiikka

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

SUOMEN SIJOJEN KÄYTÖN OMAKSUMISESTA KIELIKYLVYSSÄ

Yhdeksäsluokkalaiset kielioppikategorioiden välisten suhteiden hahmottajina

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset

Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

suomen kielen perusopetusta varten

Transkriptio:

The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen för språkstudier

Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI) rahoittaja 2010-2012 Ruotsin valtionpankin juhlarahasto (Riksbankens Jubileumsfond, RJ) www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/ Datum Sidfot 3

Tutkimuksen tarkoitus kartoittaa miten alkeistasolla opiskelevat ruotsinkieliset suomenoppijat käyttävät suomen kielen paikallissijoja kirjallisissa tuotoksissaan onko lähdekielen (ruotsi) ja kohdekielen (suomi) rakenteellisilla eroilla tekemistä sijavalinnan kanssa vaikuttaako maailmankuvan hahmottaminen sijavalintaan vaikuttavatko esim. tekstityyppi, oppimateriaalit (sanasto) ym. paikallissijojen esiintymistiheyteen Datum Sidfot 4

Tutkimusaineisto aineiston koko: 43 496 sanetta, 4865 lausetta tekstityypit: kertomus, kuvaus, kirje, kortti, päiväkirja, sarjakuva, uutinen Datum Sidfot 5

Paikallisijojen lukumäärät (kokonaismäärä 4408) Sisäpaikallissijat, yhteensä 2927 (66 %) Illatiivi 1184 Inessiivi 1393 Elatiivi 350 Ulkopaikallissijat, yhteensä 1481 (34 %) Allatiivi 521 Adessiivi 861 Ablatiivi 99 Datum Sidfot 6

Paikallissijojen yleisyyden vertailua eri oppijankielissä Määttä 2010 Ampula 2002 Siivelt 2010 ruotsi islanti viro 1. inessiivi inessiivi inessiivi 2. illatiivi illatiivi elatiivi 3. adessiivi adessiivi illatiivi 4. allatiivi elatiivi 5. elatiivi allatiivi 6. ablatiivi ablatiivi Datum Sidfot 7

Paikallissijojen poikkeavasta käytöstä ill in el all ad abl illatiivi 28 1 62 1 inessiivi 35 elatiivi 15 3 9 allatiivi 47 2 13 adessiivi 48 1 ablatiivi 1 6 2 47 92 9 62 54 10 274 Datum Sidfot 8

Sijat, joita käytetty paikallissijojen asemesta ill in el all ad abl summa Nominatiivi 4 2 6 Partitiivi 4 3 7 14 Akkusatiivi 2 1 3 Genetiivi 1 2 3 Illatiivi 28 1 62 1 92 Inessiivi 35 35 Elatiivi 15 3 9 27 Allatiivi 47 2 13 62 Adessiivi 48 48 Ablatiivi 1 6 2 9 Essiivi 6 14 20 Translatiivi 1 1 Summa 47 107 13 62 81 10 320 Datum Sidfot 9

Liikkeen suunta liike sisäpuolella ulkopuolella tulo illatiivi allatiivi olo inessiivi adessiivi ero elatiivi ablatiivi Tyttö menee talo/on ranna/lle. Tyttö on talo/ssa ranna/lla. Tyttö tulee talo/sta ranna/lta. Datum Sidfot 10

Paikallisuuden luonne jokin toiminta tapahtuu jonkin (rajatun paikan) sisällä: illatiivi, inessiivi, elatiivi Kävelin metsä/än. Olimme sauna/ssa. Tulin koulu/sta. jokin toiminta tapahtuu paikan päällä (pinta)/jonkin paikan ulkopuolella: allatiivi, adessiivi, ablatiivi Menen tori/lle. Hän on piha/lla. Otin kuvan pöydä/ltä. Datum Sidfot 11

suomessa sijamuoto - ruotsissa prepositio Paikallissija Prepositio Sisäpaikallissijat Illatiivi till, in i Inessiivi inne i, i Elatiivi från, (ut) ur Ulkopaikallissijat Allatiivi till, mot Adessiivi på Ablatiivi från Datum Sidfot 12

Muita mahdollisia tekijöitä paikallissijojen poikkeavaan käyttöön käytetyt oppimateriaalit:vasta-alkajien oppimateriaalit sisältävät rajallisen sanaston; sanoja, fraaseja ym. ei toisteta tarpeeksi tiheään annettujen kirjallisten tehtävien tekstityyppi (aiheuttaako jonkin sijan ylitai alikäyttöä?) Datum Sidfot 13

Allatiivi illatiivin sijasta Sitten ajaisin Kiina/lle isän isän kansa --. (Kiina/an) Timo meni baari/lle ja osti kaksi olutta. (baari/in) Illatiivi allatiivin sijasta -- halvat liput Kreeta/an, --. (Kreeta/lle Joten kello 8 menin bussilla juna-asema/an. (juna-asema/lle) Datum Sidfot 14

Adessiivi inessiivin sijasta -- on parempi nyt kun on lunta maa/lla. (maassa) Nukuimme lentokone/lla. (lentokoneessa) Inessiivi adessiivin sijasta Tauko/ssa juodan kahvia. (tauolla) On hauska olla jää/ssä mutta kaatua koko --. (jäällä) Datum Sidfot 15

Ablatiivi elatiivin sijasta Minä matkustin kyydissä lautta Tukholma/lta. (Tukholmasta) Oskuu söi hotkia ruokasi punaise/lta ruokaasia/lta. (punaisesta ruoka-astista) Elatiivi ablatiivin sijasta Joku tuli ja otti Kaisa pois Timo/sta. (Timolta) Ajaisin New Yorkista itäranniko/sta San Franciskoon. (itärannikolta) Datum Sidfot 16