KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

Samankaltaiset tiedostot
KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN KRITEERIT. Yhteinen toimintamalli viheralalle. Viherpäivät Emilia Weckman maisema-arkkitehti MARK

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI. VIHERYMPÄRISTÖLIITTO Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä

Viherala lisää terveyttä ja hyvinvointia

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamalli

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

KESY kunnossapitourakoinnissa

Kestävä infrarakentaminen

palveluinnovaatiot metropolialueella

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Kestävän kehityksen näkökulmia rautatieasemilla

TILAAMISEN KESY-ASIAKIRJA: Viherhankkeen hankesuunnitelma

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

SUUNNITTELUN KESY-ASIAKIRJA:

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

SUUNNITTELUN KESY-ASIAKIRJA: Kunnossapitohankkeen työselostus (Infra2017)

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Viherrakentamisen reunaehdot lainsäädännöllinen toimintaympäristö

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Vastuullisuussuunnitelma 2018

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Renne Sänisalmi. Maa-ainesseminaari Kajaani

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

SUSTAINABLE LANDSCAPE ARCHITECTURE

Kestävän viherhankkeen prosessi

Taustaa materiaalitehokkuuden sitoumustoiminnalle

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, HÄMEENLINNA Vihervuoden 2016 hanke Puistosuunnitelma, alustava

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

ROVANIEMEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Kiertotalous teollisuudessa

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Suunnitelmat tammi-huhti

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari,

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Viherrakennustöiden ja viheralueiden kunnossapitotöiden valvontasuunnitelma

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Transkriptio:

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI Zidell Green Infrastructure / Portland, Oregon (greenworkspc.com) VIHERYMPÄRISTÖLIITTO Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä Kestävän aluesuunnittelun seminaari 27.9.2017 Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK

Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on hallinnoida, suunnitella, rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN? = Maisemarakentaminen Ympäristörakentaminen pitää sisällään kaiken rakentamisen joka kohdistuu ulkoympäristöön: Puutarhojen, pihojen, puistojen, katujen ja aukioiden sekä viheralueiden rakentamisen. Maa- ja vesirakentaminen, päällystetyöt ja pintarakenteet, kasvillisuustyöt. Maa- ja vesirakentaminen: Louhintatyöt, kuivatusrakenteet, kaapelien, putkien ja johtojen asennukset, kastelujärjestelmien asennukset, päällysteiden rakennekerrokset, rakenteiden perustukset, maanparannus- ja kasvualustatyöt, vesialtaiden- ja uomien rakentaminen. Maaston muotoilu. Päällysteet ja pintarakenteet: Kiveys- ja laatoitustyöt, sitomattomat päällysteet, asfalttityöt, puupinnoitteet, erikoispäällysteet. Piharakennukset, pergolat yms., muurit ja portaat, aidat ja portit, sillat, ulkokalusteiden asennukset, leikkivälineiden asennukset, valaisimen asennukset, erikoisrakenteet Kasvillisuustyöt: Nurmikoiden ja niittyjen perustaminen, puiden, pensaiden, köynnösten ja perennoiden istutustyöt ja perennat, katekankaat ja katteet

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan poikkitieteellistä kulttuurista muutosprosessia, johon sisältyvät ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta Kuva: Sitran strategia 2012, Paula Laine (www.slideshare.net/sitrafund/paula-laine-sitran-strategia-252012)

Infrarakentaminen ja logistiikka-alueet, kaupunkien reuna-alueet Kaupungistumisen lieveilmiöitä tutkiva maisemaurbanismi Ympäristöjohtaminen Rakennuttaminen yhdyskuntien vihreät infrastruktuurit ekosysteemipalvelut, mittarit, indikaattorit biologiaan ja luonnontieteisiin pohjaava rakennusteknologia: viherkatot ja muut kasvavat rakenteet Uusien energiatuotantomuotojen maisemavaikutukset GLOBAALIT YMPÄRISTÖONGELMAT ILMASTONMUUTOS KAUPUNGISTUMISEN LIEVEILMIÖT Kasvillisuuden muutoksensietokyky KESTÄVÄN KEHITYKSEN Hulevesi- ja muut vesijärjestelmät sekä tulvanhallintakysymykset SAAVUTTAMINEN

Globally, the built environment causes almost half of the material extraction for new products, 60% all waste is result of construction and demolition McDonough & Baumgartner (2012) As the world s population grows, so doesthe pace of urbanization and development. What is built on the land profoundly impacts ecological systems as well as the health, safety, and welfare of our communities. Too often, however, landscapes, infrastructure, and buildings are designed without regard to their harmful impacts on scarce resources, underlying ecological systems, and quality of life in the community. Sustainable Sites Initiative, Sites V2 Rating system, (2014)

MITEN? TOIMINTAMALLI JA OHJEET Luodaan ympäristörakentamiselle yhteinen toimintamalli, joka määrittää toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja käytännönläheiset ohjeet tilaamisen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tehtäviin. Ohjeet on suunnattu erityisesti toteutusrakentamisen tasolle.

Taustaa VIHERPÄIVÄT TAMPERE - TYÖPAJA (2015) KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ (2015) PROJEKTIT: KESY 1: Kestävän viherhankkeen prosessi Selvitystyö (2015-16) KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI: KESY 2: Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit (2016-17) Yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet, aiheeseen liittyvien lakien ja asetusten sekä ohjeiden tarkastelu Koerakentamishanke: KAURIALAN LIIKENNEPUISTO (2015-16) KESY 3: Toimenpiteet tehtävittäin, käytännönläheiset ohjeet ja työkalut toteutukseen (2017-18) KESY 4: KESY-DIGI Toimintamallin digitalisaatio, verkkopohjainen ohjeisto (2018)?

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli SUSTAINABLE SITES V2 http://www.sustainablesites.org PROJEKTITYÖRYHMÄ Hanna-Maria Piipponen, maisema-arkkitehti MARK Hanna Tajakka, MMK Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK Seppo Närhi, Viherympäristöliitto TYÖPAJAT Lepaa, elokuu 2016 ViherTek, Marraskuu 2016 Gustavelund, Joulukuu 2016 Viherpäivät, Helmikuu 2017 Lepaa, elokuu 2017 Tulossa: Asiantuntijatyöpajat loka-joulukuu 2017 De professionals van NL Greenlabel De NL Professional Dat is een echte professional met een groen hart. Levende tuinen gemaakt met duurzame materialen, dat is het motto! Het handboek de Levende Tuin van de Vereniging Hoveniers en Groenvoorzieners staat centraal. NL Greenlabel ondersteunt en adviseert deze professionals om het duurzame karakter van hun werkzaamheden en toegepaste materialen en producten te waarborgen. Diensten en producten Bij de professionals kunt u terecht voor advies, ontwerp, aanleg en onderhoud. Per professional worden de diensten en producten genoemd die zij leveren.

ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA TILAAJA VALVOJA SUUNNITTELIJA RAKENTAJA YLLÄPITÄJÄ

ASENNEMUUTOS KÄYTÄNTÖJEN UUDELLEENAJATTELU ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA TILAAJA VALVOJA SUUNNITTELIJA RAKENTAJA YLLÄPITÄJÄ TIEDOTTAMINEN

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli 5 TEEMAA: 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

TEEMA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen Vesioloihin liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat turvaamaan vesiekosysteemipalvelut. Ne ohjaavat rakentamisen sijoittamista siten, että esimerkiksi tulva-alueiden ekologiset toiminnot ja herkkien vesiekosysteemien toiminta turvataan. Ne ohjeistavat myös vesiekosysteemien kunnostusta ja hulevesien hallintaa. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu vedenkulutuksen vähentäminen.

Horticultural design for t TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperäja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen Maaperään ja kasvillisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet edistävät terveen maaperän ja kasvillisuuden säilyttämistä, maaperän kunnostusta ja hoitoa. Ne ohjaavat arvokkaan ja alkuperäisen kasvillisuuden suojelemiseen, kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttöön ja vieraslajien hallintaan.

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat materiaalitehokkuuteen, raaka-aineiden vastuulliseen käyttöön sekä ekologisesti kestävän materiaali- ja taimituotannon tukemiseen. Lisäksi materiaalin kierrätyksen ja uusiokäytön sekä rakentamisessa syntyvän jätteen määrän rajoittaminen ja lajitteleminen ovat keskeisiä näkökulmia.

TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen Energiasäästön, ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen liittyvät toimintaperiaatteet keskittyvät erilaisten päästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä, elinympäristöjen tuhoutumista ja negatiivisia vaikutuksia ihmisten ja eliöiden terveyteen.

TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä käsittelevät toimintaperiaatteet liittyvät erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Niillä tuetaan kulttuuriympäristön arvojen vaalimista, ulkotilojen saavutettavuutta ja turvallisuutta, ihmisten liikkumista sekä kaikille käyttäjille tasavertaisia käyttömahdollisuuksia.

TEEMA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen 1.1 Tulva-alueiden säästäminen rakentamiselta 1.2 Vesiekosysteemien suojelu 1.3 Vesiekosysteemien kunnostus 1.4 Hulevesien hallinta 1.5 Vedenkulutuksen vähentäminen kasvillisuusalueiden hoidossa 1.6 Vedenkulutuksen vähentäminen vesialtaissa ja -rakenteissa TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen 2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito 2.2 Olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen 2.3 Kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö 2.4 Vieraslajien hallinta (2.5 Kasvillisuuden biomassan optimointi)

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla: 3.1 Materiaalitehokkuuden edistäminen 3.2 Raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden kestävän tuotannon edistäminen TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen: 4.1 Energiankulutuksen vähentäminen ja uusien energiatuotantomuotojen edistäminen 4.2 Ilmanlaadun suojeleminen ympäristörakentamishankkeissa 4.3 Turvallisen kemikaalien käytön edistäminen 4.4 Lämpösaarekkeiden vaikutusten lieventäminen 4.5 Rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen: 5.1 Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kunnossapito 5.2 Ulkoalueiden saavutettavuuden, turvallisuuden ja käyttäjämukavuuden parantaminen 5.3 Fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen 5.4 Hyötyviljelyn edistäminen 5.5 Paikallisen talouden tukeminen

Viherympäristöliitto? Viherympäristöliitto on viheralan valtakunnallinen keskusjärjestö. Liiton tärkeimpiä tehtäviä ovat viheralan ammatillinen kehittäminen ja ammattialan tunnetuksi tekeminen Viherympäristöliiton keskeisiä toimintamuotoja ovat Viherpäivät ja Vihertekniikkanäyttely, julkaisutoiminta, täydennyskoulutus, alan kehittäminen, hanketoiminta ja teemavuodet. www.vyl.fi

KIITOS! 2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, Hämeenlinna - Koerakentamishanke https://www.youtube.com/watch?v=md-w-fykwn4 Valmistui kesällä 2016