Italian väestö ja talous



Samankaltaiset tiedostot
Matkaraportti: Italia

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas

Euroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

TOIMIALAKATSAUS 2010

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

TOIMIALAKATSAUS 2010

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt ja

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Toimialakatsaus 2011

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Kymenlaakso ennusteet

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Visbyn risteily Helsingistä

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus Timo Reina

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Brasilian näkymät Helsinki Jouko Leinonen, Suurlähettiläs

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Yhdysvaltojen valkoviinit Maria Siikanen

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

Kääntyykö Venäjä itään?

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Tanska. Legoland, Billund

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Filippiinien väkiluku on kasvanut 30 vuodessa 59 miljoonasta 106 miljoonaan. Väestön vuotuinen kasvuprosentti on hidastunut 1,5 prosenttiin, mutta

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella


Kansainvälisen talouden näkymät

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Yritysten näkymät Pohjanmaalla Bengt Jansson

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun

Transkriptio:

Italian väestö ja talous

Väestö ja väestön rakenne Kielet,rodut ja uskonnot Nähtävyydet Torino Milano Liikenneverkko Fossano Maatalous Metsätalous Talouden ongelmat Teollisuus Matkailu Ulkomaankauppa lähdeluettelo

Väestö ja väestön rakenne asukasluku: 58,1 milj. as.tiheys: 188,3as/km² Väestönkasvu hidastuu seuraavan 50 vuoden aikana, sillä varsinkin Pohjois-Italia teollistuu koko ajan. Väestöllisessä muuntumisessa Italia on tällä hetkellä pysähtyneen ja vähenevän kasvun väli vaiheilla. Miesten ja naisten määrällä ei ole suuria eroja. Koska Suomi ja Italia ovat teollisuus maita on myös niiden väestön rakenne hyvin saman kaltainen.

Väestön tiheys (188,3 as/km²) Etelä-Euroopan maaksi Italia on hyvin tiheään asuttu maa. Väestönjakaumassa on erittäin suuria alueellisia eroja. Rannikkoseudut ovat yleensä olennaisesti tiheämpään asuttuja kuin sisämaan vuoristot. Varsinkin Alpit, Umbria, Abruzzit, Basilicata ja Calabria ovat hyvin harvaan asuttuja. Suuria väestökasvautumia ovat sen sijaan voimakkaasti teollistunut Pon tasanko (40% väestöstä), Rooma ympäristöineen ja varsinkin Napolinlahden alue, jolla asuu huomattavasti yli 2000 ihmistä neliökilometriä kohti.

Kielet,rodut ja uskonnot Kieli virallinen kieli: italia (latinasta kehittynyt romaaninen kieli) ranskalla ja saksalla virallisen kielen asema rajaseuduilla, sekä sloveniaa puhuvien vähemmistö Slovenian rajalla muita kieliä: saksa, ranska, retoromaani ja sardi Rodut Rodullisesti useiden eri kansojen jälkeläisiä. Italialaisia 98% ja ulkomaalaisia 2%. Mm. marokkolaisia, albanialaisia, romanialaisia, filippiiniläisiä, kiinalaisia, tunisialaisia, yhdysvaltalaisia, etnisen Jugoslavian kansalaisia, saksalaisia sekä senegalilaisia Uskonnot Roomalaiskatolisia 98% Muita: Protestantteja, juutalaisia ja muslimeja

Torinon ja Milanon nähtävyydet

Torino Torinon kuuluisa automuseo, Museo dell automobile

Valentinopuisto, jossa on kasvitieteellinen puutarha sekä keskiaikaisen kylän ja linnan jäljitelmät. Valentino-puisto

Mole Antonelliana Torinon kuuluisa, upeana korkeuksiin kohoava kupolitorni Mole Antonelliana. Maailmallakin tunnetun tornin on suunnitellut Alessandro Antonelli vuonna 1863.

Milano Yksi Milanon tärkeimmistä nähtävyyksistä on Il Duomo, myöhäisgoottilainen tuomiokirkko. Il Duomo on maailman neljänneksi suurin kirkko. Sen ulkoasu on erittäin kaunis,siitä ei päästä mihinkään. Il Duomo

Kultainen Neitsyt Maria Kuvassa näkyy hyvin pienellä vasemmassa yläreunassa Il duomon katolla seisova Neitsyt Marian kultainen patsas.

Basilica di Sant Ambrogio Keskiajan kirkoista merkittävin on kruunajaiskirkko Basilica di Sant Ambrogio, Pyhän Ambrosiuksen basilika, jonka rakentaminen on aloitettu jo 300-luvulla. Runsaasti taidokkaita mosaiikkeja, vanhoja freskoja ja upeat kirkkoaarteet.

Santa Maria delle Grazie Kuuluisa Santa Maria delle Grazien kaunis renessanssikirkko

Da Vincin Viimeinen Ehtoollinen Kirkon vasemmalla puolella on vanha dominikaaniluostarin ruokasali, jonka seinällä on Milanon kuuluisin nähtävyys: Leonardo da Vincin Viimeinen Ehtoollinen (1495-97)

Ooppera/teatteritalo La Scala Maailmankuulu ooppera/teatteritalo La Scala, jonka on suunnitellut Giuseppe Piermarini. La Scala avattiin 3. elokuuta 1778.

Upea näkymä La Scalan sisätiloista

Liikenneverkko Kuvassa Pohjois-Italian tärkein maantieverkosto Italiassa tiet ovat hyväkuntoisia,mutta usein kapeita. Rautatieverkko on hyvin kattava.sekä julkinen liikenne tasokasta ja turvallista.

Fossanon liikenneverkko

Maatalous Italia on maailman suurin viinirypäleen ja viinin tuottaja. Maan viljely ei ole enää niin tärkeää; nykyään enää vain noin viidesosa työvoimasta työskentelee maanviljelyksessä. Etelä-Italiassa kasvatetaan lampaita ja vuohia. Sitrushedelmät, oliivipuut ja tomaatit kuuluvat myös tärkeänä osana Etelä-Italian maatalouteen. Pohjois-Italian alangolla vehnän, maissin, sokerijuurikkaan ja riisin viljely ovat tärkeimpiä maatalouden tuottoa. Pohjois-Italian alanko on myös tärkeä rehunviljely- ja maitotalousalue.

Metsätalous Italiassa metsiä on 9800 ha pinta-alasta. Tästä pinta-alasta noin 25% on ns. suomalaistyyppistä havumetsää. Alppien rinteillä pääasiassa lehtija havumetsää. Metsät sijaitsevat vuoristoalueilla ja ovat näin ollen vaikeasti hyödynnettävissä talousmetsiksi, lukuun ottamatta joitakin harvoja alueita Pohjois- Italiassa.

Talouden ongelmat Italian bruttokansantuote on laskenut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Näin ollen viime vuoden lopulla alkanut talouden hidastuminen jatkui alkuvuonna. Ennusteet laskevat jatkuvasti Pikaista muutosta tilanteeseen ei odoteta, sillä yritysten luottamus talouteen on heikentynyt ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Talouden ei uskota yltävän hallituksen asettamaan tavoitteeseen 1,2 prosentin kasvusta.

Teollisuus Teollistuneen pohjoisosan ja hitaammin kehittyneen eteläosan välillä on suuri elintasokuilu. Etelä ei houkuttele uusia investointeja ja siksi rikollisuuskin on siellä varsin yleistä. Pohjoisessa teollisuus on nopeassa kasvussa. Tärkeimpiä teollisuuskaupunkeja ovat Milano, Torino ja Genova. Tärkeimpiä teollisuustuotteita: laivat, moottoriajoneuvot, konttorikoneet ja elektroniikka, maatalouskoneet ja rautatiekalusto Lisäksi mm. teräs-, elintarvike-, tupakka-, huonekalu- ja kemianteollisuus Mineraalivarat ovat hyvin vähäisiä, lukuun ottamatta Etelä- Italian marmoria ja Sisilian muutamia öljykenttiä. Energiaa tuodaan suurilta osin muualta.

Matkailu Erinomaisia retkeilykohteita Pohjois-Italiassa ovat mm. Venetsia, Verona ja Mantova. Pohjois-Italiassa sijaitseva Gardajärvi on vuosien mittaan muodostunut tuhansien suomalaisten toivekohteeksi. Eikä ihme, sillä järvi ympäristöineen edustaa kauneinta Italialaista luontoa. Sen viihtyisät rantakaupungit kertovat historiasta ja kiireettömästä elämänpiiristä. Järvellä voi uida, purjehtia tai surffailla. Ympäröivät vuoret ovat erittäin suosittuja patikka- ja pyöräilykohteita.

Ulkomaankauppa Tärkeimmät vientituotteet koneet tekstiilit autot viini Tärkeimmät tuontituotteet teollisuuskoneet kemikaalit kuljetuslaitteet öljy metallit elintarvikkeet maataloustuotteet

Suomen ja Italian välinen kauppa Suomen kilpailukyky on kehittynyt jatkuvasti Italian markkinoilla Tietoliikennevälineitä ja Internet-sovelluksia ostetaan runsaasti Perinteisen teollisuuden tuotteita menee myös hyvin kaupaksi Uusia mahdollisuuksia tarjoavat biomassaenergiatekniikka, ympäristöteknologia, vanhusten- ja terveydenhuoltosektori, automaatio joka sektorilla sekä verkottuminen paikallisen metalliteollisuuden kanssa (alihankinta)

Lähdeluettelo Maantieto 4, WSOY, s. 95 http://www.census.gov http://www.finpro.fi http://www.kolumbus.fi

1.Piemonte 2.Valle D aosta 3.Lombardia 4.Trentino-süd Tirol 5.Veneto 6.Friuli Venezia Giulia 7.Liguria 8.Emilia-Romagna

1. Pinnanmuodot n. 200m-1500m meren pinnan yläpuolella. Enimmäkseen välimerenilmastoa, mutta esiintyy paikoin myös mannerilmastoa, vuoristoilmastoa ja valtameri-ilmastoa. 4. Pinnanmuodot n. 200m-1500m. Alueella vallitsee viileä vuoristoilmasto sekä myöskin lauhkea mannerilmasto. 2. Pinnanmuodot yli 1500m. Lähes koko alue on viileää vuoristoilmastoa. 5. Lähes koko alue on tasankoa ja ylänköä n. 0-200m. Koko alue on lauhkeaa mannerilmastoa. 3. Pinnanmuodot alle 200m. Myös ylänköjä ja vuoristoja havaittavissa. Lauhkea mannerilmasto sijaitsee lähinnä vuoristoilla ja niiden laitamilla. Myös lauhkeaa välimerenilmastoa löytyy paikoittain. 6. Alue on täysin tasankoja ja ylänköjä. n 0-200m. Täysin lauhkean mannerilmaston vallassa. 7. Suurimmaksi osaksi n. 200m-500m korkeita ylänköjä ja kukkuloita. Myös hieman korkeampia ylänköjä ja vuoristoja. Alueella vallitsee täysin lauhkea välimerenilmasto. 8. Pinnanmuodot ovat n. 0-1500m. Vaihtelee aika rajusti alueittain. Ilmastotyypit ovat lauhkea välimerenilmasto sekä lauhkea mannerilmasto.