Huhtikuu 2010 Merenkurkun saariston maailmanperintökohde Risteilyt ja retket 2010 Kesäkausi 2010 lähestyy Kesä on tulossa ja odotukset ovat edelleen korkella Merenkurkun maailmanperintöaluetta kohtaan. Todettakoon että tänä kesänä järjestetään ennätysmäärä risteilyjä ja retkiä Merenkurkun saariston eri kohteisiin. Toivomme hyvää säätä ja paljon tyytyväisiä asiakkaita. Tämä uutiskirje esittelee kesän risteilyt ja retket. Tiedot päivitetään jatkuvasti www.matkailupohjanmaa.fi/merenkurkku -sivustolla. Maailmanperintöristeilyt Valassaarille Nauttikaa ainutlaatuisesta ja aidosta saaristosta osaavan oppaan johdolla. Saatte aidon kosketuksen alueen erikoispiirteisiin ja historiaan. Risteily Björköbystä, lähtö Svedjehamin satamasta, opastettu vaellus Valassaarten luontopolulla sekä kahvi ja voileipä. Lähtöpäivät: Tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin 22.6.2010 alkaen 14.8.2010 asti (ei 3.7., 7.8.) Kesto: Lähtö klo. 11.00, kesto n. 4,5 h Hinta: 48 euroa / hlö sis. alv. Hintaan sisältyvät veneretki, opastus, kahvi ja kalavoileipä Retki toteutuu jos on vähintään 6 matkustajaa. Retkelle tulee ilmoittautua etukäteen! Varaukset: Merenkurkun retket (Fredric Sandvik) 050-355 3924 M/S Corina risteilee Merenkurkun saaristossa Lähde M/S Corinan maailmanperintöristeilylle Merenkurkun saaristoon kesällä 2010. Lähtö Merten Talon laiturista ravintola Bernyn kohdalta Raippaluodon sillan vierestä. Risteilemme Merenkurkun maailmanperintösaaristossa ja palaamme noin 2 h kuluttua. Risteilyllä myydään virvokkeita, kahvia ja pientä purtavaa. A-oikeudet. Lähdöt: klo. 14.00 keskiviikkoisin ja lauantaisin 30.6.-14.8.2010 välisenä aikana Hinnat: 14 euroa/hlö, eläk. 12 euroa, lapset alle 7v. 7 euroa Lisätiedot ja varaukset: puh 0500-260 751 (M/S Corina), 050-378 5988 (Merten Talo). Risteilyn toteutuminen edellyttää vähintään 10 osallistujaa. Varaudumme aikataulupoikkeuksiin. Säävaraus 12m/s.
Risteily Mikkelinsaarten luontoasemalle Lähde opastetulle retkelle Merenkurkun maailman luonnonperintöalueella. Risteilyt Mikkelinsaarten luontoasemalle m/s IDAlla järjestetään v. 2010 seuraavasti: Tiistaina 13.7. Torstaina 15.7. Tiistaina 20.7. Torstaina 22.7. Tiistaina 27.7. Torstaina 29.7. Tiistaina 3.8. Lähtö Fjärdskärin laiturista klo 11.00, paluu noin klo 15.00. Mikkelinsaarilla voitte tutustua maisemiin saaren luontoreitillä sekä nauttia kalakeitosta, pullakahvista tai jäätelöstä luontoaseman kahvilassa. Hinta 35 euroa/hlö, lapset alle 6 v ilmaisia. Hintaan sisältyy venematka, opastus, vakuutukset sekä verot. Minimi matkustajamäärä on 20 hlöä. Tarkemmat tiedot ja varaukset: puh. 040-7455 437 (Johanna Carlsson) Risteilyt Maksamaan saaristossa Varppi järjestää kesällä 2010 veneristeilyjä m/s Tritonilla ympäristön saaristokohteisiin. Lähtöpisteenä toimii Varpin saaristotila Maksamaan Vesterössä. Risteilykohteessa syömme kalalounaan ja paluumatkalla juomme kakkukahvit, risteilykohteessa tehdään opastettu kävelyretki tutustuen paikan luontoon ja historiaan. Risteilykalenteri 2010 Mikkelinsaaret ma 5.7. lähtö klo 10.00 Mikkelinsaaret ke 7.7. lähtö klo 10.00 Mikkelinsaaret ma 12.7. lähtö klo 10.00 Jöusan ke 14.7. lähtö klo 10.00 Mikkelinsaaret ma 19.7. lähtö 10.00 Jöusan ke 21.7. lähtö klo 10.00 Mikkelinsaaret ma 26.7. lähtö klo 10.00 Jöusan ke 28.7. lähtö klo 10.00 UUTUUS! Opastuskielet: Hinnat: Suomi, ruotsi ja englanti Mikkelinsaaret aikuinen 58 euroa, lapsi 35 euroa Jousan aikuinen 50 euroa, lapsi 30 euroa Risteilyn toteutuminen edellyttää vähintään 10 osallistujaa. Enimmäishenkilömäärä on 20 h/risteily. Mikäli risteily peruuntuu säävarauksen takia pyritään se toteuttamaan heti seuraavana päivänä samalla aikataululla. Varaukset: Viimeistään lähtöä edeltävänä päivänä klo 16.00 puh: 044-3455065 s-posti: varppi@kolumbus.fi
UUTUUS! DeGeer -kierros Vippipooki järjestää kesällä 2010 säännölliset patikka- ja veneretket Svedjehamnin satamasta, Björköbyssä. Retkellä patikoidaan oppaan kanssa vajaan 4 km:n reitti pitkin De Geer-moreeneja ja palataan takaisin veneellä kauniin saaristoreitin kautta satamaan. Käydään myös uudessa näkötornissa. Oppaina toimii joko Kirsti Lehtinen tai Vesa Heinonen. Venekuskina toimii Fredric Sandvik. Ajalla 28.6. - 30.7.2010 maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Klo 17.00 lähtö patikoimaan Svedjehamnin sataman parkkipaikalta. Noin klo 19.00 lähtö venepaikalta, paluu satamaan n. klo 19.30 Opastus: Hinta: Varaukset: suomeksi ja englanniksi. 20 euroa aik. ja alle 12 v. 10 euroa 041-4367643 (Kirsti Lehtinen) vippipooki@gmail.com Retkelle tulee ilmoittautua etukäteen. UUTUUS! Rentoudu Mikkelinsaarilla Lataa patterisi ja hemmottele itseäsi rentouttavalla lomalla Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella. Rentoutumista, harrastuksia, luontoelämyksiä sekä yhdessäolosta nauttimista Kummelskärin luontoasemalla Merenkurkun ulkosaaristossa. Ohjelmaan voi sisällyttää kalastusta, vaellusta, vene- ja navigointitietoutta, marjastusta, sienestystä sekä luonnontieteitä säästä ja osallistujien toiveista riippuen. Mikkelinsaarten luonto on ainutlaatuinen, rikas linnusto ja kulttuurihistoria yllättävät kävijän. Älä unohda kameraa! Toteuttamisaika: 1.6-30.9.2010 Kesto: 3-5 päivää toiveiden mukaan Lähtö: aamupäivällä Norrskatin satamasta Köklotista tai Nabbenin vierassatamasta Maksamaalta Majoitus: 2 hlö:n huoneissa Kummelskärin luontoasemalla Ryhmän koko: 3-8 hlö:ä Hinta: 3-5 hlö:ä 470 euroa/hlö 3 vrk sis.alv 6-8 hlö:ä 400 euroa/hlö 3 vrk sis.alv Hintaan sisältyy: kuljetukset, ruoka, majoitus, ohjelma sekä vakuutus. Pidemmät ajanjaksot; kysy hintaa! HUOM! Säävaraus, ohjelma toteutetaan ulkosaaristossa Varaukset ja tiedustelut: PescaMare, puh: 044-5272314 carina.ronn@netikka.fi
Maailmanperintöristeilyt ryhmille 2010 M/S Corina risteilee Merenkurkun eri merellisiin kohteisiin Valassaaret Lähtö: Vikarskatin kalasatama vaihtoeht. Klobbskatin kalasatama säästä riippuen klo 9.30. Paluu klo.17.30. Ajoaika n 2x2h. Mikkelinsaaret Lähtö: Raippaluodon silta klo 9.00. Paluu Punakarien kautta jos sää sallii, takaisin klo.18.00. Ajoaika n.2x3h. Rönnskär Lähtö: Raippaluodon silta klo 9.00. Paluu klo.18.00. Ajoaika n.2x3h. Lisäpalveluina voi tilata: Ruokapaketti sisältäen aamupäiväkahvi ja voileipä, lounas (kalakeitto+leipä, voi ja ruokajuomat), iltapäiväkahvi ja pulla. Lisämaksusta mahdollisuus tilata sertifioidun maailmanperintöoppaan. Maksimi henkilömäärä 45 henkilöä. Lisätiedot ja varaukset: 06-3521 200 tai 0500 260 751. Oikeudet aikataulumuutoksiin pidätetään. Säävaraus 12 m/s. Kvarkenturer järjestää veneretkiä toiveidenne mukaan Veneretkiä Merenkurkun eksoottisille luodoille ja saarille järjestetään lyhyellä varoitusajalla toiveidenne mukaan. Yöpyminen ja ruokailut tilauksen mukaan. Risteilyt 6-12 henkilön ryhmille. Tilausmatkat esim. Valassaarille tai Merenkurkun majakkasaarille (Ritgrund, Norrskär, Utgrynnan) Yhteystiedot: Kvarkenturer (Fredric Sandvik) 050-355 3924. Saaristoretkiä Pellinkiläisellä (Neptune Service) Lähde retkelle ja nautti merestä ja saaristosta, helposti ja edullisesti! Saaristoretkiä järjestetään 9 m veneellä (Pellinkiläisellä) toivomuksesi mukaan. Kokenut maailmanperintöoppaan kurssin käynyt kippari vie minne mielesi tekee ja kertoo samalla Merenkurkun ympäröivästä luonnosta. Nauti muutaman tunnin pituisesta retkestä tai lähde päiväksi rentoutumaan tai yövy luonnon helmassa. Käyntikohteet: Vaasan saaristo, Sundomin saaristo, Jannen Saluuna, Gerby/Västervik, Raippaluodon silta, maailmanperintösaariston vanhat kalasatamat ja asumattomat saaret. Yhteystiedot ja varaukset: Neptune service puh. 050 5812920 kenneth.aberg@netikka.fi
280 m Harri Kutvonen Meloen Vaasan saaristossa Melominen on aktiivinen ja ympäristöystävällinen tapa nauttia Vaasan saaristosta. Outback järjestää päiväretkiä Vaasan saaristoon, sään ja toiveenne huomioiden 1-6 osallistujalle. Lähtö valitsemasta paikasta Vaasassa. Hinta: Aloitusmaksu 150 euroa + 25 euroa / henkilö. Hintaan sisältyvät aukkopeitteellä ja melalla varustetut yhdenmiehenkajakit, pelastusliivit ja kajakkien kuljetus Vaasan alueella. Opastus ja turvallisuusinfo annetaan ennen lähtöä. Outback myös vuokraa kajakit. Yhteystiedot: Ab Outback Oy, puh 050-5811 710 tai 040-486 8256. johnny.norrgard@outback.nu UUTUUS! Merenkurkun melontakartta Merenkurkun saaristo sopii sekä retkimelojille ja avomerimelojille. Ulkosaaristossa melominen vaatii kokeneita melojia, kun sisäsaaristoalueet sopivat myös vähemmän kokeneille melojille. Rauhaa ja hiljai-suutta luonnon helmassa löytyy riippumatta siitä, millä alueella haluat meloa. Tänä vuonna ilmestynyt melontakartta sisältää ehdotuksia melontareiteistä, rantautumisja leirintä-paikoista ja palvelupisteistä saaristossa. Melontakartta kattaa Merenkurkun saariston maailmanperintö-aluetta Korsnäsistä etelässä Vöyri-Maksamaalle pohjoisessa. Maailmanperintöoppaat Maailmanperintöalueella käynti on paljon onnistuneempi, kun kävijälle on annettu kattavaa ja kiinnostavaa tietoa kohteesta. Käyttäkää maailmanperintöoppaiden palveluita kun haluatte asiallista apua. Tietoa oppaista ja heidän yhteystietonsa löytyvät internetistä osoitteesta http://www.matkailupohjanmaa.fi/merenkurkku Esitteet ja infomateriaali Kvarkens Skärgård Världsarv Merenkurkun saaristo Maailmanperintökohde Tobisgrissla / Riskilä Unik skärgård Landskapet i Kvarken förändras hela tiden. Genom att landhöjningen grundar upp havet och kraftiga havsströmmar och vågor sköljer bort finsedimenten, träder alltjämt nya moränformationer fram. Vågorna bearbetar hela tiden moränformationerna och toppen av holmar som sakta stiger upp ur havet, vilket ger upphov till kullar av klapperfält och strandvallar. Bakom De Geer -moränvallarna bildas som en följd av landhöjningen biologiskt variationsrika laguner eller flador som vartefter landhöjningen fortgår avsnörs från havet och bildar s.k. glosjöar. Den långa strandlinjen, flador och glon samt havets kylande effekt på våren och värmande inverkan på hösten utgör grunden för områdets mångfaldiga växt- och djursamhällen. Havsörn / Merikotka Ainutlaatuinen saaristo Svedjehamn Maankamara muokkautuu alueella edelleen. Maannousu mataloittaa merta, ja alueen voimakkaat merivirrat ja aallokko kuluttavat hienosedimenttejä paljastaen uusia moreenimuodostumia. Aaltovoimat muokkaavat jatkuvasti hiljaa merestä kohoavien moreenimuodostumien ja pienten mäkien lakiosia, joiden päälle syntyy rantakivikoita ja rantavallisarjoja. Maankohoamisen seurauksena De Geer -moreenivallien taakse syntyy bioympäristölään monipuolisia laguuneja eli fladoja ja lopulta maan kohotessa ns. kluuvijärviä. Runsas rantaviivan määrä, fladat ja kluuvit sekä talven ja kevään kylmä, vastakohta na kesän ja syksyn meren lämmittämä paikallisilmasto ovat pohjana alueen monipuoliselle kasvi- ja eläinkunnalle. Vierailuopas on päivitetty vuodeksi 2010. Opas löytyy kahtena versiona (suomi-ruotsi ja englanti-saksa) plus suppeampana venäjänkielisenä esitteenä. Voitte noutaa tarvitsemanne määrän esitteitä matkailutoimistosta (Raastuvankatu 30 Vaasassa). Dagens landskap i skärgården är ett resultat av den senaste istiden. Det geomorfologiska särdrag som gör Kvarkens skärgård unik är de imponerande De Geer -moränerna, eller tvättbrädesmoränerna, som visar den gradvisa avsmältningen av inlandsisen. De Geer -moränerna är välformade, representativa, och de förekommer i svärmar i området. Mitt i världsarvet vid Svedjehamn i Björköby syns de långsmala moränerna som långsträckta parallella ryggar som dyker upp ur vattnet med jämna mellanrum. Att färdas med båt i området är ett sant äventyr. Vandringslederna i Björköby går ställvis längs med och tvärs över De Geer -moräner. Svedjehamn Nykypäivän saaristomaisema on viimeisimmän jääkauden tulos. Geologinen ominaisuus, joka tekee Merenkurkun saariston ainutlaatuiseksi, on edustavien De Geer -moreenien esiintyminen. De Geer -moreenit, tai pyykkilauta-moreenit, kuvastavat mannerjään asteittaista sulamista. De Geer -moreenit ovat poikkeuksellisen hyvin muodostuneita ja edustavia, ja esiintyvät röykkiöissä alueella. Björköbyn Svedjehamnin alueella keskellä maailmanperintöaluetta, moreenit näkyvät selvästi merestä nousevina sivuttaisina pitkinä harjoina. Veneellä liikkuminen alueella on todellinen elämys. Björköbyn vaellusreittien varrella on hienoja moreeneja ja reiteillä pääsee jopa patikoimaan niiden ylitse. Internet Stenarnas rike Enligt en sägen uppstod Kvarkens skärgård när jätten Finn blev utdriven från Sverige. Finngubben, som han kallades, tog en stor skinnsäck och fyllde den med stenar och begav sig över Kvarken för att finna ett nytt land där han kunde slå sig ned. Då han kommit halvvägs över Kvarken, gick det hål på säcken och stenar började falla ut. Av dessa stenar bildades Valsörarna och de många skär och holmar som finns i området. Då jätten kom fram till det ställe som idag kallas Panike, brast hela bottnen på säcken och alla stenar föll ur. Jätten blev arg och kastade stenarna omkring åt alla håll. Av dessa stenar bildades de otaliga holmar, klippor och skär som syns idag. I Bergö skärgård hamnade tydligen en hel av stenarna eftersom stora delar av området utgörs av stenåkrar till havs, svårtillgängliga såväl med båt eller till fots. För sjöfartens bästa På medeltiden började de viktigaste farlederna i Finland märkas ut. Man använde spiror, träremmare och tunnor i form av bojar. Vattnen i Kvarken är steniga och fulla med farliga grund. Farleden till Vasa hamn började vid Molpehällorna och därför uppfördes 1668 Bottniska vikens första båk. Båken var en sk vippfyr som försågs med belysning och bemannades från 1681. Båken med fyrvaktare fanns på plats till augusti 1808, då ryska soldater övermannade den sista fyrvaktaren och förstörde båken. En replik av vippfyren uppfördes på samma plats år 2001 och finns bredvid naturstigen på Molpehällorna. Portaaliin http://www.matkailupohjanmaa.fi/merenkurkku kerätään tietoa Merenkurkun maailman-perintöalueen käyntikohteista ja palveluista. Tiedot päivitetään jatkuvasti. Ejder / Haahka Tack vare den mosaikartade skärgården är speciellt fågellivet rikt i Kvarken. Landhöjningen blottar hela tiden nya skär och kobbar medan de större öarna blir skogsbevuxna. I den yttersta skärgården trivs tobisgrisslan, tordmulen, labben och den hotade berganden. Höjdpunkten på ett besök i skärgården är säkert synen av en majestetisk havsörn, som svävar över havet. Steniga stränderna är mer regel än undantag i Kvarken. Mellan stenarna finns små naturängar, som hålls lågvuxna på grund av isens och vågornas nötande kraft. Gultåtel och strandögontröst hör till de växter som är specialister på att erövra ny mark och som inte finns någon annanstans i världen. Havsvikarna, som småningom förändras till glon och glosjöar, utgör havets barnkammare. I de grunda och varma vattnen trivs mängder av bottendjur och varje vår strömmar oräkneliga mängder abborre, mört, gädda och id upp i dem för att leka. Istidernas relikter och endemiska arter Flera arter i området härstammar från istiderna och de efterföljande varmare perioderna. Det finns 24 endemiska växtfamiljer som är begränsade till Östersjöns stränder, varav 16 hittas i Kvarkens skärgård. Endemiska arter är sådana som inte hittas någon annanstans i världen. Förekomsten av endemiska arter i området återspeglar den pågående evolutionära process som beror på landhöjningen och variationen i vattenstånd. Havtorn / Tyrni Ishavsgråsugga / Kilkki Rödblära/ Puna-ailakki Fisken stiger till sin lekplats / Kalan nousua kutualueelle Mosaiikkimainen saaristo luo erinomaiset olosuhteet rikkaalle linnustolle. Maankohoaminen tuottaa jatkuvasti uusia pieniä kareja ja luotoja samalla kun isommat saaret muuttuvat metsäisiksi. Ulkosaaristossa viihtyvät riskilä, ruokki, merikihu ja myös harvinaistunut lapasotka. Saaristokäynnin kohokohta on varmasti näky meren yllä majesteetillisesti liukuva merikotka. Merenkurkussa kiviset rannat ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus. Kivien väliin mahtuu pieniä niittyjä, jotka pysyvät matalakasvuisina jään ja aaltojen vaikutuksesta. Pohjanlahdenlauha ja perämerensilmäruoho ovat kasveja, jotka eivät esiinny missään muualla maailmassa ja ovat erikoistuneet valloittamaan merestä paljastuvan maan. Merenlahdista syntyvät kluuvit ja kluuvijärvet toimivat meren lastenkamareina. Fladojen lämpimissä ja matalissa vesissä viihtyy suuri määrä pohjaeläimiä ja keväisin lukematon määrä ahvenia, särkiä, haukia ja säynäviä nousevat niihin kutemaan. Jääkauden jäänteet ja endeemiset lajit Bergö Geren Fäliskär, Rönnskär Alueella on useampia lajeja, jotka ovat peräisin jääkausilta ja niiden jälkeisiltä lämpimiltä kausilta. Itämeren rannoille rajautuvia endeemisiä lajeja on 24 ja niistä 16 löytyy Merenkurkun saaristosta. Endeemiset lajit ovat sellaisia, joita ei löydy mistään muualta maailmasta. Kotoperäisten eli endeemisten lajien esiintyminen alueella kuvastaa käynnissä olevaa evolutionaarista prosessia, joka on riippuvainen maankohoamisesta ja merenpinnan muutoksista. Gultåtel/ Pohjanlahden lauha Vad är ett världsarv? Efter andra världskriget då stora kulturella värden gick förlorade, väcktes tanken på att ge unika objekt och områden ett globalt skydd. 1972 godkändes UNESCOs konvention om skydd av världens kulturoch naturarv. På världsarvslistan finns år 2009 sammanlagt 890 världsarv fördelade på 689 kulturella världsarv, 176 naturarv och 25 kombinerade världsarv. De finns utspridda i 148 olika länder. Antalet objekt på Världsarvslistan ökar varje år. På världsarvslistan tillsammans med Kvarken finns områden som Grand Canyon och Yellowstone i USA, Galapagosöarna utanför Ecuador, Stora barriärrevet i Australien, Sumatras regnskogar i Indonesien... Listan kan göras lång. Grand Canyon, USA Finlands första och enda geologiska världsarv Kvarkens landhöjningsskärgård har inskrivits på UNESCOs världsarvslista enligt kriteriet: Området utgör ett enastående exempel på viktiga utvecklingsstadier i jordens historia omfattande livets ursprung, pågående geologiska processer i bildningen av landformer eller betydelsefulla geomorfologiska eller naturgeografiska former. De Geer -moränernas bildningsstadier Mitä on maailmanperintö? Toisen maailmansodan jälkeen, kun isoja kulttuurihistoriallisia arvoja menetettiin, heräsi ajatus ainutlaatuisten kohteiden ja alueiden maailmanlaajuisesta suojelemisesta. UNESCOn yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi hyväksyttiin vuonna 1972. Maailmanperintöluettelossa on vuonna 2009 yhteensä 890 kohdetta, joista 689 kulttuurikohdetta, 176 luontokohdetta ja 25 yhdistettyä kohdetta. Ne sijaitsevat 148 eri valtioissa. Luettelon kohteiden määrä kasvaa joka vuosi. Samassa maailmanperintöluettelossa Merenkurkun kanssa on kohteita kuten Grand Canyon ja Yellowstone USA:ssa, Galapagossaaret Ecuadorissa, Iso valliriutta Australiassa, Sumatran sademetsät Indonesiassa...Listaa voisi jatkaa vielä pitkälle. Suomen ensimmäinen ja ainoa geologinen maailmanperintökohde Merenkurkun maankohoamissaaristo on nimetty UNESCOn maailmanperintöluetteloon seuraavan kriteerin perusteella: Kohde on huomattava esimerkki maapallon historiallisesta aikakaudesta, todistusaineistoa elämän kehityksestä tai merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta prosessista maanmuodostomisessa tai fyysisiltä piirteiltään ainutkertainen luontokohde. De Geer -moreenien syntyvaiheet Harri Kutvonen/GTK Kivien valtakunta Tarinan mukaan Merenkurkun saaristo syntyi kun Finn-niminen jättiläinen karkotettiin Ruotsista. Jätti otti suuren nahkasäkin, täytti sen kivillä ja lähti ylittämään Merenkurkkua löytääkseen uuden maan, johon asettua aloilleen. Puolimatkassa säkkiin tuli reikä, ja kivet alkoivat vieriä ulos säkistä. Näistä kivistä muodostui Valassaaret ja alueen lukuisat luodot ja pikkusaaret. Kun jättiläinen pääsi nykyisen Paniken kohdalle, säkin pohja repesi kokonaan ja loputkin kivet vierivät ulos. Tästäkös jätti vihastui ja alkoi viskellä kiviä ympäriinsä. Näistä kivistä syntyivät saariston lukuisat saaret, luodot ja karit. Bergön saaristoon joutui näköjään suurin osa kivistä ja ne muodostavat tänä päivänä sekä veneellä että jalkaisin erittäin vaikeasti saavutettavia merellisiä kivipeltoja. Meriliikenteen parhaaksi Suomen tärkeimpiä vesireittejä alettiin merkitä keskiajalla. Merkitsemisessä käytettiin piiruja, puisia reimareita ja poijuina tynnyreitä. Merenkurkun vedet ovat kivisiä ja täynnä vaarallisia kareja. Vesireitti Vaasan satamaan alkoi Moikipäästä ja siksi sinne rakennettiin 1668 Pohjanlahden ensimmäinen pooki. Pooki oli ns. vipumajakka joka valaistiin ja miehitettiin vuonna 1681. Pooki ja majakanvartija pysyivät Moikipäässä elokuuhun 1808 asti, jolloin venäläiset sotilaat voittivat viimeisen majakanvartijan ja tuhosivat pookin. Pookin kopio rakennettiin samalle paikalle vuonna 2001 ja se löytyy Moikipään luontopolun varrelta. Kvarkenområdets geologiska historia sträcker sig ca 2 miljarder år tillbaka i tiden. I berggrundens utveckling kan man urskilja olika skeden, vilka bidragit till uppkomsten av Österbottens slättlandskap. Den slutliga finslipningen av dagens landskap gjordes av inlandsisen, som under den senaste istiden täckte stora delar av Nordeuropa. Jordytan i Kvarken trycktes ner ca 800 m under den upp till 3 km tjocka isens tyngd. I inlandsisens avsmältningsskede för 10 000 år sedan, när iskanten befann sig i det nuvarande Kvarkenområdet, var den dåvarande Östersjöns djup nästan 300 meter. Marken steg när isens tryck lättade i början över en meter i året. Numera är landhöjningen långsammare, ungefär 8-8,5 mm i året. Dessa faktorer skapade tillsammans med inlandsisens verksamhet exceptionella förhållanden, under vilka de brokiga moränformationerna i Kvarken uppkom. År / vuosi 1978 År / vuosi 2006 Sommarö Merenkurkun alueen geologinen historia ulottuu noin 2 miljardin vuoden taakse. Kallioperän kehityksessä on tunnistettavissa erilliset vaiheet, joiden seurauksena syntyi nykyinen Pohjanmaan tasankoalue. Lopullisen silauksen nykyiselle maisemalle loi viimeisen jääkauden aikana laajan alueen Pohjois-Euroopasta kattanut mannerjäätikkö. Maankamara Merenkurkussa painui paksuimmillaan noin 3 kilometrisen mannerjäätikön painon alla lommolle noin 800 metrin verran. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten, jäätikön reunan ollessa nykyisen Merenkurkun alueella, oli muinaisen Itämeren veden syvyys lähes 300 metriä. Maa nousi tuolloin voimakkaasti, jopa metrien luokkaa vuodessa. Nykyisin maannousu on hitaampaa, noin 8-8,5 mm vuodessa. Nämä tekijät yhdessä mannerjäätikön toiminnan kanssa loivat ainutlaatuiset olosuhteet, joiden aikana syntyi nykyisin Merenkurkun saaristossa nähtävillä oleva moreenimuodostumien kirjo. I dag är det möjligt att besöka och övernatta ute i den yttersta skärgården i Forststyrelsens naturstationer, som utvecklats för rekreationsändamål. På Mickelsörarna finns en sommartid bemannad naturstation, som står öppen för besökare med båt, egen eller hyrd sådan. På området och öarna invid finns det ett flertal fornlämningar, såsom jungfrudanser och kompassrosor, som har att göra med fiske och sjöfart. I Kvarken finns även naturstationer på Rönnskär i Bergö samt på Molpehällorna i Molpe. TERRANOVA - Kvarkens naturcentrum Terranova, det nya landet, skildrar landhöjningen, Kvarkens natur och naturskyddsområden samt ger information om områdets möjligheter till naturaktiviteter och naturturism. Terranova finns i anslutning till Österbottens museum i Vasa. Vid kundbetjäningen får du information om Kvarkens natur, naturskyddsområden och utflyktsmål. Terranovas permanenta utställning visar landhöjningen och naturen i Kvarkenregionen. Sommaren 2006 öppnades specialutställningen Stenarnas rike. I auditoriet kan du dessutom se filmen Istidens spår, som presenterar istiden och hur den påverkat det nuvarande landskapet i Kvarken. Världsarvsguider till er service Det bästa sättet att uppleva Kvarkens världsarvsområde är tillsammans med en kunnig guide. Tillsammans med en guide kan du vandra längs utmärkta vandringsleder, åka båt, paddla eller t.o.m. åka bil och samtidigt lära dig det som är unikt med Kvarkens skärgård. Kvarken och Höga Kusten Kvarkens skärgård infördes sommaren 2006 på UNESCOs världsarvslista som en utvidgning av Höga Kusten, vilken infördes redan år 2000. Tillsammans bildar Kvarkens skärgård och Höga Kusten en enastående geologisk helhet, där landhöjningsfenomenet präglar landskapet på ett unikt sätt. På de två skärgårdsområdena syns spåren av inlandsisen och landhöjningen, som pågått under de senaste tusentals åren, i naturen och i den mänskliga kulturen. Som en följd av den pågående landhöjningen utgör området ett unikt exempel på ett kontinuerligt föränderligt landskap. I Kvarkens skärgård finns de bästa förutsättningarna för att undersöka landhöjningens följder för en långgrund moränskärgård, som ligger nära havsnivån. Landarealen i Kvarkens skärgård ökar årligen med 1 km2. Den grunda Kvarkentröskeln kommer att stiga till havsytan om ca 2500 år så att en landförbindelse bildas mellan Finland och Sverige. Höga Kusten innehar världsrekordet i isostatisk landhöjning: landet har stigit 286 m på 10 000 år. Världsarv i Finland Saaristossa käytöstä pois jääneet merivartio- ja luotsiasemat ovat nykyisin Metsähallituksen hallinnassa ja niitä kehitetään luontoasemina. Mikkelinsaarten luontoasema on kesäisin miehitetty käyntikohde, joka ottaa vastaan kävijöitä. Alueella on lukuisia hylkeenpyyntiin, kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä muinaisjäännöksiä, kuten jatulintarhoja ja kompassiruusuja. Merenkurkussa löytyy luontoasemia myös Bergön Rönnskäristä ja Korsnäsin Moikipäästä. Mickelsörarnas naturstation Mikkelinsaarten luontoasema Fakta om Kvarkens skärgård: Areal: 194 400 hektar, av vilket 85 % är hav Kustlinje: 2416 km Öar: 5600 Invånare: 2500 Kvarkens skärgård / Merenkurkun saaristo TERRANOVA - Merenkurkun luontokeskus I Finland finns år 2009 sex kulturella världsarv och ett naturvärldsarv. 1. Sveaborg (infördes på UNESCO:S lista över världsarv 1991) 2. Gamla Raumo (1991) 3. Petäjävesi gamla kyrka (1994) 4. Verla träsliperi och pappfabrik (1996) 5. Sammallahdenmäki rösgravfält från bronsåldern (1999) 6. Struves kedja (2005) 7. Kvarkens skärgård (2006) Terranova, uusi maa, kertoo maankohoamisesta, Merenkurkun luonnosta ja luonnonsuojelualueista sekä antaa tietoja alueen luontoharrastus- ja luontomatkailutarjonnasta. Terranova toimii Pohjanmaan museon yhteydessä Vaasassa. Asiakaspalvelupisteessä saat tietoa Merenkurkun luonnosta, luonnonsuojelualueista ja retkikohteista. Terranovan pysyvän näyttelyn pääteema on maankohoaminen Merenkurkussa. Kesällä 2006 avattiin erikoisnäyttely Kivien valtakunta. Auditoriossa esitetään Jääkauden jäljet -video, joka kertoo havainnollisesti kuinka jääkausi muokkasi Merenkurkun maisemaa. Viralliset maailmanperintöoppaat palveluksessanne Osaavan oppaan avulla tutustut parhaiten saaristoomme. Voit käydä merkityillä patikointi- ja vaellusreiteillä, veneillä, meloa tai vain liikkua autolla saaristossa ja tehdä havaintoja ainutlaatuisesta saaristostamme. Merenkurkku ja Korkea Rannikko 7. 5. 2. Merenkurkun saaristo liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon Ruotsin Korkean Rannikon laajennuksena. Korkea Rannikko hyväksyttiin jo v. 2000 maailmanperintökohteeksi. Merenkurkun saaristo ja Korkea Rannikko muodostavat yhdessä geologisen maankohoamismaiseman ääripäät (korkeus-mataluus) Itämerellä. Merenkurkun molemmilla puolilla mannerjäätikön jäljet ja viimeisten vuosituhanten aikana tapahtunut maankohoaminen näkyvät luonnossa ja ihmisen kulttuurissa. Jatkuvan maankohoamisen seurauksena alue on ainutkertainen esimerkki maisemasta, joka muuttuu jatkuvasti. Merenkurkun saaristossa on maapallon parhaat edellytykset tutkia maakohoamisen vaikutuksia matalassa, lähellä merenpinnan tasoa sijaitsevassa moreenisaaristossa. Merenkurkun saaristossa maa-ala kasvaa 1 km 2:n vuosinopeudella. Matala Merenkurkun kynnys Suomen ja Ruotsin välissä saavuttaa merenpinnan n. 2500 vuoden kuluessa ja muodostaa maiden välille maasillan. Korkea Rannikolla on isostaattisen maankohoamisen maailmanennätys: maa on noussut 286 m 10 000 vuodessa. Merenkurkun saariston tiedot: Pinta-ala: 194 400 ha, josta 85 % on merta Rannikkoa: 2416 km Saaria: 5600 Asukkaita: 2500 Höga Kusten / Korkea Rannikko 6. 3. 1. 4. Suomen maailmanperintökohteet Suomessa maailmanperintökohteita on 2009 kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. 1. Suomenlinna (liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991) 2. Vanha Rauma (1991) 3. Petäjäveden vanha kirkko (1994) 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996) 5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999) 6. Struven ketju (2005) 7. Merenkurkun saaristo (2006)
Vaasan matkailutoimisto / Pohjanmaan Matkailu Matkailutoimistosta saatte tietoa Vaasan ja Vaasan ympäristön nähtävyyksistä, majoitus- ja ohjelmapalveluista, tapahtumista, ulkoilu- ja ostosmahdollisuuksista, saaristoristeilyistä, ravintoloista ja kahviloista. Matkailutoimistossa löytyy Vaasan ja alueen esitteitä ja karttoja. Myös Suomen eri matkailukohteista ja eri alueiden esitteitä löytyy täältä. Avoinna maanantai - perjantai klo 9-16 Kesällä 1.6. - 27.8.2010 maanantai - perjantai klo 9-18, lauantai - sunnuntai klo 10-18 Käyntiosoite: Raastuvankatu 30, Vaasa Puh (06) 325 1145 Terranova - Merenkurkun luontokeskus Terranova, uusi maa, kertoo maankohoamisesta, Merenkurkun luonnosta ja luonnonsuojelualueista sekä antaa tietoja alueen luontoharrastus- ja luontomatkailutarjonnasta. Terranova - Merenkurkun luontokeskus toimii Pohjanmaan museon yhteydessä. Käyntiosoite: Museokatu 3, Vaasa Aukioloajat 2010 Ti, to ja pe klo 10-17 ke klo 10-20 la ja su klo 12-17 maanantaisin suljettu Terranova ja Pohjanmaan museo: puh (06) 325 3800 Metsähallituksen asiakaspalvelupiste on miehitetty Tammi - toukokuu: ti - pe klo 10-17 Kesä - elokuu: ti - pe klo 10-17, la - su klo 12-17 Metsähallituksen asiakaspalvelupiste: puh 0205 64 5281 Merten Talo infopiste Merten Talon infopiste Raippaluodon sillan vieressä informoi Merenkurkun maailmanperintökohteesta ja saariston matkailupalveluista. Avoinna 7.6. - 16.8.2010 Arkisin klo 10-19, viikonloppuisin klo 12-20. Puh 050-378 5988 Mikkelinsaarten luontoasema / Kahvila Kummelskär Mikkelinsaarten luontoasema Kummelskärissä palvelee kesäkahvilana sekä majoitus- ja kokoustilana. Ruokailu ja saunominen järjestyy tilauksesta. Avoinna 25.6. - 8.8.2010 Ti-la klo 12-20, Su klo 12-15. Puh ja info: 040-745 5437 (Johanna Carlsson) Markkinointihankkeen yhteystiedot Tämän tiedotteen on julkaissut markkinointihanke The Land of the Rising Stones II. Lisätietoja Merenkurkun saariston matkailumarkkinoinnista antaa hankepäällikkö Kenth Nedergård puh 050-5222644 kenth.nedergard@botniatourist.com