PÄÄTÖS Nro 121/07/1 Dnro ISY-2007-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen Stora Enso Publication Papers Oy Ltd

Samankaltaiset tiedostot
PÄÄTÖS Nro 31/05/1 Dnro ISY-2005-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus

PÄÄTÖS Nro 21/07/2 Dnro ISY-2007-Y-42 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta

Rakennetun kaapelin pysyttämistä Hiidensalmessa Pyhäjärvellä koskeva hakemusasia, Iitti.

PÄÄTÖS Nro 13/09/1 Dnro ISY-2009-Y-39 Annettu julkipanon jälkeen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Rapasaaren rannan täyttämistä koskevassa lupapäätöksessä työn valmistumiselle asetetun määräajan jatkaminen vuoden 2009 loppuun saakka, Lappeenranta.

Vesialueen täyttäminen Jyväsjärvessä ja töidenaloittamislupahakemus, Jyväskylä.

YIT Rakennus Oy perustettavan Asunto Oy Siilinjärven Kotiranta nimisen yhtiön lukuun

Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan maa- ja vesialueen.

Vesialueen täytön pysyttäminen Leppäveden Ruokosaaressa Jyväskylä - Pieksämäki rataosan alueella, Jyväskylä.

PÄÄTÖS Nro 128/05/1 Dnro ISY-2005-Y-223 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys

Vesijohdon ja viemärin rakentaminen Vehkalammesta Jääsjärven Vehkalahteen johtavan joen ali ja töidenaloittamislupa, Hartola.

Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti.

Turvetuotantotoimintaa Saaralan ja Välikankaan tiloilla koskeva ympäristölupahakemus, Karstula

Haapaveden vesialueella Tynkkylänjoen tilan RN:o 1:157 edustalle tehdyn ruoppauksen pysyttäminen, Savonlinna

Viemärin rakentaminen Lossisaareen Nilakan Vuonamonlahdella ja töidenaloittamislupa,

PÄÄTÖS Nro 99/06/1 Dnro ISY-2006-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro ISY-2004-Y-92 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti.

Kaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka.

PÄÄTÖS Nro 13/05/2 Dnro ISY-2005-Y-20 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden Vesihuolto Oy

Riuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen, Karstula.

PÄÄTÖS Nro 94/05/1 Dnro ISY-2005-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti.

Laiturin rakentaminen Saimaan Kahilanniemen länsirannalla sijaitsevan rivitalotontin edustalle, Lappeenranta

PÄÄTÖS Nro 78/06/1 Dnro ISY-2006-Y-115 Annettu julkipanon jälkeen Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Raivionsuntti Jyväskylä

Leipäniemen sillan rakentamista koskevassa päätöksessä nro 19/03/3 rakentamistöille annetun rakentamisajan jatkaminen, Kuopio.

Kaapelin rakentaminen Pitkäniemestä Mustasaareen Päijänteen Luotikkaalla ja töidenaloittamislupa,

Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi

Lotjasaaren venesataman rakentamista koskevassa päätöksessä nro 68/02/1 rakennustöille annetun määräajan jatkaminen, Anttola Mikkelin kaupunki.

Ympäristökeskus on katsonut, että hanke ei loukkaa yleistä etua ja puoltanut luvan myöntämistä, kun otetaan huomioon seuraavat seikat:

Vesijohdon rakentaminen Kirkonmaan vesiasemalta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka.

Ruoppaus Aaltolan ja Kaukolan tilojen rannan edustalla, Hartola.

Siltapaikka sijaitsee metsähallituksen hallinnassa olevalla Nurmeksen Valtionmaa -nimisellä kiinteistöllä.

Tilalla on osuus Muuramen yhteisalueen vesialueeseen

Saimaan Visulahden vesialueen ruoppaaminen sekä laiturin ja ruoppausmassoista tehtävän saaren rakentaminen huvipuistotoimintaa varten, Mikkeli.

ASIA Vesijohdon ja viemärin rakentamiselle ympäristölupaviraston päätöksessä 65/06/1, asetetun määräajan pidentäminen, Korpilahti.

Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen.

Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio

Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntäminen vesijohtolinjan rakentamista varten ja töidenaloittamislupa, Jyväskylä.

Kolmen sähkökaapelin rakentaminen Äyskoskeen ja töidenaloittamislupa, Tervo.

Koukkuniemen jäälleajopaikan poistaminen Pielisen uittosäännöstä, Lieksa

Aallonmurtajan rakentaminen Huilauksen tilan rantaan Päijänteen Kätkytsalon saaressa,

Tainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola

PÄÄTÖS Nro 14/07/1 Dnro ISY-2006-Y-166 Annettu julkipanon jälkeen Huippupaikat Oy

Venelaiturin rakentaminen Sotkanniemen Haukilahden rantaan ja töidenaloittamislupa, Kuopio.

Kaapelin rakentaminen Kilvensalmen ali Kilvensaloon Päijänteellä ja töidenaloittamislupa,

Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntäminen rumpujen rakentamiseksi Onkijoki -nimiseen puroon ja töidenaloittamislupa, Sysmä.

Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi

Kaapelilinjan rakentaminen Remesjoen ali ja töidenaloittamislupa, Kiuruvesi.

Yleisen paikallisväylän määrääminen Syvärin Liestynselältä Ruokosalmen kautta Karsikkoselälle ja töidenaloittamislupahakemus, Nilsiä.

Vesi- ja viemärijohdon rakentaminen Lappalanjärveen sekä töidenaloittamislupa, Valkeala.

PÄÄTÖS Nro 22/05/1 Dnro ISY-2005-Y-3 Annettu julkipanon jälkeen Savon Voima Lämpö Oy

Kotalahden pudotuspaikkaa koskevan muutoksen hakeminen uittosääntöön, Pielavesi.

Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Syvärinjoen yli, Varpaisjärvi

Kolmen retkeilyreittisillan rakentaminen Ämmäkosken alapuolelle Kämärillä, Varkaus.

Ratulansalmen raittisillan rakentaminen ja töidenaloittamislupa, Artjärvi.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

Vesijohdon rakentaminen Hoikansalmen alituksen osalta Latosaareen, Kinnula.

Kaapelin rakentaminen Vatianjärven Kapeenlahteen ja töidenaloittamislupa, Äänekoski.

PÄÄTÖS Nro 145/08/1 Dnro ISY-2008-Y-182 Annettu julkipanon jälkeen

Venesataman sekä huoltolaiturin ja veneluiskan rakentaminen Leppäveden Leppälahteen, Jyväskylän maalaiskunta.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen

Kahden vesijohto- ja viemärilinjan rakentaminen Vanginveden alituksen osalta, Hankasalmi,

PÄÄTÖS Nro 81/07/1 Dnro ISY-2007-Y-123 Annettu julkipanon jälkeen Timo ja Hannele Heino. Ruoppaus Lehtoniemen tilalla Majutvedellä, Sysmä.

Kahden laiturin rakentaminen Matilanvirran varrelle ja töidenaloittamislupa, Sumiainen.

Vedenoton tilapäistä lisäämistä Kirmanjärvestä koskevan muutoksen tekeminen voimassa olevaan lupapäätökseen nro 102/Va/83, Iisalmi.

Vesistöpenkereen rakentaminen Päijänteen Kuhmoisten Karklahteen kevyen liikenteen väylää varten, Kuhmoinen.

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi

PÄÄTÖS Nro 32/09/2 Dnro ISY-2009-Y-21 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 51/2014/1 Dnro PSAVI/92/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen Kuivajätteen välivarastointi, Oulu

Oikeus tarvittaviin alueisiin hankitaan maantielain sekä maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

PÄÄTÖS Nro 92/09/2 Dnro ISY-2009-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen Mikkelin kaupunki

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 54/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-125

Rakennettavat putket painoineen upotetaan koko vesistön alituksen osuudelta pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitetään.

Kaapelin rakentaminen Mataraniemestä Konnisaareen Konnivedellä ja töidenaloittamislupa,

Pampalon kultakaivokselle myönnettyä lupaa koskeva toiminnan ja töiden aloittamislupahakemus

PÄÄTÖS Nro 49/09/1 Dnro ISY-2009-Y-96 Annettu julkipanon jälkeen Tuula Hokka-Pitkonen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen,

PÄÄTÖS Nro 143/08/1 Dnro ISY-2008-Y-201 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen TE-keskus

PÄÄTÖS Nro 55/07/2 Dnro Psy-2006-y-164 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Yleisen paikallisväylän määrääminen Unnukan - Kallaveden välille (Hartikansalon venereitti), Leppävirta.

LUPAPÄÄTÖS Nro 107/05/1 Dnro Psy-2005-y-127 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 142/09/2 Dnro ISY-2009-Y-7 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

Kiinteän padon pysyttäminen Valkeispurossa Valkeisenjärven vedenkorkeuden nostamiseksi,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Kaapelin rakentaminen Puijonsarvesta Saunasaareen, edelleen Tervonsaareen sekä Halkosaareen ja Pieneen Saunasaareen Pohjois-Kallavedellä, Kuopio.

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka.

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

ASIA. LUVAN HAKIJAT Leo Hahtonen ja Eero Halonen / Leo Hahtonen Luodetie Kiviniemi

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Iiksenjoen alitse Pielisensuun kylässä, Joensuu.

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 88/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-316 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 9/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/129/04.09/2010

PÄÄTÖS Nro 78/10/2 Dnro ISAVI/141/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Säännöstelypadolla on vältettävä äkillisiä juoksutuksen muutoksia.

Transkriptio:

PÄÄTÖS Nro 121/07/1 Dnro ISY-2007-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen 16.11.2007 HAKIJA Stora Enso Publication Papers Oy Ltd ASIA Enäjärven ynnä muiden järvien säännöstelyä koskevan päätöksen nro 50/Va/73 lupaehtojen muuttaminen, Anjalankoski ja Hamina. ASIAN VIREILLETULO Hakija on ympäristölupavirastoon 18.5.2007 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt muutosta Enäjärven ynnä muiden järvien säännöstelyä koskevaan päätökseen nro 50/Va/73 lupaehtojen 5 ja 6 osalta. Muistutusten johdosta antamassaan selityksessä hakija on lisäksi hyväksynyt säännöstelyn tarkkailua koskevan lupaehdon 7 muuttamisen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksessa edellytetyllä tavalla. NYKYINEN LUPA Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään 19.4.1973 nro 50/Va/73, koska hankkeesta saatavaa hyötyä oli pidettävä siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattavana, vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin, 7, 17, 18, 24 ja 25 :n, 8 luvun 2, 6, 7, 9 ja 10 :n, 11 luvun ja 22 luvun 7 :n sekä vesioikeuslain 1 luvun 5 :n nojalla myöntänyt Enso-Gutzeit Osakeyhtiölle sen Summan tehtaiden vedensaannin turvaamiseksi luvan Summanjoen vesistöön kuuluvien Enäjärven, Sanijärven ja Saaramaanjärven säännöstelyyn ja pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittaviin toiselle kuuluviin ranta-alueisiin. Säännöstelyä koskevat lupaehdot 5, 6 ja 7 kuuluvat seuraavasti:

"5) Enä- ja Sanijärven säännöstely on Turpaankosken säännöstelypadolla hoidettava niin, ettei Enäjärven vedenpinta tulvakautta lukuunottamatta ylitä seuraavien pisteiden kautta piirretyn murtoviivan määrittelemää ylärajaa: tammikuun 1 pnä NN + 52,00 m huhtikuun 1 pnä NN + 51,60 m toukokuun 1 pnä NN + 52,00 m joulukuun 31 pnä NN + 52,00 m, paitsi uittoa suoritettaessa, jolloin uittajien niin vaatiessa vedenpinta pidetään korkeudessa NN + 52,20 m. Enäjärven vedenpinnan ylittäessä edellä mainitun ylärajan on kaikki patoaukot avattava ja pidettävä niin kauan avoinna, että ylärajan korkeus jälleen saavutetaan tai alitetaan. Enäjärven vedenpinnan laskiessa säännöstelyn alarajalle, mikä on korkeudella NN + 51,50 m, on hakijan ryhdyttävä toimenpiteisiin, ettei tätä alarajaa aliteta. 6) Enäjärven vedenpinnan ollessa mainittujen säännöstelyrajojen välillä luvan saajalla on oikeus juoksuttaa vettä Summanjokeen Turpaankosken säännöstelypadon kautta niin, että Summanjoen alajuoksulla virtaama-arvo on vähintään 0,5 m 3 /s. Vesimäärää ei saa pienentää alle 0,5 m 3 /s:n, ellei vastaavan luonnollisen vesimäärän arvioida olevan tätä pienemmän. Pienin juoksutusvesimäärä Turpaankosken säännöstelypadolla on 0,05 m 3 /s. Juoksutus säännöstelypadon kautta on hoidettava niin, ettei säännöstelystä aiheudu haittaa Turpaankosken alapuolella oleville voimalaitoksille eikä muutakaan haittaa tai vahinkoa Summanjoen varsilla. Keväällä on tulvan alusta saakka juoksutus hoidettava silmällä pitäen sitä, ettei säännöstelyn yläraja ylity tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, niin että ylitys jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Kevättulvan jälkeen älköön juoksutettako suurempaa vesimäärää kuin 2,0 m 3 /s muulloin kuin silloin, kun tämä on ylärajan ylityksen estämiseksi välttämätöntä tai kun uiton toimittaminen sitä vaatii. 7) Enäjärven vedenkorkeudet havaitaan Enä- ja Sanijärven välisessä joessa ns. Salmensillan alapuolella olevan vedenkorkeusasteikon n:o 3 kohdalla. Asteikkoon on korkeudet NN + 52,20 m, NN + 52,00 m, NN + 51,60 m ja NN + 51,50 m erikseen selvästi merkittävä. Asteikko on luvan saajan pidettävä kunnossa ja havaittava päivittäin. Havainnot on ilmoitettava kuukausittain Kymen vesipiirin vesitoimistolle." 2 Säännöstelystä aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen hyvittämistä koskevan asian on Itä-Suomen vesioikeus ratkaissut päätöksellään 19.4.1982 nro 21/Va/82. HAKEMUS Suomenlahteen laskeva Summanjoki saa alkunsa Salpausselän etelärinteiltä. Palvasjärvestä lähtevään puroon yhtyy Kelkan kylän kohdalla Kynelmysjärvestä Saaramaan-

3 järven kautta laskeva Kelkanjoki. Summanjoki laskee n. 3 km alempana Sanijärveen. Sanijärvestä johtaa n. 300 m pitkä kapea uoma Enäjärveen. Enäjärvi jakaantuu useammaksi erilliseksi seläksi, joista pohjoisimpaan laskee Kuoppalanjoki. Enäjärven eteläpäästä vedet virtaavat Turpaankosken säännöstelypadon kautta varsinaiseen Summanjokeen ja edelleen Suomenlahteen. Enä- ja Sanijärven valuma-alueen koko Turpaankosken padolla on n. 225 km² ja järvisyys n. 4,4 %. Sanijärven pinta-ala on 0,88 km² ja rantaviivan pituus on 6,2 km. Enäjärven pinta-ala on 3,06 km 2 ja rantaviivan pituus saarineen on 20 km. Järvien kokonaistilavuus säännöstelyn ylärajalla on n. 6,6 milj.m 3 ja säännöstelytilavuus on n. 2 milj.m 3. Summajoen uittosääntö on kumottu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä 13.1.1977 nro 1/77/1. Enä- ja Sanijärven säännöstely turvaa Stora Enson Summan paperitehtaan raakaveden saantia. Säännöstelyn kehittämiseksi on tehty aloite jo vuonna 1987 ja nykyisin säännöstelyä hoidetaan säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi jossain määrin lupaehtojen mukaisesta säännöstelystä poiketen. Järvien vedenkorkeus on pidetty lähes säännöstelyn ylärajalla, eikä kevätalennusta ole tehty täysimääräisenä. Alapuolisessa vesistössä esiintyvien haittojen estämiseksi ei kaikkia luukkuja myöskään ole avattu heti säännöstelyn ylärajan ylityksen jälkeen. Tehtyjen selvitysten ja laskelmien sekä alueen asukkaiden kanssa tehdyn yhteistyön perusteella hakija on esittänyt, että säännöstelyluvan lupaehdot 5 ja 6 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 5. Enä- ja Sanijärven säännöstely on Turpaankosken säännöstelypadolla hoidettava niin, ettei vedenpinta tulvakautta lukuun ottamatta ylitä tasoa NN + 52,00. Vedenpinnan ylärajan ylittyessä on patoaukkoja avattava siten, että ylärajan ylitys on korkeintaan 0,2 m ja ylitys kestää korkeintaan 5 vuorokautta. Jos ylitys on suurempi kuin 0,2 m tai jos ylitys kestää kauemmin kuin 5 vuorokautta, on patoaukkojen oltava täysin auki kunnes vesipinta laskee tasoon NN + 52,00 tai sen alle. Enäjärven vedenpinnan laskiessa säännöstelyn alarajalle, mikä on korkeudella NN + 51,50, hakijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, ettei tätä alarajaa aliteta.

6. Enäjärven vedenpinnan ollessa mainittujen säännöstelyrajojen välillä luvan saajalla on oikeus juoksuttaa vettä Summanjokeen Turpaankosken säännöstelypadon kautta niin, että Summanjoen alajuoksulla virtaama-arvo on vähintään 0,5 m 3 /s, ellei vastaavan luonnollisen vesimäärän arvioida olevan tätä pienemmän. Pienin juoksutusvesimäärä Turpaankosken säännöstelypadolla on 0,05 m 3 /s. Juoksutus säännöstelypadon kautta on hoidettava niin, ettei säännöstelystä aiheudu haittaa Turpaankosken alapuolella oleville voimalaitoksille eikä muutakaan haittaa tai vahinkoa Summanjoen varsille. Keväällä on tulvan alusta saakka juoksutus hoidettava silmällä pitäen sitä, ettei säännöstelyn yläraja ylity tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, niin että ylitys jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Kevättulvan jälkeen älköön juoksutettako suurempaa vesimäärää kuin 2,0 m 3 /s muulloin kuin silloin, kun tämä on ylärajan ylityksen estämiseksi välttämätöntä. Ylärajan ylittyessä vesipinnan ollessa välillä NN + 52,00 52,20 juoksutus on enintään 8 m 3 /s." 4 Hankkeen tavoitteena on parantaa järvien virkistyskäyttöä ja kalataloutta sekä vähentää Summanjoen alajuoksun tulvia. Hankkeella pääasiassa laillistetaan nykyinen säännöstelykäytäntö. Hakemukseen on liitetty säännöstelyn kehittämiseksi tehty vesitasetarkastelu, jonka perusteella säännöstelyn kevätkuopan poistaminen ei kasvata Enä- ja Sanijärven tulvakorkeutta, eikä Summanjoen tulvahuippua, koska kevätkuopalla saatava varastotilavuus täyttyy jo sulannan alkuvaiheessa. Äkillisten runsaiden kesäsateiden jälkeen säännöstelyn yläraja NN + 52,00 m ylittyy helposti, jos luukkuja ei avata nopeasti. Luukkujen nopea avaaminen pahentaa alapuolisen Summanjoen kesätulvia, mikä on voimassaolevassa luvassa kielletty. Alapuolisten kesätulvien pienentämiseksi Enä- ja Sanijärveen on suunniteltu 0,2 m varastotilavuutta nykyisen säännöstelyn ylärajan NN + 52,00 m ja korkeuden NN + 52,20 m välille. Tämä vastaa 3,5 mm valuntaa ja 9,3 m 3 /s virtaamaa yhden vuorokauden ajan. Varastotilavuuden hyödyntäminen siirtää Enä- ja Sanijärven juoksutusvirtaaman merkittävää lisäystä 2 4 vuorokautta. Säännöstelyn yläraja NN + 52,00 m ei muutu. Nykyinen keskivedenkorkeus jaksolta 1974 2005 on NN + 51,97 m eli likimäärin sama kuin tavoitevesipinta NN + 51,98 51,99 m. Enäjärven vedenkorkeuden jakson 1974 2005 aikana on ollut noin kolmasosan ajasta vesipinta säännöstelyn ylärajan yläpuolella, mutta vain 3,8 % ajasta eli keskimäärin 2 viikkoa vuodessa vesipinta on ollut tason NN + 51,20 m yläpuolella.

5 Tason NN + 52,20 m ylitykset ovat tapahtuneet kevättulvilla ja muulloin runsaiden sateiden jälkeen ja ylitykset tulevat jatkumaan likimäärin saman suuruisina ja -kestoisina riippumatta siitä, muutetaanko säännöstelyohjetta. Hanke ei edellytä rakentamistoimenpiteitä, eikä sillä vaikuteta vesistön keskivedenkorkeuden perusteella määräytyvään vesistön rajaan maata vasten. Muutosten seurauksena Enä- ja Sanijärven vedenkorkeusvaihtelu alkaa muistuttaa enemmän luonnontilaa, kun sateiden jälkeen järvien vesipinta hieman nousee palautuakseen sen jälkeen normaalitasolle. Veden laatu paranee kevättalvella, koska vesisyvyyttä ja -tilavuutta tulee lisää nykyiseen verrattuna. Pakollisen kevätalennuksen poistaminen parantaa merkittävästi hauen kudun ja kevätkalastuksen onnistumista. Kevätalennuksen poistolla saattaa olla myönteinen vaikutus joillekin matalille ranta-alueille, kun jäät eivät kevättalvella enää painu pohjaan. Summanjoen alaosan tulva-alueet hyötyvät, kun runsaiden sateiden jälkeen Enä- ja Sanijärveen pystytään pidättämään 2 4 vrk:n ajan tulvavirtaama 2 4 m 3 /s. Säännöstelykäytännön muuttaminen on yleisen tarpeen vaatimaa, koska hankkeella parannetaan järvien virkistyskäyttöä ja kalataloutta sekä helpotetaan Summanjoen alaosan tulvatilannetta erityisesti haitallisten kesätulvien osalta. Säännöstelyä on hoidettu tähänkin asti sateiden jälkeen pääpiirteissään nyt esitetyssä muodossa. Vahinkoja tai haittoja ei ole esiintynyt. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6,7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 3.9.2007. MUISTUTUKSET 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että esitetyt muutokset parantavat säännöstelyä käytettävissä olevien mahdollisuuksien rajoissa. Muutokset ovat edullisia Enäjärven alapuolisen jokiympäristön kannalta, eikä niillä ole haitallista vaikutusta Enä- ja Sanijärven veden laadun ja vesi- ja rantaympäristön tilan kannalta.

6 Lupaehdon 5) osalta ympäristökeskus on esittänyt, että lupaehto muutettaisiin esitettyä joustavampaan muotoon seuraavasti: " täysin auki, mikäli Enä- ja Sanijärven tulovesimäärät ovat edelleen padon purkautumiseen nähden merkittävästi suuremmat". Enäjärven vedenkorkeuksien tarkkailua lupaehdon 7) mukaisesti on edelleen jatkettava asteikolta nro 1300200. Luvan haltija on velvoitettava tarkkailemaan Keisarinkosken vedenkorkeuksia ja virtaamaa päivittäin olemassa olevalta asteikolta nro 1300102 ja välittämään vedenkorkeus- ja virtaamatiedot sähköisesti ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Säännöstelypadon luukkujen avaamisesta ja sulkemisesta on pidettävä kirjaa, mitä koskevat tiedot on toimitettava sovittavalla tavalla ympäristökeskukselle. Säännöstelyn ja juoksutuksen vaikutusten selvittämiseksi lupaehdon 15) sanamuoto on muutettava kuulumaan seuraavasti: "Luvan saajan on tarkkailtava veden laatua ja vesiympäristöä säännöstelyn ja juoksutusten vaikutusten arvioimiseksi Enä- ja Sanijärvellä sekä Summanjoella. Luvan saajan on toimitettava tarkkailun järjestämistä koskeva suunnitelma Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan voimaantulosta". 2) Kaakkois-Suomen TE-keskus on lausunut, että säännöstelyn vaikutukset ovat pääosin hyviä. Järvien säännöstely ja Summan tehtaan vedenotto on sovitettava yhteen niin, että vedenotto ei haittaa joen alajuoksulla vaelluskalojen pienpoikasten elinolosuhteita eikä vaelluskalojen nousumahdollisuuksia lisääntymisalueilleen. Säännöstelylupaa on muutettava niin, että joen alaosassa turvataan riittävä minimivirtaama. Summanjokeen on juoksutettava vettä Turpaankosken säännöstelypadon kautta niin, että Summanjoen alajuoksulla virtaama vedenoton jälkeen on vähintään 0,5 m 3 /s. Vedenottomääriä ja pumppaamon alapuolisia Alakosken kokonaisvirtaamia on tarkkailtava ja huolehdittava siitä, että ohijuoksutus ei hetkellisestikään alita lupaehtojen minimivirtaamaa. Vuodelta 1902 olevan Turpaan myllypadon rakentamista koskevan luvan kalataloudelliset määräykset on selvitettävä säännöstelyluvan käsittelyn yhteydessä ja mahdolliset kalataloudelliset velvoitteet on pantava täytäntöön.

7 Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellään 19.4.1982 nro 21/Va/82 määräämä istutusvelvoite Enä- ja Sanijärveen ei ole säännöstelystä aiheutuvien haittojen kannalta riittävä eikä tarkoituksenmukainen. Järvialueiden kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi tulisi määrätä 2 000 euron kalatalousmaksu, jota voidaan käyttää toimenpidevelvoitetta joustavammin. Enäjärven ynnä muiden järvien säännöstelyn kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava sekä järvialueella että Summanjoessa. Erityistä huomiota tarkkailussa tulee kiinnittää Alakoskella sijaitsevan vedenoton vaikutukseen alapuolisten koskialueiden virtaamiin ja vaelluskalojen nousumahdollisuuksiin sekä lisääntymisolosuhteisiin Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. 3) AA Anjalankosken Enäjärven kylässä sijaitsevan tilan Pussinpohja RN:o 1:186 omistajana vaatinut täysimääräistä korvausta suunnitellusta 5 7 vuorokauden jaksoissa tapahtuvasta + 20 cm:n vedenpinnan nostamisesta aiheutuvista taloudellisista menetyksistä ja esteettisistä haitoista sekä tarpeellisista rannan ja sillä olevien rakenteiden kunnostamisesta. Muistuttajan tila on niin alavalla maalla, että vähäinenkin Enäjärven pinnan nostaminen muuttaa tontin ranta-alueen käyttökelvottomaksi. Rannalla on keittokatos, ruokailupaikka ja savustuspaikka, jotka tuhoutuvat. Lisäksi rannan lehtipuusto kuolee. 4) BB, CC ja DD ovat puoltaneet muutoksen hyväksymistä. Järven vedenpinnan korottaminen parantaisi huomattavasti järven säilymistä, ekologista tilaa, virkistyskäyttöä ja kalastusta. Alimmaisenselän ison kiven kylkeen on lisättävä uusi korkeusmittapiste. 5) Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue on katsonut, että vaikka esitetyt muutokset säännöstelyssä parantaisivat Enä- ja Sanijärven rantojen käyttömahdollisuuksia, haettu lupa aiheuttaa edelleen kalastolle ja kalastukselle ilmeistä vahinkoa. Suurena ongelmana Enäjärven ja Summanjoen vesistöalueella on Turpaankosken vedensäännöstelypato, joka sulkee kalan kulun täydellisesti. Säännöstelyn haitat vesiekosysteemiin ja siten kalastoon ja kalojen lisääntymiseen ovat kiistattomat. Kalojen vaellus estyy ja lisääntyminen häiriintyy. Hakijalle ei tulisi antaa lupaa jatkaa säännöstelyä vesialueella. Jos lupa myönnetään, on luvan saaja velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin

8 (kalatalousmaksu) kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Toimenpiteiden tuloksellisuutta on tarkkailtava kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalatalousmaksun suuruudeksi on määrättävä 2 000 euroa vuodessa tarkistettuna esim. kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Lisäksi luvan saajan on korvattava säännöstelyn ylityksistä ja alituksista aiheutuneet vahingot ja menetykset. HAKIJAN SELITYS Hakija ei ole vastustanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 1) muistutuksessa esitettyä lupaehdon 5) muutettua sanamuotoa ja esitystä lupaehdon 7) muuttamiseksi, eikä säännöstelypadon luukkujen avauksia ja sulkemisia koskevaa kirjanpitovelvollisuutta ja tietojen toimittamista ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla. Lupaehtoa 15) koskevan ympäristökeskuksen vaatimuksen osalta hakija on ilmoittanut, ettei ole hakenut muutosta kyseiseen lupaehtoon. Veden laadun tarkkailua voidaan jatkaa nykyisessä laajuudessa. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen 2) muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin joen alaosan minimivirtaamien turvaamiseksi ja vedenottomäärien sekä pumppaamon alapuolisen Alakosken kokonaisvirtaamien tarkkailemiseksi hakija on lausunut, että minimivirtaamamäärät on ratkaistu tehtaan vedenottoluvassa. Virtaamia tarkkaillaan Summajoessa Reitkallinkoskella ja tehtaalle tulevan veden määrän osalta tehdasalueella sijaitsevalla raakaveden välivarastolla. Asiaa ei tule käsitellä tämän muutosasian yhteydessä. Säännöstelyn muuttaminen TE-keskuksen esittämällä tavalla ei hakijan mielestä muuttaisi alajuoksun vesitilannetta. Säännöstelystä kalataloudelle aiheutuvien haittojen hyvittämistä koskevat kysymykset on Itä-Suomen vesioikeus ratkaissut päätöksellään nro 21/Va/82. Nyt haetuilla muutoksilla ei ole negatiivisia vaikutuksia kalatalouteen, eikä velvoitetta ole aihetta muuttaa. Myöskään kalataloudellisesta tarkkailusta määräämiselle muutoksen johdosta ei ole perusteita.

9 Turpaan myllypadon vuodelta 1902 olevan patoamisluvan kalataloudellisiin määräyksiin ja niiden täytäntöönpanoon liittyen hakija on todennut muutoshakemuksen koskevan voimassaolevaa vuoden 1973 säännöstelylupaa. Se seikka, että Turpaan pato on vesistössä ainoa jäljellä oleva vaelluskalojen täydellinen nousueste Summajoessa ei kuulu tähän lupa-asiaan. Muistutuksen 3) johdosta hakija on ilmoittanut, ettei haettu muutos vaikuta Enäjärven säännöstelyn ylärajaan, joka säilyy alkuperäisen säännöstelyluvan mukaisena korkeudessa NN + 52,20 m. Muistutuksen 4) osalta hakija on lausunut, että nykyiset olemassa olevat mittapisteet ovat riittävät. Enäjärven vedenkorkeus on nähtävissä jatkuvatoimisesti ympäristöhallinnon www-sivuilta. Muistutuksen 5) johdosta hakija on lausunut, ettei nyt haetuilla muutoksilla ole negatiivisia kalataloudellisia vaikutuksia aikaisempaan käytäntöön verrattuna, mistä syystä istutusvelvoitteen muuttamiseen ei ole aihetta. Nykyisessä luvassa ei ole velvoitteita kalataloudellisen tarkkailun suhteen. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat käsillä olleet Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 50/Va/73 perusteina olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto muuttaa Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 50/Va/73 lupaehdot 5, 6 ja 7 kuulumaan seuraavasti: =================== 5. Enä- ja Sanijärven säännöstely on hoidettava Turpaankosken säännöstelypadolla niin, ettei vedenpinta tulvakautta lukuun ottamatta ylitä tasoa NN + 52,00 m. Vedenpinnan ylärajan ylittyessä on patoaukkoja avattava siten, että ylärajan ylitys on kor-

10 keintaan 0,2 m ja ylitys kestää korkeintaan 5 vuorokautta. Jos ylitys on suurempi kuin 0,2 m tai jos ylitys kestää kauemmin kuin 5 vuorokautta, on patoaukkojen oltava täysin auki kunnes vesipinta laskee tasoon NN + 52,00 m tai sen alle. Silloin kun vedenkorkeus on välillä NN + 52,00 52,20 m, saa juoksutus kuitenkin olla enintään 8 m 3 /s. Enäjärven vedenpinnan laskiessa säännöstelyn alarajalle, mikä on korkeudella NN + 51,50 m, on luvan haltijan ryhdyttävä toimenpiteisiin alarajan alittumisen estämiseksi. 6. Enäjärven vedenpinnan ollessa mainittujen säännöstelyrajojen välillä luvan haltijalla on oikeus juoksuttaa vettä Summanjokeen Turpaankosken säännöstelypadon kautta niin, että Summanjoen alajuoksulla virtaama-arvo on vähintään 0,5 m 3 /s, ellei vastaavan luonnollisen vesimäärän arvioida olevan tätä pienemmän. Pienin juoksutusvesimäärä Turpaankosken säännöstelypadolla on 0,05 m 3 /s. Juoksutus säännöstelypadon kautta on hoidettava niin, ettei säännöstelystä aiheudu haittaa Turpaankosken alapuolella oleville voimalaitoksille eikä muutakaan haittaa tai vahinkoa Summanjoen varsille. Keväällä on tulvan alusta saakka juoksutus hoidettava silmällä pitäen sitä, ettei säännöstelyn yläraja ylity tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, niin että ylitys jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Kevättulvan jälkeen älköön juoksutettako suurempaa vesimäärää kuin 2,0 m 3 /s muulloin kuin silloin, kun tämä on ylärajan ylityksen estämiseksi välttämätöntä. 7. Enäjärven vedenkorkeuksia on tarkkailtava päivittäin vedenkorkeusasteikolta nro 1300200 (Enäjärvi-Sanijärvi), jossa on oltava selvästi merkittynä korkeudet NN + 52,20 m, NN + 52,00 m, NN + 51,60 m ja NN + 51,50 m. Keisarinkosken vedenkorkeuksia on tarkkailtava päivittäin asteikolta nro 1300102 (Keisarinkoski). Asteikot on pidettävä kunnossa. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa säännöstelypadon luukkujen käyttämisestä.

11 Vedenkorkeustiedot, Keisarinkosken lasketut virtaamatiedot ja tiedot säännöstelypadon luukkujen käyttämisestä on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sen edellyttämällä tavalla. ================ PERUSTELUT Tehdyt muutokset vähentävät säännöstelystä aiheutuvia haittoja Turpaankosken säännöstelypadon alapuolisessa vesistössä. Lisäksi muutokset jossain määrin parantavat Enä- ja Sanijärven virkistyskäyttömahdollisuutta. Muutokset eivät aiheuta haitallisia seurauksia Enä- ja Sanijärven tai sen alapuolisen vesistön virtausolosuhteissa ja muodostuvissa vedenkorkeuksissa. Muutokset parantavat säännöstelyä, eikä niistä aiheudu kenellekään haittaa tai vahinkoa. Hankkeen oikeudelliset edellytykset tässä päätöksessä tehtyjen lupaehtojen muutostenkin jälkeen ovat vesioikeuden päätöksessä nro 50/Va/73 lausutuin tavoin edelleen olemassa. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on enemmälti hyläten otettu luparatkaisussa huomioon. Lupaehdon 5 sanamuodon muuttaminen ympäristökeskuksen vaatimuksen mukaisesti voisi lisätä ylärajan ylittävien vedenkorkeuksien esiintymistä Enä- ja Sanijärvessä, eikä tämän vaikutuksia ole voitu arvioida käsillä olevien selvitysten perusteella. Sanotun muutoksen tekemiseen ei siten ole ollut edellytyksiä. Muistutuksissa esitetyt veden laadun tarkkailun muuttamista ja kalataloudellisesta tarkkailusta määräämistä koskevat vaatimukset samoin kuin uuden vedenkorkeuden havaintopisteen lisäämistä koskeva vaatimus on hylätty, koska lupaehtoihin tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta vesistön vedenlaatuun ja kalatalouteen, eikä muutosten johdosta ole tarpeen määrätä enemmästä tarkkailusta kuin mitä lupaehdoista ilmenee. Säännöstelyn lupaehtojen muuttamisesta aiheutuvia vettymisvahinkoja koskeva 3) muistutuksen vaatimus on hylätty perusteettomana. Muutokset eivät lisää rannan käytön kannalta haitallisten vedenkorkeuksien esiintymistä Enä- ja Sanijärvessä.

12 Hakijan lupaehtoihin hakema muutos huomioon ottaen on hylätty myös muut muistutuksissa esitetyt kalataloudellisten haittojen korvaamista, alivirtaamien turvaamista ja säännöstelyluvan kumoamista koskevat vaatimukset. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 535 euroa. Maksu on 50 % maksuasetuksen taulukon mukaisesta maksusta 3 070 euroa (alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskeva säännöstely). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8088, 020 490 4982

V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 17.12.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.