Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 12.11.2008 PIR 2002 Y 463 113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidontuotannon harjoittamisen laajentaminen. Antti Pessi Kaukolantie 297 34450 Jäminkipohja Perälä RN:o 4:0 Ruoveden kunnan Ruhalan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 21.12.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Alue on maatalousvaltaista hajaasutusaluetta. Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Käsittelymaksu 3 130 euroa Eläinsuoja sijaitsee Ruoveden kunnan Ruhalan kylässä tilalla Perälä RN:o 4:0. Uusi eläinsuoja rakennetaan nykyisen eläinsuojan kaakkoispuolelle noin 300 metrin päähän nykyisestä navetasta. Lähin vesiuoma on Haaralammeen laskeva oja. Matkaa eläinsuojasta ojaan on noin 150 metriä ja suunnitellusta lietealtaasta noin 40 metriä. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa eläinsuojasta noin 300 metriä ja suunnitellusta lietealtaasta noin 200 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Toimintaa laajennetaan niin, että eläinsuojissa on laajennuksen jälkeen tilaa 170 lypsylehmälle, 64 hieholle, 130:lle nuorkarjaksi katsottavalle
nautaeläimelle ja 24 vasikalle. Maitoa tuotetaan noin 1 500 000 kg vuodessa ja lihaa noin 15 000 kg vuodessa. Lannan poisto perustuu lypsylehmien ja 64 hiehon osalta lietelantajärjestelmään (uusi eläinsuoja). Vanhassa navetassa olevan nuorkarjan (130 eläintä) ja rakennettavaksi suunnitellun vasikkalan (24 vasikkaa) osalta lannan poisto perustuu kuivikelantamenetelmään. Lietelanta varastoidaan rakennettavassa 6500 m 3 :n EPDM lietealtaassa. Vanhassa navetassa muodostuva kuivikelanta ja virtsa varastoidaan 378 m 2 :n katetussa lantalassa ja lantalan alla sijaitsevassa 280 m 3 :n virtsakaivossa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 228 hehtaaria, josta omaa on 47 hehtaaria, vuokrapeltoa 40 hehtaaria ja sopimuspeltoa 201 hehtaaria. Lietelanta on ilmoitettu levitettävän viikoilla 21, 25 ja 32. Kuivalanta levitetään viikolla 19. Tuorerehu (noin 2 500 t/a) valmistetaan laakasiiloihin (1000 t/a) ja pyöröpaalataan (1500 2000 t/a). Myöhemmin on tarkoitus rakentaa lisää laakasiiloja. Paalit puretaan olemassa olevissa siiloissa. Tilalla on makkarointikone. Tarkoituksena on kokeilla myös esikuivatun tarkkuussilputun rehun varastoimista makkaraan. Eläinten ruokinta suoritetaan aperuokintana. Rehu seostetaan apevaunussa ja levitetään ruokintakouruihin. Vesi otetaan omasta kaivosta. Lypsy suoritetaan lypsyasemalla. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Laidunnus lopetetaan laajennuksen toteuduttua. Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2 500 litraa. Varastossa säilytetään lisäksi enintään 400 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 2 000 kg/vuosi. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Muovit on ilmoitettu toimitettavan ongelmajätepisteeseen. Ongelmajäte on ilmoitettu toimitettavan ongelmajätekeskukseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään peltoon. Liikennöinti tilalle tapahtuu omasta liittymistä Kaukolantie nimiseltä yksityistieltä. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 7.4. 6.5.2008 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Ruoveden kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Ruovesi lehdessä 9.4.2008 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto 9 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Ruoveden kunnalta ja Ruoveden ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Ruoveden ympäristölautakunta on 15.5.2008 antanut seuraavan lausunnon: "Lupahakemuksessa esitetyt lannan varastoimistilat ovat hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle niukat, mikäli mitoituksessa käytetään maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyskokoelman C 4 ohjetilavuuksia. Kumirakenteisen lietealtaan toimivuudesta Suomen olosuhteissa on hyvin vähän kokemuksia. Altaaseen kertyy runsaasti sadevesiä suuren kattamattoman pinta alan vuoksi. Em. syystä myös ammoniakin haihtuminen ja siten mahdolliset hajuhaitat ovat runsaammat kuin esim. katetussa säiliössä. Altaan kattaminen myöskään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi ei liene mahdollista. Mikäli lietelantala rakennetaan hakijan esittämällä tavalla, tulee kuivatusjärjestelmä varustaa näytteenoton mahdollistavalla havainto/näytteenottokaivolla mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Hakijalla on käytettävissään riittävästi peltopinta alaa eläinsuojassa muodostuvan lannan levitykseen. Pohjavesialueella oleville peltolohkoille lantaa ei saa levittää, ellei maaperän tiiveyttä ole riittävin tutkimuksin osoitettu. Lautakunnan tiedossa ei ole eläinsuojan läheisyydessä sellaisia luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita, joille eläinsuojasta aiheutuisi kohtuutonta haittaa. Eläinsuoja sijoittuu alueelle, jossa kotieläintalous ja maanviljely ovat tavanomaisia maankäyttömuotoja". Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausunnosta. Hakija on vastineessaan 28.7.2008 ympäristölautakunnan lausuntoon todennut mm., että lannan varastoimistilojen niukkuus koskee vain olemassa olevaa virtsasäiliötä. Suunnitellussa lietealtaassa on ylimääräistä tilaa noin 1 000 m 3. Virtsasäiliön täyttyessä ajankohtana, jolloin levitys pellolle ei ole mahdollista, on suunnitelmissa siirtää virtsaa lietealtaaseen. Olemassa olevan kuivalantalan on vastineessa katsottu täyt 3
tävän vaatimukset. Jos vastoin ennakko odotuksia esim. sääolosuhteista johtuen kuivikelantala täyttyy, on lantaa mahdollista varastoida säilörehulaakasiiloissa, joita on tällä hetkellä neljä kappaletta. Suunniteltua kumiallasta on perusteltu mm. sadeveden kuivaainepitoisuutta laskevalla vaikutuksella ja tästä johtuvalla lietteen nopeammalla maahan imeytymisellä ja hajuhaittojen vähenemisellä sekä ravinteiden paremmalla imeytymisellä kasvien käyttöön. Kuljetettavan lietemäärän kasvua ei ole katsottu ongelmaksi, koska lannan siirto pelloille voidaan suorittaa pääosin pumppaamalla. Lietealtaan sijainnin notkelmassa metsän ympäröimänä tuulensuojassa sekä naudanlietteen kuorettumisominaisuuden on katsottu poistavan ammoniakin haihtumisesta aiheutuvat hajuhaitat lähes kokonaisuudessaan lukuun ottamatta lietteen sekoitus ja siirtoajankohtaa. Paikalla suoritettiin tarkastus 7.11.2008. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus ympäristölautakunnan lausuntoon Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Antti Pessille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisesti laajennettavalle toiminnalle tilalla Perälä RN:o 4:0 Ruoveden kunnan Ruoveden kylässä. Ympäristölupa myönnetään maidontuotannon harjoittamiselle laajuudessa 170 lypsylehmää, 64 hiehoa, 130 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä ja 24 vasikkaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Ympäristökeskus viittaa lupamääräyksiin ja hakijan vastineessaan ilmoittamaan. Toiminnassa on lupahakemusasiakirjoissa esitetyn lisäksi noudatettava seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä varastoimistiloissa. Luvan saajan on vähintään kuukautta ennen EPDM kumialtaan rakentamiseen ryhtymistä toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi allasta koskeva rakentamissuunnitelma, käyttösuunnitelma sekä suunnitelma toimenpiteistä säiliön mahdollisessa rikkoutumistapauksessa. 4
Rakentamissuunnitelmaan on sisällytettävä rakennuspaikan maaperää ja pohjaveden korkeutta koskevat tiedot, pohjapiirustus pituus ja poikkileikkaukset rakennekerroksineen, salaojitussuunnitelma, johon on sisällytettävä näytteenoton mahdollistava vesipesällinen kokoojakaivo sekä selvitys purkuputken sijainnista, detaljipiirustukset tuloputken yhdistämisestä säiliöön ja tyhjennyspumppuasemasta, työsuunnitelma toteutusaikatauluineen, selvitys käytettävistä materiaaleista ja työn valvonnasta, suunnitelma pohjaveden tarkkailujärjestelmästä. Käyttösuunnitelmaan on sisällytettävä selvitykset altaan tyhjentämisestä ja tyhjentämisen mahdollistavasta sekotuksesta. Lannan varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Kumialtaan tyhjennyksestä on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle vuosittain mahdollisen tarkastuksen suorittamiseksi. Lantavarastot on oltava käyttövalmiina ennen uuden tuotantorakennuksen käyttöönottoa. 3. Tuorerehun puristenesteet ja rehujäämiä sisältävät tuorerehusiiloon kerääntyvät nesteet on kerättävä talteen ja levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan lantalassa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää ympäristökeskuksen hyväksymää käsittely ja tarkkailusuunnitelmaa. 5. Jos karjaa laidunnetaan on huolehdittava siitä, että pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny eikä sallittuja lannoitustasoja ylitetä. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan erityinen jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle eläinmäärälle on noin 160 hehtaaria. Ympäristökeskukselle tulee ilmoittaa muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 5
7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Levitys on suoritettava sellaisissa sääolosuhteissa ja sellaisena ajankohtana, että hajuhaitta on mahdollisimman pieni levitettäessä lantaa lähelle asutusta. Lannan levitys on suoritettava niin tehokkaasti, että levitysaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Lisäksi multaus on suoritettava mahdollisimman nopeasti. Lannan levitys liitekarttaan oranssilla merkityille Jäminkipohjan pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille on kielletty. Mahdollisten lannan levitysalueella tai levitysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Kuolleet eläimet on varastoitava tilalla katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa niin, että eläimistä ei aiheudu ympäristöhaittaa eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. 9. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Haittaeläimiä (esim. rotat ja hiiret) on tarvittaessa torjuttava. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon soveltuvilta osiltaan. 11. Kumialtaan salaojitussuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuskaivosta ja pohjavesien tarkkailusuunnitelman mukaisista tarkastuskaivoista on otettava vesinäytteet asiantuntijan toimesta kerran vuodessa. Näytteistä on määritettävä akreditoidussa laboratoriossa kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Tarkkailutulokset on viipymättä niiden valmistuttua toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Altaan ja muiden lannan varastoimistilojen kuntoa ja tiiveyttä on lisäksi tarkkailtava säännöllisesti 6
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT silmämääräisesti ja perusteellisempi tarkastus on suoritettava vuosittaisen tyhjennyksen yhteydessä. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan vaikuttavissa laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, tiedot mahdollisesta laidunnuksesta (laitumen pinta ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 7
Lupamääräysten perustelut Suorat päästöt vesiin ja maaperään on karjataloudessa kohtuullisin kustannuksin estettävissä, eikä niitä saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa. (Lupamääräys 1.) Vuoden laskennallisella varastotilavuudella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Rakentamissuunnitelma Rakennuspaikan maaperätiedot tarvitaan rakennuspaikan maaperän läpäisemättömyyden varmistamiseksi. Tieto pohjaveden korkeudesta tarvitaan pohjavesien suojelun kannalta riittävän suojaetäisyyden varmistamiseksi sekä mahdollisen nostevaaran arvioimiseksi. Pohjapiirustus ja leikkauskuvat rakennekerroksineen ovat keskeisiä asiakirjoja arvioitaessa mm. altaan asianmukaisuutta rakenteellisesti, altaan rikkoutumisherkkyyttä ja altaan tehollista tilavuutta. Salaoja on se paikka, josta mahdolliset vuodot on havaittavissa. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojitus on asianmukaisesti suunniteltu ja varustettu tarkkailukaivona toimivalla vesipesällisellä kokoojakaivolla. Tieto purkuputken sijainnista tarvitaan arvioitaessa toimenpiteitä mahdollisessa altaan vuototilanteessa. Tuloputken liittymä altaaseen samoin kuin tyhjennyspumppuasema ovat erityisen herkkiä kohtia altaan rikkoutumiselle ja työvirheille. Riskien ja valvontatarpeen arvioimiseksi tarvitaan edellytetyt piirustukset. Työsuunnitelma toteutusaikatauluineen tarvitaan mahdollisen työnaikaisen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. Selvityksellä käytettävistä materiaaleista halutaan varmistaa mm. suoritettavien täyttöjen asianmukaisuus. Selvityksellä työn valvonnasta halutaan varmistaa mm. vastuullisen työnjohdon olemassaolo. Pohjavesitarkkailulla varmistetaan osaltaan säiliön vesitiiviys. Käyttösuunnitelma Edellytetyt tiedot tarvitaan toimenpiteisiin liittyvien riskien sekä altaan perusteellisen tyhjennysmahdollisuuden arvioimiseksi. Suunnitelma säiliön mahdollisessa rikkoutumistapauksessa Altaan mittasuhteet ja altaan betonia suurempi rikkoutumisriski huomioon ottaen tarvitaan suunnitelma toimenpiteistä, joilla mahdolliset ympäristövahingot pystytään minimoimaan. Varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Lupamääräys 2.) Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Myös rehujäämistä ja sadevedestä muodostuva neste saattaa vastata ominaisuuksiltaan puristenestettä ja on siitä johtuen kerättävä ja käsiteltävä puristenesteen tavoin. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. (Lupamääräys 3.) 8
Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupamääräyksellä on mahdollistettu eläinsuojassa muodostuvien jätevesien johtaminen lietesäiliöön ja/tai jätevesien käsittely asianmukaisessa puhdistamossa. (Lupamääräys 4.) Myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. Jaloittelualueisiin liittyy suuri ravinteiden huuhtoutumisriski vesiin ja maaperään. (Lupamääräys 5.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vielä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. (Lupamääräys 6.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lannan levityksestä lähelle asutusta aiheutuu hajuhaittoja. Hajuhaittojen vähentämiseksi on ollut tarpeen antaa sääolosuhteita, levitysajankohtaa, lannan nopeaa levitystä ja pikaista multausta koskeva lupamääräys. Liitekarttaan oranssilla merkityt peltoalueet sijaitsevat Jäminkipohjan pohjavesialueella. Lannan levitys em. alueille aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen pohjavesien pilaantumisriskin. Tällä perusteella lannan levitys em. alueelle on kielletty. Lannan levitykseen ilmoitetuilla peltoalueilla tai peltoalueiden läheisyydessä saattaa olla yksittäisiä kaivoja tai lähteitä, joihin lannan levityksellä saattaa olla vaikutusta, vaikka pelto ei olekaan luokitellulla pohjavesialueella. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan näissä tapauksissa olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa. (Lupamääräys 7.) 9
Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Lyhytaikainenkin varastointi tilalla saattaa aiheuttaa lämpöisenä vuodenaikana ympäristöhaittoja, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. (Lupamääräys 8.) Polttoaineiden varastointiin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä. Samoin käytettävien kemikaalien (esim. torjunta aineet) käyttöön ja varastointiin liittyy huomioon otettavia riskejä. Lupamääräys on tarpeen riskien huomioon ottamiseksi toiminnassa (esim. kemikaalien käyttöturvallisuusohjeiden noudattaminen). Haittaeläinten torjunta tarvittaessa on tarpeen mm. rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 9.) Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa mahdollisuus velvoittaa luvan saaja ottamaan käyttöön mahdollista uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolo aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). (Lupamääräys 10.) Kumialtaan salaojavesien ja allasalueen pohjavesien tarkkailuvelvoite perustuu altaan suureen kokoon ja betonia suurempaan rikkoutumisherkkyyteen. Vesinäytteeseen perustuva tarkkailuvelvoite mahdollistaa mahdollisessa vuototilanteessa vuodon varhaisen toteamisen. Tulosten uskottavuuden varmistamiseksi näytteenotto on edellytetty suoritettavan asiantuntijan toimesta ja analysointi suoritettavaksi akreditoidussa laboratoriossa. (Lupamääräys 11.) Lupamääräyksellä on pyritty varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua luvan vastaista haittaa. (Lupamääräys 12.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 13.) Lupamääräys on tarpeen, jotta toiminnan muuttamis tai lopettamistilanteessa voidaan antaa tarvittavat tilanteen edellyttämät määräykset. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liitty 10
LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET neet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (Lupamääräys 14.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2018 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1374/2004, 850/2005) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 27.12.2006 asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 3130 euroa. Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila 11
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Ruoveden kunnanhallitus Ruoveden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ruoveden kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus Liitekartta 12
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 12.12.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelinvaihde: 020 610 104 telekopio: 020 610 1600 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 13
14