SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 817/2008 rd De planerade personalminskningarna vid Forskningscentralen för de inhemska språken Till riksdagens talman Enligt uppgift i Helsingin Sanomat (14.10.2008) har finansministeriet lagt upp ett nytt och ännu strängare s.k. produktivitetsprogram. Undervisningsministeriet föreslår följaktligen en större minskning av verksamheten vid Forskningscentralen för de inhemska språken (Focis). Totalt handlar det om cirka en tredjedel av Forskningscentralens personal. Forskningscentralen ansvarar för forskning i och vård av de inhemska språken finska, svenska, samiska, romani och teckenspråk. Dessa språk åtnjuter grundlagens skydd. Till forskningscentralens uppgifter hör också att bedriva forskning i med finskan besläktade språk. Det arbete som görs vid Focis är viktigt för landets språkgemenskap. Centralen ger även forskarna en trygghet och forskningen en säkrad kontinuitet. Focis svarar dagligen på språkfrågor och ger råd om språkbruk samt studerar talspråkets variation och skriftspråkets utveckling. Vidare följer centralen mediespråkets och myndighetstexternas utveckling. Inom nätet erbjuder centralen ett omfattande språkligt material som alla medborgare har tillgång till. T.ex. nätversionen av den stora finska grammatiken används av alla som är intresserade av det finska språket. Nätet erbjuder sin service oavsett var i världen man befinner sig. De ordböcker som utarbetas vid centralen är viktiga verktyg för den som brukar språket, men även för språkforskningen. Planeringen av en del av ordböckerna inleddes redan på 1800-talet. Arbetet på dem har fortgått också i tider av nöd och krig. Finland är nu rikare än någonsin förr. Det måste finnas resurser att arbeta vidare med det som tidigare generationer har lagt grunden till och som är vitala för våra inhemska språk. Vårt lands språkliga kulturarv bör vårdas och utvecklas av kunniga och engagerade forskare. I humanistisk forskning behövs ju inga dyra apparater. Det är tillgången på sakkunnig och välmotiverad personal som utgör verksamhetens kärna. De nedskärningar av personalen som nu planeras kommer att ha en skadlig effekt på verksamheten långt in i framtiden. En välfungerande och sakkunnig organisation kan man lätt bryta ned. Att bygga upp en ny är betydligt svårare. Med hänvisning till det som anförs ovan får vi i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Är regeringen medveten om de skadliga planerna på att ytterligare skära ned personalen på Forskningscentralen för de inhemska språken, och om så är, Version 2.0
till vilka åtgärder ämnar regeringen skrida för att trygga vården av och forskningen i de i vår grundlag skyddade inhemska språken? Helsingfors den 5 november 2008 Jacob Söderman /sd Christina Gestrin /sv 2
Suomennos KK 817/2008 vp Jacob Söderman /sd ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 817/2008 vp Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suunnitellut henkilöstöleikkaukset Eduskunnan puhemiehelle Helsingin Sanomissa (14.10.2008) julkaistun tiedon mukaan valtiovarainministeriö on laatinut uuden entistä tiukemman ns. tuottavuusohjelman. Opetusministeriö esittää siis suurempaa toiminnan vähennystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) osalta. Yhteensä kyseessä on noin kolmasosa tutkimuskeskuksen henkilökunnasta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Nämä kielet nauttivat perustuslain suojaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan myös suomen sukukieliä. Kotuksessa tehtävä työ on tärkeää maamme kieliyhteisölle. Kotus luo myös turvaa tutkijoille ja turvaa tutkimuksen jatkuvuuden. Kotus vastaa päivittäin kielikysymyksiin ja antaa ohjeita kielen käytöstä sekä tutkii puhekielen variaatiota ja kirjakielen kehitystä. Lisäksi tutkimuskeskus seuraa tiedotusvälineiden kielen ja viranomaistekstien kehitystä. Verkossa tutkimuskeskus tarjoaa laajan kieliaineiston, joka on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Esimerkiksi Ison suomen kieliopin verkkoversiota käyttävät kaikki suomen kielestä kiinnostuneet. Verkko tarjoaa palveluaan riippumatta siitä, missä päin maailmaa käyttäjä on. Tutkimuskeskuksessa laadittavat sanakirjat ovat tärkeitä työkaluja kaikille kielen käyttäjille, mutta erityisesti myös kielitutkimukselle. Eräiden sanakirjojen suunnittelu aloitettiin jo 1800- luvulla. Työtä on jatkettu myös hädän ja sodan aikana. Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan ennen. On oltava tarpeeksi resursseja jatkaa sitä työtä, jonka perustan aikaisemmat sukupolvet ovet luoneet ja joka on elintärkeää kotimaisille kielillemme. Osaavien ja työstään kiinnostuneiden tutkijoiden tulee vaalia ja kehittää maamme kielellistä kulttuuriperintöä. Humanistinen tutkimus ei nimittäin vaadi kalliita laitteita. Toiminnan ytimen muodostaa asiantuntevan ja motivoidun henkilöstön saatavuus. Nyt suunnitteilla olevilla henkilöstöleikkauksilla tulee olemaan vahingollinen vaikutus toimintaan pitkälle tulevaisuuteen. Toimiva ja asiantunteva organisaatio voidaan helposti tuhota. Uuden rakentaminen on huomattavasti vaikeampaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökunnan lisäleikkauksia koskevista vahingollisista suunnitelmista, ja jos näin on, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen perustuslain suojaa nauttivien kotimaisten kieltemme huollon ja tutkimuksen? 3
Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2008 Jacob Söderman /sd Christina Gestrin /r 4
Ministerin vastaus KK 817/2008 vp Jacob Söderman /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 817/2008 vp: Onko hallitus tietoinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökunnan lisäleikkauksia koskevista vahingollisista suunnitelmista, ja jos näin on, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen perustuslain suojaa nauttivien kotimaisten kieltemme huollon ja tutkimuksen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka toimintaajatuksena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Tutkimuskeskus tekee työtä kansalliskielten suomen ja ruotsin aseman säilymiseksi yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävinä kielinä. Kotus tekee työtä myös vähemmistökielten aseman parantamiseksi maassamme. Kielenhuolto, tietyt valtion intressissä olevat sanakirjat, tietty aineistokokoelmien ylläpito ja näitä tukeva tutkimus ovat keskeisiä tutkimuskeskuksessa. Tutkimuskeskuksella on siten paitsi kansallisiin kieliin myös kansalliseen kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta arvioitiin vuoden 2008 alussa tavoitteena, että sen asema ja tehtävät olisivat selkeitä, sillä olisi ydintehtäviin sopivat toimintaedellytykset ja se vastaisi toimintaympäristön muutoksiin. Arvioinnin mukaan tutkimuskeskuksella on sekä tiedeinstituution että muistiorganisaation piirteitä, eikä sen asema sektoritutkimuslaitoksena, joksi se yleisesti luetaan, siten ole selkeä. Arvioinnin mukaan Kotuksen moninainen tehtäväkenttä vaatii selkiinnyttämistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta tehdyn arvioinnin keskeinen ehdotus on Kotuksen roolin selkeyttäminen siten, että Kotuksen tehtävässä korostuu kielenhuolto, sanakirjatyö ja kielitieteellisen tutkimusaineiston ylläpito. Opetusministeriö on arvioinnin pohjalta päättänyt asettaa laajapohjaisen työryhmän selvittämään Kotuksen rakenteellista uudistamista. Arviointi toimii taustana työryhmän työlle. Kotuksen kielenhuoltoon ja muuhun perustoimintaan etsitään ratkaisuja, joilla varmistetaan kielenhuollon ja muiden Kotuksen perustehtävien menestyksekäs hoitaminen myös tulevaisuudessa. Työryhmän tulee tarkastella ennakkoluulottomasti ja rakentavasti kaikkia eri yhteistyömahdollisuuksia ja yhteistyön muotoja Kotuksen toimintaa lähellä olevien organisaatioiden kanssa. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaisesti opetusministeriö joutuu kohdentamaan henkilötyövuosisäästöjä omalle hallinnonalalleen. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston toimialan alaisille laitoksille ja virastoille on hallinnonalan tuottavuusohjelmien henkilötyövuosivähennyksenä sovittu kohdentuvaksi yhteensä 1 402 henkilötyövuotta vuosina 2007 2015 siten, että vähennys on ensimmäisellä kaudella 2007 2012 yhteensä 1 284 htv toisella kaudella 2012 2015 yhteensä 118 htv. 5
Ministerin vastaus Nämä tuottavuusohjelman henkilötyövuosivähennykset kohdistuvat osaston toimialan virastoihin ja laitoksiin ja siten myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Asetettavan työryhmän tulee työssään ottaa huomioon myös tuottavuusohjelman henkilötyövuosivähennykset. Tavoitteena on vahva, kansallis- ja vähemmistökielten kehittämisestä ja huollosta vastaava ja näiden kulttuuriperintöä vaaliva organisaatio, jonka resursointi olisi kestävällä pohjalla. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 6
Ministerns svar KK 817/2008 vp Jacob Söderman /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 817/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Jacob Söderman /sd m.fl.: Är regeringen medveten om de skadliga planerna på att ytterligare skära ned personalen på Forskningscentralen för de inhemska språken, och om så är, till vilka åtgärder ämnar regeringen skrida för att trygga vården av och forskningen i de i vår grundlag skyddade inhemska språken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Forskningscentralen för de inhemska språken (Focis) är ett språkvetenskapligt forskningsinstitut vars verksamhetsidé är att öka kunskaperna om de inhemska språken och deras roll för vår kultur och vårt samhälle och att skapa förutsättningar för språklig jämlikhet i vårt land. Forskningscentralen arbetar för att våra nationalspråk, finska och svenska, ska kunna bevaras och användas inom alla samhällsområden. Focis arbetar dessutom för att förbättra minoritetsspråkens ställning i vårt land. Språkvård, vissa ordböcker som ligger i statens intresse, en del samlingar och anknytande forskning är viktiga uppgifter för forskningscentralen. Följaktligen gäller forskningscentralens uppdrag både våra nationella språk och vår nationella kultur. År 2008 gjordes det en utvärdering av Forskningscentralen för de inhemska språken med målet att den ska ha en tydlig roll och ett tydligt uppdrag, att den ska ha verksamhetsmöjligheter som är anpassade till dess viktigaste uppdrag och att den ska kunna möta förändringarna i omvärlden. Utvärderingen visade att forskningscentralen har karaktären av både forskningsinstitut och minnesorganisation och att dess roll som sektorsforskningsinstitut, som den normalt uppfattas som, följaktligen är otydlig. Enligt utvärderingen har Focis så många olika uppdrag att det krävs en tydligare profil. Ett av de viktigaste förslagen i utvärderingen är att Focis bör få en tydligare roll där fokus sätts på språkvård, ordboksarbete och språkvetenskapligt forskningsmaterial. Utifrån utvärderingen har undervisningsministeriet beslutat tillsätta en brett sammansatt arbetsgrupp för att utreda en omstrukturering av Focis enligt utvärderingens rekommendationer. För språkvården och annan primär verksamhet är ambitionen att finna lösningar som säkerställer att forskningscentralen också i fortsättningen kan arbeta framgångsrikt med språkvård och de övriga huvudsakliga uppgifterna. Arbetsgruppen ska förutsättningslöst och konstruktivt utreda alla samarbetsmöjligheter och samarbetsformer med närliggande organisationer. I överensstämmelse med statsrådets rambeslut måste undervisningsministeriet spara in årsverken inom sitt eget förvaltningsområde. Inrättningarna och verken under utbildnings- och vetenskapspolitiska avdelningen ska därmed enligt minskningsbesluten i produktivitetsprogrammen för förvaltningsområdet spara in 1 402 årsverken 2007 2015 enligt följande: första perioden 2007 2012 totalt 1 284 årsverken andra perioden 2012 2015 totalt 118 årsverken. 7
Ministerns svar Nedskärningarna ingår i produktivitetsprogrammet och gäller verken och inrättningarna under utbildnings- och vetenskapspolitiska avdelningen, alltså också Forskningscentralen för de inhemska språken. Arbetsgruppen måste därmed ta hänsyn till de nedskärningar som ingår i produktivitetsprogrammet. Målet är att vi ska ha en stark organisation som svarar för utvecklingen och vården av våra national- och minoritetsspråk och värnar om deras kulturarv, och där resurstilldelningen bygger på en hållbar grund. Helsingfors den 28 november 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 8