Espoon kaupunki Pöytäkirja 09.12.2013 Sivu 1 / 31 Kokoustiedot Aika 09.12.2013 maanantai klo 8:00-9:42 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tony Hagerlund Jaana Jalonen, saapui klo 8.04 83 Ulf Johansson, saapui klo 8.06 83 Hannele Kerola Ville Lehtola Jouni J. Särkijärvi Mia Laiho Muut saapuvilla olleet Ari Konttas saapui klo 8.19 83 Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, saapui klo 8.03 82 Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Olli Isotalo kehittämisjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, saapui klo 8.06 83 Maria Jyrkkä Reijo Tuori Aki Linden Marika Niemi Leena Luhtanen Jouni Majuri konserniohjauksen kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja HUS kuntayhtymän toimitusjohtaja, läsnä asiat 81-83 klo 8.00-9.14 HUS kuntayhtymän hallituksen jäsen, saapui klo 8.07 83 käsittelyn aikana ja poistui klo 9.14 83 käsittelyn jälkeen saapui klo 8.13 83 käsittelyn aikana ja poistui klo 9.14 83 käsittelyn jälkeen kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 09.12.2013 Sivu 2 / 31 Allekirjoitukset Seppo Sonkeri puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 9.12.2013 9.12.2013 Hannele Kerola Mia Laiho Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 20.12.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 09.12.2013 Sivu 3 / 31 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 81 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 82 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 83 Kokouksessa kuultavat selostukset 6 84 1 Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan 7 laajentaminen (Kh-asia) 85 2-3 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja 9 osakassopimuksen muuttaminen (Kh-asia) 86 Espoon Eläkekotisäätiön valtuuskunnan jäsenten 13 nimeäminen erovuoroisten tilalle vuosille 2014-2015 87 Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän 14 yhtymäkokoukseen 88 Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskunnan jäsenen 19 valinta 89 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokous 2013, kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen 20
Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 09.12.2013 Sivu 4 / 31 81 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla 5.12.2013 päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 09.12.2013 Sivu 5 / 31 82 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Hannele Kerola ja Mia Laiho.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 09.12.2013 Sivu 6 / 31 1003/00.01.01/2013 83 Kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä merkitsee kuullut selostukset tiedokseen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus HUS kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden antaa selostuksen kuntayhtymän ajankohtaisista asioista. Lisäksi kokoukseen on kutsuttu HUS:n hallituksen varsinaiset espoolaiset jäsenet Marika Niemi ja Leena Luhtanen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 09.12.2013 Sivu 7 / 31 5177/02.05.05/2013 84 Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentaminen (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh. 050 340 1743 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n osakassopimuksen muuttamisen liitteen mukaiseksi, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan osakassopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa teknisluonteisia tarkistuksia Päätöksen edellytyksenä on, että Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n nykyiset osakkeenomistajat, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Kauniaisten kaupunki, tekevät soveltuvin osin vastaavat päätökset Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentamiseen liittyen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Osakassopimusluonnos Selostus Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n (Seure) toimialana on harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien hankintayksiköiden eli kuntien, kuntayhtymien sekä näiden tytäryhteisöjen ja -säätiöiden kanssa tuottamalla niille tilapäisen työvoiman vuokraukseen ja henkilöstöhankintaan liittyviä palveluja. Lisäksi Seure voi omistaa toimintaansa liittyviä osakkeita ja kiinteistöjä. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) tarkoittamana omistajiensa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 09.12.2013 Sivu 8 / 31 sidosyksikkönä. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se myöskään jaa osinkoa. Mahdollinen voitto käytetään yhtiön kehittämiseen. Seuren omistavat Helsingin (59 %), Espoon (20 %), Vantaan (20 %) ja Kauniaisten (1 %) kaupungit. Yhtiö toimii in house -yhtiönä ja myy palveluja omistajilleen omakustannushintaan. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on ilmaissut halukkuutensa tulla Seuren osakkeenomistajaksi. Asiasta on neuvoteltu yhtiön, sen nykyisten omistajien sekä HUS:n kesken. HUS:n tulo Seuren osakkeenomistajaksi esitetään toteutettavaksi suunnattuna osakeantina, siten että HUS:n omistusosuudeksi tulisi viisi prosenttia. Omistusosuuden määrittelyn pohjana on ollut HUS:n Seurelta tekemien tulevien vuotuisten palveluhankintojen arvioitu enimmäisosuus Seuren kaikista palveluhankinnoista. Omistuspohjan laajentamisessa noudatettiin vastaavaa menettelytapaa Kauniaisten kaupungin tullessa yhtiön osakkeenomistajaksi vuonna 2012. HUS:lle merkittäväksi tarjottavien osakkeiden merkintähinnan määrityksen lähtökohtana on Kauniaisten tullessa Seuren osakkeenomistajaksi käytetty osakekannan arvo. Osakekannasta viiden prosentin osuuden arvoksi muodostuu tällöin 320 000 euroa, mikä on HUS:lle suunnatussa osakeannissa merkittäväksi tarjottavien osakkeiden merkintähinta. Osakeannin seurauksena nykyisten omistajien omistusosuudet supistuvat yhteensä viidellä prosenttiyksiköllä. Helsingin omistusosuus laskee 59,4 %:sta noin 56,4 %:iin, Espoon ja Vantaan omistusosuudet laskevat 19,8 %:sta 18,8 %:iin. Kauniaisten omistusosuus on noin 1 %. Osakassopimusta on tarkoitus muuttaa siten, että HUS saisi nimetä yhtiön hallitukseen yhden varsinaisen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Muutoin hallituksen kokoonpano säilyisi nykyisellään. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen valitaan vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet. HUS:n mukaantulon myötä hallituksen jäsenten enimmäismäärä on tarpeen kasvattaa kymmeneen (10) varsinaiseen jäseneen varajäsenineen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 09.12.2013 Sivu 9 / 31 2111/02.05.05/2013 85 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen (Khasia) Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh. 050 341 8277 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n muutetun yhtiöjärjestyksen sekä 28.2.2013 päivätyn osakassopimuksen lisäsopimuksen II 2 hyväksyy liitteenä olevan Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n B-osakkaiden osakassopimuksen 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään niihin tarvittaessa vähäisiä, teknisluontoisia korjauksia. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakassopimuksen 28.2.2013 lisäsopimus II sekä muutettu yhtiöjärjestys 3 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n B-osakkaiden osakassopimus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy toteuttaa Tapiolan keskukseen maan alle rinnan metron rakentamisen kanssa noin 2 000 autopaikan pysäköintilaitoksen ja sen yhteyteen keskushuollon tilat, joiden kautta hoidetaan suurimpien liiketilakokonaisuuksien tavara- ja jätehuolto. Lisäksi pohjoisin pysäköintihalli varustetaan alueelliseksi yhteisväestönsuojaksi. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n tiloja esitetään edelleen laajennettavaksi keskushuollon yhteyteen toteutettavilla varastotiloilla, joiden toteuttamisesta vastaisi pysäköintiyhtiön suurin omistaja LähiTapiola-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 09.12.2013 Sivu 10 / 31 ryhmä. Tämä edellyttää pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttamista. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n keskushuollon hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajien kesken on laadittu erillinen osakassopimus. Kaupunki ei osallistu keskushuollon käyttökustannuksiin, koska kaupungin rooli keskushuollon toteuttamisessa on vain väliaikainen sijoittaja. Tapiolan keskuspysäköintijärjestelmän toteuttamisen eteneminen Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin 23.12.2008. Pysäköintiyhtiössä on tällä hetkellä pysäköintiin liittyen 2 043 A-osaketta (1 osake on 1 autopaikka) ja keskushuoltoon liittyen 343 B-osaketta, joiden omistus jakaantuu seuraavasti: A-osakkeet: LähiTapiolan kiinteistöt (5 kpl) 1 071 osaketta Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n kiinteistöt (2 kpl) 45 Länsimetro Oy:n liityntäpysäköintipaikat 370 Espoon kaupunki 557 Yhteensä 2 043 osaketta B-osakkeet: LähiTapiolan kiinteistöt (3 kpl) 263 osaketta Espoon kaupunki 90 Yhteensä 353 osaketta Lisäksi pohjoisin yksitasoinen pysäköintihalli toteutetaan noin 3 800 suojapaikan alueelliseksi yhteisväestönsuojaksi (valtuusto 20.5.2013). Kaupunki on merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa osakkeita uudistettaville kiinteistöille sitä mukaa kuin uudistushankkeet käynnistyvät. Kaupunki tulee kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällyttämään velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta ja osuuden keskushuollosta. Tapiolan keskuspysäköinnin toteuttaminen on edennyt ja etenee seuraavasti: - ajotunnelien rakentaminen metron ja keskuspysäköinnin työtunneleiksi 2010-2012 (kaupungin hanke) - Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentaminen (noin 450 paikkaa) 2011-2013 - Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan louhinta 2012-2013 - Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan sekä ajotunneleiden rakentaminen 2014-2016.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 09.12.2013 Sivu 11 / 31
Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 09.12.2013 Sivu 12 / 31 Varastotiloja keskushuollon yhteyteen LähiTapiola-ryhmän aloitteesta keskushuollon yhteyteen on suunniteltu varastotiloja, joiden laajuus on yhteensä noin 1 650 m2. Varastotiloja varten perustetaan erillinen C-osakesarja (yhteensä 50 C-osaketta). LähiTapiola-ryhmän omistamat pysäköintiyhtiön osakaskiinteistöt merkitsevät kaikki C-osakkeet ja vastaavat kaikista varastotilojen rakentamis- ja käyttökustannuksista. Muille pysäköintiyhtiön osakkaille ei aiheudu velvoitteita eikä kustannuksia varastoista. Tältä pohjalta on tarkistettu pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestys ja laadittu Lisäsopimus II 28.2.2013 päivättyyn osakassopimukseen, jotka ovat liitteenä. Keskushuoltoon liittyvä B-osakkaiden osakassopimus Tapiolan keskuksen alapuolelle tulevan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen toteutetaan keskushuollon tilat, joiden kautta hoidetaan tärkeimpien tavaratalojen ja liiketila-kokonaisuuksien tavara- ja jätehuolto. Kaupungin rooli on väliaikaisena sijoittajana turvata keskushuoltotilan toteuttaminen. Kaupunki ei tule kuitenkaan käyttämään tilaa itse. B- osakkaiden kesken tehtävä osakassopimus määrittelee keskushuollon käytön periaatteet. Kaupunki ei osallistu käyttökustannuksiin, koska se ei käytä tilaa. Käyttäjiksi tulevat aikanaan ne kiinteistöt, joille kaupunki luovuttaa B-osakkeita maankäyttösopimusten yhteydessä. Tiedoksi - Tapiolan Keskuspysäköinti Oy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 09.12.2013 Sivu 13 / 31 5153/00.04.02/2013 86 Espoon Eläkekotisäätiön valtuuskunnan jäsenten nimeäminen erovuoroisten tilalle vuosille 2014-2015 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Vilkki, puh. 050 544 6737 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää Espoon Eläkekotisäätiön valtuuskuntaan erovuoroisten jäsenten Erkki Nuotion (Vihr.), Jukka Suihkosen (Kesk.) ja Irma Salomaan (Kok.) tilalle vuosille 2014-2015 jäseniksi Riitta Lahikainen (Vihr.), Teemu Kelkka (Kesk.) ja Eeva Kainulainen (Kok.). Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon Eläkekotisäätiön sääntöjen 6 :n mukaan säätiöllä on valtuuskunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja 11 jäsentä. Valtuuskunnan ja hallituksen jäsenten valinnan suorittaa säätiön valtuuskunta. Hallitus voi ennen valtuuskunnan jäsenten valintaa kuulla perustajajäseniä. Sääntöjen 6 :n mukaan valtuuskunnan puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, eroaa ensimmäisen vuoden jälkeen puolet jäsenistä valtuuskunnan päättämänä ja muut jäsenet sen jälkeen joka toinen vuosi vuoron mukaan. Erovuorossa vuoden 2013 lopussa ovat seuraavat valtuuskunnan jäsenet: Erkki Nuotio (Vihr.), Jukka Suihkonen (Kesk.) ja Irma Salomaa (Kok.). Espoon Vihreiltä, Espoon Keskustalta ja Espoon Kokoomukselta saadun tiedon mukaan erovuoroisten tilalle esitetään yllä mainittuja henkilöitä. Tiedoksi - Espoon Eläkekotisäätiö/Arala - Esitetyt henkilöt, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 09.12.2013 Sivu 14 / 31 4437/00.04.02/2013 87 Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Maija Havo, puh. 050 337 3645 Juha Lappalainen, puh. 050 575 2392 Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 valitsee Eteva kuntayhtymän yhtymäkokousedustajaksi 18.12.2013 pidettävään kokoukseen rahoitusjohtaja Reijo Tuorin tai hänen määräämänsä, 2 antaa edustajalle toimiohjeeksi 18.12.2013 yhtymäkokoukseen toimia seuraavasti: hyväksyä 32 liitteenä oleva talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 ja edellyttää, että vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä Eteva kuntayhtymä laatii talouden tasapainotusohjelman vuosille 2014-2016, sisältäen toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosille 2014-2016 sekä vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi kustannusvaikutuksineen ja aikataulutettuna. Suunnitelmassa tulee esittää selkeästi myös Etevan rahoitustilanne ja sen riittävyys. Lisäksi esittää, että Eteva kuntayhtymän yhtymähallituksen tulee raportoida maaliskuun loppuun mennessä jäsenkunnille ja kevään yhtymäkokoukselle vuoden 2014 talousarvion toteutumisesta ja suunniteltujen toimenpiteiden käynnistymisestä. 3 palauttaa palvelujen hinnoitteluperusteet vuodelle 2015 uudelleen valmisteltavaksi huomioiden kohdan 2 velvoitteet talouden tasapainottamissuunnitelman laadinnasta. Hinnoitteluperusteet voidaan vahvistaa vasta, kun perussopimuksen muutokseen liittyvien eläkemenoperusteisten ja varhemaksujen osalta on tehty linjapäätökset. Hinnoitteluperusteista tulee ilmetä se, millainen on kustannusrakenne palveluhinnoissa jatkossa sekä palveluhintojen kehitys em. hinnoitteluperusteilla ja tasapainottamissuunnitelmassa edellytettävillä toimenpiteillä taloussuunnitelmakaudella 2014-2016.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 09.12.2013 Sivu 15 / 31 Käsittely Puheenjohtaja Laihon kannattamana ehdotti käsittelyjärjestyksen muutosta siten, että tämä asia käsitellään pykälän 83 jälkeen. Käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Yhtymäkokous 18.12.2013 kokouskutsu - Esityslista yhtymäkokoukseen 18.12.2013 - Äänimääräluettelo Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoiminta- sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 milj. eurolla. Toimiohje 31.10.2013 yhtymäkokoukseen Espoon kaupungin antoi 21.10.2013 seuraavan toimiohjeen Eteva kuntayhtymän 31.10.2013 yhtymäkokoukseen rahoitusjohtaja Reijo Tuorille tai hänen nimeämälleen edustajalle: - Espoon kaupunki ei hyväksy taloussuunnitelmaa vuosille 2014 2016 eikä talousarviota 2014, vaan esittää 20 valmisteltavaksi siten, että talousarviossa menot katetaan tuloilla eikä alijäämää vuodelta 2014 synny. Kaupunki edellyttää, että 1. seuraavaan kokoukseen mennessä selvitetään, millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä kuluvalle vuodelle ennakoitu tuloksen alijäämä aiotaan kuroa umpeen ja millaiset euromääräiset vaikutukset toimenpiteillä on vuoden 2014 talousarvion toteutumiseen 2. eläkeperusteisten ja varhemaksujen jakoperusteista on tehty päätökset ja selvitetty, miten taloudelliset vaikutukset on huomioitu taloussuunnitelmassa, ja että 3. yhtymähallituksen 29.8.2013 tekemän päätöksen työ- ja päivätoiminnan ja asumispalvelujen uudelleenorganisoinnista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 09.12.2013 Sivu 16 / 31 Nastolan ja Orimattilan alueella arvioidut taloudelliset vaikutuksen on huomioitu taloussuunnitelmassa. - Espoon kaupunki ei hyväksy esitettyä muutosta vuoden 2013 talousarvio 2013 siten, että kuntayhtymän tulokseksi muutetaan -1,3 milj.euroa, vaan esittää että muutoksena hyväksytään vain tuloslaskelmassa raportoitu -0,8 milj.euroa. Yhtymäkokous päätti 31.10.2013 kokouksessaan yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Yhtymäkokous 18.12.2013 Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokoontunut 28.11.2013. Hallitus esittää 18.12.2013 pidettävälle yhtymäkokoukselle, että se hyväksyy tarkistetun vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2014-2016. Uusi arvio vuoden 2013 tilikauden tuloksesta on 793 000 euron alijäämä. Aikaisempi vuoden 2013 tilikauden alijäämä oli arvioitu 807 000 euroa tai mahdollisesti 1,3 miljoonan euroa alijäämäiseksi. Nyt pienentyneeseen alijäämään on syynä mm. aiemmin (yhtymäkokous 31.10.2013 21) talousarvion mukaisesti toteutuvaksi ilmoitettujen henkilöstökulujen ennusteen muutos aikaisemmasta 57 909 000 eurosta 57 853 000 euroon. Tarkistettu vuoden 2014 talousarvio on esityksessä arvioitu 10 280 euroa ylijäämäiseksi aiemmin esitetystä 566 564 euron alijäämästä poiketen. Alla on edelliselle yhtymäkokoukselle (30.10.13) esitetty käyttötalouden tuloslaskelma ja 18.12.2013 yhtymäkokoukselle esitettävä tarkistettu käyttötalouden tuloslaskelma: TA 2014 TA 2014 (esitys 18.12.13 yhtymäkokous) (yhtymäkokous 31.10.) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 73 653 145 73 978 145 Maksutuotot 2 714 121 2 714 121 Tuet ja avustukset 436 938 436 938 Muut toimintatuotot 4 552 499 4 552 499 TOIMINTATUOTOT 81 356 703 81 681 703 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -57 333 248-58 220 492 Palveluiden ostot -12 580 611-12 580 611 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 415 000-2 415 100 Avustuskulu -431 200-431 200 Muut toimintakulut -8 213 246-8 213 246 TOIMINAKULUT -80 973 405-81 860 649
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 09.12.2013 Sivu 17 / 31 TOIMINTAKATE 83 298-178 946 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 2 500 2 500 VUOSIKATE 385 798-176 446 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -375 518-390 118 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS 10 280-566 564 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 10 280-566 564 Vuoden 2014 talousarviossa henkilöstökulut on arvioitu aiempaa pienemmiksi (n. 887 000 euroa). Yhtymähallituksen kokouksen 26.9.2013 jälkeen on Kevalta saatu tieto vuoden 2014 eläkemenoperusteisen KuELmaksun ja varhaiseläkemaksun ennakkomaksuista vuodelle 2014. Aiemmista Eteva kuntayhtymän toimintavuosista poiketen maksut laskevat kuluvaan vuoteen verrattuna. Saadun ennakkotiedon perusteella on kyseiset kuluerät laskettu uudelleen vuoden 2014 talousarvioon. Myös jäsenkuntamyynti on korjattu uusien tietojen pohjalta sen ollessa aiempaa arvioitua vähäisempää (n. 1 023 000 euroa). Espoon kaupungin pyytämät selvitykset taloussuunnittelukaudelle 2014-2016 Eteva kuntayhtymän esityslistassa ja liitteissä ei ole vastauksia kaikkiin Espoon kaupungin 21.10.2013 esittämiin kysymyksiin. Tämän takia Espoon kaupunki edellyttää vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä Eteva kuntayhtymältä seuraavaa: Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman vuosille 2014 2016 lisäksi Eteva kuntayhtymän tulee laatia vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä talouden tasapainotusohjelman vuosille 2014-2016, joka sisältää toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosille 2014-2016 sekä vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi kustannusvaikutuksineen ja aikataulutettuna. Suunnitelmassa tulee esittää selkeästi myös Eteva kuntayhtymän rahoitustilanne ja sen riittävyys. Lisäksi Espoon kaupunki esittää, että Eteva kuntayhtymän yhtymähallituksen tulee raportoida kevään yhtymäkokoukselle vuoden 2014 talousarvion toteutumisesta ja suunniteltujen toimenpiteiden käynnistymisestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 09.12.2013 Sivu 18 / 31 Espoon kaupungin tavoitteena on, että kuntayhtymä tasapainottamissuunnitelman avulla luo edellytykset kuntayhtymän toiminnan ja talouden tasapainottamiseen niin, että Eteva kuntayhtymän toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa. Tiedoksi Reijo Tuori Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 09.12.2013 Sivu 19 / 31 3770/00.04.02/2012 88 Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskunnan jäsenen valinta Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 050 527 4833 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko nimeää Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskuntaan Yrjö Rossin (Kesk.) tilalle Saara Niemen (Kesk.) 1.1.2014 alkaen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Yrjö Rossi on pyytänyt eroa Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskunnan jäsenyydestä 1.1.2014 alkaen. Keskustan Espoon kunnallisjärjestö ry:ltä saadun ilmoituksen mukaan tähän tehtävään esitetään Saara Niemeä. Nykyisen valtuuskunnan toimikausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Tiedoksi - eronnut ja nimetty jäsen - Espoon Kaupunginteatterisäätiö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 20 / 31 4513/00.04.01/2012 80 11.11.2013 89 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokous 2013, kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh. 050 341 8277 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi HSY:n syysyhtymäkokouksen jatko kokoukseen 11.12.2013 kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä, 2 antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa a) kannattaa hallituksen esitystä kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2014-2016 b) kannattaa hallituksen esitystä sitoviksi määrärahoiksi vuonna 2014 seuraavasti: Vesihuolto Toimintamenot *) 86 482 147 Investointimenot (netto) 103 466 000 Jätehuolto Toimintamenot *) 84 704 548 Investointimenot (netto) 26 635 000 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 4 160 000 Toimintamenot *) 3 883 966 Investointimenot (netto) 680 000 Tukipalvelut Toimintamenot 5 977 264 Investointimenot (netto) 400 000.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 21 / 31 Käsittely Lehtola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoon yhtiökokousedustajalle annetaan toimiohjeeksi esittää yhtiökokouksessa seuraavaa lisäystä taloussuunnitelmaan: Biojätteen mädätyslaitokselle pitää yrittää löytää vähemmän investointiintensiivisiä ja kustannusvaikuttavimpia vaihtoehtoja. Vähimmäisvaatimuksena sille tulee laskea takaisinmaksuaika. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtajan yhteenveto hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi Lehtolan ehdotuksen kannatuksen puutteessa rauenneen ja esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Oheismateriaali - Esityslista - HSY toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Selostus Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja samassa yhteydessä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Alustava taloussuunnitelmaehdotus käsiteltiin HSY:n hallituksessa 14.6.2013, jonka jälkeen se lähetettiin jäsenkuntiin. Kuntia pyydettiin antamaan lausuntonsa 30.8.2013 mennessä. Lopullisessa taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu kuntien lausunnot keskeisiltä osiltaan ja siihen on tehty HSY:n toiminnassa tai toimintaympäristössä kesän ja syksyn aikana tapahtuneista muutoksista aiheutuvia tarkennuksia. Suoritteet Veden tuotannon vuonna 2014 arvioidaan olevan 92,4 miljoonaa m3, josta laskutettava myynti on 72,8 miljoonaa m3. Veden käyttäjien määrän HSY:n toiminta-alueella arvioidaan lisääntyvän noin 1,0 % vuodessa asukasmäärien kasvusta johtuen. Samanaikaisesti asukkaiden vedenkäytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,6 %, jolloin veden kokonaiskäyttö kasvaa suunnitelmakaudella vuosittain noin 0,4 %.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 22 / 31 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2014 käsiteltävien jätevesimäärien arvioidaan olevan yhteensä 134,1 miljoonaa m3, josta 119,2 miljoonaa m3 on HSY:n toiminta-alueelta ja 14,9 miljoonaa m3 muualta. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavien seka- ja biojätemäärien arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella vuosittain noin 1 % asukasluvun kasvun myötä. Suunnitelmakaudella aloitetaan kiinteistöiltä lasin, metallin ja kartongin lisäksi sako- ja umpikaivolietteen kuljetukset, jotka käynnistyvät HSY:n järjestäminä vuonna 2016 ja kasvattavat tuolloin jätekuljetuksia n. 8 % edellisestä vuodesta. Sortti-asemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 2 % vuodesta 2013 vuoteen 2016 mennessä. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa 363 000. Vantaan Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön vuoden 2015 keväällä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimala otetaan käyttöön keväällä 2014, jolloin HSY aloittaa energiahyödyntämiseen soveltuvien sekajätteiden toimittamisen laitokselle. Sekajätteen loppusijoittaminen Ämmässuon jätteen käsittely keskuksessa päättyy ja kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä pienenee merkittävästi. Samalla Ämmässuolla aloitetaan jätevoimalan kuonien ja tuhkien käsittely. Suunnitelmakaudella käynnistetään myös paalatun polttoaineen toimitukset jätevoimalalle. Käyttötalous HSY:n toimintatulot vuonna 2014 ovat yhteensä 346,8 miljoonaa euroa, 9,3 miljoonaa / 2,8 % enemmän vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Vuodelle 2014 on yhtenäistettyihin veden ja jäteveden taksoihin tehty 3,0 prosentin reaalinen yksikköhintojen korotus 1,9 % indeksikorotuksen lisäksi. Vuosille 2015 ja 2016 on tehty 2,0 % reaalikorotukset. Yksikköhintojen korotukset perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2012 hyväksymän investointiohjelman yhteydessä laadittuun talousmalliin. Korotuksilla katetaan tulevien vuosien korkeasta investointitasosta seuraavia kasvavia poistoja ja rahoituskuluja. Jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin esitetään keskimäärin 5,9 %:n korotusta vuodelle 2014. Hintojen korotustarve aiheutuu v. 2014 investointien rahoittamisen lisäksi arvioidusta 2 % kuljetuskustannusten noususta sekä jätteen käsittelyyn liittyvistä muutoksista. Suurimmat investointihankkeet vuonna 2014 ovat biojätteen mädätyslaitos Ämmässuolla ja Ruskeasannan Sortti-aseman rakentaminen. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös kotitalouksien lisääntyvien maksuttomien ja alikatteellisten palveluiden kuluja. Näitä ovat kierrätyspisteverkosto, Sorttiasematoiminta, kotitalouksien vaarallisen jätteen keräys sekä lakisääteinen jäteneuvonta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 23 / 31 HSY:n toimintamenot vuonna 2014 ovat 190,9 miljoonaa euroa eli 0,04 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Reaalisesti menot pienenevät 2 %. Suunnitelmakaudella näkyy Vantaan Energian vuonna 2014 käynnistyvän jätevoimalan vaikutus kulurakenteessa jäteveron vähenemisenä ja palveluiden ostojen kasvuna. Toimintatulojen ja -menojen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2014 on 157,5 miljoonaa euroa (45,4 % toimintatuloista), kun se vuonna 2013 talousarvion mukaan on 147,8 miljoonaa (43,6 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan ollen 170,1 miljoonaa (47,7 %) vuonna 2016. Nettorahoitusmenot kasvavat tasaisesti koko suunnitelmakauden ajan ollen vuonna 2014 yhteensä 69,4 miljoonaa euroa, 0,8 miljoonaa vuotta 2013 enemmän. Kasvu johtuu vieraan pääoman kasvusta. Rahoitusmenoista 63,0 miljoonaa on jäsenkuntien perustamislainoista maksettavia korkoja. Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2014 vuosikate on 88,1 miljoonaa euroa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 150,9 miljoonaa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huolimatta investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 217 miljoonaa. Tilikauden tulos vuonna 2014 on vuosikatteesta vähennettävien käyttöomaisuus poistojen jälkeen 0,4 miljoonaa ylijäämäinen, kun tulos edellisenä vuonna oli 3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen purkamisesta aiheutuvien tilinpäätöskirjausten jälkeen tilikauden ylijäämä on 1,3 miljoonaa. Suunnitelmavuosina tuloksen arvioidaan paranevan merkittävästi. Investoinnit Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2012 hyväksymään investointiohjelmaan 2013-2022, jota on päivitetty suunnitelmakaudelle aiemmilta vuosilta siirtyneiden tai aikaistuneiden hankkeiden osalta. Keskimääräiset investoinnit vuosina 2012-2016 ovat 124,5 miljoonaa euroa. Kaupunkilähtöiset toiminta-alueen laajentumiseen liittyvät investoinnit toteutetaan yhteistyössä jäsenkaupunkien kanssa niiden määrittämässä aikataulussa. Keskeisiä rakentamisalueita Helsingissä ovat Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Espoossa merkittävimpiä kohteita ovat Tapiolan keskus ympäristöineen, Kivenlahti, Saunaniemi, Kauklahti, Nupurinkallio, sekä Perusmäki. Vantaalla rakentamisen painopiste on Kivistössä, Keimolanmäessä sekä Tikkurilan keskustassa. Hajaasutusalueiden vesihuoltokohteista merkittävin on Espoossa sijaitseva Viiskorpi-Pakankylän alue. Vesihuoltolähtöisten investointien suunnitelmakauden painopisteinä ovat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 24 / 31 veden puhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja runkovesijohtohankkeet. Suunnitelmakaudella käynnistyy myös Blominmäen jäteveden puhdistamon toteuttaminen. Jätehuollon investointiohjelman 2013-2022 merkittävin yksittäinen investointihanke on vuosina 2013-2014 Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Investoinnilla lisätään biojätteestä saatavan uusiutuvan energian määrää samalla parantaen biojätteen käsittelylaitosten käytettävyyttä. Suunnitelmakaudella Sortti-asemaverkosto laajentuu Vantaalle ja Kirkkonummelle. Vantaan Ruskeasannan Sortti-aseman rakentaminen aloitettiin vuonna 2013 maaperän vahvistustöillä. Tontin esirakennustöiden vuoksi varsinaisiin Sortti-aseman rakennustöihin päästään vasta vuoden 2014 puolella. Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 miljardia euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2013 lopussa 176 miljoonaa euroa, mikäli loppuvuoden 2013 investoinnit toteutuvat suunnitellusti. Kolmen ensimmäisen toimintavuoden 2010-2012 jälkeen kuntayhtymän velkamäärä pysyi suunnilleen muuttumattomana, mutta velkaantuminen lisääntyy nyt suunnittelukaudella selvästi. Ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 304 milj. euroa. HSY:n omavaraisuusaste heikkenee koko suunnitelmakauden ajan ollen vuoden 2016 lopussa 23,3 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä oma varaisuusaste oli 24,9 %. Sitovat määrärahat vuonna 2014 Vesihuolto Toimintamenot *) 87 478 816 Investointimenot (netto) 103 466 000 Jätehuolto Toimintamenot *) 85 718 036 Investointimenot (netto) 26 635 000 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 4 160 000 Toimintamenot *) 3 942 352 Investointimenot (netto) 680 000 Tukipalvelut Toimintamenot 6 108 665 Investointimenot (netto) 400 000
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 25 / 31 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen se kä asiakaspalvelu Toimintamenot 10 319 330 Investointimenot (netto) 1 360 000 *) Ilman kuntayhtymän hallinnon ja tukipalveluiden sekä seutu- ja ympäristötiedon sisäisiä veloituksia. Päätöshistoria 9.9.2013 57 päätti kokouksessaan 9.9.2013 antaa seuraavan lausunnon HSY:lle alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2014-2016: Vesihuollon investointien toteutusajankohdat tulee täsmentää suunnitelmakauden aikana kaupungin investointiohjelmaa vastaavaksi. - Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma, yleistä; Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelman yleisessä osassa mainitaan haja-asutusalueiden merkittävimmän olevan Espoon Viiskorpi - Pakankylän alue. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vuosina 2014-2016 Espoon merkittävimmät haja-asutusaluekohteet ovat Kolmperä ja Kotimäki. - Veden jakelu ja viemäröinti /Espoo; Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot): HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 28,2 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupungin tarve tästä tulee voimakkaan kasvun takia olemaan noin 10-12 milj. euroa vuosittain. Espoon kaupunki vaatii, että HSY pystyy toteuttamaan perussopimuksen mukaiset vesihuollon velvoitteensa. Laajeneminen haja-asutusalueille: HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 2 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupunki esittää, että HSY varautuisi Kolmperän ja Kotimäen rakentamiseen nopeutetussa aikataulussa varaamalla laajentumiseen haja-asutusalueelle vuosittain 3 milj. eurolla. Espoon kaupungin tässä lausunnossa esittämät summat ovat suuntaaantavia. HSY:n tulisi edelleenkin valmistautua toimintavuoden aikana ilmeneviin pienehköihin muutoksiin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 26 / 31 Kaupunkilähtöisten investointien kuvauksessa (TS2014-2016 s.21) HSY kuvaa kaavoituksen mukaisen laajentumisen Espoon kaupungin aikaisemmissa lausunnoissa esittämällä tavalla. Espoon kaupunki esittää, että muun kunnallistekniikan yhteydessä rakennettavan vesihuollon suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen kustannusjakoperiaatteista tulee saada kaikkien osakaskuntien kannalta yhdenmukaiset kustannusjakoperiaatteet. HSY:n investointibudjetin laadintaa tulisi kehittää luotettavammaksi ja ajantasaiseksi siten, että vertailtaessa investointien budjettia toteumaan olisi toteutumisaste mahdollisimman korkea. HSY:n tulee edelleen kehittää taloussuunnitelmaansa pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita. Erityisesti informaatio tuottavuuden ja tariffien pidemmän aikavälin kehityksestä tulee sisällyttää taloussuunnitelmaan jo jäsenkaupunkien lausuntoja pyydettäessä. HSY on sisällyttänyt alustavaan toiminta ja taloussuunnitelmaan vuosille 2014 2016 2,5 % tulospalkkiovarauksen palkkasummasta. Tulospalkkiovarauksen tulisi vastata kuntien vastaavia budjettimenettelyjä. Tulospalkkiovarausta ei tulisi sisällyttää budjetoituihin henkilöstökuluihin, vaan rahoitettava syntyvillä menosäästöillä. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille 2014-2016 toiminnan tulorahoitus alittaa investointimenot. Investointimenoja sekä toiminnan tuloja ja menoja tulisi sopeuttaa siten, että tulorahoitus riittää kattamaan investointimenot. Tulorahoituksen nostaminen ei saa johtaa yleistä kustannustasoa korkeampiin hinnankorotuksiin. HSY:n alueella veden ja jäteveden taksat ovat yhtenäiset vuoden 2013 alusta. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille 2014-2016 veden ja jäteveden taksoihin on vuosille 2014-2015 tehty 2 % ja vuodelle 2016 2,25 % reaaliset yksikköhintojen korotukset. Vuodelle 2014 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio. HSY:n vesihuollon taksojen korotusten tulisi vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. HSY on esittänyt jätehuollon hintoihin 6-8 % korotusta, johtuen mm. jätemäärien vähenemisestä. Jätehuollon hintojen korotusten tulisi olla varovaisia ja vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. Espoon kaupungin maksuosuus HSY:n seutu- ja ympäristötiedon toimintamenoista oli vuonna 2012 909 900 euroa. Lisäksi Espoon kaupunki maksoi 85 000 euroa korvausta Helsingin kaupungille ilmastoinfosta. Vuonna 2013 Espoon kaupungin maksuosuus toimintamenoista on 1 045 065 euroa. Maksuosuus on kasvanut noin 5 %. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille 2014 2016, Espoon kaupungin maksuosuus toimintamenoista on 1 202 000 euroa vuonna 2014. Espoon kaupungin maksuosuus kasvaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 27 / 31 noin 15 %. Maksuosuuksien korotusten tulisi vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että PKS koordinatioryhmä hyväksyi 17.5.2013 valtuustokaudelle 2013-2016 HSY:lle alla olevan mukaiset tavoitteet, jotka HSY:n tulee ottaa huomioon taloussuunnitelmassaan. - Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Vesihuollon osalta pyritään korkeampaan tuottavuuden nousuun - Vesihuollon osalta tavoitteena tulee olla vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä. - Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle - Jätehuollon investoinnit mitoitettava siten, että jätehuollon omavaraisuusaste kääntyy nousuun - Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2014, päätetään vuosittain. Päätöshistoria 11.11.2013 80 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi HSY:n syysyhtymäkokoukseen 15.11.2013 kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä, 2 antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa, a) kannattaa hallituksen esitystä hallintosäännön muuttamiseksi, b) kannattaa muilta osin hallituksen esityksiä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9.12.2013 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 09.12.2013 Sivu 28 / 31 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi HSY:n syysyhtymäkokoukseen 15.11.2013 kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä, 2 antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa, a) kannattaa hallituksen esitystä hallintosäännön muuttamiseksi, b) kannattaa muilta osin hallituksen esityksiä. Päätös Tiedoksi - Olli Isotalo, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 31 Muutoksenhakukielto Kuntal 91 ( 81-85, 87, 89) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 30 / 31 Oikaisuvaatimusohje ( 86, 88) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kaupunginhallituksen n päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 31 / 31 lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe 8.00-15.45 Postiosoite: PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0)9-816 22495 Vaihde: +358-(0)9-81621