Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi
Tutkimuskirjallisuus eläketurvan uudistamisesta New politics: Pension reform is difficult due to lock-in and path-dependence (Pierson, Myles) Reforms happen when there are financing problems (right wing governments help) (Korpi and Palme) Reforms happen if they are decremental, unfold in the long run, and are agreed widely (Pierson, Rhodes) Before reforms a process of problem definition is needed, i.e specification of agendas and alternatives (Kingdon) The impact of reforms is manifest only in the long run (Hinrichs & Kangas; Hinrichs & Jessoula) Eläketurvakeskus 2
Ennustelaskelmat ja mikrosimulointi ETK:n työkalut etukäteisarviointien tuottamisessa Eläkeuudistuksilla on kauaskantoisia, laajoja ja mittaluokaltaan isoja vaikutuksia. ETK:lla on käytössään pitkän aikavälin laskentamalli (ns. PTSmalli) eläkemenojen, -maksun ja eläketason kehityksen arviointiin (Risku ym 2013: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2013). Vuoden 2013 aikana kehitettiin eläkkeiden simuloinnin mahdollistava ELSI-malli, jolla saadaan arvioitua tulevien eläkkeiden jakautumista ja sen muuttumista (Tikanmäki ym. 2014: Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimalli). Malleilla verrataan kehitysuria kahden erilaisen lainsäädännön vallitessa. Lisäksi on tehty esimerkkilaskelmia eri eläkkeiden tasosta ja korvausasteista eri säännöksien oloissa. 11.2.2015 julkaistaan ETK:n raportti Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista (Kautto & Risku toim.) Eläketurvakeskus 3
Miksi uudistus? Eläketurvakeskus 5
Elinajanodotteet ja vanhuuseläkeikärajat, 1939-2039 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Naiset, vastasyntyneen elinajanodote Miehet, vastasyntyneen elinajanodote Kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä TEL/TyEL - vanhuuseläkeikä/alaikära ja 0 1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 2009 2019 2029 2039 Eläketurvakeskus 6
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan 2014 Lukumäärä 25000 20000 15000 10000 5000 0-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69- Ikä eläkkeen alkaessa Eläketurvakeskus 7
Keskieläke suhteessa keskipalkkaan kääntyy laskuun elinaikakertoimen leikkaavan vaikutuksen takia PROSENTTIA 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I 0 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Yht. I josta työeläkettä Eläketurvakeskus 8
Jo tehtyjen uudistusten ansiosta eläketurvan rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut mutta maksua pitäisi edelleen nostaa Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti, Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013. 1990 maksuennuste vuodelle 2030 34 % 2013 maksuennuste vuodelle 2030 25 % Eläketurvakeskus 11
Eläkkeellesiirtymisiän odote ja tavoite Odote 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 25-vuotiaan odote Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025* 58,0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 *Tavoite edellyttää tasaista runsaan 0,1 vuoden nousua vuoden 2012 tasosta.
Julkisen talouden kestävyysvaje noin 4 % bkt:sta; työeläkeuudistuksen pitäisi poistaa siitä 1/4 Eläketurvakeskus 13
Sopimus työeläkeuudistuksesta Eläketurvakeskus 14
Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta Ikärajat nousevat Muut muutokset Eläkkeen määräytymissääntöjä tarkistetaan: ikäalue, karttumat, lykkäyskorotus, PTEL, elinaikakerroin, tuleva aika Osittainen vanhuuseläke osaaikaeläkkeen tilalle Työuraeläke pitkän työuran tehneille Rahoitusmuutokset Eläketurvakeskus 15
Eläketurvakeskus 16
Mitä vaikutuksia muutoksilla on? Eläkeuudistuksella on tavoiteltuja myönteisiä vaikutuksia Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvitse nostaa Julkisen talouden kestävyys paranee Eläketasokin paranee Uudistusten hintana on, että elinkaarella tehdyn työn määrä on suurempi ja eläkkeellä oloaika lyhyempi kuin ilman uudistusta olisi. Eläketurvakeskus 17
Eläkeuudistus on rakenteellinen uudistus, jossa työuriaan pidentävät ne, joilla on työpaikka ja työkykyä Tavoite 62,4 v. 2025 Eläketurvakeskus 18
Prosenttia palkkasummasta Maksussa odotettavissa historiallinen käänne 35 TyEL:n eläkemenot ja -maksut 30 25 20 15 10 5 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Meno Maksu Meno (uudistus) Maksu (uudistus)
Esimerkkilaskelmia vanhuuseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä etk.fi -sivuilla Vuonna 1960 syntynyt, työura alkanut 24 vuotiaana, palkka nyt 4 000 e/kk, on 57-vuotias 2017 alussa Nykylaki, eläkkeelle 63 vuoden iässä Eläkeuudistus, eläkkeelle 64 v 6 kk iässä Nykylaki, eläkkeelle 64 v 6 kk iässä Eläke, euroa 2 267 2 378 2 557 Viimeinen palkka, euroa 4 489 4 561 4 561 Korvausaste, % 50 52 56 Työura 39 v 40 v 6 kk 40 v 6 kk 20
Nuoremmat ikäluokat hyötyvät uudistuksesta Tarkastellaan elinkaaren aikana maksettuja eläkemaksuja ja saatuja eläke-etuuksia 1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden elinkaaren eläketulot alenevat uudistuksen seurauksena. 1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet ikäluokat sen sijaan hyötyvät uudistuksesta. Sukupuolen huomioivissa pääomatarkasteluissa naiset hyötyvät miehiä enemmän koska he elävät miehiä pidempään. Eläketurvakeskus 21
Työeläkkeet jakautuvat tasaisemmin Muutokset mediaanieläkkeissä koulutustasoittain Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Eläketurvakeskus 22
Keskimäärin pidempi työura, lyhyempi eläkeaika Eläketurvakeskus 23
Pomo ja Väisänen Talouselämä 3.10.2014.