ASIALISTA 31.3.2014 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 8.4.2014 klo 10.00 ASIALISTA kokous 3/2014 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston vuoden 2013 tasekirjan hyväksyminen ja allekirjoittaminen 3. Lapin yliopiston raportointi vuoden 2013 toiminnasta 4. Tutkintosäännön hyväksyminen 5. Yliopiston strategian uudistamisen prioriteetit ja kehittämiskohteet 6. Ilmoitusasiat: Kandikyselyn 3.3. 21.3.2014 vastausprosentit Julkaisut 2012 ja 2013 Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan kokous 7.4.2014 7. Muut asiat
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 31.3.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 3/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 8.4.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys: Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 31.3.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Tarja Särkkä 040 723 2778 Kokous 3/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 8.4.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 2. Lapin yliopiston vuoden 2013 tasekirjan hyväksyminen ja allekirjoittaminen Yliopistolain (558/2009) 14 :n mukaan yliopiston hallituksen tehtävänä on laatia tilinpäätös ja hyväksyä yliopiston toimintakertomus. Toimintakertomus ja tilinpäätös muodostavat yhdessä yliopiston tasekirjan. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kirjanpitolain mukaisesti: 1) Toimintakertomuksessa on arvioitava kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan laajuuteen ja rakenteeseen vaikuttavia seikkoja. 2) Arvion tulee sisältää keskeiset tunnusluvut kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan sekä taloudellisen tuloksen ymmärtämiseksi. 3) Tässä tarkastelussa on myös esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista mahdollisista kirjanpitovelvollisen liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista. 4) Tarvittaessa arviossa on esitettävä täydentävää tietoa tilinpäätöksessä esitetyistä luvuista. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että yliopistojen perusprosessien tuloksellisuus raportoidaan toimintakertomuksen osana. Yliopiston tilinpäätöksen tule sisältää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa koskevan taseen, tuloksen muodostumista koskevan tuloslaskelman sekä edellytetyt liitetiedot. Yliopistot käyttävät tuloslaskelmakaavana aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmakaavaa (järjestökaava). Tuloslaskelman lisäksi yliopis-
tot laativat toimintokohtaisen erittelyn varsinaisen toimintansa tuotoista ja kuluista liitetietona osana tilinpäätöstä. Taseen laskennassa noudatetaan kirjanpitoasetuksen 1:6 :n mukaista tasekaavaa. Yliopiston vuoden 2013 tasekirja on liitteenä. Toimintakertomus käsiteltiin keskusteluasiana hallituksen maaliskuun 2014 kokouksessa. Esitys1: Esitys 2: Päätettäneen hyväksyä ja allekirjoittaa Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2013 sekä hyväksyä Lapin yliopiston tilinpäätös vuodelta 2013 tasekirjassa esitetyn mukaisena ja antaa tasekirja Lapin yliopistokollegiolle toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamista varten. Päätettäneen siirtää tilikauden voitto edellisten tilikausien ylijäämään.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 31.3.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Tarja Särkkä 040 723 2778 Kokous 3/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 8.4.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 3. Lapin yliopiston raportointi vuoden 2013 toiminnasta Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt yliopistoja toimittamaan kauden 2013 2016 sopimuksessa edellytetty raportointi keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä sekä muu strategian toimeenpanon seurannan ja arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen aineisto ml. strategian toteutumisen seurantaindikaattorien toteumatiedot. Yliopistoja pyydetään raportoimaan toimistaan toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi koulutuksessa ja tutkimuksessa, konkreettisista toimistaan koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi sekä nais-, mies- ja sukupuolentutkimuksen tilanteesta. Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen joulukuussa 2013. Yliopistoja pyydetään toimittamaan suunnitelma yhteiskuntasitoumuksen toteuttamisesta. Yliopistoja pyydetään toimittamaan selvitys siitä, miten tutkintosäännössä tai muissa sisäisissä määräyksissä on määritelty muiden kuin suomen tai ruotsin kielen käyttäminen opetus- ja tutkimuskielenä sekä miten yliopistoissa on huomioitu yliopistojen opetus- ja tutkintokieltä koskeva apulaiskanslerin ratkaisu. Liitteeseen on valmisteltu esitys yliopiston raportoinniksi vuoden 2013 toiminnasta.
Esitys: Päätettäneen hyväksyä ja toimittaa ministeriöön Lapin yliopiston raportointi vuoden 2013 toiminnasta liitteen mukaisena.
1 Lapin yliopiston raportointi vuoden 2013 toiminnasta 1. Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen ja muu strategian toimeenpanon seurannan ja arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen aineisto Profiilin mukainen kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen Kansallisella tasolla tärkeimpiä Lapin yliopiston profiilia tukevia yhteistyökumppaneita ovat Oulun yliopisto ja muut Suomessa toimivat UArctic- verkoston jäsenet. Saamelaisuuteen liittyvässä koulutus- ja kehittämistyössä tärkein kotimainen yhteistyötaho on Saamelaisalueen koulutuskeskus. Lapin yliopiston tutkimuksen ja kansainvälisen toiminnan profiilialueita ovat arktisen ja pohjoisen tutkimus ja kansainvälinen aluevaikuttavuuteen tähtäävä matkailututkimus. Vuoden 2013 aikana profiilin mukaista kansainvälistä toimintaa edistettiin erityisesti seuraavin toimenpitein: Yliopiston hallitus hyväksyi yliopiston strategiset kumppanit syyskuussa 2013 (liite 1). Kumppanuudet määriteltiin tiedekuntien esitysten perusteella yhteistä kriteeristöä käyttäen seuraaville alueille: Eurooppa Pohjoismaat Venäjä Pohjois-Amerikka Kiina Japani Globaalit verkostot: UArctic ja EU Arctic Information Centre Tiedekuntien osallistumista UArctic temaattisten verkostojen toimintaan vahvistettiin. Lapin yliopisto koordinoi seuraavia UArctic temaattisia verkostoja: UArctic Thematic Network on Arctic Law UArctic Thematic Network on Arctic Sustainable Art and Design UArctic Thematic Network on Arctic Extractive Industries UArctic Thematic Network on New Digital Media UArctic Thematic Network on Geopolitics and Security Northern Research Forum (UArctic Institute) Raportti Lapin yliopiston koordinoimien temaattisten verkostojen toiminnasta on liitteenä 2. Lisäksi tiedekunnat osallistuivat seuraaviin UArctic temaattisiin verkostoihin, joiden koordinaatio on Lapin yliopiston ulkopuolella: UArctic Thematic Network on Global Change (AK; koordinaatio Oulun yliopisto)
2 UArctic Thematic Network on Small and Medium Sized Enterprises (YTK, matkailu; koordinaatio Harstad University College, Norja) UArctic Thematic Network on e-learning (KTK, koordinaatio Tromssan yliopisto) UArctic Thematic Network on Social Work (YTK, koordinaatio University of Nordland, Norja) UArctic Thematic Network on Visualizing Environmental Change (TTK, AK; koordinaatio Oulun yliopisto) UArctic Thematic Network on Tourism (YTK; koordinaatio University of Northern British Columbia Cape Breton University, Kanada) UArctic Thematic Network on Health and Wellbeing in the Arctic (YTK, koordinaatio Oulun yliopisto) Verkostojen toimintamuotoja ovat yhteisten koulutusohjelmien suunnittelu ja toteutus, yhteiset tieteelliset julkaisut, konferenssit ja tutkijavaihto. Opetuksen verkostoitumista varten yliopistolla on seuraavat profiilia tukevat kansainväliset maisteriohjelmat: EMACIM/Tourism Master of Comparative Law Master of Comparative Social Work Master of Arctic Art and Design (suunnittelu käynnistyi) Lisäksi yliopistolla on kansainvälinen Arctic Studies Program- opintokokonaisuus, jonka hakijamäärä moninkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Lisätäkseen profiilin mukaista kansainvälistä opetustarjontaa ja toisaalta lisätäkseen mahdollisuutta ympärivuotiseen opiskeluun Lapin yliopistossa, tiedekunnat käynnistivät yhteisen profiilin mukaisen kansainvälisen kesälukukauden suunnittelun tiedekunnissa niin, että yhteisen opetuksen raamiin istutetaan myös tiedekuntien omia erillisiä kansainvälisiä kesäkouluja strategisille painoaloille. Kesälukukausi käynnistyy kesällä 2015; kesällä 2014 pilotoidaan Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettava kansainvälinen kolmen viikon kansainvälinen kesäkoulu. Yksi erityinen verkostoitumisen muoto on kehitteillä oleva EU:n arktinen tietokeskus, jossa on mukana yhdeksäntoista eurooppalaista yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Hankkeen pyrkimyksenä on luoda EU:n instituutioita, tutkimusta ja alueellisia toimijoita palveleva Euroopan laajuinen pysyvä arktisen tiedon saatavuutta, hyödynnettävyyttä ja vuorovaikutusta edistävä yhteistyörakenne, jota rahoittaa EU:n komissio. Komissio on käynnistänyt 18 kk valmistelevan hankkeen joka päättyy kesäkuussa 2014. Valmistelevassa hankkeessa toteutetaan yksi laajamittainen vaikutusten arviointi malliksi eräänä keskuksen tuottamista palveluista. Valmisteleva hanke on edennyt hyvin ja kaikki tulokset saavutetaan aikataulussa. Informaatiokeskuksen perustaminen on poliittinen päätös.
3 Opiskelijavalintojen kehittäminen Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa oli aiemmin viisi erillistä hakukohdetta. Tiedekunta yhdisti hakukohteita, siten, että hallintotiede, soveltava psykologia ja johtaminen yhdistettiin yhdeksi hakukohteeksi samoin kuin politiikkatieteet ja sosiologia. Edelliseen vuoteen verrattuna viiden hakukohteen sijasta tarjottiin kaksi hakukohdetta (järjestelmäesteiden vuoksi kuitenkin toteutettiin kolmena). Hakijalle tämä näyttäytyi siten, että hakija teki pääainevalinnan vasta ensimmäisen opiskeluvuoden aikana eikä haun yhteydessä. Yhdistettyjen hakukohteiden käyttö ei vähentänyt sisäänottomääriä. Matkailututkimuksen ja sosiaalityön sisäänottomäärät säilyivät ennallaan. Lisäksi sosiaalityön koulutukseen valittiin 10 opiskelijaa opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoituksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan valinnoissa luokanopettajakoulutuksen sisäänotto kasvoi 8 paikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvatustieteiden mediakasvatuksen, aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteen yhdistetty hakukohde oli käytössä ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja sen käyttöä jatkettiin vuonna 2013. Oikeustieteiden tiedekunnan osalta aloituspaikkamäärä kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 kymmenellä opiskelijapaikalla. Korkeakoulujen sähköisen haku- ja valintajärjestelmän käyttöönottoa siirrettiin puolella vuodella, joten järjestelmä tulee käyttöön syksyllä 2014. Vuoden 2013 aikana jatkettiin järjestelmän käyttöönoton valmistelua ja muutettiin jo osittain valintaperusteita siten, että ne vastaisivat uuden järjestelmän vaatimuksia. Strategian toteuttaminen Lapin yliopiston Arktisen ja pohjoisen tutkimusohjelma (liite3) valmisteltiin yliopiston tiedevararehtorin johdolla laajassa asiantuntijaryhmässä. Työhön osallistui 18 professorivetoista tutkimusryhmää. Yliopisto toteutti strategisen profiilin tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin (liite 4). Arviointi oli kokonaisuutena rakentava ja tuotti useita kehittämisehdotuksia, ml. pohdinnan siitä, onko matkailututkimus laajuudeltaan ja painoarvoltaan profiilialue vai tulisiko se rinnastaa yliopiston painoaloihin. Esitystä pohditaan yliopiston strategiatyön yhteydessä kevään 2014 aikana. Yliopiston uusi tutkijakoulu aloitti toimintansa 1.1.2014. Tutkijakoulun tavoitteena on mm. jäntevöittää yliopiston tutkijakoulutusta, tukea monitieteistä tutkimusta ja tuottaa uusia asiantuntijoita yliopiston painoaloille. Vuoden 2013 aikana tehtiin päätökset kolmesta uudessa tutkijakoulussa käynnistyvästä yliopiston strategisia painoaloja poikkileikkaavasta tohtoriohjelmasta (Kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelma, Pohjoisten kulttuurien ja kestävän luonnonvarapolitiikan tohtoriohjelma ja Yhteisöjen ja muuttuvan työn tohtoriohjelma). Lisäksi päätettiin, että yliopiston tutkijakoulussa toimii ns. Yleinen tohtoriohjelma, joka kokoaa yhteen ne tutkijakoulutettavat, joiden tutkimusintressi ei löydä paikkaansa strategisten painoalojen tohtoriohjelmista. Strategiarahoitus suunnattiin tukemaan strategian toteutusta.
4 Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Lapin yliopiston opetuksen ja tutkimuksen strateginen henkilöstösuunnitelma. Yliopiston hallitus hyväksyi suunnitelmaa koskevat strategiset linjaukset (liite 5). Euroopan Unionin Arktisen tietokeskuksen valmistelu eteni suunnitellusti. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin, Lapin korkeakoulukirjaston ja LUC-palvelukeskuksen toimintoja kehitettiin korkeakoulujen yhteisinä yksiköinä. Pohjoisen kulttuuri-instituutin toimintaa kehitettiin verkostomuotoisena ja kielenopetusyhteistyötä yhteistyösopimukseen perustuen. Vaikuttavaa innovaatiotoimintaa varten asetettiin yliopiston ja 1.1.2014 toimintansa aloittaneen Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen kehittämisprojekti. 2. Tasa-arvoa edistävät toimenpiteet Lapin yliopisto on noudattanut toiminnassaan vuonna 2013 hyväksyttyjä tasa-arvosuunnitelmaa ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (KOTA-Extranet vuonna 2013). Suunnitelmat sisältävät konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla yliopisto edistää tasa-arvon toteutumista. Esimerkkejä toimenpiteistä: - yliopisto on lisännyt koulutuksellista tasa-arvoa erityisesti Pohjois-Suomen alueella (perusja tohtorikoulutuksen laajentaminen, avoin yliopisto-opetus, alueellinen täydennyskoulutus) - yliopisto ei noudata opiskelijahauissa nais- ja mieskiintiöitä - yliopistossa on toteutettu useita maahanmuuttajahankkeita - inklusiivisesta kasvatuksesta on kehitetty kiinteä osa opettajankoulutusta 3. Nais-, mies- ja sukupuolentutkimuksen tilanne Sukupuolentutkimuksen oppiaine on sijoitettu Kasvatustieteiden tiedekuntaan, johon perustettiin Naistutkimus-, myöhemmin Sukupuolentutkimusyksikkö vuonna 2005. Yksikössä on professorin ja yliopistonlehtorin tehtävät sekä vaihteleva määrä projektitutkijoita. Alueen tieteellistä asiantuntemusta on laajennettu eri tiedekuntiin suunnatulla tuntiopetuksella erityisesti miestutkimuksen ja queer- tutkimuksen alueella. Yksikkö tarjoaa sukupuolentutkimuksen perus- ja aineopinnot, sekä syventävät opinnot erityisesti maisteriohjelman opiskelijoille. Vaihto-opiskelijoille on tarjolla 25 opintopisteen englanninkielinen kokonaisuus, sekä kurssi Gender in the North Arctic Studies- ohjelmassa. Lisäksi yksiköstä ohjataan sukupuolentutkimuksen ja muiden tieteenalojen (kasvatustiede, sosiologia, mediatiede) väitöstutkimuksia. Lapin yliopiston sukupuolentutkimus on noudattanut ja viime vuosina vahvistanut niin sanottua kaksoisstrategiaa. Yksikkö on osallistunut OKM:n rahoittamaan Tasuko-hankkeeseen, ja tuottanut sen puitteissa tietoa sukupuolitietouden tarpeesta ja merkityksestä opettajille. Lapin yliopisto on pitkään ollut ainoa opettajankoulutusyksikkö Suomessa, jossa sukupuolitietoisuutta ja tasa-arvoa koskeva luentokurssi kuuluu kaikkien luokanopettajaopiskelijoiden opintovaatimuksiin. Lisäksi opetusta on integroitu kasvatustieteen opintojen tavoitteisiin ja sisältöihin, kursseja tarjotaan valinnaisina opintoina kasvatustieteen syventävissä opinnoissa ja mediakasvatuksessa.
5 Sukupuolitietoisuus sisältyy myös Oulun yliopiston kanssa vuosina 2014 2016 järjestettävään lastentarhanopettajankoulutukseen. Muilla tieteenaloilla sukupuolen teoretisointi on integroitu erityisesti sosiologian opintoihin. Sukupuolentutkimus on ollut vuosien ajan mukana Lapin yliopiston tasa-arvoselvitysten tekemisessä ja tasa-arvosuunnitelmien laatimisessa. Sukupuolentutkimuksen asiantuntijuutta on hyödynnetty Lapin alueen tasa-arvoprojekteissa ja kehittämishankkeissa (esim. Valtavakehittämisohjelma/Lapin letka). Lapin yliopiston sukupuolentutkimus on ollut aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sukupuolentutkimuksen kehittämistyössä. Lapin yliopisto johtaa kahdeksan yliopiston yhteistä yliopistoverkostoa (Hilma), jossa on kehitetty alan opetusta sekä kaksi 10 opintopisteen laajuista yliopistopedagogiikan kurssia. Näiden toteuttamisessa Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professorilla on ollut tieteellinen vastuu. Yksikkö on osallistunut myös sukupuolentutkimuksen valtakunnalliseen tohtoriohjelmaan toteutukseen (toiminta johtoryhmässä, ohjaus). Toiminta Suomen Sukupuolentutkimuksen Seurassa on aktiivista. Yliopistosta hoidettiin Naistutkimuslehden päätoimittajuus vuosina 2010 2011. Vuonna 2013 Lapin yliopistossa järjestettiin Sukupuolentutkimuksen ja Kulttuurintutkimuksen yhteiset tutkimuspäivät. Yksikkö on jäsenenä eurooppalaisessa Atgender-järjestössä, jonka kolmen vuoden välein järjestettävä konferenssi järjestetään vuonna 2015 Lapin yliopistossa, ensimmäistä kertaa Suomessa. Sukupuolentutkimuksen tutkimustoiminta kiinnittyy erityisesti kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden alueille. Esimerkkinä on Suomen Akatemian projekti Enterprising Self (2007 2010), jossa tutkittiin koulutusta uusliberaalin hallinnan kontekstissa. Viime vuosina painopiste on siirtynyt yhä selkeämmin Lapin yliopiston pohjoiseen ja arktiseen profiiliin, joskin kansainvälisyydellä on myös eteläinen suunta: sukupuolentutkimus on osallistunut CIMOn rahoittaman North-South-South - projektiin Globalization and the Body vuosina 2009 2012. Sukupuolentutkimus on mukana yliopiston tutkimusohjelman teema-alueella Arktinen kulttuuri, hyvinvointi, matkailu ja muotoilu, ja se on ollut aktiivisesti kehittämässä yliopiston yhteistä tutkijakoulua ja tohtoriohjelmia. Tekeillä on kuusi Lapin sukupuolijärjestykseen liittyvää väitöstutkimusta, minkä lisäksi käynnissä ovat Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamat hankkeet Arctic change and elderly in the Arctic sekä yhteistyöhanke Gender based approach to livelihood change in the Nordic Arctic (NIKK-rahoitus). Tutkijat osallistuvat aktiivisesti erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin tutkijaverkostoihin ja konferensseihin. Arktisella alueella on herännyt kiinnostus kestävän kehityksen sukupuolistuneisiin merkityksiin. Tähän haasteeseen vastataan osallistumalla esimerkiksi Arktisen Neuvoston projektiin Gender equality in the Arctic ja Arktisen yliopiston (University of Arctic) rehtorien neuvoston konferenssiin keväällä 2014. 4. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen toteuttaminen Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Yliopiston yhteisenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen
6 tutkimus. Yliopiston toinen, erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut profiilialue on kansainvälinen matkailun tutkimus. Yliopiston strategiset painoalat ovat: palvelumuotoilu pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Arktisen ja pohjoisen alueen muutos ja erityiset sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset olosuhteet tarjoavat erityisen tutkimusympäristön painoaloille. Strategiaansa perustaen yliopisto toteuttaa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita seuraavin toimenpitein: Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin - Lapin yliopisto tarjoaa perus- jatko ja täydennyskoulutusta valtakunnallisen koulutustehtävän rinnalla erityisesti Pohjois-Suomeen, jossa Lapin yliopisto huolehtii koulutusvastuustaan yhteiskuntatieteissä, oikeustieteissä ja taideteollisella alalla ja yhdessä Oulun yliopiston kanssa kasvatustieteissä. Yliopisto järjestää koulutusta myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille. - Kestävä kehitys on osa yliopiston profiilin kolmatta painoalaa. Sen osalta otetaan huomioon sekä sosiaalinen, kulttuurinen että ekologinen kestävyys opetuksessa, tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, johtamisessa ja kehittämistyössä. - Palvelumuotoilua hyödyntäen yliopisto on mukana palvelurakenteiden ja palvelutuotteiden kehittämisessä substanssiosaamisen alueillaan ottaen huomioon pohjoisen pitkät etäisyydet ja harva-asutus. - Yliopisto on aktiivinen nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä ja huolehtii omien opiskelijoidensa hyvinvoinnista. - Yliopisto vahvistaa edelleen yhteiskuntatieteellistä ja oikeustieteellistä saamelaistutkimusta osana valtakunnallista tehtäväänsä ja järjestää saamelaisoikeuteen ja saamelaiskulttuuriin ml. saamelaiskäsityöhön liittyvää koulutusta. Arktinen keskus ja oikeustieteiden tiedekunta toteuttavat laajemmin alkuperäiskansoihin liittyvää tutkimusta. - Lapin yliopisto osallistuu kehitysyhteistyöhön strategiansa puitteissa ottaen huomioon koulutusvientituotteiden kehittämisen. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta - Lapin yliopisto pyrkii kaikissa toimissaan läpinäkyvyyteen ja osallistuu yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Se aktivoi opiskelijoitaan osallistumaan yhteiskunnalliseen kehittämiseen.
7 - Yliopisto osallistuu aktiivisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen ja kehittää omia toimintamalleja avoimen tieteen hyödyntämiseksi yhteiskunnassa. - Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Arktinen keskus yhdessä yliopiston muiden tiedekuntien kanssa luovat alustaa kulttuuriselle aktiivisuudelle tiedekeskusnäyttelyn, suurelle yleisölle suunnattujen tieteellisten ja taiteellisten tapahtumien avulla ottaen huomioon myös vähemmistökulttuurinen näkökulma. - Yliopisto on mukana luomassa pohjaa kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien sekä kestävän kehityksen puolesta kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden painoalalle sijoittuvan tutkimustoiminnan ja siihen perustuvan opetuksen kautta. Työtä kestävästi - Lapin yliopisto vahvistaa tutkimustaan pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn painoalalla sekä osana Arktinen ja pohjoinen tutkimusohjelmaa että laajemmin. - Yliopisto on mukana uudistamassa Lapin korkeakoulujen yhteistä innovaatio-ohjelmaa, jonka toteutus käynnistyy syksyllä 2014. Akateemisen yrittäjyyden lisäämiseksi yliopisto järjestää yleistä yrittäjyyskoulutusta, tarjoaa opastusta yritysten perustamiseen ja on mukana Tiede&Taide&Yritys- puiston rakentamista koskevassa selvitystyössä. - Yliopisto toteuttaa laajaa työelämäntutkimusta ottaen huomioon joustavat työtavat ja työaikajärjestelyt. - Yliopisto luo malleja tulevaisuuden koulutusjärjestelmän kehittämiselle. - Osana yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan osaamisen suuntaamisen toimintamallia, yliopisto edesauttaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä suuntaamiseen mielekkäästi omien vahvuuksiensa mukaan. - Tilastrategian valmistelussa henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa työskentelyympäristöönsä kuulemalla heitä asiantuntijaryhminä. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt - Yliopisto tarjoaa monimuotoisia opiskelumahdollisuuksia sekä yliopiston omille perus- ja jatkokoulutettaville että ulkopuolisille koulutusasiakkaille ja tukee tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla monimuotoista alueellista kestävyyttä. Hiilineutraali yhteiskunta
8 - Lapin yliopiston tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeään viidellä prosentilla vuoteen 2018 mennessä. Resurssiviisas talous - Lapin yliopisto huolehtii yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista luomalla yhteisöllisiä toimintatapoja ja tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen. - Valmisteilla olevassa strategisessa tilaohjelmassa pyritään luomaan yliopistolle nykyistä puhtaampi, terveellisempi ja taloudellisempi toimintaympäristö. - Yliopiston voimavarat suunnataan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan yliopiston strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisyyden näkökulmasta. Johtamista kehitetään tukemaan resurssien järkevää käyttöä. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat ja luontoa kunnioittava päätöksenteko - Yliopisto pyrkii päätöksenteossaan ja toimissaan ottamaan huomioon luontoarvot sekä tuottaa ja välittää uutta tietoa luontoympäristön tilasta ja kehityksestä erityisesti Arktisen keskuksen kautta. 5. Muu Raportointi Selvitys miten sisäisissä tutkintosäännöissä tai muissa sisäisissä määräyksissä on määritelty muiden kuin suomen tai ruotsin kielen käyttö opetus- ja tutkintokielenä - Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 4 :n mukaan yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamenkieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. Selvitys, miten yliopisto on ottanut huomioon opetus- ja tutkintokieltä koskevan oikeuskanslerin ratkaisun - Lapin yliopistolla on ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuja englanninkielisiä maisteriohjelmia, joihin voivat hakeutua myös suomenkieliset opiskelijat. Hakeutuessaan ko. ohjelmaan, opiskelijalla on tiedossa, että opetus- ja tutkintokieli on englanti. Edellä mainitusta syystä Lapin yliopisto katsoo, ettei oikeuskanslerin päätös aiheuta muutoksia yliopiston harjoittamiin käytäntöihin.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 31.3.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 3/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 8.4.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 4. Tutkintosäännön muuttaminen Yliopistolain (558/2009) 41 :n ja Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 9 :n mukaan hallituksen tehtävänä on vahvistaa koko yliopistoa koskevat johtosäännöt. Opiskelua, opiskelijaksi ottamista ja opiskelijan oikeusturvaa koskeva sisäinen sääntely on vakiintuneesti kirjattu tutkintosääntöön. Lapin yliopiston hallitus on hyväksynyt tutkintosäännön kokouksessaan 5/2010. Tutkintosäännön muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, kun yliopistossa on otettu käyttöön Urkundplagioinnin tunnistusjärjestelmä ja opiskelijakurinpitoa koskevia säännöksiä on uudistettu. Näitä koskeva sääntely on nyt kirjattu tutkintosääntöön. Lisäksi asiakirjaan on tehty myös joitakin pienempiä tarkistuksia ja täsmennyksiä. Tutkintosäännön (liite 1) muutokset on valmisteltu yhteystyössä tiedekuntien opintopäälliköiden kanssa. Esitys: Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston tutkintosääntö liitteen 1 mukaisena.
Hallitus 8.4.2014, kohta 4 Tutkintojohtosääntö Liite 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Lapin yliopiston hallitus on 8. päivänä huhtikuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön: 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Lapin yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. 2 Tutkinnot, koulutusohjelmat ja pääaineet Tutkinnoista ja opiskelusta on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009) ja asetuksessa yliopiston tutkinnoista (794/2004) on säädetty ja niiden nojalla määrätty. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken, erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (1474/2011, 728/2013). Tiedekunnat päättävät opetussuunnitelmistaan. Jos oppiaine tai koulutusohjelma lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa huomioiden yliopistolain määräykset opintojen tavoitteellisesta suorittamisajasta. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty. Tiedekunnissa voi suorittaa jatkotutkintoja tiedekunnassa edustettuina olevilla tieteen ja taiteen koulutusaloilla ja tutkimusaloilla siten kuin tiedekuntaneuvosto päättää.
3 Opiskelijavalinta Hallitus päättää tiedekuntaneuvostojen esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa taikka pelkästään alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien uusien opiskelijoiden määrästä. Tiedekuntaneuvostot päättävät valintaperusteista. Tiedekunnat asettavat valintaperusteiden valmistelua sekä valinnan käytännön järjestelyjä varten valintatoimikuntia. Tiedekunnat voivat myös sopia yhden tai useamman yliopiston kanssa, että opiskelijoiden valinta suoritetaan näiden yliopistojen yhteistyönä. Opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen hakujärjestelmän avulla. Tiedekuntaneuvosto päättää tieteellisiin, taiteellisiin ja ammatillisiin jatkotutkintoihin ottamisen edellytyksistä ja valinnan perusteista. Dekaani ottaa uudet opiskelijat. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua dekaanilta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianosainen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään. Tiedekunta voi peruuttaa opiskelijavalinnassa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. 4 Opiskeluoikeus Valittaessa uusia perustutkinto-opiskelijoita opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Tiedekuntaneuvosto päättää niistä perusteista, joiden mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja vain siihen opiskeluoikeuden saaneelle opiskelijalle voidaan antaa oikeus jatkaa opiskelua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Yliopistolaissa on määritelty alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat ja säädetty opiskeluoikeuden kestosta. Tiedekunnan dekaani voi myöntää hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, tai jolle ei ole
myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Jatkokoulutukseen hyväksytylle annetaan opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai lisensiaatin tutkintoon. Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti opiskelupalveluihin. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hallitus voi peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeuden, mikäli on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä opiskelun edellytyksiä kyseisellä koulutusalalla. Lapin yliopistossa tämä koskee sosiaalityön ja opettajankoulutuksen aloja, joilla edellytetään, että opiskelija on kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Mikäli suostumusta ei saada tai muuta koulutusta ei löydy, peruutetaan opiskeluoikeus. Opiskeluoikeuden peruuttamispäätökseen voi hakea muutosta valtakunnalliselta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on hakeuduttava uudestaan opiskelijaksi opiskelijavalintamenettelyn kautta. 5 Opiskelijaksi ilmoittautuminen Rehtori päättää vuosittain opiskelijoiden ilmoittautumisajan. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava opiskelupalveluista oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. 6 Opetus Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuoden aikana annettavan opetuksen yleisistä alkamis- ja päättymisajoista, lukuvuoden jaksottamisesta opetusperiodeihin sekä normaalista poikkeavista opetuspäivistä päättää rehtori. Tarkemmista opetuksen ajankohdista päättävät tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmat toukokuun loppuun mennessä. Suunnitelmat voidaan hyväksyä myös useammaksi lukuvuodeksi. Opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunta asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä, joissa on jäseninä sekä opettajia että opiskelijoita. Jäseniksi voidaan kutsua myös sidosryhmien edustajia. Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta muodostetaan tavoitteellinen kokonaisuus ja osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkinto-, opintokokonaisuus- sekä opintojaksokohtaiset
osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmiin sisällytetään ne tiedot, jotka opetuksen toteuttamisen, opiskelijoiden opintosuunnitelmien laadinnan sekä opintosuoritusten arvioinnin ja rekisteröinnin kannalta ovat tarpeellisia. Lukuvuoden opetusohjelmassa opetus, kuulustelut ja muu oppimisen arviointi on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, tehokkaasti ja tutkintoasetuksen mukaisessa ajassa. Tiedekunnat ja yksiköt seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittävät opetuksen ja opiskelun laatua ja laadunvarmistusta sekä hyödyntävät palautejärjestelmiä. 7 Opintojen suorittaminen Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Opetussuunnitelman asettamissa rajoissa tutkintoon voidaan sisällyttää sivuaine- tai muita vapaasti valittavia opintoja myös muista tiedekunnista tai muista yliopistoista. Opiskelijalla on oikeus opinto-ohjaukseen sekä opintojen kuluessa että opinnäytetyön laadinnassa. Opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jota käytetään opinto-ohjauksen välineenä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan myös tieteellisiin ja taiteellisiin jatko-opintoihin. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet opintosuunnitelman laadinnasta ja sisällöstä. 8 Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Hallitus päättää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yleisistä periaatteista. Periaatteet sisältävät sekä opintosuoritusten että muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen. Tiedekuntaneuvostot ja kielikeskus voivat antaa tarkempia ohjeita hyväksilukemiseen. Opintosuoritusten hyväksilukemiset voidaan myöntää käyttäen joko opintojen korvaamista tai opintojen sisällyttämistä tutkintoon. Opintojen korvaamisessa tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja korvataan muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Opintojen sisällyttämisessä tutkintoon sisällytetään muualla suoritettuja opintoja sellaisenaan. Dekaani päättää kotimaisessa ja ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon. Opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastaava opettaja. Muulla tavoin hankitulla osaamisella voidaan korvata tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta päättää op-
piaineen/koulutusalan kokous. Opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäytön antamista osaamisestaan ennen hyväksiluvun myöntämistä. 9 Opintosuorituksissa käytettävä kieli Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamenkieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. Opiskelijalla on oikeus käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa suomen kieltä elleivät kuulusteltavan aineen osaamistavoitteet muuta edellytä. Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa muuta kieltä päättää tiedekunta. 10 Kuulustelun järjestäminen Opintosuoritusten arvioimiseksi voidaan järjestää kuulusteluja. Yleisiä kirjallisia kuulusteluja järjestetään dekaanin vahvistamina kuulusteluajankohtina yliopiston tiloissa. Yleisiin kuulusteluihin osallistumiskertoja ei saa rajoittaa ellei tiedekunta toisin päätä. Kertauskuulustelu tai muu opetukseen liittyvä kuulustelu järjestetään opetuksen tai sen osan päätyttyä opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kertauskuulustelun jälkeen varataan vähintään yksi mahdollisuus kuulustelun uusimiseen. Joissain kielten opintojaksoissa järjestettäviin vapaaehtoisiin alkukokeisiin voi kuitenkin osallistua vain kerran. Kuulustelujen ajankohdat on määrättävä siten, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintojaan. Kuulustelutilaisuus voidaan siirtää vain pakottavista syistä. Kuulusteluja voidaan järjestää myös sähköisinä tentteinä. 11 Ilmoittautuminen opetukseen ja kuulusteluun Opetukseen, sisältäen kertauskuulustelun, ilmoittaudutaan sähköisesti. Yleiseen kuulusteluun tulee ilmoittautua opinto-oppaassa ilmoitettavalla tavalla viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kuulustelua. Kesäaikana järjestettäviin kuulusteluihin ilmoittaudutaan toukokuun loppuun mennessä. Kuulustelija voi hyväksyä myöhästyneen ilmoittautumisen, mikäli pitää sitä perusteltuna. Opiskelijan, joka ilmoittautuu opetukseen tai kuulusteluun eikä aio siihen osallistua, tulee perua ilmoittautuminen.
Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan Tenttis-järjestelmän kautta. Sähköiseen tenttiin tehdään varaus ennen tenttitilaisuutta. Mikäli opiskelija ei voi osallistua varaamaansa tenttiin, tulee hänen perua varauksensa viipymättä, jolloin tenttiaika vapautuu muiden opiskelijoiden käyttöön. 12 Kuulustelutilaisuus Kuulusteluaika alkaa siitä hetkestä, jolloin opiskelijat näkevät tehtävänsä. Valvojien tulee huolehtia siitä, että kaikki opiskelijat näkevät tehtävät samanaikaisesti. Opiskelija ei saa poistua tilaisuudesta ennen kuin puoli tuntia on kulunut sen alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuvalle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli hän saapuu puolen tunnin kuluessa kuulustelun alkamisesta. Tämän jälkeen opiskelijalla on oikeus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan ei ole poistunut tilaisuudesta. Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä kuulustelusta lähtiessään. Kuulustelutilaisuuksissa tulee olla riittävästi valvojia. Yleisten kuulustelujen valvontajärjestyksen päättää dekaani. Kukin opettaja valvoo opetukseensa liittyvät kertauskuulustelut. Sähköinen tentti valvotaan tallentavalla videovalvonnalla. Kuulusteluun saapuvan opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä. Opiskelija ei saa poistua sähköisestä tentistä kesken tenttinsä. 13 Opintosuoritusten arviointi ja tulosten julkistaminen Opintoja arvioidaan kuulustelulla, harjoitustyöllä, esseellä, luentopäiväkirjalla, oppimispäiväkirjalla, näyttökokeella tai muulla opetussuunnitelmassa määrättävällä tavalla. Opintosuoritusten arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa nollasta viiteen kokonaislukuina tai sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Tutkielmissa noudatetaan tiedekunnan määräämiä arvosteluasteikkoja. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa hyvä, tyydyttävä tai hylätty. Lapin yliopistossa on käytössä Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään plagioinnin tunnistamiseen, mutta myös pedagogisena välineenä opastettaessa opiskelijoita tieteelliseen kirjoittamiseen. Plagiaatintunnistusjärjestelmää käytetään kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmien tarkastamisessa. Lisäksi järjestelmää voidaan käyttää myös muiden kirjallisten töiden tarkastamiseen. Tulokset julkistetaan viimeistään neljän viikon kuluttua kuulustelusta tai kirjallisten töiden palautuspäivämäärästä. Määräaika koskee pääsääntöisesti myös sähköisen tentin tuloksia. Milloin tulosta ei voi pätevästä syystä ilmoittaa määräajassa, on tästä sekä uudesta julkistamisajankohdasta ilmoitettava ennen määräajan päättymistä.
Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen kuulustelujen tulokset voidaan julkistaa edellä mainittua pidemmän ajan kuluttua, kuitenkin viimeistään neljän viikon kuluttua elokuun kuulustelusta. Opiskelijalla on oikeus korottaa arvosanaa, jolloin paras arvosana jää voimaan. Yleiseen kuulusteluun osallistumiskertoja ei saa rajoittaa ellei tiedekunta toisin määrää. Kertauskuulustelun arvosanaa voi korottaa osallistumalla opintojaksosta järjestettävään uusintakertauskuulusteluun tai suorittamalla opintojakso kokonaan uudestaan opetussuunnitelman mukaisesti. Kirjallisten opintosuoritusten, kuten esseiden ja vastaavien arvosanaa voi korottaa vähintään kerran opettajan antaman määräajan kuluessa, tai suorittamalla opintojakso kokonaan uudestaan opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Dekaani määrää maisterin tutkinnon tutkielman tai vastaavan opintosuorituksen tarkastamista varten vähintään kaksi (2) tarkastajaa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelusta ennen tutkielman hyväksymisestä päättämistä. Tiedekuntaneuvosto arvostelee maisterin tutkinnon tutkielman tai vastaavan opintosuorituksen tarkastajien lausunnon perusteella. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä tarvittaessa arvosanalautakunnan. Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua on tekijälle varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan, vastaväittäjän tai arvosanalautakunnan lausunnosta. Tekijällä on myös mahdollisuus huomauttaa esitarkastajaksi, tarkastajaksi, vastaväittäjäksi tai arvosanalautakunnan jäseneksi valittavan esteellisyydestä. 14 Opintosuoritusten rekisteröinti ja vanheneminen Opintosuoritusten tulokset tallennetaan sähköiseen rekisteriin. Opiskelijalla on oikeus saada virallinen opintosuoritusrekisteriote suorittamistaan opinnoista kolmen arkipäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Opintosuoritukset ovat voimassa rajoittamattoman ajan, keskeneräisten suoritusten voimassaolosta päättää tiedekunta. 15 Opintosuoritusten oikaisumenettely Opintosuorituksensa arvosteluun tai opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä. Pro gradu -tutkielman, lisensiaatin tutkimuksen tai väitöskirjan tai vastaavien opinnäytteiden tai vastaavien opinnäytteiden arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta.
Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen tai päätös hyväksilukemisesta tietoonsa. Mikäli opettaja ei ole määräaikana tavoitettavissa, kirjallinen oikaisupyyntö voidaan jättää tiedekunnan kansliaan. Opettajan tulee antaa oikaisupyyntöön tekemänsä hylkäävä päätös kirjallisesti opiskelijan sitä pyytäessä. Opintosuorituksen arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta muutoksenhakulautakunnalta. Muutosta opiskelija voi hakea 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksestä tiedon. Valitus toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei enää saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhakulautakunnasta määrätään Lapin yliopiston hallintojohtosäännössä. 16 Opintosuoritusvilppi ja kurinpitomenettely Opintosuoritusvilppi on kaikissa muodoissaan kiellettyä ja opiskelijan tulee noudattaa kaikessa opiskelussaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Opintosuoritusvilpillä tarkoitetaan tiedeyhteisön tai kuulustelijan taikka muun päätöksentekijän harhauttamista. Opintosuoritusvilppiä on muun ohella luvaton lainaaminen eli plagiointi, tutkimustulosten tai havaintojen keksiminen taikka vääristely, luottamuksella hankitun aineiston luvaton esittäminen omissa nimissä ja kuulusteluvilppi. Opiskelija, jonka kuulustelun valvoja epäilee syyllistyneen kuulusteluvilppiin, voidaan välittömästi poistaa kuulustelutilasta, jos vilppi on ilmeinen tai opiskelija myöntää syyllistyneensä vilppiin. Mikäli opiskelija kiistää menetelleensä epäillyin tavoin, saa opiskelija jatkaa kuulustelua ja hänen vastauspapereihinsa tehdään merkintä epäillystä vilpistä. Opiskelijan, joka aiheuttaa kuulustelutilaisuudessa häiriötä voi kuulustelun valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilasta. Kuulustelun valvojan, tai milloin vilppi on havaittu vasta kuulustelun päätyttyä tarkastavan opettajan, tulee ilmoittaa epäillystä vilpistä tiedekunnan dekaanille. Dekaani tai hänen määräämänsä henkilö pyytää kirjallisen lausuman epäilystä vilpistä opiskelijalta, kuulustelun valvojalta, tarkastavalta opettajalta ja tarvittaessa muiltakin henkilöiltä, joilla voi olla epäillyn vilpin selvittämisen kannalta olennaisia tietoja. Aineisto toimitetaan kokonaisuudessaan yliopiston hallinto- ja lakiasiainjohtajalle sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä käynnistää yliopistolain 45 :n mukainen kurinpitomenettely. Edellä kuvattua menettelyä noudatetaan myös epäiltäessä tutkielman tai muun kirjoitelman plagiointia. Yliopistolain 45 :n mukaisina seuraamuksina rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai opiskelija voidaan yliopiston hallituksen päätöksellä erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Mikäli opiskelijan todetaan syyllistyneen kuulusteluvilppiin, hänen opintosuorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin kun vilppi havaitaan vasta kuulustelun jälkeen.
Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. 17 Erinäisiä määräyksiä Tätä tutkintosääntöä tarkemmat määräykset tutkinnoista, opinnoista ja opetuksesta sekä tutkintohallintoon kuuluvista asioista antaa tiedekunta. 18 Voimaantulo Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 8. päivänä huhtikuuta 2014.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 31.3.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 3/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 8.4.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 5. Yliopiston strategian uudistamisen prioriteetit ja kehittämiskohteet Lapin yliopiston tutkimus arvioitiin syksyllä 2013 ja kv. arviointiryhmä jätti siitä arviointiraporttinsa joulukuussa 2013. Lapin yliopiston hallitus käsitteli raporttia kokouksissaan 9.12.2013 ja 4.3.2014, jolloin kuultiin myös tiedekuntia ja tutkimusyksiköitä. Raportin analysoinnin ja käydyn keskustelun perusteella yliopiston strategiaa on syytä täsmentää joiltakin osin. Samassa yhteydessä strategia voidaan myös esittää tiiviimmässä muodossa. Strategian uudistamisen periaatteista, prioriteeteista ja kehittämiskohteista keskustellaan hallituksen iltakoulussa 7.4.2014, johon on kutsuttu myös kollegion puheenjohtaja, LYY:n puheenjohtaja, tiedekuntien dekaanit ja AK:n sekä MTI:n johtajat. Hallituksen hyväksymän etenemisaikataulun mukaisesti hallituksen kokouksessa 8.4.2014 on tarkoitus lyödä kiinni strategian uudistamisen suuntaviivat. Esitys: Tehdään kokouksessa iltakoulussa käytyyn keskusteluun perustuen.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 31.3.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 3/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 8.4.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 6. Ilmoitusasiat Kandikysely 3.3. 21.3.2014 Yliopistojen valtakunnallinen kandipalautekysely toteutettiin verkkokyselynä 3. 21.3.2014 niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tai notaarin tutkinnon syyslukukauden 2013 aikana. Lapin yliopistossa kysely kohdistui 171:lle kandidaatin tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle, joista kyselyyn vastasi 134 (78,4 %). Aktiivisimmassa yliopistossa vastausprosentti kiri 79,9 prosenttiin. Valtakunnallinen keskiarvo oli 58,2 %. Julkaisut 2013, liitteet 1 6 Liitteenä on vuoden 2013 ja vertailuna vuoden 2012 julkaisut koulutusaloittain ja tiedekunnittain/yksiköittäin. Koulutusaloittain -tilastoissa jokainen julkaisu on vain kertaalleen ja lajiteltuna ensisijaisen koulutusalan mukaan. Erittelemätön koulutusala tarkoittaa Arktisen keskuksen luonnontieteellisen koulutusalan julkaisuja. Tiedekunnittain/yksiköittäin -tilastossa yhteisjulkaisut, joissa kirjoittajat tulevat eri tiedekunnista/yksiköistä, julkaisu on merkitty kummallekin kyseiselle tiedekunnalle/yksikölle. Tällaisia tieteellisiä yhteisjulkaisuja oli 13 kpl ja ammattiyhteisölle suunnattuja julkaisuja 7 kpl. Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan kokous 7.4.2014 Esitys: Merkittäneen tiedoksi