SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 N:o 948 956 SISÄLLYS N:o Sivu 948 Laki laintarkastuskunnasta annetun lain ja asetuksen kumoamisesta... 2637 949 Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta... 2638 950 Laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta... 2640 951 Laki sijoitusrahastolain 10 :n muuttamisesta... 2641 952 Laki rahoitustarkastuslain muuttamisesta... 2642 953 Asetus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen 14 ja 18 :n muuttamisesta... 2643 954 Valtioneuvoston päätös lihan kuljetusavustuksista vuonna 1996... 2644 955 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseen myönnettävästä valtion avustuksesta... 2646 956 Verohallituksen päätös vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista... 2648 N:o 948 Laki laintarkastuskunnasta annetun lain ja asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan laintarkastuskunnasta 23 päivänä joulukuuta 1959 annettu laki (518/59) ja laintarkastuskunnasta 20 päivänä kesäkuuta 1960 annettu asetus (334/60) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 119/1996 LaVM 14/1996 EV 177/1996 134 1996 460301A
2638 N:o 949 Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1607/93) 11 :n 1 momentti ja 17 :n 1 momentin 3 ja 4 kohta, sekä lisätään lakiin uusi 4 a ja 17 :n 1 momenttiin uusi 5 kohta seuraavasti: 4a Merkittävä sidonnaisuus Tässä laissa merkittävällä sidonnaisuudella tarkoitetaan sidossuhdetta, joka syntyy, kun: 1) luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 20 prosenttia jonkin yhteisön osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista; 2) luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia jonkin yhteisön osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai 3) luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on suoraan tai välillisesti oikeus nimittää tai erottaa vähintään yksi viidesosa jonkin oikeushenkilön hallituksen tai siihen verrattavan toimielimen jäsenistä taikka sellaisen toimielimen jäsenistä, jolla on tämä oikeus, ja nimittämis- tai erottamisoikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 2 kohdassa tarkoitettu äänimäärä. Jos luonnollisella henkilöllä on 1 momentissa tarkoitettu omistus, äänimäärä taikka nimittämis- tai erottamisoikeus yhdessä aviopuolisonsa tai hänen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön kanssa, häneen etenevässä tai takenevassa polvessa olevan sukulaisensa taikka tällaisen henkilön aviopuolison tai tällaisen henkilön kanssa avioliitonomaisissa suhteissa elävän henkilön kanssa taikka häneen muutoin merkittävässä taloudellisessa riippuvuussuhteessa olevan henkilön kanssa, on myös luonnollisen henkilön, hänen kanssaan edellä tässä momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa elävän henkilön ja 1 momentissa tarkoitetun yhteisön tai muun oikeushenkilön välillä merkittävä sidonnaisuus. Merkittävä sidonnaisuus syntyy myös kahden tai useamman sellaisen oikeushenkilön välille, jotka ovat saman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa. 11 Toimiluvan myöntäminen Luottolaitokselle on myönnettävä toimilupa, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua, että: 1) luottolaitoksen omistajien ja hallintohenkilöiden luotettavuuden ja sopivuuden HE 150/1996 TaVM 20/1996 EV 189/1996 Neuvoston direktiivi 95/26/EY; EYVL N:o L 168, 18.7.1995, s. 7
N:o 949 2639 perusteella luottolaitosta tullaan johtamaan ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti; 2) luottolaitoksen ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva 4 a :ssä tarkoitettu merkittävä sidonnaisuus ei estä luottolaitoksen tehokasta valvontaa; 3) luottolaitokseen merkittävässä sidonnaisuudessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset eivät estä luottolaitoksen tehokasta valvontaa; ja 4) luottolaitoksen pääkonttori sijaitsee Suomessa. 17 Rahoitustarkastukselle toimitettavat tiedot Luottolaitos ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin se on saanut toimiluvan ja toimittanut rahoitustarkastukselle: 3) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan sekä tilintarkastajien ja varatilintarkastajien nimet ja tarvittavat muut tiedot; 4) isäntien tai hallintoneuvoston vahvistamat luottolaitoksen toimintaa ja hallintoneuvoston valitsemia tarkastajia koskevat yleiset ohjeet; sekä 5) selvityksen luottolaitoksen ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välisistä 4 a :ssä tarkoitetuista merkittävistä sidonnaisuuksista. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1996. Luottolaitoksen, jolla tämän lain voimaan tullessa on toimilupa, on toimitettava tämän lain 17 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu selvitys rahoitustarkastukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva toimilupahakemus on täydennettävä tämän lain vaatimusten mukaiseksi. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho
2640 N:o 950 Laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sijoituspalveluyrityksistä 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (579/96) 10 :n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 6 a ja 15 a seuraavasti: 6a Merkittävä sidonnaisuus Merkittävällä sidonnaisuudella tarkoitetaan tässä laissa, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 4 a :ssä säädetään. 10 Toimiluvan myöntäminen Toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jolla on pääkonttori Suomessa, luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja joka täyttää muut tässä laissa asetetut vaatimukset, jollei saadun selvityksen perusteella voida pitää todennäköisenä, että sijoituspalveluyrityksen ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidonnaisuus tai tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset estävät sijoituspalveluyrityksen tehokkaan valvonnan. Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä luotettavaa hallintoa koskevista vaatimuksista. 15 a Merkittävän sidonnaisuuden ilmoittaminen Sijoituspalveluyritys ei saa aloittaa toimiluvassa tarkoitettua toimintaansa ennen kuin se on toimittanut rahoitustarkastukselle selvityksen sijoituspalveluyrityksen ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välisistä 6 a :ssä tarkoitetuista merkittävistä sidonnaisuuksista. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneet muutokset on välittömästi ilmoitettava rahoitustarkastukselle. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1996. Sijoituspalveluyrityksen, jolla on tämän lain voimaan tullessa toimilupa tarjota sijoituspalvelua ammattimaisesti, on toimitettava tämän lain 15 a :ssä tarkoitettu selvitys rahoitustarkastukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva toimilupahakemus on täydennettävä tämän lain vaatimusten mukaiseksi. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho HE 150/1996 TaVM 20/1996 EV 189/1996 Neuvoston direktiivi 95/26/EY; EYVL N:o L 168, 18.7.1995, s. 7
2641 N:o 951 Laki sijoitusrahastolain 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä toukokuuta 1987 annetun sijoitusrahastolain (480/87) 10 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa laissa (583/96) seuraavasti: 10 Rahastoyhtiölle, jolla on pääkonttori Suomessa ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät luotettavalle sijoitusrahastotoiminnalle asetetut vaatimukset, on myönnettävä toimilupa, jos saadun selvityksen perusteella voidaan olettaa, että rahastoyhtiötä tullaan johtamaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1996. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva toimilupahakemus on täydennettävä tämän lain vaatimusten mukaiseksi. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho HE 150/1996 TaVM 20/1996 EV 189/1996 Neuvoston direktiivi 95/26/EY; EYVL N:o L 168, 18.7.1995, s. 7
2642 N:o 952 Laki rahoitustarkastuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetun rahoitustarkastuslain (503/93) 19 :n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 11 a seuraavasti: 11 a Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus Valvottavan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava rahoitustarkastukselle valvottavaa koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jonka voidaan katsoa: 1) olennaisesti rikkovan valvottavaa tai sen toimintaa koskevia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joissa säädetään toimilupaa koskevista edellytyksistä tai jotka koskevat toiminnan harjoittamista; 2) vaarantavan valvottavan toiminnan jatkumisen; tai 3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa muistutukseen tai tilinpäätöksen vahvistamista koskevan kielteisen lausunnon esittämiseen. Valvottavan tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastukselle 1 momentissa tarkoitetusta seikasta tai päätöksestä, jonka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä valvottavan kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvassa yhteisössä taikka sellaisessa yhteisössä, jolla on kirjanpitolain 22 b :ssä tarkoitettu määräysvalta valvottavaan tai johon valvottavalla on edellä tarkoitettu määräysvalta. Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. 19 Tietojenanto-oikeus Rahoitustarkastuksella on 18 :ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus antaa tarpeellisia tietoja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle viranomaiselle tai sellaiselle yhteisölle, joka kotimaassaan lain nojalla hoitaa vastaavaa tehtävää kuin rahoitustarkastus, valtion vakuusrahastolle, esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle taikka muulle lain mukaan tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle niiden tehtävien hoitamiseksi. Lisäksi rahoitustarkastuksella on oikeus antaa valvottavan selvitystila- tai konkurssimenettelyyn osallisena olevien toimielinten valvonnasta vastuussa olevalle viranomaiselle tietoja, jotka liittyvät valvottavan selvitystila- tai konkurssimenettelyyn, ja valvottavan tilintarkastajan valvonnasta vastuussa olevalle viranomaiselle tietoja, jotka liittyvät valvottavan tilintarkastajan valvontaan. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1996. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho HE 150/1996 TaVM 20/1996 EV 189/1996 Neuvoston direktiivi 95/26/EY; EYVL N:o L 168, 18.7.1995, s. 7
2643 N:o 953 Asetus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen 14 ja 18 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Työministerin esittelystä muutetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 5 päivänä lokakuuta 1990 annetun asetuksen (912/90) 14 :n 2 momentti ja 18, sellaisina kuin ne ovat, 14 :n 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1995 annetussa asetuksessa (1792/95) ja 18 osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1992 annetulla asetuksella (1480/92), seuraavasti: 14 Oikeus koulutusaikaisiin etuuksiin Opiskelijalle, joka ei saa koulutustukea eikä työmarkkinatukea, ei makseta ylläpitokorvausta eikä majoituskorvausta. Opiskelijalle ei myöskään makseta ylläpitokorvausta eikä majoituskorvausta silloin, kun hänelle maksettavaa: 1) koulutustukea on vähennetty työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 :n mukaisesti; 2) työmarkkinatukea on vähennetty työmarkkinatuesta annetun lain 23 :n 3 momentin mukaisesti; tai 3) työmarkkinatukea on soviteltu 2 kohdassa mainitun lainkohdan mukaisesti ja sovittelussa huomioon otettava palkka tai muu työtulo ylittää 750 markkaa kuukaudessa. 18 Etuuksien maksaminen Etuudet maksetaan jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa opiskelijan määräämälle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen. Etuudet voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos opiskelija esittää etuuden maksajan hyväksymän erityisen syyn. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Työministeri Liisa Jaakonsaari
2644 N:o 954 Valtioneuvoston päätös lihan kuljetusavustuksista vuonna 1996 Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Valtioneuvosto on 30 marraskuuta 1994 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 3 :n 1 momentin, sellaisena kuin se on 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa (988/95), nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt: 1 Soveltamisala Kirjanpitovelvollisille lihan ostajille voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa vuosittain tämän päätöksen mukaisesti maaja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 6 :ssä tarkoitettua valtion tukea, jota jäljempänä sanotaan lihan kuljetusavustukseksi, enintään yksi (1,0) miljoona markkaa. Kuljetusavustusta maksetaan tuotantopaikalta teurastamoon tapahtuvista nautojen, sikojen, lampaiden, siipikarjan, hevosten ja vuohien kuljetuksista. 2 Lihan kuljetusavustuksen jako Kuljetusavustusta tämän päätöksen nojalla maksettaessa noudatetaan seuraavaa maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (413/95) liitteessä 1 tarkoitettua aluejakoa: Alue C3 (P4): Lapin lääni: Posio Oulun lääni: Kuusamo Alue C4 (P4): Lapin lääni: Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski; Kittilä ja Sodankylä lukuunottamatta C4 (P5) kuuluvia osia. Alue C4 (P5): Lapin lääni: Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki; Kittilästä ja Sodankylästä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät osat. 3 Lihan kuljetusavustus Lihan kuljetusavustusta voidaan maksaa eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen hyväksymien teurastamoiden punnituslipukkeiden tai -päiväkirjojen osoittamien ruhopainojen perusteella siten, että C4 (P5) alueella tuotetun lihan osalta suoritetaan avustusta enintään 80 penniä kilolta ja C4 (P4) ja C3 (P4) alueella tuotetun lihan osalta enintään 35 penniä kilolta. Edellä 2 :ssä tarkoitetulta C4 (P5) alueelta teurastamoon tapahtuvasta sairaan eläimen erillisestä kuljetuksesta voidaan maksaa kuljetusavustusta lihan ostajalle enintään 700 markkaa kuljetuskertaa kohden. Edellä 1 momentissa tarkoitettua kuljetusavutusta ei makseta. 4 Lihan kuljetusavustuksen maksaminen Maa- ja metsätalousministeriö maksaa lihan kuljetusavustuksen saajan pankki- tai postisiirtotilille. 5 Takaisinperintä Jos lihan ostaja on saanut lihan kulje-
N:o 954 2645 tusavustusta perusteettomasti tai enemmän kuin tämän päätöksen mukaan olisi voitu myöntää, noudatetaan liikaa maksetun määrän takaisinperinnän osalta, mitä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/92) on säädetty. Lihan ostajalta, joka ei noudata tässä päätöksessä tai sen nojalla annettuja määräyksiä, maa- ja metsätalousministeriö voi evätä lihan kuljetusavustuksen joko kokonaan tai osaksi. 6 Valvonta Maaseutuelinkeinopiirin tulee osaltaan valvoa tämän päätöksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista. Lihan kuljetusavustusten saaja on velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriön ja maaseutuelinkeinopiirin määräämälle tarkastajalle vaadittaessa tilaisuuden kirjanpitonsa sekä tili- ja muiden asiakirjojen tarkistamiseen lihan kuljetusavustuksen maksamiseen liittyvien seikkojen osalta ja muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorittamisessa. 7 Tarkemmat määräykset Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 8 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta 1996. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila 2 460301A/134
2646 N:o 955 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseen myönnettävästä valtion avustuksesta Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt: Soveltamisala 1 Kauppa- ja teollisuusministeriö voi käyttää valtion talousarvion momentille 32.50.46 suomalaisen telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseen laivanrakennusteollisuudelle myönnettävästä tuesta osoitettua määrärahaa ja myöntämisvaltuutta Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (90/684/ETY, jäljempänä laivanrakennusdirektiivi), mukaisesti ja siten kuin tässä päätöksessä ja mainitun talousarvion momentin perusteluissa määrätään. Jollei tästä päätöksestä muuta johdu, sovelletaan avustuksen myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65). 2 Kauppa- ja teollisuusministeriö voi maksaa Suomessa rekisteröidylle osakeyhtiölle tai muulle Suomessa rekisteröidylle telakkayritykselle avustusta laivanrakennusdirektiivin artiklan 1 a -kohdassa tarkoitetun uuden aluksen rakentamisen ja b-kohdassa tarkoitetun aluksen peruskorjauksen rahoittamiseen, edellyttäen, että rakentaminen tai peruskorjaus toteutetaan Suomessa ja tilaajana on muu kuin Suomen valtio. 3 Telakkayrityksellä tulee olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa telakan paikkakuntakohtainen työllisyystilanne, uuden teknologian hyväksikäyttö telakan tuotannossa ja tuotantomenetelmissä, hankkeen vaikutus Suomen ulkomaankaupan kuljetusten edistämiseen sekä kilpailijamaiden myöntämän tuen vaikutus suomalaisen telakkateollisuuden kilpailukykyyn. Avustuksen suuruus 4 Avustuksen suuruus harkitaan hankekohtaisesti kussakin tapauksessa erikseen. Laivanrakennusdirektiivin 4 artiklan mukaisesti avustus voi olla enintään Euroopan yhteisöjen komission päättämä prosenttimäärä aluksen rakentamisen ja peruskorjauksen sopimushinnasta. Vuoden 1996 loppuun saakka avustusta voidaan myöntää enintään yhdeksän prosenttia aluksen rakentamisen sopimushinnasta ja enintään neljä ja puoli prosenttia pienen aluksen rakentamisen tai aluksen peruskorjauksen sopimushinnasta. Jos hankkeeseen on myönnetty muuta valtion tukea, tämän ja tässä päätöksessä tarkoitetun avustuksen yhteismäärä ei saa ylittää avustuksen enimmäismäärää. Hakemus ja maksatus 5 Päätös avustuksen myöntämisestä tehdään kauppa- ja teollisuusministeriölle tehdyn kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemukseen on sisällytettävä kaupparekisteriote, elinkeinoilmoitus tai muu tieto hakijasta, viimeisimmän tilikauden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase tilintarkastajan kertomuksineen, hanketta koskeva sopimus, sitova tarjous tai muu vastaava selvitys hankkeesta sekä kauppa ja teollisuusministeriön kulloinkin tarpeellisiksi katsomat muut tiedot. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi tehdä päätöksen avustuksen myöntämisestä etukäteen hankkeen tarjouskilpailun ollessa vireillä, kun on todennäköistä, että hakijan tarjous johtaa sopimuksen tekemiseen. Avustusta koskevassa päätöksessä mainitaan ainakin avustusosuus, avustuksen enimmäismäärä, hankkeen aikataulu sekä mahdollisista kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvat avustusta koskevat ehdot.
N:o 955 2647 Avustus maksetaan telakkayrityksen pankkitilille hankkeen suuruuden ja edistymisen mukaan. Aluksen rakentamisen rahoittamisessa avustuksesta maksetaan pääsääntöisesti 10 prosenttia sopimuksen allekirjoittamisesta, 30 prosenttia työn aloittamisesta, 30 prosenttia vesillelaskusta ja 30 prosenttia luovutuksesta. Aluksen peruskorjauksen rahoittamisessa avustuksesta maksetaan pääsääntöisesti 30 prosenttia työn aloittamisesta ja 70 prosenttia luovutuksesta. Maksatushakemusten yhteydessä tulee esittää luotettava selvitys siitä, että hanke on maksatuksen edellyttämässä vaiheessa. Valvonta 6 Mikäli avustuksen saajan olosuhteissa tai hankkeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, avustuksen saaja tulee välittömästi ilmoittaa muutoksista kirjallisesti kauppa- ja teollisuusministeriölle. Muutoksista riippuen voidaan avustuspäätöstä muuttaa tai avustuksen maksatus peruuttaa tai keskeyttää. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä tai sen valtuuttamalla on oikeus tarvittaessa tarkastaa avustuksen saajan toiminta avustuksen käytön ja avustuksen ehtojen noudattamisen selvittämiseksi sekä hakemuksessa ja maksatuksen yhteydessä esitettyjen tietojen tarkistamiseksi. Avustuksen saaja on velvollinen esittämään kaikki tarkastuksessa tarvittavat tili- ja muut asiakirjat sekä muutoinkin auttamaan tarkastuksessa. Avustuksen palauttaminen 7 Avustus on maksettava kokonaan tai osittain takaisin ja peruutettava vielä maksamatta olevalta osalta, jos: 1) avustusta tai sen maksamista haettaessa on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salattu tietoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa avustuksen myöntämiseen tai avustuksen ehtojen asettamiseen; 2) avustukselle asetettuja ehtoja laiminlyödään; 3) avustuksen saaja on avustuksen maksamista tai sen valvontaa varten kieltäytynyt antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa; 4) avustus on maksettu muutoin perusteettomasti; tai 5) Euroopan yhteisöjen komissio määrää avustuksen tai sen osan palauttamista. Palautettavalle avustuserälle on maksettava sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/82) 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Milloin avustuksen saaja ei ole maksanut palautusta määrättyyn eräpäivään mennessä, viivästyneelle erälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolaissa määritelty viitekorko. Voimaantulo ja siirtymäsäännös 8 Tämä päätös tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1997 saakka, kuitenkin enintään siihen saakka kun Euroopan unionin seitsemäs laivanrakennusdirektiivi on voimassa. Päätöstä sovelletaan hankkeeseen, josta on tehty tarjous 1 päivänä helmikuuta 1996 tai sen jälkeen ja jossa alus tai työ luovutetaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun laivanrakennusdirektiivi on lakannut olemasta voimassa, kuitenkin enintään vuoden 2000 loppuun. Tämä päätös korvaa kauppa- ja teollisuusministeriön 17 päivänä huhtikuuta 1996 tekemän päätöksen telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseen myönnettävästä valtion avustuksesta. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Erikoistutkija Maunu Harmo
2648 N:o 956 Verohallituksen päätös vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996 Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 :n 4 momentin, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1215/94) ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 64 :n ja 76 :n sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1549/95), nojalla määrännyt: 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan: Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus 2 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Asunto valmistunut: ennen vuotta 1984 vuosina 1984 1991 vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo mk/kk 320 mk + 31,50 mk neliömetriltä 320 mk + 34,40 mk neliömetriltä 340 mk + 35,80 mk neliömetriltä b) Muu Suomi Asunto valmistunut: ennen vuotta 1984 vuosina 1984 1991 vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo mk/kk 270 mk + 23,40 mk neliömetriltä 270 mk + 29,90 mk neliömetriltä 270 mk + 31,10 mk neliömetriltä Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (1549/95) 76 :n 5 kohdassa tarkoitettu asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1992 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. 3 Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta. 4 Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 :ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 4,50 mk neliömetriltä kuukaudessa. 5 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 13,80 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 9,50 mk neliömetriltä kuukaudessa. 6 Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 2,40 mk neliömet-
N:o 956 2649 riltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. 7 Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 395,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 140,00 mk kuukaudessa. 8 Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun rahaarvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista. 9 Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Vastaavasti voidaan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Autotallietu 10 Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan rahaarvo on pääkaupunkiseudulla 255,00 mk ja muun Suomen alueella 170,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 170,00 mk ja muun Suomen alueella 130,00 mk kuukaudessa. Ravintoetu 11 Ravintoedun arvo on 23,00 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on vähintään 23,00 mk ja enintään 38,00 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 23,00 mk tai ylittää 38,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää. 12 Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. 13 Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 17,20 mk ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 13,80 mk ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 19,60 mk ateriaa kohden. 14 Enintään 38,00 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 23,00 mk. Nimellisarvoltaan yli 38,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista
2650 N:o 956 tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Täysihoitoetu 15 Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 720,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 1 630,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa. 16 Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 46,00 mk päivää kohden tai enintään 1 035,50 mk kuukaudessa. Autoetu 17 Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina 1995 1997 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,6 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 250 markalla tai 83 pennillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,6 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut autot) b) Ikäryhmä B (vuosina 1992 1994 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,3 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 250 markalla tai 83 pennillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,3 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä. Ikäryhmissä A ja B perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo kilometrikohtainen arvo mk/kk mk/kk + p/km I autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 1300 cm 3 vapaa autoetu 1 780 610 78 auton käyttöetu 1 210 610 40 II autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 1600 cm 3 vapaa autoetu 2 080 730 90 auton käyttöetu 1 420 730 46 III autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 2000 cm 3 vapaa autoetu 2 670 1 080 106 auton käyttöetu 1 980 1 080 60
N:o 956 2651 Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo kilometrikohtainen arvo mk/kk mk/kk + p/km IV autoluokka, moottorin iskutilavuus yli 2000 cm 3 vapaa autoetu auton käyttöetu 3 340 2 500 1 390 1 390 130 74 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Ulkomailla saatu autoetu kuuluu ikäryhmään C. 18 Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 :ssä tarkoitetusta perusarvosta. 19 Ikäryhmissä A ja B edun perusarvoa laskettaessa uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä ohjevähittäismyyntihintaa vähennettynä 20 000 markalla. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 50 markkaan. 20 Ikäryhmissä A ja B autoon hankitut lisävarusteet tavanomaisia talvipyöriä ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 4 000 mk. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä ohjevähittäishintaa. 21 Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan moottorin iskutilavuuden perusteella. 22 Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun rahaarvosta. 23 Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. 24 Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 900,00 markalla kuukaudessa tai 127 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. 25 Edellä 17 :ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti, matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. Puhelinetu 26 Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 120,00 mk kuukaudessa.
2652 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 956 Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 100,00 mk kuukaudessa. Käyvän arvon soveltaminen 27 Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Voimaantulo 28 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 1997 ja vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996 Pääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula N:o 948 956, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996