TALVIVAARA SOTKAMO OY

PÖLYLASKEUMAN TARKKAILU 2012 16UEC0005 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa IV c Pölylaskeuman tarkkailu

Talvivaara Sotkamo Oy Osa IV c Pölylaskeuman tarkkailu 2012 1 Sisältö 1 TARKKAILUN TOTEUTUS... 1 2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 1 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph... 1 2.2 Kiintoaine... 4 2.3 Metallit... 7 2.3.1 Nikkeli... 8 2.3.2 Kupari... 10 2.3.3 Koboltti... 11 2.3.4 Sinkki... 13 2.3.5 Rikki... 15 2.3.6 Rauta... 17 3 YHTEENVETO... 19 4 VIITTEET... 20 Liitteet Liite 1 Pölytarkkailun havaintopaikat Liite 2 Pölytarkkailun tulokset 2012 Liite 3 Orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen laskeumat v. 2009 2012 Liite 4 Keskimääräisten metallilaskeumien alueellinen jakautuminen 2011 2012 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 TARKKAILUN TOTEUTUS Talvivaaran kaivosalueella ja sen lähiympäristössä tarkkailtiin pölylaskeuman määrää ja laatua kaikkiaan 16 kohteessa, joista kuusi sijaitsi kaivospiirin alueella ja loput kymmenen eri puolilla kaivospiirin ulkopuolella (liite 1). Pölylaskeuman tarkkailu tehtiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräyslaitteistoina käytettiin standardin mukaisia laitteistoja ja keräysastioina käytettiin 10 litran muoviämpäreitä aiemman käytännön mukaisesti. Keräimiä oli kussakin tarkkailukohteessa kaksi rinnakkaista, joiden sisällöt yhdistettiin ennen määrityksiä. Mikäli keräysastioiden vaihdon yhteydessä toinen astioista todetaan epäluotettavaksi, voidaan määritykset tehdä vain toisesta astiasta. Keräinten sijoittelussa otettiin huomioon standardissa SFS 3865 esitetyt keräyspaikkaa koskevat vaatimukset. Tarkkailu on aloitettu toukokuussa 2008, minkä jälkeen se on jatkunut keskeytyksettä. Keräysjakson pituus on 30±2 vrk. Astioissa on käytetty puhdistettua vettä maaliskuusta 2009 lähtien. Tätä ennen astioihin laitettiin normaalia verkostovettä, mikä on kuitenkin huomioitu laskennallisesti raportoinnin yhteydessä. Keräysastioihin lisätään veden lisäksi levä- ja bakteerikasvua ehkäisevää lisäainetta (etanoli, 5 %:n liuos). Keräysastioista poistetaan suurimmat roskat (mm. neulasia, lehtiä ja kuolleita hyönteisiä) ennen määrityksiä. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti osasta keräimiä (Taattola, Myllyniemi, Sorsala, Lahnasjärven metsästysmaja ja Tuhkakylän koulu) määritettiin aiemmin vain kiintoainepitoisuus ja kiintoaineen hehkutushäviö. Heinäkuusta 2008 lähtien myös näistä keräimistä on määritetty kaikki muuttujat (ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, Ni, Co, Cu ja Zn). Tarkkailuun on heinä-elokuussa 2011 lisätty myös raudan (Fe) ja rikin (S) määritykset. Ennen metallimäärityksiä näytteet märkäpoltetaan eli uutetaan väkevällä typpihapolla, jolloin analysoidut pitoisuudet ovat kokonaispitoisuuksia eli niissä on mukana myös kiintoainekseen sitoutuneet metallit. Laskeumat lasketaan pitoisuuksien, toteutuneen vesimäärän, keräimen/keräinten pinta-alan ja keräysjakson pituuden perusteella. Laskeuman laskennassa käytetään määritysrajapitoisuutta, mikäli pitoisuus on alle määritysrajan. Laskeumatarkkailun tulokset vuodelta 2012 on esitetty liitteessä 2. Tarkkailujakson säätila on esitetty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuraportin osassa I (Tarkkailun taustatiedot). 2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönjohtavuuden ja ph:n määrittäminen laskeuma-astioista sisältää useita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Käytetty lisäaine voi vaikuttaa ph-tasoon ja sähkönjohtavuuteen ja lisäksi astioihin lisätty vesi määrittelee ph:n lähtötason. Tislatun veden puskurikyky on myös heikko. Voimakas haihdunta vaikuttaa erityisesti sähkönjohtavuuteen. Lisäksi ph voi muuttua keräysjakson ja kuljetuksen aikana. Laboratoriossa on määritetty astioihin lisättävän veden (etanoli lisätty) ph:ta ja sähkönjohtavuutta huhtikuusta 2010 lähtien. Vuonna 2012 lisäveden ph:n vaihteluväli oli 5,4 6,9. Keräimiin lisättävän veden sähkönjohtavuus oli alhainen (0,06-0,24 ms/m). Laskeumatarkkailun ph-arvot vaihtelivat vuonna 2012 välillä 4,1 7,8, kun vuonna 2011 vaihteluväli oli 4,1 7,0 (kuva 1). Keskimääräiset ph-arvot ovat hieman nousseet kai- Copyright Pöyry Finland Oy

10,0 9,0 8,0 vosalueella kahteen edellisvuoteen verrattuna, mutta ympäristössä suuntaus on ollut pääosin laskeva. Keräinten ph:n ajalliset vaihtelut olivat vuonna 2012 melko suuria; ph-taso oli yleisesti korkeimmillaan kesäkuukausina (liite 2, kuva 1). Selvästi alhaisin ph-keskiarvo (4,7) todettiin vuosien 2009 2011 tavoin liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12. Keräimessä 1 ph oli korkein, keskiarvona 6,6. Em. keräimiä lukuun ottamatta vuoden 2012 pölytarkkailun keskimääräiset ph-arvot eivät juuri poikenneet sadeveden tavanomaisesta ph-tasosta, mikä on tyypillisesti alle ph 6. ph kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 2 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.1-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-9.9. 9.9.-8.10. 8.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.12-3.1.13 2008 2009 2010 2011 2012 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 ph 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.1-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-9.9. 9.9.-8.10. 8.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.12-3.1.13 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 1 Keräinten ph-arvojen vaihtelu vuosina 2008-2012. Copyright Pöyry Finland Oy

3 Taulukko 1 Keräinten ph-keskiarvot vuosina 2008-2012. Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu toukojoulukuulta. KESKIARVOT, ph 2008 2009 2010 2011 2012 kaivosalue kaivosalue Tehdasalue pöly 1 6,9 6,3 5,8 6,1 6,6 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,8 6,1 5,6 5,5 5,8 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 6,2 5,7 5,6 6,2 Liuotusalue E pöly 12 7,1 5,2 4,6 4,3 4,7 Liuotusalue E pöly 13 6,9 5,5 5,2 4,9 5,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,0 6,2 5,5 5,3 5,5 ympäristö ympäristö Pappila pöly 2 6,8 6,3 5,8 5,5 5,5 Pirttimäki pöly 3 6,6 6,4 5,7 5,8 5,6 Taattola pöly 4 7,1 6,3 5,7 5,8 5,5 Metsäpirtti pöly 5 6,9 6,2 5,5 5,8 5,7 Myllyniemi pöly 6 6,8 6,2 5,5 5,7 5,4 Sorsala pöly 7 6,8 6,3 5,8 5,7 5,6 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,6 6,6 5,7 6,0 5,5 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,8 6,3 5,7 5,9 5,6 Juuso pöly 15 6,7 6,5 5,7 5,8 5,6 Kalliojärvi pöly 16 6,7 6,2 5,7 5,5 5,5 Sähkönjohtavuusarvoissa oli edellisvuoden tavoin ajallista vaihtelua, mutta arvot olivat pääsääntöisesti alhaisempia kuin aikaisempina vuosina (kuva 2 ja 3, taulukko 2). Astioissa on käytetty puhdistettua vettä maaliskuusta 2009 lähtien. Korkeimmat sähkönjohtavuudet havaittiin elokuussa keräimissä 1, 14 ja 15, samaan aikaan suurien kiintoainepitoisuuksien kanssa. Pääosa keräimeen kertyneestä kiintoaineesta oli elokuussa orgaanista ainesta. Sähkönjohtavuuden avulla ei voida havaita pelkästään kaivoksen vaikutusta, vaan vaihtelu näyttää selittyvän myös muilla kaivostoiminnasta riippumattomilla tekijöillä, kuten orgaanisen aineksen määrällä. Kesällä näytteissä saattaa olla neulasia, lehtiä ja hyönteisiä, joista voi ainakin jossain määrin liueta sähkönjohtavuutta nostavia ioneja, ennen kuin ne poistetaan laboratoriossa. ms/m 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.1-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-9.9. 9.9.-8.10. Sähkönjohtavuus 229 8.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.12-3.1.13 pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 2 Keräinten sähkönjohtavuudet kaivosalueella 2008-2012. Copyright Pöyry Finland Oy

ms/m 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Sähkönjohtavuus 120 70 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.1-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-9.9. 9.9.-8.10. 8.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.12-3.1.13 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 4 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 3 Keräinten sähkönjohtavuudet kaivosalueen ympäristössä 2008-2012. Taulukko 2 Keräinten sähkönjohtavuuksien keskiarvot vuosina 2008-2012. Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. KESKIARVOT, Sähkönjohtavuus (ms/m) 2008 2009 2010 2011 2012 kaivosalue kaivosalue Tehdasalue pöly 1 10,6 7,2 3,5 4,4 4,6 Kipsisakka-allas NE pöly 10 11,4 4,2 19,6 1,8 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 10,0 4,5 2,3 1,5 1,8 Liuotusalue E pöly 12 11,9 7,1 6,8 8,0 3,3 Liuotusalue E pöly 13 11,3 5,0 3,6 3,6 2,6 Kuusilammen louhos NE pöly 14 14,2 5,9 5,1 2,5 4,6 ympäristö ympäristö Pappila pöly 2 11,8 10,5 4,5 2,1 1,8 Pirttimäki pöly 3 12,1 3,5 2,4 2,9 1,8 Taattola pöly 4 9,6 4,5 1,8 2,5 1,1 Metsäpirtti pöly 5 15,1 7,2 2,6 3,0 2,3 Myllyniemi pöly 6 9,9 4,7 3,1 1,6 1,1 Sorsala pöly 7 12,2 7,2 3,2 4,2 2,9 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 9,2 5,8 3,0 2,1 1,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 9,3 3,7 1,5 1,4 1,1 Juuso pöly 15 17,4 10,7 12,0 6,8 3,1 Kalliojärvi pöly 16 12,2 4,8 4,7 1,2 0,9 2.2 Kiintoaine Kiintoainelaskeumat (orgaaninen + epäorgaaninen aines) vaihtelivat välillä 0,05 20,4 g/m 2 /kk (kuva 4) eli laskeumat olivat jokseenkin samalla tasolla kuin edellisvuosina. Kiintoainelaskeumat ovat olleet v. 2008-2012 yleisesti selvästi suurempia kesäaikaan Copyright Pöyry Finland Oy

g/m 2 /kk 30 25 20 kuin talvikuukausina. Kesäkuukausina kiintoainelaskeumasta pääosa on ollut orgaanista alkuperää. (liite 3). Vuonna 2012 tarkkailun korkein kiintoainelaskeuma (20,4 g/m 2 /kk) todettiin jaksolla 19.7. 16.8. kaivosalueen ulkopuolella Kivijärven etelärannalla, noin 5 km kaivosalueesta lounaaseen (keräin 15). Samassa pisteessä on mitattu korkeita kiintoainepitoisuuksia myös aikaisempina kesinä. Yleistä tasoa suurempia kiintoainelaskeumia todettiin samaan aikaan myös keräimissä 1, 5, 7 ja 14 (kuva 4). Em. laskeumat olivat kuitenkin pääosin orgaanista ainesta (liite 3). Kiintoaine 35 Kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 5 15 10 5 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-22.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 g/m 2 /kk Kiintoaine 30 25 20 15 Ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 10 5 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-22.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 4 Kiintoainelaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2008-2012. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Epäorgaanisen aineksen laskeumat (hehkutusjäännös) ovat olleet yleisesti korkeampia kaivosalueella kuin kaivosalueen ulkopuolella (liite 3). Tarkkailun korkeimmat epäorgaanisen aineksen laskeumat todettiin jaksolla helmi- ja joulukuussa Kuusilammen avolouhoksen kaakkoispuolella keräimessä 14 (3,36 ja 2,55 g/m 2 /kk). Myös keräimissä 1 ja 12 todettiin kaivosalueella yleistä tasoa korkeampia laskeumia kesä- ja heinäkuussa (2,09 ja 2,49 g/m 2 /kk). Kaivoalueen ulkopuolella yleistä tasoa korkeammat laskeumat todettiin maalis- ja toukokuussa Tuhkakylän koululla keräimessä 9 (2,24 ja 2,30 g/m 2 /kk) sekä joulukuussa Pappilan keräimessä 2 (2,06 g/m 2 /kk). g/m 2 /kk 7 6 5 4 3 2 1 Hehkutusjäännös (epäorgaaninen aines) Kaivosalue Pöly01 Pöly10 Pöly11 Pöly12 Pöly13 Pöly14 0 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-22.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. g/m 2 /kk 7 6 5 4 3 2 1 2009 2010 2011 2012 Hehkutusjäännös (epäorgaaninen aines) Ympäristö Pöly02 Pöly03 Pöly04 Pöly05 Pöly06 Pöly07 Pöly08 Pöly09 Pöly15 Pöly16 0 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-22.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2009 2010 2011 2012 Kuva 5 Hehkutusjäännös kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2009-2012. Copyright Pöyry Finland Oy

Vuosina 2009-2012 epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut keskimäärin suurinta tehtaan, liuotusalueen ja avolouhoksen läheisyydessä keräimissä 1, 12, 13 ja 14. Kaivosalueen ulkopuolella epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut vuosina 2009 2012 keskimäärin suurinta Tuhkankylän koulun keräimessä 9. Keräin sijaitsee kaivosalueelle johtavan tien välittömässä läheisyydessä. Taulukko 3 Keräinten hehkutusjäännösten keskiarvot vuosina 2009-2012. KESKIARVOT, Hehkutusjäännös (g/m 2 /kk) 2009 2010 2011 2012 kaivosalue kaivosalue Tehdasalue pöly 1 1,5 1,8 1,4 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,4 0,7 0,3 0,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,4 0,3 0,3 0,2 Liuotusalue E pöly 12 1,5 0,9 0,9 0,7 Liuotusalue E pöly 13 1,3 0,9 1,0 0,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 1,0 1,0 1,6 1,0 ympäristö ympäristö Pappila pöly 2 0,3 0,3 0,2 0,4 Pirttimäki pöly 3 0,7 0,5 0,4 0,4 Taattola pöly 4 0,3 0,3 0,3 0,2 Metsäpirtti pöly 5 0,3 0,3 0,2 0,2 Myllyniemi pöly 6 0,5 0,7 0,4 0,3 Sorsala pöly 7 0,3 0,3 0,3 0,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,2 0,2 0,4 0,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,8 0,7 0,9 0,9 Juuso pöly 15 0,3 0,2 0,1 0,2 Kalliojärvi pöly 16 0,1 0,3 0,2 0,2 Kiintoainelaskeumalle ei nykyisin ole olemassa raja- tai ohjearvoja. Aikaisemmin viihtyvyyshaittarajana käytettiin 10 g/m 2 /kk, mutta tämä raja on kumottu jo 80 -luvulla. Todennäköisesti huomattavasti pienemmätkin laskeumat koetaan viihtyvyyttä alentavana. Talvivaaran kaivoksen pölytarkkailussa todetut laskeumat ovat olleet usein orgaanista alkuperää. Kaivostoimintoihin selvästi viittaavaa epäorgaanista laskeumaa on kuitenkin todettu kaivosalueella sekä jossain määrin myös kaivosalueen ulkopuolella, lähinnä kaivokselle vievän tien läheisyydessä ja avolouhoksen läheisyydessä. Kaivosalueella havaitut maksimipitoisuudet ja keskiarvot pienenivät vuonna 2012. Muutoin laskeumissa ei tarkkailun aikana v. 2009-2012 ole todettu selviä kehityssuuntia. 7 2.3 Metallit Laskeumakeräimistä kootuista vesinäytteistä määritettiin nikkelin, kuparin, koboltin, sinkin, raudan ja rikin pitoisuudet. Rauta- ja rikkipitoisuudet on määritetty heinäelokuusta 2011 lähtien. Vuosien 2008-2012 metallitulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuonna 2008 tuloksista on poistettu laskennallisesti verkostoveden vaikutus pitoisuuksiin. Määritykset on tehty maaliskuusta 2009 lähtien puhdistetusta vedestä, jolloin on saatu selville todelliset metallilaskeumat. Metallilaskeumille ei ole ohje- tai raja-arvoja. Vertailuna tulosten tulkinnassa on käytetty muita Suomessa tehtyjä laskeumatutkimuksia ja -seurantoja. Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 Suomen metsätalousmaille rikkilaskeumalle on asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi 0,3 g/m 2 /v. Copyright Pöyry Finland Oy

2.3.1 Nikkeli 25 20 15 Nikkelilaskeumat olivat vuonna 2012 kaivosalueella keskimäärin 0,44 5,12 mg/m 2 /kk ja ympäristön seurantapisteissä 0,28 0,51 mg/m 2 /kk (taulukko 4). Yleistä tasoa selvästi suurempia laskeumia mitattiin vuosien 2009 2011 tavoin kaivosalueen keräimestä 12 (max. 13,37 mg/m 2 /kk). Keräimissä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli) ja 13 (liuotusalueen itäpuoli) on aiemmin tavattu suuria pitoisuuksia sekä huomattavaa ajallista vaihtelua, mutta vuonna 2012 pitoisuudet olivat pienentyneet (kuva 6). Kaivosalueen havaintopaikoista alhaisimmat nikkelilaskeumat todettiin aikaisempaan tapaan tehtaan luoteispuolella sijaitsevissa keräimissä 10 ja 11. mg/m 2 /kk Nikkeli kaivosalue 30 pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 8 10 5 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2 2008 2009 2010 2011 2012 mg/m 2 /kk Nikkeli ympäristö 12 pöly 2 pöly 3 10 pöly 4 pöly 5 pöly 6 8 pöly 7 pöly 8 6 pöly 9 pöly 15 4 pöly 16 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 6 Nikkelilaskeuma kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2008-2012. Ympäristön seurantapisteissä keskimääräiset nikkelilaskeumat olivat pääosin alle 1 mg/m 2 /kk. Vuoden 2012 ympäristön seurantapisteiden korkeimmat nikkelilaskeumat todettiin jaksoilla 24.5. 20.6. keräimessä 3 (2,79 mg/m 2 /kk) ja 2.2. 1.3. keräimessä 16 Copyright Pöyry Finland Oy

(1,32 mg/m 2 /kk). Nikkelilaskeumat olivat vuonna 2012 sekä kaivosalueella että ympäristössä pienempiä tai samaa tasoa kuin vuosina 2009 2011. Taulukko 4 Nikkelilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina 2008-2012. Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. KESKIARVOT, Nikkeli (mg/m 2 /kk) 2008 2009 2010 2011 2012 Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 1,3 4,0 5,5 6,9 2,9 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,1 1,0 1,0 1,1 0,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,2 0,6 0,6 1,2 0,5 Liuotusalue E pöly 12 0,3 4,3 4,1 13,6 5,1 Liuotusalue E pöly 13 0,3 3,2 3,1 5,6 1,7 Kuusilammen louhos NE pöly 14 1,4 2,8 3,0 2,0 0,8 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,1 0,5 0,6 0,8 0,3 Pirttimäki pöly 3 0,2 1,4 1,1 1,5 0,5 Taattola pöly 4 0,4 0,9 1,0 0,8 0,3 Metsäpirtti pöly 5 0,1 1,2 1,2 0,9 0,3 Myllyniemi pöly 6 0,5 1,0 1,2 0,9 0,5 Sorsala pöly 7 0,2 0,5 0,6 0,6 0,4 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,0 0,2 0,2 0,5 0,3 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,3 0,3 0,3 0,4 0,3 Juuso pöly 15 0,0 0,2 0,3 0,3 0,3 Kalliojärvi pöly 16 0,1 0,3 0,3 0,7 0,4 9 Kuormitetulla alueella Harjavallassa nikkelilaskeuma on ollut vuosina 2008 2011 keskimäärin tasoa 6-8 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa nikkelilaskeumat olivat vuonna 2011 pieniä ja pääosin alle 0,1-0,2 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Torniossa nikkelilaskeumat ovat yhtä mittausjaksoa (0,6 mg/m 2 /kk) lukuun ottamatta olleet ajanjaksolla 5/03 1/04 noin 0,2 mg/m 2 /kk (Alaviippola, ym. 2007). Talvivaaran kaivosalueella nikkelilaskeumat olivat pääasiassa suurempia kuin Torniossa ja Raahessa, mutta pienempiä kuin Harjavallassa. Asuinalueella Harjavallassa nikkelilaskeuma on ollut vuosina 2008 2011 keskimäärin tasoa 2-3 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen nikkelilaskeuma vuosina 1976 1993 on ollut 0,018 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Ilmatieteen laitos on seurannut nikkelilaskeumaa sadevedessä (Alaviippola ym. 2007). Pallaksen Matorovan tausta-asemalla sadeveden nikkelilaskeuma on ollut vuosina 2000-2004 maksimissaan noin 0,045 mg/m 2 /kk. Matorovan sekä lähempänä Talvivaaraa sijaitsevien Oululangan ja Hietajärven tausta-asemien vuosilaskeumat ovat olleet 2000 2004 seurannoissa noin 0,06-0,18 mg/m 2 /v ja maksimissaan 0,0125-0,015 mg/m 2 /kk. Talvivaaran kaivospiirin ulkopuolisilla havaintopaikoilla nikkelilaskeumat olivat vuonna 2012 pääosin alhaisempia kuin Harjavallassa asuinalueella vuosina 2008 2011, mutta selvästi isompia kuin em. taustaasemilla. Liitteessä 4.1 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v. 2011) keskimääräisen nikkelilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella interpoloitu alueellinen jakauma. Interpolointimenetelmänä on käytetty Natural neighbormenetelmää. Kyseinen menetelmä perustuu vain arvojen laskennalliseen jakaumaan, eikä se huomioi esimerkiksi ympäristön olosuhteita, kuten tuulia tai maastonmuotoja. Copyright Pöyry Finland Oy

2.3.2 Kupari 10 8 6 Kuparilaskeumat olivat pääasiassa melko pieniä sekä kaivosalueella että ympäristössä (kuva 7, taulukko 5). Suurin yksittäinen laskeuma (2,58 mg/m 2 /kk) mitattiin jaksolla 19.7. 16.8.12 Kuusilammen louhoksen kaakkoispuolella keräimessä 14. mg/m 2 /kk Kupari kaivosalue 15 12 pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 10 4 2 4 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 mg/m 2 /kk Kupari ympäristö 76 19 12 18 pöly 2 pöly 3 pöly 4 10 pöly 5 pöly 6 8 pöly 7 pöly 8 pöly 9 6 pöly 15 pöly 16 2 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 7 Kuparilaskeuma kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2008-2012. Kuparilaskeumat olivat vuonna 2012 sekä kaivosalueella että ympäristössä pienempiä kuin vuosina 2009 2011. Vuonna 2012 kuparilaskeumat olivat keskimäärin korkeimpia tehdasalueen keräimessä 1 (keskiarvo 1,2 mg/m 2 /kk). Muissa keräimissä keskiarvo oli alle 1 mg/m 2 /kk. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 5 Kuparilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina 2008-2012. Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. KESKIARVOT, Kupari (mg/m 2 /kk) 2008 2009 2010 2011 2012 Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 0,2 2,8 3,3 1,7 1,2 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,5 0,6 0,7 0,5 0,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,0 1,0 1,1 0,5 0,2 Liuotusalue E pöly 12 0,0 1,5 1,5 1,3 0,8 Liuotusalue E pöly 13 0,9 1,7 1,6 1,1 0,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,1 1,7 1,9 0,9 0,6 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,0 7,2 7,3 0,5 0,2 Pirttimäki pöly 3 0,0 0,9 0,8 0,7 0,3 Taattola pöly 4 0,3 0,6 0,7 0,5 0,2 Metsäpirtti pöly 5 0,0 0,6 0,6 0,5 0,2 Myllyniemi pöly 6 0,1 0,7 0,9 0,6 0,2 Sorsala pöly 7 0,1 0,5 0,6 0,6 0,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,1 0,4 0,4 0,5 0,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,1 0,3 0,4 0,4 0,2 Juuso pöly 15 0,2 0,9 1,0 0,8 0,3 Kalliojärvi pöly 16 0,0 1,9 1,9 0,6 0,2 Kuormitetulla alueella Harjavallassa kuparilaskeuma on ollut vuosina 2008 2011 keskimäärin tasoa 12 32 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa kuparilaskeumat olivat vuonna 2011 pieniä ja pääosin alle 1 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Vuonna 2012 Talvivaaran kaivosalueen kuparilaskeumat olivat samalla tasolla kuin Raahessa 2011 sekä selvästi pienempiä kuin kuormitetulla alueella Harjavallassa. Asuinalueella Harjavallassa kuparilaskeuma on ollut vuosina 2008 2011 keskimäärin tasoa 6-9 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen kuparilaskeuma vuosina 1976 1993 on ollut 0,099 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kuparilaskeumat ovat olleet kuormittamattomilla alueilla vuosina 1996 2000 Lapissa 0,03-0,04 mg/m 2 /kk (Mähönen 2002). Talvivaaran kaivosalueen ulkopuolisilla keräimillä kuparilaskeumat olivat vuonna 2012 korkeampia kuin em. kuormittamattomilla alueilla. Sen sijaan kuparilaskeumat jäivät selvästi Harjavallassa asuinalueella vuosina 2008 2011 todettuja laskeumia pienemmiksi. Liitteessä 4.2 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v.2011) keskimääräisen kuparilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. 2.3.3 Koboltti Koboltin laskeumat jäivät vuonna 2012 kaivosalueella alle 0,5 mg/m 2 /kk ja ympäristössä alle 0,3 mg/m 2 /kk (kuva 8). Keräimiä 10 ja 11 lukuun ottamatta laskeumat olivat keskimäärin jonkin verran suurempia kaivosalueella kuin sen ulkopuolella (taulukko 6). Tarkkailun korkeimmat kobolttilaskeumat (0,42 ja 0,29 mg/m 2 /kk) todettiin liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12, jossa myös muut määritetyt metallilaskeumat olivat koholla. Keräimen 12 kobolttilaskeuma oli korkein vuonna 2011 (kuva 8, taulukko 6), mutta muutoin kobolttilaskeumissa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia kaivosalueella tai sen ympäristössä. Copyright Pöyry Finland Oy

12 mg/m 2 /kk Koboltti kaivosalue 0,95 0,6 pöly 1 pöly 10 pöly 11 0,5 pöly 12 pöly 13 0,4 pöly 14 0,3 0,2 0,1 0,0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 mg/m 2 /kk 0,6 0,5 0,4 0,3 Koboltti ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 0,2 0,1 0,0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 8 Kobolttilaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2008-2012. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6 Kobolttilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina 2008-2012. Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. 13 KESKIARVOT, Koboltti (mg/m 2 /kk) 2008 2009 2010 2011 2012 Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 0,05 0,19 0,21 0,21 0,10 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,01 0,03 0,03 0,04 0,02 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,01 0,03 0,03 0,04 0,02 Liuotusalue E pöly 12 0,02 0,14 0,13 0,30 0,15 Liuotusalue E pöly 13 0,01 0,15 0,09 0,16 0,08 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,06 0,14 0,08 0,09 0,05 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,00 0,02 0,02 0,03 0,01 Pirttimäki pöly 3 0,01 0,06 0,04 0,05 0,02 Taattola pöly 4 0,02 0,04 0,03 0,03 0,01 Metsäpirtti pöly 5 0,01 0,01 0,02 0,03 0,01 Myllyniemi pöly 6 0,02 0,04 0,04 0,04 0,02 Sorsala pöly 7 0,01 0,02 0,03 0,03 0,03 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,05 0,02 0,03 0,04 0,03 Juuso pöly 15 0,00 0,01 0,01 0,02 0,01 Kalliojärvi pöly 16 0,01 0,01 0,01 0,03 0,01 2.3.4 Sinkki Liitteessä 4.3 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v.2011) keskimääräisen kobolttilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. Vuonna 2012 sinkkilaskeumat olivat tehdasalueen eri keräimissä keskiarvoina 2,66 14,28 mg/m 2 /kk. Kolmen edellisvuoden tapaan sinkkilaskeumat olivat suurimmat kaivosalueen keräimissä 1, 12 ja 13. Kaivosalueen ulkopuolella sinkkilaskeumat olivat vuonna 2012 keskiarvoina 1,00 2,31 mg/m 2 /kk ja selvästi kaivosaluetta alhaisempia (kuva 9, taulukko 7). Korkein sinkkilaskeuma todettiin kaivosalueelta itään sijaitsevalla Pirttimäen keräimellä 3 jaksolla 24.5. 20.6. (12,91 mg/m 2 /kk). Tällöin myös keräimen 3 epäorgaaninen laskeuma (1,05 g/m 2 /kk) oli suurempi kuin muilla jaksoilla (vuosikeskiarvo 0,42 g/m 2 /kk), mikä viittaa kaivosperäiseen lähteeseen. Kivijärven eteläpuolella sijaitsevalla keräimellä (Juuso 15) todettiin yksi kohonnut laskeuma (6,63 mg/m 2 /kk). Kaivosalueen keskimääräiset sinkkilaskeumat ovat olleet tarkkailun aikana nousussa vuoteen 2011 saakka, mutta kääntyivät laskuun vuonna 2012 (taulukko 7). Ympäristön sinkkilaskeumat olivat keskimäärin alhaisempia kuin vuonna 2011. Copyright Pöyry Finland Oy

14 mg/m 2 /kk Sinkki kaivosalue 70 pöly 1 pöly 10 60 pöly 11 pöly 12 50 pöly 13 pöly 14 40 30 20 10 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 mg/m 2 /kk 40 35 30 25 20 15 Sinkki ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 10 5 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-4.1. 4.1.-3.2. 3.2.-3.3. 3.3.-31.3. 31.3.-29.4. 28.4.-27.5. 26.5.-22.6. 22.6.-23.7. 21.7.-19.8. 19.8.-16.9. 15.9.-14.10. 14.10.-9.11. 9.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-4.3. 3.3.-31.3. 31.3.-28.4. 28.4.-26.5. 26.5.-23.6. 23.6.-21.7. 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 9 Sinkkilaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2008-2012. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 7 Sinkkilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina 2008-2012. Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. 15 KESKIARVOT, Sinkki (mg/m 2 /kk) 2008 2009 2010 2011 2012 Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 2,57 10,5 15,7 20,9 14,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,94 2,21 3,93 4,33 3,83 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,78 2,09 3,39 4,60 2,66 Liuotusalue E pöly 12 0,61 9,86 17,8 32,9 13,9 Liuotusalue E pöly 13 1,06 7,33 8,04 15,2 5,08 Kuusilammen louhos NE pöly 14 2,43 6,14 6,01 6,44 3,00 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,81 4,67 3,63 2,69 1,63 Pirttimäki pöly 3 1,37 3,33 4,03 2,80 2,31 Taattola pöly 4 1,09 2,15 4,99 2,59 1,15 Metsäpirtti pöly 5 0,84 1,55 3,76 2,03 1,26 Myllyniemi pöly 6 1,03 2,18 4,23 3,63 1,43 Sorsala pöly 7 0,97 1,54 2,68 2,95 1,39 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 1,80 1,21 3,06 1,55 1,00 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,84 1,42 4,54 2,21 1,80 Juuso pöly 15 1,78 2,03 2,63 2,11 1,47 Kalliojärvi pöly 16 0,61 1,56 2,83 2,30 1,50 Kuormitetulla alueella Harjavallassa sinkkilaskeuma on ollut vuosina 2008 11 keskimäärin tasoa 1-3 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa sinkkilaskeuma vaihteli eri havaintopaikoilla vuonna 2011 välillä 1 4,3 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Talvivaaran kaivosalueella sinkkilaskeumat olivat vuonna 2012 pääosin Raahen ja Harjavallan alueiden tasoa, mutta keräinten 1 ja 12 laskeumat olivat selvästi vertailuarvoja suurempia. Asuinalueella Harjavallassa sinkkilaskeuma on ollut vuosina 2008 11 keskimäärin tasoa 0,8-1,3 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen sinkkilaskeuma vuosina 1976 1993 on ollut 0,19 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kaivosalueen ulkopuolella sinkkilaskeumat olivat vuonna 2012 pääosin Harjavallan asuinalueella todetulla tasolla. Keräinten 2, 3 ja 9 laskeumat olivat jonkin verran vertailuarvoja suurempia. Liitteessä 4.4 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v. 2011) keskimääräisen sinkkilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. 2.3.5 Rikki Rikkilaskeumia on tarkkailtu ensimmäisen kerran jaksolla 21.7. 18.8.11, jolloin rikkipitoisuudet määritettiin vain keräimistä 1, 3 ja 8. Seuranta lisättiin kaikille keräimille 18.8.11 lähtien. Rikkilaskeumat vaihtelivat vuonna 2012 kaivosalueella välillä 0,01 0,74 g/m 2 /kk ja sen ulkopuolella välillä 0,01 0,63 g/m 2 /kk. Rikkilaskeumat olivat suurimpia tehtaan ja liuotusalueen läheisillä keräimillä 1, 12, 13 ja 14. Jaksolla 19.7. 16.8. rikkilaskeumat olivat koholla sekä kaivosalueella että ympäristössä (kuva 10). Copyright Pöyry Finland Oy

g/m 2 /kk Rikki kaivosalue 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 0,0 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 2011 2012 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 g/m 2 /kk Rikki ympäristö pöly 2 1,0 pöly 3 0,9 pöly 4 0,8 pöly 5 0,7 pöly 6 0,6 pöly 7 pöly 8 0,5 pöly 9 0,4 pöly 15 0,3 pöly 16 0,2 21.7.-18.8. 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 2011 2012 Kuva 10 Rikkilaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2011-2012. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 8.11.-5.12. 16 5.12.-3.1. 5.12.-3.1. Copyright Pöyry Finland Oy

17 Taulukko 8 Rikkilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina 2011-2012. Vuoden 2011 keskiarvo on laskettu heinäjoulukuulta. KESKIARVOT, Rikki (g/m 2 /kk) heinä-joulu 2011 2012 Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 0,27 0,15 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,09 0,05 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,11 0,05 Liuotusalue E pöly 12 0,27 0,14 Liuotusalue E pöly 13 0,17 0,10 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,11 0,10 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,08 0,05 Pirttimäki pöly 3 0,12 0,05 Taattola pöly 4 0,08 0,03 Metsäpirtti pöly 5 0,09 0,06 Myllyniemi pöly 6 0,11 0,03 Sorsala pöly 7 0,10 0,06 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,11 0,03 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,07 0,03 Juuso pöly 15 0,04 0,08 Kalliojärvi pöly 16 0,08 0,03 Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 on Suomen metsätalousmaiden rikkilaskeumalle asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi 0,3 g/m 2 /v (0,025 g/m 2 /kk). Kesää lukuun ottamatta Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikkojen rikkilaskeumat olivat pääosin samalla tasolla kuin em. tavoitearvo. Kaivoalueella havaintopaikkojen rikkilaskeumat olivat pääosin korkeampia kuin tavoitetaso. Liitteessä 4.5 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna jakso 18.8.11 5.1.2012) keskimääräisen rikkilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. 2.3.6 Rauta Rautalaskeumaa on tarkkailtu 18.8.11 lähtien. Laskeumat vaihtelivat vuonna 2012 kaivosalueella välillä 4,38 340 mg/m 2 /kk ja sen ulkopuolella välillä 2,53 77,18 mg/m 2 /kk. Laskeumissa oli huomattavaa ajallisista ja paikallista vaihtelua. Monen muun määritetyn metallin tavoin myös rautalaskeumat olivat suurimpia keräimillä 1, 12 ja 14 (kuva 11). Copyright Pöyry Finland Oy

18 mg/m 2 /kk Rauta kaivosalue 240 340 pöly 1 220 pöly 10 200 180 pöly 11 160 pöly 12 140 pöly 13 120 100 pöly 14 80 60 40 20 0 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2011 2012 mg/m 2 /kk 80 70 60 50 40 30 20 10 Rauta ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 0 18.8.-15.9. 15.9.-13.10. 13.10.-10.11. 10.11.-8.12. 8.12.-5.1. 5.1.-2.2. 2.2.-1.3. 1.3.-29.3. 29.3.-26.4. 26.4.-24.5. 24.5.-20.6. 20.6.-19.7. 19.7.-16.8. 16.8.-13.9. 13.9.-11.10. 11.10.-8.11. 8.11.-5.12. 5.12.-3.1. 2011 2012 Kuva 11 Rautalaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina 2011-2012. Copyright Pöyry Finland Oy

19 Taulukko 9 Rautalaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina 2011-2012. Vuoden 2011 keskiarvo on laskettu heinäjoulukuulta. KESKIARVOT, Rauta (mg/m 2 /kk) heinä-joulu 2011 2012 Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 93 62 Kipsisakka-allas NE pöly 10 13 14 Kipsisakka-allas NE pöly 11 12 11 Liuotusalue E pöly 12 82 65 Liuotusalue E pöly 13 47 33 Kuusilammen louhos NE pöly 14 28 63 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 5,8 16 Pirttimäki pöly 3 15 22 Taattola pöly 4 10 10 Metsäpirtti pöly 5 6,2 7,8 Myllyniemi pöly 6 18 17 Sorsala pöly 7 12 10 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,6 6,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 16 23 Juuso pöly 15 4,7 5,3 Kalliojärvi pöly 16 6,8 8,0 Rautalaskeumat ovat olleet Harjavallassa kuormitetulla alueella vuosina 2008 2011 keskimäärin 33 72 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa rautalaskeumat olivat eri pisteillä 4 71 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Talvivaaran kaivosalueella vuoden 2012 laskeumat olivat keskimäärin (11 65 mg/m 2 /kk) samaa tasoa kuin kuormitetulla alueella Harjavallassa ja Raahessa. Rautalaskeumat ovat olleet Harjavallassa asuinalueella vuosina 2008 2011 keskimäärin 17 27 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikoilla vuoden 2012 keskimääräiset laskeumat (5,3 23 mg/m 2 /kk) olivat em. asuinalueen tasolla. Liitteessä 4.6 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna jakso 18.8.11 5.1.2012) keskimääräisen rautalaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. 3 YHTEENVETO Pölylaskeumaa tarkkailtiin yhteensä 16 kohteessa kaivospiirin alueella ja sen ulkopuolella. Pölytarkkailussa 2012 todetut kiintoainelaskeumat olivat pääosin samaa tasoa kuin vuosina 2008 2011. Kiintoainelaskeumat ovat olleet yleisesti selvästi suurempia kesäaikaan, jolloin laskeumasta suurin osa on kuitenkin ollut orgaanista alkuperää. Epäorgaanisen aineksen laskeumat ovat olleet yleisesti suurempia kaivosalueella kuin sen ulkopuolella. Kaivostoimintoihin viittaavan epäorgaanisen aineksen laskeuma oli vuonna 2012 keskimäärin suurin tehdasalueen, liuotusalueiden ja avolouhoksen läheisyydessä sijaitsevissa keräimissä (1, 12 ja 14), joissa todettiin myös vuoden 2012 korkeimmat yksittäisen jakson laskeumat. Kaivosalueen kaikissa keräimissä epäorgaanisen aineksen laskeumat ovat olleet lievässä laskussa. Kaivosalueen ulkopuolella laskeumissa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia. Epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut vuosina 2009 2012 keskimäärin suurinta Tuhkankylän koulun keräimessä 9, ja jopa korkeam- Copyright Pöyry Finland Oy

malla tasolla kuin kaivosalueella. Keräin sijaitsee kaivosalueelle johtavan tien välittömässä läheisyydessä. Nikkelin, kuparin, sinkin ja koboltin sekä loppukesästä 2011 lähtien määritettyjen rikin ja raudan laskeumat ovat olleet yleisesti suurempia kaivosalueella kuin sen ulkopuolella. Metallilaskeumat olivat vuonna 2012 keskimäärin suurimpia tehdas- ja liuotusalueiden läheisyydessä (1, 12, 13 ja 14). Kaivosalueen ulkopuolella metallilaskeumat olivat suurimpia kaivosalueen itäpuolella keräimessä 3, sekä Tuhkankylän koulun keräimessä 9. Nikkeli-, kupari-, koboltti- ja sinkkilaskeumat ovat pienentyneet vuonna 2012 kaikin paikoin edellisvuodesta sekä kaivosalueella että ympäristössä. Kobolttilaskeumat ovat olleet koko tarkkailun ajan selvästi muita metallilaskeumia alhaisempia. Sinkkilaskeumien ajallinen ja paikallinen vaihtelu oli suurempaa kuin muilla metalleilla, joskin vaihtelu oli pienentynyt vuodesta 2011. Suurimmat sinkkilaskeumat mitattiin pääosin samaan aikaan ja samoista keräimistä kuin suurimmat nikkelilaskeumat. Rauta- ja rikkilaskeumia on määritetty vasta loppukesästä 2011 lähtien. Raudan osalta ei ole vielä nähtävissä kehityssuuntia, joskin raudan laskeumat ovat suurempia kaivosalueella kuin ympäristössä. Myös rikkilaskeumat ovat suurempia kaivosalueella kuin ympäristössä. Rikkilaskeumat ovat selvästi suurempia kesäaikaan kuin talvella. Metallilaskeumille ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja. Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 Suomen metsätalousmaille rikkilaskeumalle on asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi 0,3 g/m 2 /v. Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikkojen rikkilaskeumat olivat kesää lukuun ottamatta pääosin samalla tasolla kuin tavoitearvo. 20 4 VIITTEET Alaviippola, B., Pietarila, H., Hakola, H. Hèllen, H. & Salmi, T. (2007). Ilmanlaadun alustava arviointi suomessa arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet). Ilmatieteen laitos. Anttila M. & Roininen R. 2011. Harjavallan ilmanlaaturaportti 2011. Boliden Harjavalta Oy, Harjavallan kaupunki. Labtium Oy 2012. Ilmanlaadun mittaukset Raahen alueella vuonna 2011. Mähönen, O. (toim.) 2002. AMP II Lapin ympäristön tila ja ihmisen terveys. Suomen ympäristö 581. Soveri, J. & Peltonen, K. 1996. Lumen ainepitoisuudet ja talviaikainen laskeuma Suomessa vuosina 1976 1993. Suomen ympäristö 6. Copyright Pöyry Finland Oy

Tehdasalue 0 750 1500 m Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012 1:75 000

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 5.1.-2.2.12 28 d keräimet 1-16 Havaintoasema Zn Fe Rikki ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,7 2,4 30 1,35 1,45 1,9 0,09 0,09 28,0 1,26 1,35 110 4,95 5,30 45 2,03 2,17 0,06 0,003 0,003 380 17,1 18,3 1800 81,0 86,8 2,70 0,122 0,130 Pappila pöly 2 5,3 0,66 1,1 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 4,6 0,21 0,23 2,1 0,10 0,10 0,06 0,003 0,003 23 1,05 1,13 56 2,57 2,75 0,26 0,012 0,013 Pirttimäki pöly 3 4,9 0,92 2,2 0,11 0,11 1,2 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,16 3,1 0,15 0,16 0,06 0,003 0,003 13 0,63 0,67 76 3,67 3,93 0,22 0,011 0,011 Taattola pöly 4 4,8 0,92 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 4,1 0,19 0,20 2,9 0,13 0,14 0,06 0,003 0,003 23 1,04 1,12 75 3,41 3,65 0,28 0,013 0,014 Metsäpirtti pöly 5 4,9 0,70 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 2,7 0,13 0,14 0,06 0,003 0,003 20 0,95 1,01 54 2,55 2,73 0,23 0,011 0,012 Myllyniemi pöly 6 4,8 0,92 1,9 0,08 0,09 1,0 0,04 0,05 1,2 0,05 0,06 6,8 0,30 0,32 3,3 0,15 0,16 0,06 0,003 0,003 29 1,28 1,37 98 4,33 4,64 0,33 0,015 0,016 Sorsala pöly 7 4,9 0,79 1,2 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 2,8 0,13 0,14 0,06 0,003 0,003 21 1,01 1,08 50 2,39 2,56 0,23 0,011 0,012 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,5 0,63 1,4 0,07 0,08 1,1 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 3,0 0,15 0,16 1,8 0,09 0,10 0,06 0,003 0,003 23 1,18 1,26 50 2,57 2,75 0,20 0,010 0,011 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,3 0,93 3,8 0,18 0,19 1,1 0,05 0,06 2,7 0,13 0,14 3,0 0,14 0,15 3,9 0,18 0,20 0,06 0,003 0,003 34 1,60 1,71 87 4,09 4,39 0,24 0,011 0,012 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,0 0,74 2,2 0,10 0,11 1,0 0,05 0,05 1,7 0,08 0,09 13 0,62 0,66 5,6 0,27 0,28 0,06 0,003 0,003 75 3,56 3,81 160 7,59 8,14 0,47 0,022 0,024 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,7 1,1 4,6 0,23 0,25 1,0 0,05 0,05 3,6 0,18 0,19 19 0,95 1,02 5,9 0,29 0,32 0,06 0,003 0,003 67 3,34 3,58 280 14,0 15,0 0,58 0,029 0,031 Liuotusalue E pöly 12 4,7 1,7 4,1 0,17 0,18 1,0 0,04 0,04 3,2 0,13 0,14 48 1,98 2,13 13 0,54 0,58 0,06 0,002 0,003 130 5,4 5,76 460 19,0 20,4 1,20 0,050 0,053 Liuotusalue E pöly 13 4,8 1,1 2,7 0,12 0,13 1,0 0,04 0,05 2,4 0,11 0,11 18 0,80 0,85 8,9 0,39 0,42 0,06 0,003 0,003 53 2,34 2,51 230 10,2 10,9 0,55 0,024 0,026 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,9 0,85 18 0,83 0,89 1,3 0,06 0,06 17,0 0,78 0,84 8,7 0,40 0,43 5,6 0,26 0,28 0,06 0,003 0,003 27 1,24 1,33 560 25,8 27,6 0,34 0,016 0,017 Juuso pöly 15 4,9 0,76 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 2,2 0,11 0,11 0,06 0,003 0,003 13 0,62 0,67 50 2,39 2,56 0,19 0,009 0,010 Kalliojärvi pöly 16 5,0 0,68 1,3 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 4,8 0,22 0,24 2,5 0,12 0,12 0,06 0,003 0,003 17 0,79 0,85 80 3,71 3,98 0,24 0,011 0,012 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 15.3.2012 Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

Zn Fe Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 2.2.-1.3.12 28 d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,0 4,7 42 1,22 1,31 1,9 0,06 0,06 40,0 1,16 1,25 150 4,37 4,68 78 2,27 2,43 7,10 0,207 0,222 460 13,4 14,4 3400 99 106 5,40 0,157 0,169 Pappila pöly 2 5,6 0,76 1,8 0,06 0,07 1,0 0,04 0,04 1,2 0,04 0,05 5,2 0,19 0,20 4,1 0,15 0,16 0,12 0,004 0,005 29 1,05 1,12 110 3,97 4,25 0,48 0,017 0,019 Pirttimäki pöly 3 4,8 0,81 2,9 0,14 0,15 1,4 0,07 0,07 1,5 0,07 0,08 3,9 0,19 0,20 4,3 0,20 0,22 0,06 0,003 0,003 15 0,71 0,77 110 5,24 5,62 0,35 0,017 0,018 Taattola pöly 4 5,0 0,75 5,6 0,17 0,18 1,0 0,03 0,03 4,9 0,15 0,16 6,3 0,19 0,21 4,4 0,14 0,14 0,20 0,006 0,007 21 0,65 0,69 230 7,07 7,58 0,40 0,012 0,013 Metsäpirtti pöly 5 5,9 1,2 5,2 0,23 0,25 5,2 0,23 0,25 1,0 0,04 0,05 15 0,66 0,71 8,5 0,37 0,40 0,50 0,022 0,024 37 1,63 1,74 290 12,8 13,7 0,59 0,026 0,028 Myllyniemi pöly 6 4,8 1,2 18,0 0,72 0,77 1,6 0,06 0,07 17,0 0,68 0,73 22 0,88 0,94 9,8 0,39 0,42 0,89 0,036 0,038 54 2,16 2,31 730 29,1 31,2 0,82 0,033 0,035 Sorsala pöly 7 5,1 1,0 8,4 0,34 0,37 1,4 0,06 0,06 7,0 0,29 0,31 13 0,53 0,57 6,1 0,25 0,27 0,41 0,017 0,018 31 1,26 1,35 380 15,5 16,6 0,49 0,020 0,021 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,8 0,98 1,5 0,08 0,08 1,3 0,07 0,07 1,0 0,05 0,05 3,0 0,15 0,16 3,6 0,18 0,20 0,06 0,003 0,003 13 0,66 0,71 50 2,56 2,74 0,34 0,017 0,019 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,0 0,92 9,0 0,38 0,41 1,7 0,07 0,08 7,3 0,31 0,33 11 0,47 0,50 6,7 0,28 0,30 0,41 0,017 0,019 26 1,10 1,18 290 12,3 13,2 0,41 0,017 0,019 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,6 1,2 2,3 0,11 0,11 1,0 0,05 0,05 1,5 0,07 0,07 8,1 0,37 0,40 6,0 0,28 0,30 0,15 0,007 0,007 54 2,49 2,66 140 6,44 6,90 0,74 0,034 0,036 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 1,9 5,0 0,34 0,36 1,0 0,07 0,07 4,0 0,27 0,29 19 1,28 1,37 4,9 0,33 0,35 0,54 0,036 0,039 96 6,45 6,91 260 17,5 18,7 0,73 0,049 0,053 Liuotusalue E pöly 12 4,5 2,6 8,3 0,23 0,24 1,0 0,03 0,03 7,5 0,20 0,22 110 3,00 3,22 35 0,96 1,02 3,70 0,101 0,108 270 7,37 7,89 1000 27,3 29,2 2,20 0,060 0,064 Liuotusalue E pöly 13 4,9 1,3 8,2 0,25 0,27 1,0 0,03 0,03 7,5 0,23 0,25 36 1,11 1,19 17 0,53 0,56 1,40 0,043 0,046 91 2,82 3,02 680 21,1 22,6 0,99 0,031 0,033 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,2 1,0 80 3,34 3,58 5,4 0,23 0,24 75,0 3,13 3,36 53 2,21 2,37 28 1,17 1,25 5,20 0,217 0,233 170 7,10 7,60 7600 317 340 1,10 0,046 0,049 Juuso pöly 15 4,7 0,98 1,6 0,08 0,08 1,4 0,07 0,07 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 4,5 0,22 0,23 0,06 0,003 0,003 11 0,53 0,57 50 2,40 2,57 0,28 0,013 0,014 Kalliojärvi pöly 16 6,0 1,1 6,6 0,37 0,40 1,9 0,11 0,11 4,7 0,26 0,28 22 1,24 1,32 8,4 0,47 0,51 0,87 0,049 0,052 62 3,49 3,73 210 11,8 12,6 0,73 0,041 0,044 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 12.4.2012 Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 1.-29.3.12 28 d keräimet 1-16 Havaintoasema Zn Fe Rikki ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,8 4,7 32 1,06 1,14 2,3 0,08 0,08 29,0 0,96 1,03 90 2,99 3,20 31 1,03 1,10 4,10 0,136 0,146 430 14,3 15,3 1600 53,1 56,9 2,30 0,076 0,082 Pappila pöly 2 5,3 0,78 2,4 0,09 0,10 1,1 0,04 0,04 1,3 0,05 0,05 4,7 0,17 0,19 4,9 0,18 0,20 0,32 0,012 0,013 28 1,04 1,12 150 5,6 6,0 0,32 0,012 0,013 Pirttimäki pöly 3 4,8 1,3 9,7 0,41 0,44 2,7 0,11 0,12 7,0 0,29 0,31 8,9 0,37 0,40 6,9 0,29 0,31 0,54 0,023 0,024 27 1,13 1,21 380 15,9 17,1 0,38 0,016 0,017 Taattola pöly 4 5,0 0,91 6,1 0,18 0,19 1,2 0,04 0,04 4,9 0,14 0,15 9,3 0,27 0,29 6,6 0,19 0,21 0,51 0,015 0,016 30 0,88 0,94 370 10,9 11,6 0,40 0,012 0,013 Metsäpirtti pöly 5 6,2 0,76 5,8 0,23 0,25 1,9 0,08 0,08 3,9 0,16 0,17 9 0,35 0,38 3,4 0,14 0,15 0,37 0,015 0,016 33 1,33 1,43 190 7,7 8,2 0,38 0,015 0,016 Myllyniemi pöly 6 4,8 1,2 15,0 0,50 0,54 2,5 0,08 0,09 13,0 0,44 0,47 18 0,60 0,65 8,2 0,28 0,30 0,79 0,027 0,028 47 1,58 1,69 670 22,5 24,1 0,58 0,019 0,021 Sorsala pöly 7 6,1 0,88 8,1 0,28 0,30 1,2 0,04 0,04 6,9 0,24 0,26 11 0,38 0,41 5,1 0,18 0,19 0,51 0,018 0,019 30 1,04 1,12 340 11,8 12,7 0,37 0,013 0,014 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,9 0,88 3,4 0,17 0,18 1,8 0,09 0,09 1,6 0,08 0,08 3,0 0,15 0,16 2,8 0,14 0,15 0,07 0,003 0,004 10 0,48 0,52 63 3,1 3,3 0,19 0,009 0,010 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,5 0,77 59,0 2,35 2,52 5,6 0,22 0,24 54 2,15 2,30 15 0,60 0,64 8,6 0,34 0,37 1,60 0,064 0,068 66 2,63 2,82 1600 63,7 68,3 0,44 0,018 0,019 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,7 0,95 2,9 0,14 0,15 1,0 0,05 0,05 1,9 0,09 0,10 8,8 0,42 0,45 6,5 0,31 0,33 0,32 0,015 0,016 95 4,52 4,84 210 10,0 10,7 0,59 0,028 0,030 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,3 0,65 2,8 0,14 0,15 1,2 0,06 0,06 1,6 0,08 0,08 6 0,29 0,31 3,3 0,16 0,17 0,24 0,012 0,013 29 1,41 1,51 84 4,1 4,4 0,26 0,013 0,014 Liuotusalue E pöly 12 4,4 9,8 17,0 0,39 0,42 1,8 0,04 0,04 15,0 0,35 0,37 540 12,5 13,4 75 1,73 1,86 17,0 0,393 0,421 1400 32,4 34,7 3600 83,2 89,2 1,10 0,025 0,027 Liuotusalue E pöly 13 5,2 2,1 20,0 0,58 0,62 2,1 0,06 0,06 18,0 0,52 0,56 84 2,42 2,59 29 0,84 0,90 3,70 0,107 0,114 250 7,20 7,72 1200 34,6 37,1 2,10 0,061 0,065 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,1 1,0 18 0,66 0,71 1,9 0,07 0,07 16,0 0,59 0,63 24 0,88 0,94 14 0,51 0,55 1,30 0,048 0,051 65 2,38 2,55 1100 40 43 0,74 0,027 0,029 Juuso pöly 15 5,0 0,61 2,3 0,11 0,12 1,4 0,07 0,07 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 1,9 0,09 0,10 0,07 0,003 0,004 9 0,41 0,44 50 2,4 2,5 0,16 0,008 0,008 Kalliojärvi pöly 16 5,7 0,56 3,4 0,17 0,18 1,9 0,09 0,10 1,5 0,07 0,08 4 0,17 0,19 2,7 0,13 0,14 0,16 0,008 0,009 22 1,09 1,17 95 4,7 5,1 0,22 0,011 0,012 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 25.4.2012 Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

Zn Fe Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 29.3.-26.4.12 28 d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,6 2,3 20 0,81 0,87 2,1 0,08 0,09 18,0 0,73 0,78 82 3,32 3,56 36 1,46 1,56 3,20 0,130 0,139 270 10,9 11,7 1400 56,7 60,8 1,70 0,069 0,074 Pappila pöly 2 4,9 1,18 5,1 0,22 0,24 1,4 0,06 0,06 3,7 0,16 0,17 8,2 0,36 0,38 3,8 0,16 0,18 0,25 0,011 0,012 32 1,39 1,49 220 9,5 10,2 0,55 0,024 0,026 Pirttimäki pöly 3 5,2 0,9 4,9 0,31 0,33 1,6 0,10 0,11 3,4 0,21 0,23 4,7 0,30 0,32 3,3 0,21 0,22 0,16 0,010 0,011 16 1,02 1,09 210 13,3 14,3 0,31 0,020 0,021 Taattola pöly 4 6,6 1,80 2,0 0,08 0,09 1,0 0,04 0,04 1,1 0,05 0,05 6,2 0,26 0,28 2,7 0,11 0,12 0,19 0,008 0,008 21 0,88 0,94 140 5,8 6,3 0,48 0,020 0,021 Metsäpirtti pöly 5 5,0 1,03 3,1 0,15 0,17 1,0 0,05 0,05 2,4 0,12 0,13 6 0,30 0,32 2,8 0,14 0,15 0,14 0,007 0,007 18 0,90 0,96 160 8,0 8,6 0,40 0,020 0,021 Myllyniemi pöly 6 4,9 1,1 5,4 0,27 0,29 1,0 0,05 0,05 4,4 0,22 0,24 18 0,90 0,96 6,0 0,30 0,32 0,52 0,026 0,028 41 2,05 2,19 380 19,0 20,3 0,54 0,027 0,029 Sorsala pöly 7 4,8 1,07 2,7 0,15 0,16 1,0 0,05 0,06 2,2 0,12 0,13 6 0,31 0,33 2,2 0,12 0,13 0,12 0,007 0,007 19 1,04 1,11 120 6,5 7,0 0,39 0,021 0,023 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,3 1,22 1,8 0,09 0,09 1,5 0,08 0,08 1,0 0,05 0,05 3,0 0,15 0,16 2,1 0,10 0,11 0,06 0,003 0,003 13 0,64 0,68 50 2,4 2,6 0,34 0,017 0,018 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,1 0,94 20,0 1,09 1,17 2,2 0,12 0,13 18 0,97 1,04 6 0,30 0,32 4,5 0,24 0,26 0,56 0,030 0,033 45 2,45 2,62 470 25,6 27,4 0,41 0,022 0,024 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,3 1,17 2,4 0,14 0,15 1,0 0,06 0,06 1,4 0,08 0,09 5,8 0,33 0,35 4,8 0,27 0,29 0,15 0,009 0,009 33 1,88 2,02 180 10,3 11,0 0,45 0,026 0,027 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,81 1,0 0,07 0,08 1,0 0,07 0,08 1,0 0,07 0,08 4 0,29 0,31 2,8 0,21 0,22 0,06 0,004 0,005 18 1,33 1,43 82 6,1 6,5 0,27 0,020 0,021 Liuotusalue E pöly 12 4,5 4,5 17,0 0,49 0,53 1,0 0,03 0,03 17,1 0,49 0,53 180 5,2 5,6 22 0,64 0,68 6,0 0,174 0,186 420 12,1 13,0 2000 57,8 62,0 3,80 0,110 0,118 Liuotusalue E pöly 13 5,0 2,3 14,0 0,50 0,53 2,0 0,07 0,08 11,8 0,42 0,45 70 2,49 2,67 18 0,64 0,69 2,60 0,093 0,099 170 6,06 6,49 1200 42,8 45,8 1,80 0,064 0,069 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,2 1,4 6 0,29 0,31 1,0 0,05 0,05 4,9 0,24 0,26 23 1,11 1,19 9 0,41 0,44 0,84 0,041 0,044 61 2,95 3,16 520 25 27 0,67 0,032 0,035 Juuso pöly 15 6,4 1,41 1,8 0,10 0,11 1,0 0,06 0,06 1,1 0,06 0,06 2,7 0,15 0,16 2,1 0,12 0,13 0,06 0,003 0,004 12 0,67 0,72 50 2,8 3,0 0,31 0,017 0,019 Kalliojärvi pöly 16 5,0 0,86 1,0 0,06 0,07 1,0 0,06 0,07 1,0 0,06 0,07 3 0,19 0,20 2,8 0,17 0,18 0,06 0,004 0,004 15 0,91 0,98 74 4,5 4,8 0,30 0,018 0,020 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 7.6.2012 Pöyry Finland Oy DI Hanna Kurtti

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 26.4.-24.5.12 28 d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,4 2,2 28 2,21 2,37 12,5 0,99 1,06 15,9 1,26 1,35 47 3,71 3,98 17 1,34 1,44 1,90 0,150 0,161 230 18,2 19,5 850 67,2 72,0 1,70 0,134 0,144 Pappila pöly 2 4,7 1,3 17,0 1,31 1,40 10,2 0,79 0,84 6,7 0,52 0,55 3,4 0,26 0,28 2,1 0,16 0,17 0,15 0,012 0,012 13 1,00 1,07 330 25,4 27,2 0,43 0,033 0,035 Pirttimäki pöly 3 5,8 0,77 26,0 2,40 2,58 20,0 1,85 1,98 6,3 0,58 0,62 5,1 0,47 0,51 2,5 0,23 0,25 0,26 0,024 0,026 23 2,13 2,28 330 30,5 32,7 0,38 0,035 0,038 Taattola pöly 4 4,6 1,6 18,0 1,29 1,38 14,3 1,03 1,10 3,7 0,27 0,28 4,3 0,31 0,33 2,8 0,20 0,22 0,21 0,015 0,016 21 1,51 1,61 300 21,5 23,0 0,50 0,036 0,038 Metsäpirtti pöly 5 5,4 0,82 34,0 2,69 2,89 26,5 2,10 2,25 7,3 0,58 0,62 3 0,24 0,25 1,5 0,12 0,13 0,09 0,007 0,008 10 0,79 0,85 74 5,9 6,3 0,42 0,033 0,036 Myllyniemi pöly 6 5,2 0,68 24,0 2,08 2,23 18,3 1,58 1,70 6,0 0,52 0,56 6 0,54 0,57 2,7 0,23 0,25 0,25 0,022 0,023 19 1,64 1,76 260 22,5 24,1 0,45 0,039 0,042 Sorsala pöly 7 5,4 0,80 26,0 2,11 2,26 25,0 2,03 2,18 1,0 0,08 0,09 4 0,34 0,37 1,9 0,15 0,17 0,14 0,011 0,012 17 1,38 1,48 160 13,0 13,9 0,51 0,041 0,044 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,6 0,62 34,0 2,24 2,40 32,8 2,16 2,32 1,5 0,10 0,11 3,0 0,20 0,21 1,6 0,11 0,11 0,10 0,007 0,007 14 0,92 0,99 150 9,9 10,6 0,37 0,024 0,026 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,8 1,2 72,0 2,93 3,14 20,6 0,84 0,90 51 2,09 2,24 8 0,34 0,37 4,8 0,20 0,21 0,75 0,031 0,033 50 2,04 2,18 990 40,3 43,2 0,73 0,030 0,032 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,4 0,75 24,0 2,22 2,38 18,0 1,67 1,79 5,6 0,52 0,56 5,7 0,53 0,57 2,2 0,20 0,22 0,27 0,025 0,027 45 4,17 4,47 300 27,8 29,8 0,47 0,044 0,047 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,4 0,91 28,0 2,71 2,90 23,4 2,26 2,43 4,5 0,44 0,47 4 0,41 0,44 1,9 0,18 0,20 0,13 0,013 0,013 21 2,03 2,18 91 8,8 9,4 0,42 0,041 0,044 Liuotusalue E pöly 12 4,1 6,0 33,0 2,00 2,14 7,0 0,42 0,45 25,6 1,55 1,66 120 7,3 7,8 26 1,57 1,69 4,4 0,266 0,285 280 16,9 18,1 2300 139,1 149,1 4,40 0,266 0,285 Liuotusalue E pöly 13 4,9 2,2 18,0 1,25 1,34 11,2 0,78 0,83 6,5 0,45 0,48 34 2,35 2,52 7 0,48 0,52 1,20 0,083 0,089 85 5,89 6,31 550 38,1 40,8 2,00 0,138 0,148 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,9 1,1 19 1,59 1,70 10,8 0,90 0,97 8,5 0,71 0,76 9 0,75 0,81 3 0,27 0,29 0,24 0,020 0,021 25 2,09 2,24 400 33 36 0,66 0,055 0,059 Juuso pöly 15 5,0 0,80 28,0 2,61 2,79 28,0 2,61 2,79 1,0 0,09 0,10 3,0 0,28 0,30 0,9 0,08 0,09 0,06 0,006 0,006 8 0,76 0,82 50 4,7 5,0 0,28 0,026 0,028 Kalliojärvi pöly 16 5,1 0,57 11,0 1,09 1,17 10,8 1,07 1,14 1,0 0,10 0,11 3 0,30 0,32 1,2 0,12 0,13 0,12 0,012 0,013 13 1,29 1,38 62 6,1 6,6 0,24 0,024 0,025 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 25.6.2012 Pöyry Finland Oy DI Hanna Kurtti

Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 24.5.-20.6.12 27 d keräimet 1 ja 3-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,4 2,4 26 3,97 4,41 21,6 3,30 3,66 4,5 0,69 0,77 5 0,81 0,90 5 0,81 0,90 0,38 0,058 0,064 27 4,1 4,6 260 39,7 44,1 0,70 0,107 0,119 Pappila pöly 2 Pölysankot telineineen olivat kadonneet Pirttimäki pöly 3 6,7 4,0 26,0 3,11 3,46 18,0 2,16 2,40 7,9 0,94 1,05 21,0 2,51 2,79 12,0 1,44 1,60 0,80 0,096 0,106 97,0 11,62 12,91 580 69,5 77,2 1,30 0,156 0,173 Taattola pöly 4 6,1 0,94 12,0 1,40 1,55 10,6 1,23 1,36 1,4 0,16 0,18 3,0 0,35 0,39 0,9 0,10 0,12 0,06 0,007 0,008 13,0 1,51 1,68 99 11,5 12,8 0,45 0,052 0,058 Metsäpirtti pöly 5 6,3 3,2 26,0 2,80 3,11 24,6 2,64 2,94 1,5 0,16 0,18 3,0 0,32 0,36 1,3 0,14 0,16 0,06 0,006 0,007 7,5 0,81 0,90 57 6,1 6,8 0,85 0,091 0,102 Myllyniemi pöly 6 5,9 0,87 13,0 1,65 1,84 10,8 1,37 1,52 2,2 0,27 0,30 3,5 0,45 0,50 0,8 0,10 0,11 0,06 0,008 0,008 7,0 0,89 0,99 72 9,2 10,2 0,42 0,053 0,059 Sorsala pöly 7 6,1 1,2 15,0 2,01 2,23 13,7 1,83 2,04 1,0 0,13 0,15 3,0 0,40 0,45 1,0 0,13 0,15 0,06 0,008 0,009 8,7 1,17 1,30 87 11,7 13,0 0,49 0,066 0,073 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,4 1,6 17,0 2,31 2,57 16,2 2,19 2,44 1,0 0,14 0,15 3,0 0,41 0,45 0,7 0,10 0,11 0,06 0,008 0,009 7,7 1,05 1,16 50 6,8 7,5 0,43 0,058 0,065 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,9 0,83 21,0 2,42 2,69 13,1 1,51 1,68 7,9 0,91 1,01 3,0 0,35 0,38 1,0 0,12 0,13 0,13 0,015 0,017 11,0 1,27 1,41 170 19,6 21,8 0,41 0,047 0,053 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,3 1,7 16,0 2,11 2,34 12,7 1,67 1,86 3,1 0,41 0,45 3,7 0,49 0,54 2,0 0,26 0,29 0,14 0,018 0,020 20,0 2,64 2,93 140 18,4 20,5 0,60 0,079 0,088 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,6 3,8 24,0 3,48 3,86 22,8 3,30 3,67 1,6 0,23 0,26 3,0 0,43 0,48 2,4 0,35 0,39 0,06 0,009 0,010 14,0 2,03 2,25 110 15,9 17,7 0,83 0,120 0,134 Liuotusalue E pöly 12 4,7 2,2 27,0 2,89 3,21 9,3 1,00 1,11 17,6 1,88 2,09 55,0 5,9 6,5 10,0 1,07 1,19 1,9 0,203 0,226 140 15,0 16,6 660 70,6 78,4 2,00 0,214 0,238 Liuotusalue E pöly 13 6,4 1,7 20,0 2,44 2,72 8,7 1,06 1,17 11,6 1,42 1,58 14,0 1,71 1,90 3,1 0,38 0,42 0,57 0,070 0,077 43,0 5,25 5,84 260 31,8 35,3 1,20 0,147 0,163 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,8 0,84 14 1,85 2,06 9,0 1,20 1,33 4,8 0,64 0,71 5,0 0,66 0,74 2,5 0,33 0,37 0,22 0,029 0,032 17,0 2,25 2,50 210 28 31 0,49 0,065 0,072 Juuso pöly 15 6,5 3,7 24,0 3,42 3,80 22,0 3,13 3,48 2,4 0,34 0,38 3,0 0,43 0,47 1,7 0,24 0,27 0,06 0,009 0,009 7,8 1,11 1,23 50 7,1 7,9 0,72 0,103 0,114 Kalliojärvi pöly 16 6,4 2,5 17,0 2,52 2,80 16,1 2,39 2,66 1,3 0,19 0,21 3,0 0,45 0,49 2,1 0,31 0,35 0,06 0,009 0,010 8,1 1,20 1,34 64 9,5 10,6 0,67 0,099 0,111 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 23.7.2012 Pöyry Finland Oy DI Hanna Kurtti

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 20.6.-19.7.12 29 d keräimet 1 ja 3-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,9 3,3 53 4,73 4,89 26,0 2,32 2,40 27,0 2,41 2,49 41 3,66 3,78 15,0 1,34 1,38 0,83 0,074 0,077 200 17,8 18,5 980 87,4 90,4 1,60 0,143 0,148 Pappila pöly 2 19.7.2012 Viety uudet telineet kadonneiden tilalle Pirttimäki pöly 3 6,6 1,9 17,0 2,31 2,39 13,0 1,76 1,82 3,6 0,49 0,51 3,0 0,41 0,42 2,0 0,27 0,28 0,06 0,008 0,008 15,0 2,03 2,10 220 29,8 30,9 0,49 0,066 0,069 Taattola pöly 4 6,0 1,1 42,0 3,97 4,11 40,0 3,78 3,91 2,1 0,20 0,21 3,0 0,28 0,29 3,1 0,29 0,30 0,06 0,006 0,006 16,0 1,51 1,56 120 11,3 11,7 0,82 0,077 0,080 Metsäpirtti pöly 5 6,2 1,3 19,0 2,11 2,19 19,0 2,11 2,19 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,35 1,0 0,11 0,12 0,06 0,007 0,007 10,0 1,11 1,15 69 7,7 7,9 0,47 0,052 0,054 Myllyniemi pöly 6 5,8 0,77 17,0 1,78 1,84 14,0 1,47 1,52 3,0 0,31 0,33 3,0 0,31 0,33 1,1 0,12 0,12 0,06 0,006 0,007 11,0 1,15 1,19 160 16,8 17,4 0,36 0,038 0,039 Sorsala pöly 7 6,7 3,3 17,0 1,81 1,87 16,0 1,70 1,76 1,6 0,17 0,18 3,0 0,32 0,33 1,5 0,16 0,17 1,80 0,192 0,198 9,1 0,97 1,00 97 10,3 10,7 0,73 0,078 0,080 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,0 0,72 15,0 2,06 2,13 14,0 1,92 1,99 1,0 0,14 0,14 3,0 0,41 0,43 0,6 0,08 0,09 1,60 0,220 0,228 7,0 0,96 1,00 85 11,7 12,1 0,26 0,036 0,037 Tuhkakylän koulu * pöly 9 6,6 1,4 28,0 1,68 1,74 18,0 1,08 1,12 9,8 0,59 0,61 3,0 0,18 0,19 3,0 0,18 0,19 1,70 0,102 0,106 70,0 4,21 4,35 290 17,4 18,0 0,50 0,030 0,031 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,0 0,71 24,0 2,81 2,90 21,0 2,45 2,54 2,3 0,27 0,28 3,5 0,41 0,42 2,5 0,29 0,30 1,20 0,140 0,145 68,0 7,95 8,22 210 24,5 25,4 0,45 0,053 0,054 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,3 0,84 10,0 1,23 1,27 9,2 1,13 1,17 1,2 0,15 0,15 3,0 0,37 0,38 0,6 0,07 0,08 0,77 0,095 0,098 13,0 1,60 1,66 75 9,2 9,6 0,27 0,033 0,034 Liuotusalue E pöly 12 4,9 3,0 26,0 2,36 2,44 7,2 0,65 0,68 19,0 1,72 1,78 73 6,6 6,8 4,6 0,42 0,43 0,06 0,005 0,006 310 28,1 29,1 1700 154,1 159,4 2,90 0,263 0,272 Liuotusalue E pöly 13 6,7 2,1 20,0 2,15 2,22 13,0 1,40 1,44 7,5 0,80 0,83 18,0 1,93 2,00 5,8 0,62 0,64 2,30 0,247 0,255 71,0 7,62 7,88 630 67,6 70,0 1,20 0,129 0,133 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,9 1,2 19,0 2,34 2,42 18,0 2,22 2,29 1,7 0,21 0,22 3,1 0,38 0,40 2,4 0,30 0,31 0,32 0,039 0,041 14,0 1,73 1,78 210 26 27 0,54 0,067 0,069 Juuso pöly 15 6,6 5,0 26,0 3,36 3,47 26,0 3,36 3,47 1,0 0,13 0,13 3,0 0,39 0,40 3,5 0,45 0,47 0,06 0,008 0,008 12,0 1,55 1,60 50 6,5 6,7 0,85 0,110 0,114 Kalliojärvi pöly 16 6,1 0,6 12,0 1,65 1,70 11,0 1,51 1,56 1,0 0,14 0,14 3,0 0,41 0,43 1,3 0,18 0,18 0,14 0,019 0,020 7,8 1,07 1,11 63 8,6 8,9 0,24 0,033 0,034 Määritykset Nablabs Oy * Tuhkakylän koulu, pöly 9, toinen ämpäri lähes tyhjä Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 16.8.2012 Pöyry Finland Oy Pirkko Virta

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 19.7-16.8.12 28 d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,8 22,7 97 12,68 13,59 89,7 11,72 12,56 6,9 0,90 0,97 21 2,75 2,94 17,0 2,22 2,38 0,74 0,097 0,104 140 18,3 19,6 650 85,0 91,1 3,90 0,510 0,546 Pappila pöly 2 6,7 12,0 31,0 4,11 4,40 31,2 4,14 4,43 1,0 0,13 0,14 3,0 0,40 0,43 5,5 0,73 0,78 0,06 0,008 0,009 23,0 3,05 3,27 95 12,6 13,5 1,90 0,252 0,270 Pirttimäki pöly 3 6,6 7,2 34,0 4,30 4,61 31,9 4,03 4,32 2,0 0,25 0,27 3,0 0,38 0,41 3,8 0,48 0,51 0,06 0,008 0,008 19,0 2,40 2,57 140 17,7 19,0 1,10 0,139 0,149 Taattola pöly 4 5,8 0,81 18,0 2,27 2,43 16,2 2,04 2,18 2,0 0,25 0,26 3,0 0,38 0,40 2,2 0,28 0,30 0,22 0,028 0,030 13,0 1,64 1,75 110 13,8 14,8 0,50 0,063 0,067 Metsäpirtti pöly 5 6,7 14,2 89,0 11,60 12,43 87,0 11,35 12,16 1,9 0,24 0,26 3,0 0,39 0,42 7,3 0,95 1,02 0,21 0,027 0,029 25,0 3,26 3,49 61 8,0 8,5 2,60 0,339 0,363 Myllyniemi pöly 6 6,4 1,6 11,0 1,45 1,55 10,2 1,34 1,44 1,0 0,13 0,14 3,0 0,40 0,42 2,0 0,26 0,28 0,15 0,020 0,021 12,0 1,58 1,69 110 14,5 15,5 0,43 0,057 0,061 Sorsala pöly 7 6,8 16,2 60,0 8,13 8,71 57,3 7,76 8,31 3,0 0,40 0,43 3,0 0,41 0,44 6,3 0,85 0,91 0,18 0,024 0,026 24,0 3,25 3,48 91 12,3 13,2 2,30 0,312 0,334 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,3 2,0 18,0 2,76 2,96 15,6 2,40 2,57 2,2 0,34 0,37 3,0 0,46 0,49 1,1 0,17 0,18 0,06 0,009 0,010 7,0 1,07 1,15 35 5,4 5,8 0,46 0,071 0,076 Tuhkakylän koulu * pöly 9 6,1 0,69 12,0 2,02 2,16 7,9 1,32 1,41 3,7 0,63 0,67 3,0 0,50 0,54 1,6 0,27 0,29 0,10 0,017 0,018 9,5 1,60 1,71 98 16,5 17,7 0,32 0,054 0,058 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,5 4,9 29,0 4,25 4,55 26,9 3,93 4,21 1,9 0,27 0,29 3,0 0,44 0,47 2,2 0,32 0,35 0,17 0,025 0,027 26,0 3,81 4,08 99 14,5 15,5 0,82 0,120 0,129 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 8,3 16,0 2,17 2,33 14,5 1,97 2,11 1,7 0,23 0,25 3,0 0,41 0,44 3,5 0,48 0,51 0,18 0,024 0,026 16,0 2,17 2,33 67 9,1 9,8 1,20 0,163 0,175 Liuotusalue E pöly 12 5,1 1,6 31,0 3,67 3,93 23,9 2,82 3,03 6,8 0,80 0,86 45 5,3 5,7 8,6 1,02 1,09 1,90 0,225 0,241 120 14,2 15,2 810 95,8 102,7 1,70 0,201 0,216 Liuotusalue E pöly 13 6,8 11,6 37,0 4,72 5,06 32,6 4,16 4,46 4,1 0,53 0,57 16,0 2,04 2,19 5,7 0,73 0,78 0,71 0,091 0,097 40,0 5,11 5,47 330 42,1 45,2 2,30 0,294 0,315 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,9 43,9 120,0 14,47 15,50 110,9 13,37 14,33 8,2 0,99 1,06 9,3 1,12 1,20 20,0 2,41 2,58 0,70 0,084 0,090 64,0 7,72 8,27 310 37 40 5,70 0,687 0,736 Juuso pöly 15 6,7 20,3 120,0 19,04 20,40 118,4 18,78 20,12 4,1 0,65 0,69 3,0 0,48 0,51 12,0 1,90 2,04 0,25 0,040 0,042 39,0 6,19 6,63 68 10,8 11,6 3,70 0,587 0,629 Kalliojärvi pöly 16 6,5 2,3 20,0 3,38 3,62 19,3 3,26 3,49 1,0 0,17 0,18 3,0 0,51 0,54 1,1 0,19 0,20 0,06 0,010 0,011 7,0 1,18 1,27 51 8,6 9,2 0,43 0,073 0,078 Määritykset Nablabs Oy * Tuhkakylän koulu, pöly 9, toinen keräin maassa. Tutkittu vain yhden keräimen liuos. Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 17.10.2012 Tällä tulosteella korvataan 14.9.2012 päivätty versio, jossa pisteen 9 laskenta väärin. Pisteellä 9 on tutkittu vain yhden pöntön materilaali, joten laskentakaava on eri kuin normaalisti. Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 16.8.-13.9.12 28 d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,8 9,5 38 3,17 3,39 24,3 2,03 2,17 13,8 1,15 1,23 30 2,50 2,68 13,0 1,08 1,16 1,40 0,117 0,125 140 11,7 12,5 930 77,5 83,0 2,40 0,200 0,214 Pappila pöly 2 6,5 3,0 20,0 1,49 1,59 15,8 1,17 1,26 4,5 0,33 0,36 3,0 0,22 0,24 2,5 0,19 0,20 0,19 0,014 0,015 24,0 1,78 1,91 240 17,8 19,1 0,63 0,047 0,050 Pirttimäki pöly 3 6,0 2,2 52,0 5,00 5,36 42,9 4,12 4,41 9,2 0,88 0,95 3,0 0,29 0,31 2,3 0,22 0,24 0,24 0,023 0,025 23,0 2,21 2,37 320 30,8 33,0 0,59 0,057 0,061 Taattola pöly 4 6,7 2,1 11,0 0,80 0,85 9,8 0,71 0,76 1,6 0,12 0,13 3,0 0,22 0,23 1,8 0,13 0,14 0,06 0,004 0,005 11,0 0,80 0,85 110 8,0 8,5 0,47 0,034 0,037 Metsäpirtti pöly 5 6,7 4,6 20,0 1,59 1,71 18,0 1,43 1,53 2,4 0,19 0,21 3,0 0,24 0,26 2,5 0,20 0,21 0,08 0,006 0,007 11,0 0,88 0,94 77 6,1 6,6 0,79 0,063 0,067 Myllyniemi pöly 6 6,5 2,2 20,0 1,63 1,75 18,2 1,48 1,59 2,0 0,16 0,17 3,0 0,24 0,26 3,5 0,29 0,31 0,14 0,011 0,012 14,0 1,14 1,22 150 12,2 13,1 0,51 0,042 0,045 Sorsala pöly 7 6,6 8,2 44,0 3,58 3,84 41,5 3,38 3,62 2,5 0,21 0,22 3,0 0,24 0,26 4,4 0,36 0,38 0,12 0,010 0,010 19,0 1,55 1,66 76 6,2 6,6 1,30 0,106 0,113 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,2 1,7 19,0 1,47 1,58 17,9 1,39 1,49 1,1 0,08 0,09 3,0 0,23 0,25 1,4 0,11 0,12 0,11 0,009 0,009 11,0 0,85 0,91 76 5,9 6,3 0,32 0,025 0,027 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,5 2,9 21,0 1,28 1,37 15,8 0,96 1,03 5,3 0,32 0,34 3,0 0,18 0,20 2,6 0,16 0,17 0,18 0,011 0,012 15,0 0,92 0,98 240 14,7 15,7 0,53 0,032 0,035 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,4 3,6 21,0 1,82 1,95 18,1 1,56 1,68 2,9 0,25 0,27 4,9 0,42 0,45 3,7 0,32 0,34 0,17 0,015 0,016 73,0 6,32 6,77 260 22,5 24,1 0,86 0,074 0,080 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,5 1,5 13,0 1,23 1,32 11,7 1,11 1,19 1,2 0,12 0,12 3,6 0,34 0,37 1,6 0,15 0,16 0,19 0,018 0,019 23,0 2,18 2,33 150 14,2 15,2 0,46 0,044 0,047 Liuotusalue E pöly 12 6,3 3,6 21,0 1,43 1,54 15,8 1,08 1,16 5,5 0,37 0,40 40 2,7 2,9 7,1 0,48 0,52 1,40 0,096 0,102 89 6,1 6,5 450 30,7 32,9 2,20 0,150 0,161 Liuotusalue E pöly 13 6,4 4,5 42,0 3,11 3,33 35,2 2,60 2,78 6,4 0,48 0,51 19,0 1,40 1,51 8,0 0,59 0,63 0,78 0,058 0,062 50,0 3,70 3,96 480 35,5 38,0 1,50 0,111 0,119 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,5 5,9 36,0 2,93 3,14 30,7 2,50 2,68 5,7 0,46 0,50 4,9 0,40 0,43 6,5 0,53 0,57 0,22 0,018 0,019 24,0 1,96 2,09 320 26 28 1,20 0,098 0,105 Juuso pöly 15 6,1 2,5 32,0 2,54 2,72 27,0 2,15 2,30 5,4 0,43 0,46 3,0 0,24 0,26 2,3 0,18 0,20 0,11 0,009 0,009 20,0 1,59 1,70 50 4,0 4,3 0,72 0,057 0,061 Kalliojärvi pöly 16 5,3 < 0,5 16,0 1,53 1,64 14,5 1,39 1,48 1,3 0,13 0,14 3,0 0,29 0,31 0,7 0,06 0,07 0,06 0,006 0,006 10,0 0,96 1,03 72 6,9 7,4 0,24 0,023 0,025 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 17.10.2012 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 13.9.-11.10.12 28 d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,2 1,7 14 1,41 1,52 11,0 1,11 1,19 2,3 0,23 0,25 15 1,52 1,62 5,0 0,51 0,54 0,58 0,059 0,063 180 18,2 19,5 260 26,3 28,1 1,10 0,111 0,119 Pappila pöly 2 6,1 0,91 5,0 0,51 0,54 5,0 0,51 0,54 1,0 0,10 0,11 3,0 0,30 0,32 1,4 0,14 0,15 0,06 0,006 0,006 17,0 1,72 1,84 50 5,1 5,4 0,30 0,030 0,032 Pirttimäki pöly 3 5,9 0,87 16,0 1,68 1,81 16,0 1,68 1,81 1,0 0,11 0,11 3,0 0,32 0,34 1,5 0,16 0,17 0,06 0,006 0,007 8,0 0,84 0,90 59 6,2 6,7 0,26 0,027 0,029 Taattola pöly 4 6,2 0,69 4,3 0,39 0,42 4,1 0,37 0,40 1,0 0,09 0,10 3,0 0,27 0,29 1,3 0,12 0,13 0,06 0,005 0,006 7,7 0,70 0,75 50 4,5 4,8 0,21 0,019 0,020 Metsäpirtti pöly 5 5,6 < 0,5 15,0 1,44 1,54 15,0 1,44 1,54 1,0 0,10 0,10 3,0 0,29 0,31 1,1 0,11 0,11 0,06 0,006 0,006 9,1 0,87 0,94 50 4,8 5,1 0,23 0,022 0,024 Myllyniemi pöly 6 5,9 0,66 16,0 1,44 1,54 16,0 1,44 1,54 1,0 0,09 0,10 3,0 0,27 0,29 2,0 0,18 0,19 0,06 0,005 0,006 7,0 0,63 0,68 79 7,1 7,6 0,29 0,026 0,028 Sorsala pöly 7 6,2 1,2 7,5 0,67 0,72 7,5 0,67 0,72 1,0 0,09 0,10 3,0 0,27 0,29 1,7 0,15 0,16 0,10 0,009 0,010 15,0 1,35 1,44 50 4,5 4,8 0,30 0,027 0,029 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,0 1,2 26,0 2,97 3,18 25,0 2,85 3,05 1,0 0,11 0,12 3,0 0,34 0,37 0,9 0,10 0,11 0,06 0,007 0,007 16,0 1,82 1,96 50 5,7 6,1 0,26 0,030 0,032 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,0 0,75 22,0 2,13 2,28 15,0 1,45 1,55 7,1 0,69 0,74 3,0 0,29 0,31 1,5 0,15 0,16 0,08 0,008 0,008 13,0 1,26 1,35 180 17,4 18,7 0,30 0,029 0,031 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,0 0,71 8,3 0,83 0,89 8,3 0,83 0,89 1,0 0,10 0,11 3,0 0,30 0,32 1,2 0,12 0,13 0,06 0,006 0,006 38,0 3,80 4,07 63 6,3 6,8 0,31 0,031 0,033 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,5 8,0 0,87 0,93 7,6 0,82 0,88 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,35 1,3 0,14 0,15 0,06 0,007 0,007 19,0 2,06 2,21 51 5,5 5,9 0,29 0,031 0,034 Liuotusalue E pöly 12 4,7 1,4 4,4 0,47 0,50 3,2 0,34 0,36 1,2 0,13 0,14 14 1,5 1,6 3,1 0,33 0,35 0,48 0,051 0,055 35 3,7 4,0 180 19,1 20,5 0,67 0,071 0,076 Liuotusalue E pöly 13 5,4 0,50 10,0 1,12 1,20 9,1 1,02 1,10 1,3 0,15 0,16 3,2 0,36 0,39 2,5 0,28 0,30 0,11 0,012 0,013 20,0 2,25 2,41 150 16,9 18,1 0,45 0,051 0,054 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,8 0,55 14,0 1,42 1,52 11,0 1,12 1,20 2,7 0,27 0,29 3,0 0,30 0,33 1,6 0,16 0,17 0,06 0,006 0,007 9,7 0,99 1,06 140 14 15 0,30 0,030 0,033 Juuso pöly 15 6,1 1,3 17,0 2,04 2,19 17,0 2,04 2,19 1,0 0,12 0,13 3,0 0,36 0,39 1,1 0,13 0,14 0,06 0,007 0,008 14,0 1,68 1,80 50 6,0 6,4 0,21 0,025 0,027 Kalliojärvi pöly 16 5,1 < 0,5 8,2 0,79 0,84 8,2 0,79 0,84 1,0 0,10 0,10 3,0 0,29 0,31 1,5 0,14 0,15 0,06 0,006 0,006 13,0 1,25 1,34 50 4,8 5,1 0,22 0,021 0,023 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 2.11.2012 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 11.10.-8.11.12 28 d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,7 0,58 4 0,47 0,51 1,0 0,12 0,13 3,0 0,35 0,38 11 1,30 1,39 2,8 0,33 0,35 0,47 0,056 0,059 110 13,0 13,9 230 27,2 29,1 0,36 0,043 0,046 Pappila pöly 2 5,3 0,62 1,0 0,11 0,12 1,0 0,11 0,12 1,0 0,11 0,12 5,6 0,61 0,65 1,3 0,14 0,15 0,08 0,009 0,009 12,0 1,31 1,40 50 5,4 5,8 0,18 0,020 0,021 Pirttimäki pöly 3 5,6 < 0,5 3,8 0,43 0,46 2,1 0,24 0,26 1,7 0,19 0,21 3,0 0,34 0,37 1,0 0,11 0,12 0,06 0,007 0,007 7,0 0,80 0,86 50 5,7 6,1 0,14 0,016 0,017 Taattola pöly 4 5,0 0,61 3,3 0,36 0,38 1,1 0,12 0,13 2,2 0,24 0,25 3,0 0,32 0,35 1,8 0,19 0,21 0,08 0,009 0,009 7,0 0,76 0,81 64 6,9 7,4 0,16 0,017 0,019 Metsäpirtti pöly 5 5,1 < 0,5 1,3 0,14 0,15 1,0 0,11 0,12 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,36 2,1 0,23 0,25 0,06 0,007 0,007 7,0 0,78 0,83 50 5,5 5,9 0,10 0,011 0,012 Myllyniemi pöly 6 5,4 0,68 6,7 0,72 0,77 5,5 0,59 0,64 1,2 0,13 0,14 3,0 0,32 0,35 1,3 0,14 0,15 0,08 0,009 0,009 10,0 1,08 1,16 76 8,2 8,8 0,19 0,021 0,022 Sorsala pöly 7 5,0 0,63 1,5 0,16 0,18 1,1 0,12 0,13 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,35 0,9 0,10 0,10 0,06 0,007 0,007 7,0 0,77 0,82 50 5,5 5,9 0,11 0,012 0,013 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,1 < 0,5 2,4 0,28 0,30 1,3 0,15 0,16 1,1 0,13 0,14 3,0 0,35 0,37 1,1 0,13 0,14 0,06 0,007 0,007 7,0 0,81 0,86 50 5,8 6,2 0,10 0,012 0,012 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,2 0,50 14,0 1,43 1,53 4,7 0,48 0,51 8,8 0,90 0,96 3,0 0,31 0,33 1,0 0,10 0,11 0,14 0,014 0,015 8,6 0,88 0,94 140 14,3 15,3 0,12 0,012 0,013 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,0 0,54 1,8 0,20 0,22 1,0 0,11 0,12 1,1 0,12 0,13 3,0 0,34 0,36 0,9 0,10 0,11 0,11 0,012 0,013 26,0 2,91 3,12 81 9,1 9,7 0,15 0,017 0,018 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,2 < 0,5 1,7 0,20 0,22 1,0 0,12 0,13 1,3 0,15 0,17 3,0 0,36 0,38 0,8 0,10 0,10 0,13 0,015 0,017 26,0 3,10 3,32 67 8,0 8,6 0,14 0,017 0,018 Liuotusalue E pöly 12 4,2 3,39 2,2 0,24 0,26 1,0 0,11 0,12 1,3 0,14 0,15 49 5,4 5,8 6,4 0,70 0,75 1,50 0,165 0,177 150 16,5 17,7 510 56,1 60,1 1,90 0,209 0,224 Liuotusalue E pöly 13 4,9 1,29 1,9 0,21 0,23 1,5 0,17 0,18 1,0 0,11 0,12 13,0 1,46 1,56 2,9 0,32 0,35 0,48 0,054 0,058 46,0 5,15 5,52 170 19,0 20,4 0,86 0,096 0,103 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,0 0,63 8,4 1,01 1,08 1,0 0,12 0,13 7,6 0,91 0,98 4,4 0,53 0,57 2,1 0,25 0,27 0,26 0,031 0,033 18,0 2,16 2,32 280 34 36 0,21 0,025 0,027 Juuso pöly 15 4,9 0,59 3,0 0,32 0,34 2,6 0,28 0,30 1,0 0,11 0,11 3,0 0,32 0,34 1,3 0,14 0,15 0,06 0,006 0,007 9,0 0,95 1,02 78 8,3 8,9 0,10 0,011 0,011 Kalliojärvi pöly 16 5,1 < 0,5 1,5 0,17 0,18 1,2 0,13 0,14 1,0 0,11 0,12 3,0 0,34 0,36 0,9 0,10 0,11 0,06 0,007 0,007 7,0 0,78 0,84 63 7,1 7,6 0,10 0,011 0,012 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 3.12.2012 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 8.11.-5.12.12 27 d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,5 1,3 12 0,81 0,90 1,5 0,10 0,11 10,0 0,68 0,75 15 1,01 1,13 3,2 0,22 0,24 0,56 0,038 0,042 110 7,4 8,3 400 27,0 30,1 0,81 0,055 0,061 Pappila pöly 2 5,1 0,93 8,4 0,61 0,67 1,5 0,11 0,12 6,9 0,50 0,55 5,0 0,36 0,40 2,4 0,17 0,19 0,25 0,018 0,020 30,0 2,17 2,41 610 44,1 49,0 0,48 0,035 0,039 Pirttimäki pöly 3 5,1 0,77 14,0 0,99 1,10 2,0 0,14 0,16 12,0 0,85 0,94 3,0 0,21 0,23 2,0 0,14 0,16 0,26 0,018 0,020 11,0 0,78 0,86 340 24,0 26,6 0,21 0,015 0,016 Taattola pöly 4 4,8 1,0 4,8 0,28 0,31 1,0 0,06 0,06 4,0 0,23 0,26 3,0 0,18 0,19 1,6 0,09 0,10 0,22 0,013 0,014 19,0 1,11 1,23 310 18,1 20,1 0,28 0,016 0,018 Metsäpirtti pöly 5 4,9 0,86 1,7 0,12 0,13 1,7 0,12 0,13 1,0 0,07 0,08 3,0 0,21 0,23 0,9 0,06 0,07 0,08 0,006 0,006 8,3 0,57 0,64 50 3,5 3,8 0,23 0,016 0,018 Myllyniemi pöly 6 4,8 0,93 17,0 1,04 1,15 2,6 0,16 0,18 14,0 0,86 0,95 5,2 0,32 0,35 1,4 0,09 0,10 0,43 0,026 0,029 14,0 0,86 0,95 580 35,4 39,4 0,31 0,019 0,021 Sorsala pöly 7 4,8 0,92 8,9 0,56 0,62 1,1 0,07 0,08 7,9 0,50 0,55 7,0 0,44 0,49 2,2 0,14 0,15 0,30 0,019 0,021 16,0 1,01 1,12 310 19,6 21,7 0,25 0,016 0,018 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,8 0,95 5,2 0,35 0,38 1,7 0,11 0,13 3,5 0,23 0,26 3,0 0,20 0,22 1,3 0,09 0,10 0,07 0,005 0,005 8,6 0,57 0,63 130 8,6 9,6 0,22 0,015 0,016 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,2 1,1 18,0 1,10 1,22 2,8 0,17 0,19 15,0 0,92 1,02 3,0 0,18 0,20 1,0 0,06 0,07 0,33 0,020 0,022 15,0 0,92 1,02 380 23,2 25,8 0,21 0,013 0,014 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,3 0,71 10,0 0,73 0,81 1,3 0,09 0,11 8,9 0,65 0,72 3,0 0,22 0,24 1,4 0,10 0,11 0,14 0,010 0,011 8,9 0,65 0,72 150 10,9 12,1 0,25 0,018 0,020 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,65 2,3 0,17 0,19 1,0 0,08 0,08 1,7 0,13 0,14 3,0 0,23 0,25 0,9 0,06 0,07 0,07 0,005 0,006 7,9 0,60 0,66 61 4,6 5,1 0,24 0,018 0,020 Liuotusalue E pöly 12 4,5 2,3 5,4 0,34 0,38 1,0 0,06 0,07 5,0 0,32 0,35 60 3,8 4,2 5,4 0,34 0,38 1,90 0,120 0,133 140 8,8 9,8 460 29,0 32,3 1,40 0,088 0,098 Liuotusalue E pöly 13 4,7 1,5 8,8 0,58 0,65 1,0 0,07 0,07 8,0 0,53 0,59 33,0 2,18 2,43 3,1 0,21 0,23 1,20 0,079 0,088 79,0 5,23 5,81 450 29,8 33,1 0,82 0,054 0,060 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,8 1,1 18,0 1,33 1,48 1,4 0,10 0,12 16,0 1,18 1,31 7,9 0,58 0,65 1,4 0,10 0,12 0,51 0,038 0,042 23,0 1,70 1,89 650 48 53 0,37 0,027 0,030 Juuso pöly 15 4,8 0,99 2,8 0,19 0,21 1,5 0,10 0,11 1,3 0,09 0,10 3,0 0,20 0,23 1,0 0,07 0,08 0,06 0,004 0,005 7,0 0,48 0,53 50 3,4 3,8 0,17 0,012 0,013 Kalliojärvi pöly 16 5,5 0,57 1,5 0,10 0,11 1,5 0,10 0,11 1,0 0,06 0,07 3,0 0,19 0,21 0,5 0,03 0,04 0,07 0,004 0,005 8,0 0,51 0,57 50 3,2 3,6 0,21 0,013 0,015 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 21.12.2012 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: 5.12.12-3.1.13 29 d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,6 1,7 8 0,39 0,40 1,4 0,07 0,07 6,5 0,32 0,33 44 2,16 2,23 7,3 0,36 0,37 1,70 0,083 0,086 190 9,3 9,6 590 29,0 30,0 1,70 0,083 0,086 Pappila pöly 2 5,4 0,86 48,0 2,39 2,47 7,7 0,38 0,40 40,0 1,99 2,06 3,9 0,19 0,20 3,7 0,18 0,19 0,37 0,018 0,019 22,0 1,09 1,13 650 32,3 33,4 0,25 0,012 0,013 Pirttimäki pöly 3 5,0 0,81 5,7 0,32 0,33 2,2 0,12 0,13 3,4 0,19 0,20 3,0 0,17 0,17 2,3 0,13 0,13 0,07 0,004 0,004 25,0 1,40 1,44 150 8,4 8,7 0,25 0,014 0,014 Taattola pöly 4 4,9 0,81 1,2 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,16 0,16 2,9 0,15 0,16 0,07 0,004 0,004 19,0 0,99 1,02 60 3,1 3,2 0,21 0,011 0,011 Metsäpirtti pöly 5 4,9 0,88 12,0 0,65 0,68 1,6 0,09 0,09 11,0 0,60 0,62 3,0 0,16 0,17 3,4 0,19 0,19 0,31 0,017 0,018 26,0 1,42 1,47 300 16,4 16,9 0,19 0,010 0,011 Myllyniemi pöly 6 4,8 1,00 2,7 0,13 0,14 1,2 0,06 0,06 1,4 0,07 0,07 5,0 0,25 0,25 3,6 0,18 0,18 0,17 0,008 0,009 26,0 1,28 1,32 160 7,9 8,1 0,34 0,017 0,017 Sorsala pöly 7 4,8 0,91 1,0 0,05 0,06 1,0 0,05 0,06 1,0 0,05 0,06 3,0 0,16 0,17 2,1 0,12 0,12 0,06 0,003 0,003 19,0 1,04 1,08 72 3,9 4,1 0,21 0,012 0,012 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,8 0,99 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 3,0 0,18 0,19 1,6 0,10 0,10 0,07 0,004 0,004 19,0 1,14 1,18 50 3,0 3,1 0,17 0,010 0,011 Tuhkakylän koulu pöly 9 4,8 0,87 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 3,0 0,18 0,18 1,9 0,11 0,12 0,06 0,004 0,004 18,0 1,07 1,11 76 4,5 4,7 0,15 0,009 0,009 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,5 0,88 2,4 0,12 0,12 1,2 0,06 0,06 1,2 0,06 0,06 9,0 0,44 0,46 1,8 0,09 0,09 0,26 0,013 0,013 40,0 1,96 2,03 150 7,4 7,6 0,55 0,027 0,028 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 1,5 5,6 0,36 0,38 1,0 0,06 0,07 5,0 0,32 0,33 9,9 0,64 0,66 2,1 0,14 0,14 0,38 0,025 0,025 62,0 4,02 4,15 250 16,2 16,7 0,55 0,036 0,037 Liuotusalue E pöly 12 4,8 1,2 2,4 0,10 0,10 1,0 0,04 0,04 1,6 0,07 0,07 21 0,9 0,9 4,3 0,18 0,18 0,57 0,023 0,024 62 2,6 2,6 270 11,1 11,5 0,66 0,027 0,028 Liuotusalue E pöly 13 4,9 1,1 4,2 0,20 0,20 1,4 0,07 0,07 2,8 0,13 0,14 11,0 0,51 0,53 3,4 0,16 0,16 0,45 0,021 0,022 63,0 2,94 3,04 190 8,9 9,2 0,52 0,024 0,025 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,9 0,86 45,0 2,77 2,87 5,3 0,33 0,34 40,0 2,46 2,55 7,3 0,45 0,47 7,4 0,46 0,47 1,00 0,062 0,064 35,0 2,16 2,23 1800 111 115 0,46 0,028 0,029 Juuso pöly 15 4,8 0,88 1,0 0,07 0,07 1,0 0,07 0,07 1,0 0,07 0,07 3,0 0,20 0,20 2,6 0,17 0,18 0,06 0,004 0,004 21,0 1,38 1,43 50 3,3 3,4 0,13 0,009 0,009 Kalliojärvi pöly 16 4,9 1,00 8,4 0,54 0,56 1,4 0,09 0,09 7,0 0,45 0,47 9,0 0,58 0,60 5,9 0,38 0,39 0,33 0,021 0,022 58,0 3,73 3,86 280 18,0 18,6 0,44 0,028 0,029 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa 18.1.2013 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

KAIVOSALUEEN LASKEUMAT 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pöly 1 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012 Pöly 11 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012 Pöly 13 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pöly 10 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012 Pöly 12 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012 Pöly 14 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012

YMPÄRISTÖN LASKEUMAT 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pöly 2 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pöly 3 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 4 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 5 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 6 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 7 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 8 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 9 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 15 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2009 2010 2011 2012 Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 16 Hehkutusjäännös_g/m2/kk 27.1.2009 25.3.2009 19.5.2009 15.7.2009 10.9.2009 4.11.2009 4.1.2010 1.3.2010 28.4.2010 22.6.2010 19.8.2010 14.10.2010 8.12.2010 2.2.2011 31.3.2011 26.5.2011 21.7.2011 15.9.2011 10.11.2011 5.1.2012 1.3.2012 26.4.2012 20.6.2012 16.8.2012 11.10.2012 5.12.2012 2009 2010 2011 2012

Keskimääräinen nikkelilaskeuma v. 2012 PÖLY 5 0,33! 0,91 PÖLY 9! 0,33 0,40 PÖLY 8 0,28! 0,52 PÖLY 16 0,42! 0,73 PÖLY 11 0,52! 1,21 PÖLY 10 PÖLY 1 0,44!! 2,88 1,08 6,85 Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 1,72 0,32! PÖLY 12 5,55 0,80 5,12 13,61 PÖLY 7 0,35! 0,62 PÖLY 6 PÖLY 4 0,48!! 0,28 0,92 0,85 PÖLY 14! 0,81 1,97 Avolouhos PÖLY 3! 0,51 1,47 Kaivospiiri PÖLY 15 0,29! 0,31 Km 0 1 2 3 4 5 NIKKELI mg/m2/kk 5.12! PÖLYKERÄIN Nikkelilaskeuma mg/m2/kk keskim. v. 2012 (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 0.28 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Keskimääräinen kuparilaskeuma v. 2012 PÖLY 5! 0,24 0,52 PÖLY 9! 0,20 0,40 PÖLY 16 0,20! 0,57 PÖLY 7 0,23! 0,57 PÖLY 8! 0,12 0,50 PÖLY 6 0,22!! PÖLY 4 0,59 0,18 PÖLY 11 0,48 0,22 PÖLY 14! 0,51! 0,59 PÖLY 1 PÖLY 10 0,89 1,23 0,24!! 1,71 0,51 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 0,51 0,22! PÖLY 12 PÖLY 3 1,11! 0,45 0,82 0,34 1,31 0,73 Kaivospiiri PÖLY 15 0,32! 0,78 Km 0 1 2 3 4 5 KUPARI mg/m2/kk 1.23! PÖLYKERÄIN Kuparilaskeuma mg/m2/kk keskim. v. 2012 (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 0.12 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Keskimääräinen kobolttilaskeuma v. 2012 PÖLY 5! 0,011 0,020 PÖLY 9! 0,027 0,033 PÖLY 16 0,013! 0,022 PÖLY 7 0,026! 0,022 PÖLY 8! 0,023 0,015 PÖLY 6 0,017!! PÖLY 4 0,033 0,010 PÖLY 11 0,024 0,022 PÖLY 14!! 0,032 0,052 PÖLY 1 PÖLY 10 0,087 0,099 0,024!! 0,183 0,033 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 0,011 0,079! PÖLY 12 PÖLY 3 0,028 0,164 0,151! 0,019 0,307 0,039 Kaivospiiri PÖLY 15 0,009! 0,014 Km 0 1 2 3 4 5 KOBOLTTI mg/m2/kk 0.151! PÖLYKERÄIN Kobolttilaskeuma mg/m2/kk keskim. v. 2012 (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 0.009 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Keskimääräinen sinkkilaskeuma v. 2012 PÖLY 5! 1,26 2,03 PÖLY 9! 1,80 2,21 PÖLY 16 1,50! 2,30 PÖLY 7 1,39! 2,95 PÖLY 8! 1,00 1,55 PÖLY 6 1,43!! PÖLY 4 3,63 1,15 PÖLY 11 2,59 2,66 PÖLY 14!! 4,60 3,00 PÖLY 1 PÖLY 10 6,44 14,28 3,83!! 20,88 4,33 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 5,08 1,63! PÖLY 12 PÖLY 3 13,93 15,24 2,69! 2,31 32,90 2,80 Kaivospiiri PÖLY 15 1,47! 2,11 Km 0 1 2 3 4 5 SINKKI mg/m2/kk 14.28! PÖLYKERÄIN Sinkkilaskeuma mg/m2/kk keskim. v. 2012 (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 1.00 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Keskimääräinen rikkilaskeuma v. 2012 PÖLY 5! 0,059 0,086 PÖLY 9! 0,027 0,068 PÖLY 16 0,034! 0,082 PÖLY 7 0,060! 0,104 PÖLY 8! 0,028 0,109 PÖLY 6 0,033!! PÖLY 4 0,111 0,032 PÖLY 11 0,076 0,051 PÖLY 14!! 0,111 0,099 PÖLY 1 PÖLY 10 0,110 0,149 0,047!! 0,275 0,093 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 0,101 0,048! PÖLY 12 PÖLY 3 0,173 0,079 0,143! 0,049 0,269 0,115 Kaivospiiri PÖLY 15 0,081! 0,043 Km 0 1 2 3 4 5 RIKKI g/m2/kk 0.149! PÖLYKERÄIN Rikkilaskeuma g/m2/kk keskim. v. 2012 (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 0.027 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Keskimääräinen rautalaskeuma v. 2012 PÖLY 5! 7,8 6,2 PÖLY 9! 22,6 16,2 PÖLY 16 8,0! 6,8 PÖLY 7 10,2! 11,8 PÖLY 8! 6,1 4,6 PÖLY 6 17,3!! PÖLY 4 17,9 10,4 PÖLY 11 9,9 11,0 PÖLY 14! 12,1! 63,0 PÖLY 1 PÖLY 10 62,2 28,4 14,5!! 92,6 13,3 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 16,1 32,8! PÖLY 12 PÖLY 3 65,2! 5,8 47,0 21,7 81,5 15,5 Kaivospiiri PÖLY 15 5,3! 4,7 Km 0 1 2 3 4 5 RAUTA g/m2/kk 65,2! PÖLYKERÄIN Rautalaskeuma g/m2/kk keskim. v. 2012 (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 5,3 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

RAPORTTI 16ENN0083.110.Q860-001 7.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Taattolan melumittaus Sotkamo 21.8. 4.9.2012

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 7.11.2012 Sivu 1 (1) Yhteenveto Pöyry Finland Oy mittasi Taattola nimisellä kiinteistöllä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon piha-alueella ympäristömeluja yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa 21.8. 4.9.2012. Mittauksessa käytettiin jatkuvasti ääntä tallentavaa ja nauhoittavaa melumittausjärjestelmää. Tulosten ja ääninauhoitusten perusteella voidaan todeta, että pitkän ajan keskiäänitaso ilman melun häiritsevyyskorjauksia oli piha-alueella noin 40 41 db(a). Melu oli luonteeltaan kapeakaistaista johtuen ilmastuspuhaltimista, joiden ujellus erottui selkeästi noin 70 % aikana mittausajan öistä. Melussa havaittiin kapeakaistaisuutta myös matalilla taajuusalueilla. Ne emittoituvat todennäköisesti maansiirtokoneista sekundäärikasalta. Melun jatkuvaa impulssimaisuutta ei havaittu. Koko mittausjakson korjattu keskiäänitaso L Aeq,2vkoa oli 45 db(a) yöajoilta ja 43 db(a) koko ajalta. Kaivoksen ympäristöluvassa melun raja-arvo on 50 db(a) yöaikana asuinkohteissa eikä vapaa-ajan asunnolle ei ole erikseen määritelty tätä alempaa ohjearvoa. Mittausten mukaan 10 minuutin keskiäänitaso L Aeq,10min voi hetkellisesti ylittää luvan raja-arvon laskien kuitenkin tätä pidemmällä integrointiajalla. Huomioiden ympäristöluvan keskiäänitason raja-arvon sekä tämän mittauksen epävarmuuden voidaan todeta, ettei kaivokselta emittoituva keskiäänitaso ylittänyt mittausjakson aikana vallinneella aktiivisuustasolla melun raja-arvoa (korjattu tulos < raja-arvo epävarmuus).

RAPORTTI Pöyry Finland Oy PL 2 (Tekniikantie 4 D) 02150 ESPOO Kotipaikka Espoo Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 33 11 www.poyry.fi Päiväys 7.11.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Sivu 1 (4) Yhteyshlö Carlo Di Napoli Puh. 010 33 24587 carlo.dinapoli@poyry.com TAATTOLAN MELUMITTAUKSET Sisältö Yhteenveto 1 YLEISTÄ 2 2 MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET 2 3 MITTAUSTULOKSET 2 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 Jakelu Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy, CDN/E.Ark. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Mittauspistekartta Äänitason kuvaajat Äänispektrin kuvaajat Käsitteet LAeq LAFmax LAFmin A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen äänitaso A-taajuuspainotettu äänenpaineen maksimitaso mittauksen aikana F-aikapainotuksella A-taajuuspainotettu äänenpaineen minimitaso mittauksen aikana F-aikapainotuksella

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 7.11.2012 Sivu 2 (4) 1 YLEISTÄ Pöyry Finland Oy mittasi Taattola nimisellä kiinteistöllä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon piha-alueella ympäristömeluja kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti 21.8. 4.9.2012. Mittaukset liittyivät Talvivaara Sotkamo Oy:n vuoden 2012 melutarkkailuun, jossa seurataan kaivoksen emittoiman melun luonnetta, äänenpainetasoja sekä melun häiritsevyystekijöitä. 2 MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET Mittauksessa käytettiin APL Systems Oy:n Aures 2.0 jatkuvasti ääntä tallentavaa ja nauhoittavaa melumittausjärjestelmää. Se kalibroitiin toimittajalla ennen mittausajankohtaa. Mittari asennettiin asunnon piha-alueen keskelle siten, että lähimmät heijastavat pinnat olivat yli viiden metrin etäisyydellä mittarista (kuva 1). Maanpinta mittarin kohdalla oli leikattua nurmikkoa. Mikrofoni, jonka laatuluokitus on luokka 1, sijaitsi n. 1.8 m korkeudella maanpinnasta. Mittauksessa mitattiin A ja C painotettua sekä taajuuspainottamatonta (L) melua yhteensä kahden viikon ajan 21.8. klo 21:40 4.9. klo 15:00. Laiteasennuksen purkamisen jälkeen 4.9.2012 suoritettiin lisäksi tarkistusmittaus Pöyryn laitteistoilla (B&K 2260i, luokka 1 sekä Olympus LS-11 A/D muunnin 16 bit, 44 khz). Jatkuvan melumittauksen tulokset käytiin läpi äänitallenteita hyödyntäen ja painottaen etenkin yöajan tuntikohtaisia tuloksia. Mittausdatassa havaittiin yksi noin tunnin kestävä tallennusvirhe, mutta sen aikana äänitaso oli kohtalaisen alhainen (< 40 db(a)). Kuva 1. Melumittari asennettuna. Kuvan suunta on järvelle päin.

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 7.11.2012 Sivu 3 (4) 3 MITTAUSTULOKSET Mittaustulokset on koottu kuvaesityksiksi raportin liitteisiin 2-3 ja esitetty yhteenvetona taulukossa 1. Niissä on esitetty A-taajuuspainotetut äänenpaineen maksimi- ja minikäyrät, 10 min. ekvivalenttitason käyrä LAeq, 10 min sekä koko mittausvälin ekvivalenttikäyrä LAeq,tot. Tulokset on jaettu koko mittausajan ja vain yöaikojen kuvaajaan, joka on yhdistelmä jokaisen mittausaikavälin yöajan äänitasoista. Taulukko 1. Yhteenveto Taattolan mittaustuloksista 21.8. 4.9.2012 Ajankohta LAeq Häiritsevyyskorjaus Taustamelukorjaus LAeq, korjattu Epävarmuus 2 vko 40 db(a) +5 db -2 db 43 db(a) ± 3 db 2 vkoa, yöt 41 db(a) +5 db -1 db 45 db(a) ± 3 db Mittaustulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: 1. Koko mittausaikavälin keskiäänitaso L Aeq, 2vkoa ilman korjauksia on 40 db(a) ja yöajan (väli klo 22 07) keskiäänitaso L Aeq,yö on 41 db(a). 2. Ääninauhoitteista tutkittiin melun luonnetta ja esiintyvyyttä. Kaivokselta emittoituu kapeakaistaista puhallinmelua ( ujellus ) taajuusvälillä 445 449 Hz, joka on selkeästi muusta taustamelusta erottuvaa melua piha-alueella. Samalla melusta erottui myös maansiirtokoneiden ja kaivosdumppereiden melua mukaan lukien peruutushälytysäänet. Melu sisälsi paljon myös pientaajuisia kapeakaistaisia komponentteja (taajuuksilla 24Hz, 36Hz ja 45 Hz). Kapeakaistainen melu erottui selkeästi noin 10 yön aikana, jolloin noin 70 % ajasta sisälsi kapeakaistaista melua. Joinakin öinä kapeakaistaisen puhallinmelun hetkellinen äänitaso ylitti 50 db(a) ja L Aeq,10 min integrointiajalla 45 db(a). Pääsääntöisesti kaivokselta emittoituvan melun keskiäänitaso oli 40 43 db(a), joka vaihteli suuresti yöstä riippuen. Näin voidaan olettaa kaivokselta emittoituvan melun olevan luonteeltaan kapeakaistaista, mikä on huomioitava lopputuloksissa +5 db:n kapekaistakorjauksena. 3. Muita tapahtumia olivat yksi avolouhosräjäytys, lentokoneen ja helikopterin ylilennot, jotka on poistettu aineistosta keskiäänitason tulosvääristymän välttämiseksi (ei koske louhosräjäytystä). 4. Keskeinen syy yöajan päivää suurempaan keskiäänitasoon on todennäköisesti yöaikaisen säätilan vaikutus melun leviämiseen. Sää vaikuttaa äänen leviämisvaimentumisen pienentymiseen todennäköisesti stabiilin alailmakehän vuoksi (samoin lämpötilan pystyprofiilin vuoksi).

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 7.11.2012 Sivu 4 (4) Maanmittauslaitoksen kartan mukaan mittauspisteen ja lähimmän toiminnassa olevan sekundäärikasan ilmastuspuhaltimen etäisyys on noin 2750 m. Erityisesti päiväajan melussa on runsaasti myös tieliikennemelua kaivokselle johtavalta sekä Taattolan ohi kulkevalta tieltä, jotka ovat huomattavasti lähempänä kuin sekundäärikasan puhaltimet mittauspisteestä. 5. Tulostaulukon epävarmuustarkastelussa on huomioitu vain mittarin sekä tulosten perusteella johdettu pitkän ajan keskiäänitason epävarmuus. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pöyry Finland Oy mittasi Taattola nimisellä kiinteistöllä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon piha-alueella ympäristömeluja yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa 21.8. 4.9.2012. Mittauksessa käytettiin jatkuvasti ääntä tallentavaa ja nauhoittavaa melumittausjärjestelmää. Tulosten ja ääninauhoitusten perusteella voidaan todeta, että pitkän ajan keskiäänitaso ilman melun häiritsevyyskorjauksia oli piha-alueella noin 40 41 db(a). Melu oli luonteeltaan kapeakaistaista johtuen ilmastuspuhaltimista, joiden ujellus erottui selkeästi noin 70 % aikana mittausajan öistä. Melussa havaittiin kapeakaistaisuutta myös matalilla taajuusalueilla. Ne emittoituvat todennäköisesti maansiirtokoneista sekundäärikasalta. Melun jatkuvaa impulssimaisuutta ei havaittu. Koko mittausjakson korjattu keskiäänitaso L Aeq,2vkoa oli 45 db(a) yöajoilta ja 43 db(a) koko ajalta. Kaivoksen ympäristöluvassa melun raja-arvo on 50 db(a) yöaikana asuinkohteissa eikä vapaa-ajan asunnolle ei ole erikseen määritelty tätä alempaa ohjearvoa. Mittausten mukaan 10 minuutin keskiäänitaso L Aeq,10min voi hetkellisesti ylittää luvan raja-arvon laskien kuitenkin tätä pidemmällä integrointiajalla. Huomioiden ympäristöluvan keskiäänitason raja-arvon sekä tämän mittauksen epävarmuuden voidaan todeta, ettei kaivokselta emittoituva keskiäänitaso ylittänyt mittausjakson aikana vallinneella aktiivisuustasolla melun raja-arvoa (korjattu tulos < raja-arvo epävarmuus). Oili Tikka Johtaja, Mittauspalvelut Pöyry Finland Oy, Energia Carlo Di Napoli Konsultti, meluselvitykset Pöyry Finland Oy, Energia

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 15.10.2012 LIITE 1 MELUMITTAUSPISTEET

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 12.10.2012 Sivu 1 (2) Liite 1. Mittauspiste Copyright Pöyry Finland Oy

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 12.10.2012 Sivu 2 (2) Valokuvia Copyright Pöyry Energy Oy

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 15.10.2012 LIITE 2 ÄÄNITASON KUVAAJAT

LAFmin PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 12.10.2012 Sivu 1 (2) Liite 2. Kahden viikon mittaukset, äänitason tulokset Koko kahden viikon melumittauksen äänitasot sekä yhdistetty keskiäänitaso LAeq,tot 80 LAeq,10min LAFmax 70 LAeq,tot 60 50 40 30 20 21.8.12 20:40 22.8.12 1:20 22.8.12 6:00 22.8.12 10:40 22.8.12 15:20 22.8.12 20:00 23.8.12 0:40 23.8.12 5:20 23.8.12 10:00 23.8.12 14:40 23.8.12 19:20 24.8.12 0:00 24.8.12 4:40 24.8.12 9:20 24.8.12 14:00 24.8.12 18:40 24.8.12 23:20 25.8.12 4:00 25.8.12 8:40 25.8.12 13:20 25.8.12 18:00 25.8.12 22:40 26.8.12 3:20 26.8.12 8:00 26.8.12 12:40 26.8.12 17:20 26.8.12 22:00 27.8.12 2:40 27.8.12 7:20 27.8.12 12:00 27.8.12 16:40 27.8.12 21:20 28.8.12 2:00 28.8.12 6:40 28.8.12 11:20 28.8.12 16:00 28.8.12 20:40 29.8.12 1:20 29.8.12 6:00 29.8.12 10:40 29.8.12 15:20 29.8.12 20:00 30.8.12 0:40 30.8.12 5:20 30.8.12 10:00 30.8.12 14:40 30.8.12 19:20 31.8.12 0:00 31.8.12 4:40 31.8.12 9:20 31.8.12 14:00 31.8.12 18:40 31.8.12 23:20 1.9.12 4:00 1.9.12 8:40 1.9.12 13:20 1.9.12 18:00 1.9.12 22:40 2.9.12 3:20 2.9.12 8:00 2.9.12 12:40 2.9.12 17:20 2.9.12 22:00 3.9.12 2:40 3.9.12 7:20 3.9.12 12:00 3.9.12 16:40 3.9.12 21:20 4.9.12 2:00 4.9.12 6:40 4.9.12 11:20 Äänitaso, db(a) Aika Copyright Pöyry Finland Oy

Yöajan äänitasot peräkkäisten päivien osalta sekä sen yhdistetty keskiäänitaso, LAeq, klo 22-07 (kuvassa lila katkoviiva LAeq,tot). Siniset nuoliviivat ovat ajankohtia, jolloin puhallinmelu sekä maansiirtotyöt olivat kuuluvimpia. PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 12.10.2012 Sivu 2 (2) 70,0 LAeq,10min 65,0 LAFmax LAFmin 60,0 LAeq,tot 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 21.8.12 22:00 21.8.12 23:50 22.8.12 1:40 22.8.12 3:30 22.8.12 5:20 22.8.12 22:00 22.8.12 23:50 23.8.12 1:40 23.8.12 3:30 23.8.12 5:20 23.8.12 22:00 23.8.12 23:50 24.8.12 1:40 24.8.12 3:30 24.8.12 5:20 24.8.12 22:00 24.8.12 23:50 25.8.12 1:40 25.8.12 3:30 25.8.12 5:20 25.8.12 23:40 26.8.12 1:30 26.8.12 3:20 26.8.12 5:10 26.8.12 7:00 26.8.12 23:40 27.8.12 1:30 27.8.12 3:20 27.8.12 5:10 27.8.12 7:00 27.8.12 23:40 28.8.12 1:30 28.8.12 3:20 28.8.12 5:10 28.8.12 7:00 28.8.12 23:40 29.8.12 1:30 29.8.12 3:20 29.8.12 5:10 29.8.12 7:00 29.8.12 23:40 30.8.12 1:30 30.8.12 3:20 30.8.12 5:10 30.8.12 7:00 30.8.12 23:40 31.8.12 1:30 31.8.12 3:20 31.8.12 5:10 31.8.12 7:00 31.8.12 23:40 1.9.12 1:30 1.9.12 3:20 1.9.12 5:10 1.9.12 7:00 1.9.12 23:40 2.9.12 1:30 2.9.12 3:20 2.9.12 5:10 2.9.12 7:00 2.9.12 23:40 3.9.12 1:30 3.9.12 3:20 3.9.12 5:10 3.9.12 7:00 3.9.12 23:40 4.9.12 1:30 4.9.12 3:20 4.9.12 5:10 4.9.12 7:00 Äänitaso, db(a) Aika Copyright Pöyry Finland Oy

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 15.10.2012 LIITE 3 ÄÄNISPEKTRIN KUVAAJAT

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 12.10.2012 Sivu 1 (3) Liite 3. Kahden viikon mittaukset, taajuuskaistakuvat Terssikaistaesitys 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 12,5 16 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 L A Äänitaso [db(a)] Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 12.10.2012 Sivu 2 (3) Kapeakaistaesitys, 1/12 oktaavikaistaesitys Copyright Pöyry Finland Oy

Spektrogrammiesitykset. Spektrogrammikuvassa (sonogrammi) vaaka-akselilla on aika (s) ja pystyakselilla taajuus. Äänitason voimakkuus esitetään väritiheytynä. Tihentynyt vaakaviiva tarkoittaa kapeakaistaista melua ja tihentynyt pystyviiva kolahdusta tai muuta impulssimaista melutapahtumaa. PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN0083.110.Q860-001 Päiväys 12.10.2012 Sivu 3 (3) 31.8.2012 n. klo 04:00 4.9.2012 n. klo 21:30 Copyright Pöyry Finland Oy

JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT 2 3 KOKONAISPITOISUUDET 3 3.1 Kokonaispitoisuuksien vertailu VNa 214/2007 ohjearvoihin 3 3.2 Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006) 8 4 LIUKOISUUDET 11 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 16 6 VIITTEET 18 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, kokonaispitoisuudet Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, liukoisuudet Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, maaperäpalvelut Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Yleistä Talvivaaran kaivoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaivoksella ja metallitehtaalla syntyvien jätejakeiden koostumusta ja liukoisuusominaisuuksia tulee tarkkailla. Tuotannossa syntyvät pääjätejakeet ja niiden valtioneuvoston asetuksen 179/2012 ( Valtioneuvoston asetus jätteistä mukainen luokittelu on seuraava: Läjitettävä sivukivi ja ylijäämämaa 01 01 01 Liuotuksen jäännösmineraalit = 2.vaiheen liuotuksen kiviaines 01 03 07* Metallitehtaalta muodostuvat mineraalijätteet 11 02 07* Kipsi- ja välineutralointisakka 11 02 99 01 01 01 metallimineraalien louhinnassa syntyvät jätteet 01 03 07* muut metallimineraalien fysikaalisessa ja kemiallisessa käsittelyssä syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita 11 02 07* ei-rautametallien hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvät muut jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita 11 02 99 ei-rautametallien hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvät muut jätteet, joita ei ole mainittu muualla Luettelossa tähdellä (*) merkittyihin nimikkeisiin kuuluvat jätteet ovat vaarallisia jätteitä, jollei jätelain 7 :n tai 112 :n nojalla yksittäistapauksessa toisin päätetä. Tässä raportissa käsitellään kipsi- ja välineutralointisakkojen tarkkailun tulokset vuodelta 2012. Tarkkailu on alkanut vuoden 2010 kesäkuussa. Jätejakeiden tarkkailuohjelma on laadittu pääosin vuonna 2006 ja sen laadinnassa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaista kaatopaikkakelpoisuuden testausmenettelyä siltä osin kuin se Talvivaaran tyyppiseen kaivostoimintaan soveltuu (Pöyry Environment Oy 2008). Tuotantoprosessi Tuotantoprosessissa syntyvien jätteiden laatuun vaikuttavat jalostettavan malmin ja sivukiven laatu sekä tuotantoprosessessit ja siinä käytettävät yhdisteet, joten siitä lyhyesti seuraavassa. Alueen malmin (Ni-Cu-Co-Zn-mineralisaatiot/mustaliuske) päämineraalit ovat magneettikiisu (FeS), rikkikiisu (FeS2), kuparikiisu (CuFeS2), sinkkivälke (ZnS) ja pentlandiitti (Fe, Ni, Co)S. Nikkelin määrä malmissa on keskimäärin 0,22%, sinkin 0,50 % kuparin 0,13 % ja koboltin 0,02 %. Sulfidien määrä malmissa on yleensä 15 25 %. Mustaliuske sisältää myös grafiittia. Helposti rapautuvista sulfidimineraaleista johtuen on happamien valumavesien muodostuminen mahdollista. Niiden muodostumiseen vaikuttavat sulfidimineraalien ja happamuutta neutraloivien mineraalien (esim. kalsiitti, dolomiitti) suhde. Louhittu (avolouhinta) malmi murskataan (noin 8 mm raekoko), agglomeroidaan (+rikkihappolisäys) ja kasataan noin kahdeksan metriä korkeiksi primäärikasoiksi liuotusta varten. Kun malmia on liuotettu noin puolitoista vuotta primäärikasalla, kasa puretaan ja malmi siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasalle. Siellä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös primäärikasan huonosti liuenneista osista. Toi-

2 sen liuotusvaiheen jälkeen liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasoihin. Sekä liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Metallien talteenottoprosessissa arvometallit saostetaan kemikaalien avulla kiertoliuoksesta. Jäännösliuos puhdistetaan ja palautetaan takaisin kasan kasteluun. Liuoksen puhdistuksen yhteydessä syntyvä kipsi- ja rautasakka johdetaan kipsisakka-altaaseen. Tuotteena saatavat metalliyhdisteet nikkeli-kobolttisulfidi seos, sinkkisulfidi ja kuparisulfidi, seos kuljetetaan jatkojalostusta varten Talvivaaran asiakkaiden jalostuslaitoksiin. Tärkeimpiä prosessissa tarvittavia kemikaaleja ovat rikkivety, joka tuotetaan paikan päällä elementtirikistä ja vedystä, kalkkikivi, poltettu kalkki ja lipeä. Metallien talteenottoprosessissa syntyy neutralointisakkaa sekä metallihydroksidi/kipsisakkaa. Neutralointisakka loppusijoitetaan suodatinkuivana sekundäärikasan pohjarakenteisiin ja jatkossa sivukivikasoihin. Muut hydroksidi/kipsisakat loppusijoitetaan siihen tarkoitukseen rakennettuun kipsisakka-altaaseen. (http://www.talvivaara.com/files/talvivaara/annual%20reports/talvivaara_vuosikertomus_2009.pdf). 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT Jätejakeiden seuranta on aloitettu vuoden kesäkuussa 2010. Kuukausittaiset keräilynäytteet jätejakeista otetaan seuraavasti: 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vuonna 2012 näytteistä tehtiin jätejakeiden perusmäärityksiä taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Näytemäärän vähyyden vuoksi osasta näytteitä esimerkiksi kolonnikoetta ei tehty kaikilla kerroilla. Uraanin määritykset tehtiin myös kaikista näytteistä. Tarkkailua on toteutettu laajempana mitä tarkkailuohjelmassa on esitetty tekemällä rinnan sekä ravistelutestejä että kolonnikokeita. Päällekkäisillä testauksilla halutaan selvittää onko liukoisuuksissa suuria eroja em. testausmenetelmillä. Taulukko 1 Näytteenotto ja analysoinnit. Tunnus Kokonaispitoisuudet Ravistelutesti Kolonnikoe ANC (A) (B) (C) (D) 646 645 653 646 645 653 646 645 653 653 Tammikuu 2012 x x x x x x x x x x (1 Helmikuu 2012 x x x x x x x x - - Maaliskuu 2012 x x x x x x x x - x (1 Huhtikuu 2012 - x x - x x - - - x (1 Toukokuu 2012 - x x - x x - x x x (1 Kesäkuu 2012 - x x - x x - - - x (1 Heinäkuu 2012 x x x x x x - - - x (1 Elokuu 2012 x x x x x x x - x x (1 Syyskuu 2012 - x x x x x - - - x (1 Lokakuu 2012 x x x x x x - - - x (1 Marraskuu 2012 - - x - - x - - - x (1 Joulukuu 2012 x - x x - x - - - x (1 A. laaja-alkuaineanalyysi ICP-OES. B. 2-vaiheinen ravistelutesti SFS-EN12457-3 C. läpivirtaus- eli kolonnitesti CN/TS 14405 D. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) CEN/TS 15364 1) Näytteen 653 luontainen ph oli <4. Haponneutralointikykyä ei ole, joten ANC:ä ei määritetty.

3 Alkuaineiden (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Co, V, Ba, Mo, Sb, Be, Fe, Mg, Ti, Al, B, Ca, K, Mn, Na, P, S, Sn, Se, Hg + U) kokonaispitoisuudet määritettiin ICP-OES menetelmällä. Lisäksi näytteistä määritettiin hehkutushäviö, kuiva-aine, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja ph. Liukoisuudet määritettiin 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN12457-3) ja läpivirtaustestillä eli kolonnikokeella (CN/TS 14405). Liukoisuudet tehdään tässä perusmääritysvaiheessa molemmilla menetelmillä myöhempää vastaavuustestausta varten. CEN-testi on yleensä aggressiivisempi testi kuin kolonnitesti, jossa uutto tapahtuu hitaasti tislatulla vedellä putkeen pakatun näytteen lävitse. Tästä johtuen CEN-testissä liukoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin kolonnitestissä. Ravistelutestin ja kolonnikokeen suodoksista määritettiin As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Se, V, Zn, Hg, Cl, F, SO4, DOC, ph, SJK sekä U ja TDS. Talvivaaran keräilynäytteiden määritysten osalta ylimääräistä viivettä tulosten valmistumista ajatellen aiheuttaa näytteiden suuri kosteuspitoisuus (60-85%). Jotta ravistelutestit pystyttäisiin tekemään kaksivaiheisena, tulee näytteet esikuivata (40 o C), johon menee paljon aikaa, minkä jälkeen vasta päästään tekemään näytteiden esikäsittelyä (homogenisointi + ravistelutestit/kolonnikokeet). Haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritettiin CEN/TS15364 standardin mukaisesti. ANC -arvot annetaan yhden ph yksikön välein riippuen näytteen luontaisesta ph arvosta välillä ph 12 4 yksikössä mg H+ / kg kuiva-ainetta. Eli jos näytteen luontainen ph arvo on < 4, niin standardin mukaisesti näytteellä ei ole ollenkaan ANC:tä. Analysoinnista on vastannut Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratorio. Laboratorio on akkreditoitu laboratorio (T231). 3 KOKONAISPITOISUUDET 3.1 Kokonaispitoisuuksien vertailu VNa 214/2007 ohjearvoihin Keräilynäytteiden analyysitulosten koontitaulukot on esitetty liitteessä 1. Täydelliset tulokset on toimitettu aiemmin tulosten valmistuttua tilaajalle ja eri viranomaistahoille. Havaittuja kokonaispitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin ja ongelmajäteraja-arvoihin (nykyään ns. vaarallinen jäte, VNa 179/2012). Vaaralliselle jätteelle ei ole annettu virallisia ohjearvoja, mutta jätteen luokittelua ongelmajätteeksi (Dalbo 2002) ja ympäristöministeriön ohjeen 2/2007 (Ympäristöministeriö 2007) liitteessä 14 olevia arvoja voidaan käyttää soveltuvin osin suunnittelun apuna. Keräilynäytteiden ns. pima-metalleista (VNa 214/2007) pitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin sekä osin myös kuparin ja kadmiumin osalta. Seuraavassa on tuloksia tarkasteltu tarkemmin. Nikkelin pitoisuudet vaihtelivat vuonna 2012 loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 290-2170 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 310-3490 mg/kg ja esineutralointisakassa 160-470 mg/kg välillä (kuva 1). Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon 150 mg/kg. Ongelmajäteraja-arvo nikkelille on 1 000 mg/kg (Ympäristöministeriö 2007), joten se ylittyy raudan sakeuttimen alitteessa huhtikuussa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa heinäkuussa. Huhtikuun ja

4 heinäkuun arvot olivat selvästi poikkeavat myöskin koko tarkkailu huomioiden. Esineutralointisakassa nikkelipitoisuudet ovat olleet myös vuonna 2012 laskusuunnassa. Alueen maaperässä on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Esimerkiksi valtakunnaallisen taustapitoisuusrekisterin mukaan metalliprovinssi 3 alueella moreenissa havaittu nikkelipitoisuuden maksimiarvo on 554 mg/kg. Arvo ylittää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason 150 mg/kg (http://www.gtk.fi/tapir/). Kuva 1 Keräilynäytteiden nikkelipitoisuudet 2010-2012. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Sinkkipitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 96-8550 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 21-670 mg/kg ja esineutralointisakassa 14000-92000 mg/kg välillä (kuva 2). Pitoisuudet ylittivät esineutralointisakassa ylemmän ohjearvon 400 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 2500 mg/kg. Sinkkipitoisuus on esineutralointisakassa loppuvuonna kohonnut, mutta ei kuitenkaan vielä ylittänyt tarkkailun aloituskuukauden tasoa (kesäkuu 2010). Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa kohonneita pitoisuuksia havaittiin erityisesti heinä-elokuussa. Raudan sakeuttimen alitteessa ainoastaan huhtikuussa pitoisuus oli koholla (ylempi ohjearvo ylittyi). Kuva 2 Keräilynäytteiden sinkkipitoisuudet 2010-2012. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

Kadmiumpitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 5,9-200 mg/kg välillä. Kadmiumin ylempi ohjearvo 20 mg/kg ylittyy esineutralointisakassa toukokuuta ja heinäkuuta lukuun ottamatta, osaksi myös ongelmajäteraja-arvo 100 mg/kg ylittyy. Kadmiumin pitoisuuksissa oli myös v. 2012 suurta vaihtelua. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa heinä-elokuussa ylempi ohjearvo ylittyy, muutoin pitoisuudet olivat 0,63-4,2 mg/kg välillä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<0,3-3 mg/kg). Koboltin pitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 7,1-35 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 5,8-65 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 3,6-63 mg/kg välillä. Pitoisuudet alittavat alemman ohjearvon 100 mg/kg. Kynnysarvon 20 mg/kg ylityksiä oli muutamissa näytteissä. Kuparipitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 21-7210 mg/kg välillä. Pitoisuudet ylittävät pääosin ylemmän ohjearvon 200 mg/kg, helmikuussa ja lokakuussa myös ongelmajäteraja-arvo 2500 mg/kg ylittyi. Pitoisuuksissa on myös aikaisemmin ollut suurta vaihtelua. Muissa jätejakeissa kuparipitoisuudet olivat alhaisia (<2-38 mg/kg) ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso 100 mg/kg. Vanadiinin pitoisuudet vaihtelivat raudan sakeuttimen alitteessa 47-130 mg/kg välillä. Muissa jätejakeissa vanadiinipitoisuudet olivat edelleen hyvin pieniä (2,1-16 mg/kg). Raudan sakeuttimen alitteessa ylittyi kynnysarvo 100 mg/kg tammikuussa, alempi ohjearvotaso 150 mg/kg alittui. Vanadiinin pitoisuus oli vuonna 2012 selvästi alempi kuin vuonna 2011 (liite 1). Uraanin pitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 13-80 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 96-170 mg/kg ja esineutralointisakassa 1,1-12 mg/kg välillä (kuva 3). Uraanin pitoisuudet olivat loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimen alitteissa elo-joulukuussa selvästi alempia kuin alkuvuonna. Esineutralointisakan pitoisuudet olivat myös vuonna 2012 tasaisen matalia. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASE-ohje- ja raja-arvojen (Ympäristöministeriö 1994) perusteella pitoisuustaso ei ole korkea. Aiemmin teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo uraanille oli 500 mg/kg ja asuinalueilla sovellettu ohjearvo oli 50 mg/kg. Mustaliuskeet, joihin Talvivaaran nikkelimalmin isäntäkivilaji kuuluu, sisältävät luonnostaan uraania. Tutkimusten mukaan Talvivaaran uraanipitoisuudet vaihtelevat yleensä välillä 0 30 ppm keskiarvon ollessa noin 20 ppm (mg/kg). (http://www.talvivaara.com/files/talvivaara/annual%20reports/talvivaara_vuosikertomus_2009.pdf). Arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa uraanin mediaanipitoisuus on 2 mg/kg (Koljonen 1992). 5

6 Kuva 3 Keräilynäytteiden uraanipitoisuudet 2010-2012. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Arseenin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg) lukuun ottamatta esineutralointisakan pieniä pitoisuuksia tammi-helmikuussa ja joulukuussa (3,4-5,3 mg/kg). Esimerkiksi kynnysarvo arseenille on 5 mg/kg ja alempi ohjearvo 50 mg/kg. Kromin pitoisuudet olivat edelleen pieniä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli hieman suurempi (14-32 mg/kg), mutta siinäkin kynnysarvotaso 100 mg/kg alittui. Elohopean pitoisuudet olivat myös vuonna 2012 kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan (<0,04 mg/kg). Esimerkiksi kynnysarvo elohopealle on 0,5 mg/kg. Lyijyn pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg). Enimmillään lyijyä havaittiin 4,5 mg/kg. Esimerkiksi kynnysarvotaso lyijylle on 60 mg/kg. Mangaanin pitoisuudet olivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 33200-48300 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 10100-21100 mg/kg ja esineutralointisakassa 190-1100 mg/kg välillä. Mangaanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa mangaanin mediaanipitoisuus on 500 mg/kg (Koljonen 1992). Mangaanipitoisuus oli selvästi koholla loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimien alitteissa, mutta niidenkin pitoisuuksissa on havaittavissa edelleen alenemistrendi lukuun ottamatta loppuneutraloinnin alitetta joulukuussa (kuva 4).

7 Kuva 4 Keräilynäytteiden mangaanipitoisuudet 2010-2012. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Molybdeenin, antimonin, seleenin, tinan pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen. Rikkipitoisuus vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 121000-148000 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 133000-151000 mg/kg ja esineutralointisakassa 203000-294000 mg/kg välillä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteen pitoisuuksissa havaittavissa edelleen lievää alentumista, muiden pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla (kuva 5). Rikkipitoisuudelle ei ole pima-asetuksessa viitearvoja. Kallioperässä rikki esiintyy epätasaisesti jakautuneena, koska yleiset alkuaineet kuten pii ja alumiini eivät muodosta sulfideja ja koska silikaatit sisältävät rikkiä vähän. Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa rikin mediaanipitoisuus on 65 mg/kg (Koljonen 1992). Geologisissa tapahtumissa sulfidit erottuvat silikaateista omiksi muodostumikseen, joita hyödynnetään myös malmeina. Sulfidien määrä Talvivaaran malmissa on yleensä 15 25 %. Rikki on ravinne ja se on rakenneosana mm. valkuaisaineissa. Kuva 5 Keräilynäytteiden rikkipitoisuudet 2010-2012. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Kalsiumpitoisuudet olivat vastaavalla tasolla kuin rikkipitoisuudetkin eli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 153000-190000 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 16600-177000 mg/kg ja esineutralointisakassa 223000-321000 mg/kg välillä. Kalsium

8 on hyvin yleinen alkuaine kallioperässä ja myös tärkeä ravinne. Kalsium on tärkeä neutralointikapasiteettia lisäävä alkuaine. Kuva 6 Keräilynäytteiden kalsiumpitoisuudet 2010-2012. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka 3.2 Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006) Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 liitteessä 2 määritellään asetuksen soveltamisessa noudatettavat periaatteet ja menettelyt jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioimiseksi sekä raja-arvot ja muut perusteet jätteiden hyväksymiseksi kulloisenkin luokituksen mukaiselle kaatopaikalle. Lisäksi määritellään arvioinnissa käytettävät näytteenotto- ja analyysimenetelmät. Liitteessä on esitetty mm. kelpoisuusperusteet jätteen sijoittamiselle pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikoille. Kokonaispitoisuuksien osalta pysyvän jätteen kaatopaikalle on orgaanisten aineiden kokonaispitoisuuksille asetettu raja-arvoja (BTEX, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, mineraaliöljy), mutta ei tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikoille. Kaikille on kuitenkin annettu viitearvo orgaanisen hiilen kokonaismäärälle (TOC). Asetetut vaatimukset ja tutkimustulokset ilmenevät taulukosta 2. Hehkutushäviön arvot vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 7,2-8,4 %, raudan sakeuttimen alitteessa 9,2-14,6 % ja esineutralointisakassa <0,5-3,9 % välillä. Hehkutushäviön avulla arvioidaan kuiva-aineen orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen määriä. Hehkutushäviölle on annettu viitearvo ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Tulosten perustella raudan sakeuttimen alitteessa viitearvo 10 % (= 100 000 mg/kg) ylittyi pääosassa vuoden 2012 näytteitä. Orgaanisen hiilien kokonaismäärän (TOC) arvot vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <2-3 g/kg ja raudan sakeuttimen alitteessa 6-9 g/kg välillä. Esineutralointisakassa pitoisuus oli alle analyysitarkkuusrajan (<2 g/kg). TOC-pitoisuudet eivät ole korkeita. Esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen TOCpitoisuuden viitearvo on 3 % (= 30 g/kg= 30 000 mg/kg). Kaikkien jätejakeiden osalta alittuvat kaatopaikoille asetetut viitearvot.

9 Keräilynäytteiden ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 8,4-9,3, raudan sakeuttimen alitteessa 5,9-7,2 ja esineutralointisakassa 4-5,4 välillä. Selvästi alhaisin ph on esineutralointisakassa. Siltä osin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettu viitearvo (ph 6) ei täyttynyt. ph-arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ehkä lievää keskimääräisten arvojen kohoamista on havaittavissa (kuva 7). Taulukko 2 Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006). Kaatopaikkanormit (VNa 202/2006) Hehkutushäviö (LOI) (1, % Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (1, mg/kg Pysyvän jätteen kaatopaikka (2 - - - 30 000 30 000 30 000 - - - Tavanomaisen jätteen kaatopaikka (3 - - - 50 000 50 000 50 000 6 6 6 Ongelmajätteen kaatopaikka (3,4 10 10 10 60 000 60 000 60 000 - - - Näytteet 646 645 653 646 645 653 646 645 653 Kesä 2010 9,3 11,9 7,8 4000 13000 1000 9 7,1 6 Heinä 2010 9 13,4 4,7 6000 8000 1000 8,9 5,6 3,3 Syys 2010 7,3 11,2 2,2 6000 7000 1000 8,7 5,6 3,3 Loka 2010 8 10,9 1,6 7000 7000 <1000 8,7 5,6 3,8 Marras 2010 8 9,6 2,8 4000 4000 1000 8,7 5,8 4 Joulu 2010 7,7 9,5 1,7 <1000 <1000 <1000 8,6 6,1 3,9 Tammi 2011 8,6 8,4 3,1 9000 9000 <1000 8,8 6,6 4,1 Helmi2011 8,5 11,8 7000 8000-8,8 5,7 - Maalis 2011 8,5 11,4 4,4 5000 5000-8,9 5,5 4,2 Huhti 2011 7,2-2,6 4000 - <2000 9,2-2,9 Touko2011 8,9 11,1 7,7 6000 14000 <2000 8,9 7 4,1 Kesä2011 9,2-7,9 12000-2000 9,3-4,2 Heinä2011 13,4 11,9 3,6 7000 4000 <2000 8,5 7,2 4 Elo2011 10,2 12,8 2,7 6000 9000 <2000 9,6 6,4 4,1 Syys2011 1,8 11,1-9000 <2000-6,6 4,5 Loka2011 7,6 10,8 4 <2000 6000 <2000 9,3 7,3 4,1 Marras2011 6,4 10,1 3,2 <2000 8000 <2000 9,3 7,3 4,3 Joulu2011 6,9 11,2 2,7 <2000 5000 <2000 8,7 6,1 4,2 Tammi2012 7,8 11,6 3,4 2000 7000 <2000 8,4 6,2 4 Helmi2012 7,4 11,7 2,9 2000 9000 <2000 8,6 6,2 5,4 Maalis2012 7,5 12,7 3,9 <2000 7000 <2000 8,6 6 4,1 Huhti2012 14,6 3,5-7000 <2000-5,9 4,1 Touko2012 13,4 1,9-9000 <2000-6,6 4,6 Kesä2012 11,5 3,3-6000 <2000-6,4 5,1 Heinä2012 7,4 11,4 2,3 <2000 7000 <2000 9 6,4 4,1 Elo2012 8,4 9,4 1,6 3000 6000 <2000 9,2 7,2 4,1 Syys2012 8,3 10,4 0,8 2000 6000 <2000 9,3 6,8 4,3 Loka2012 7,2 9,2-2000 7000 <2000 9 6,9 4,3 Marras2012-0,8 - - <2000 - - 5,3 Joulu2012 7,3-2,9 <2000 - <2000 9,3-4,4 1) On sovellettava joko hehkutushäviön tai orgaanisen hiilen (TOC) kokonaismäärän raja-arvoa. 2) Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit (BTEX), polyklooratut bifenyylit (PCB), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja mineraaliöljy (C10-C40) määritykset kuuluvat myös pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusperusteisiin. 3) Kelpoisuusperusteet tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen sijoittamisessa yhdessä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Vakaata reagoimatonta ongelmajätettä saa sijoittaa vain tavanomaisen katopaikan sellaiseen osaan, johon ei sijoiteta biohajoavaa jätettä. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) tulee tutkia ja arvioida tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. 4) Nykyään ns. vaarallinen jäte (VNa 179/2012). ph

10 Kuva 7 Keräilynäytteiden ph-arvot 2010-2012. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Haponneutralointikapasiteetti Tarkkailuohjelman mukaan esineutralisointisakasta (653) tulee määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli lukuun ottamatta kesäkuuta ja marraskuuta < 4, joten standardin (* mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. Kesäkuussa ja marraskuussa esineutralisointisakan haponneutralisointikapasiteetti oli huono eli aines on herkkä phmuutoksille (puskurikapasiteetti on huono), kuva 8. *) CEN/TS 15364 (Characterization of waste Leaching behaviour tests Acid and base neutralization capacity test). Kuva 8 Esineutralointisakan (653) haponneutralointikapasiteetti.

11 Haponneutralisointikapasiteetille ei ole esitetty viitearvoja. Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaan se on aina tutkittava ja arvioitava tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä. Selvitysten (Wahlström ym. 2009) mukaan pharvossa 5 neutralisointikapasiteetti on pieni, jos se on noin tasolla 0,2 mol H+/ kg. Jos vastaavasti ph-arvossa 5 neutralointikapasiteetti on noin 3 mol H+ /kg, ovat olosuhteet ph-muutosta vastaan hyvät. Kokonaispitoisuuksien perusteella hehkutushäviön arvot ylittävät raudan sakeuttimen alitteessa pääosin ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon (10 %). Pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikoille ei ole asetettu viitearvoa hehkutushäviölle. Esineutralointisakan ph-arvo ei täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettua viitearvoa. Esineutralointisakan haponneutralisointikapasiteetti on myös huono. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (646) ja raudan sakeuttimen alite (645) johdetaan kipsisakka-altaalle. Nauhasuotimelta tuleva esineutralointisakka (653) viedään sekundäärikasan pohjalle. 4 LIUKOISUUDET Keräilynäytteistä tehtiin läpivirtaustestejä eli kolonnikokeita (CEN/TS 14405:2004) sekä kaksivaiheisia ravistelutestejä (SFS-EN 12457-3). Yleensä ravistelutestissä saadaan suurempia liukoisuuksia. Laadunvalvontatutkimuksissa liukoisuudet määritetään ravistelutestillä, joka vaatii ajallisesti murto-osan läpivirtaustestiin verrattuna, jonka kesto noin 1 kk. Havaittuja liukoisia pitoisuuksia verrattiin valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisiin pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoittamisesta annettuihin kelpoisuusperusteisiin. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Seuraavassa liukoisuuksia on tarkasteltu tarkemmin. Oheisissa kuvissa on liukoisuudet esitetty ravistelutestin tuloksista, koska niistä on analysoinnit lähes joka kuukaudelta. Liitteessä 2 on esitetty molempien testin tulokset lukuarvoina. Kuukausittaiset analyysitodistukset ovat toimitettu eri osapuolille tulosten valmistuttua. Nikkelin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 120-450 mg/kg välillä (kuva 9). Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon 10 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 40 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat 0,17-7,54 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alle analyysitarkkuusrajan. Kuvassa 10 on esitetty nikkelin liukoisuudet esineutralointisakasta molemmilla testeillä. Tuloksista nähdään että testitulokset ovat hyvin lähellä toisiaan, ravisteluliukoisuudet olivat kuitenkin hieman suurempia. Kaikki liukoisuustulokset huomioiden yleensä loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ja esineutralointisakassa havaittiin ravistelutestissä pääosin lievästi pienempiä arvoja, mutta raudan sakeuttimen alitteessa puolestaan

12 hieman suurempia arvoja. Liitteenä 2 olevissa analyysitulosten yhteenvetotaulukoista ilmenee tulokset tarkemmin. Kuva 9 Nikkelin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2012 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kuva 10 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuudet ravistelu ja kolonnikokeessa. Sinkin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 4100-18300 mg/kg välillä (kuva 11). Liukoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua ennekin. Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 200 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <0,1-6,2 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <0,1-0,39 mg/kg.

13 Kuva 11 Sinkin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2012 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kadmiumin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa <0,015-72 mg/kg välillä (kuva 12). Liukoisuudet ylittivät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon 1 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 5 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat <0,015-0,73 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alle analyysitarkkuusrajan (<0,015 mg/kg). Kuva 12 Kadmiumin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2012 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kuparin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa <0,1-3,4 mg/kg välillä lukuun ottamatta tammikuun ja huhtikuun selvästi korkeampi arvoja (270-740 mg/kg). Liukoisuudet ylittävät tammi- ja huhtikuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusrajaarvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 100 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <0,1 mg/kg.

14 Sulfaatin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 24100-84500 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 82900-185000 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 23200-44900 mg/kg välillä. Pitoisuudet ylittivät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 20000 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa myös ongelmajätteenkaatopaikan raja-arvon 50 000 mg/kg (kuva 13). Kuva 13 Sulfaatin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2012 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Liuenneiden aineiden kokonaismäärät (TDS) vaihtelivat esineutralointisakassa 40300-123000 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 92300-36800 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 37600-70800 mg/kg välillä (kuva 14). Raudan sakeuttimen alitteessa ylittyy ongelmajätteen kaatopaikan viitearvo 100 000 mg/kg kaikissa kuukausinäytteissä (ravistelutesti) ja esineutralointisakassa vain huhtikuun näytteessä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alittuu tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvon 60 000 mg/kg, osin myös esineutralointisakassa. Kuva 14 TDS keräilynäytteissä 2010-2012 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka