Seurakuntakeskus, juhlasali Hämeenkatu 16

ESITYSLISTA Nro 1/2010 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA Sivu 1(15) KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 19.45 Seurakuntakeskus, juhlasali Hämeenkatu 16 Ala-Paavola Sinikka, pj. Ahola Mervi Haapamäki Aila Hakala Hanna Heimonen Taisto Helttunen Pentti Honkasalo Maija Hursti Armas Jantunen Marja Järvinen Eira Kallio Sirpa Karhunen Tuula Karppinen Hannele Kiuttu Pekka Kokko Annika Laine Marja-Leena Laine Pekka poissa poissa Leppänen Jorma Linna-Pirinen Tuija Nihtilä Risto Ojala Pirkko Orenius Marja Perälahti Raimo Puumalainen Eila Puupponen Riitta Rajala Inga-Lill Rantala Kyllikki Rönkä Antero Salmi Marjaana Tetri Tuula Tuohela Jorma Vanhatalo Tuula Virtanen Marja-Leena Pallonen Jouni, varavalt. Saarinen Marja, varavalt. poissa poissa MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirkkoneuvosto: Järvinen Ilkka Huuskonen Reijo Paananen Eeva-Liisa Lätti Jouni Ersta Jorma Marjamäki Ritva Halme Olli-Petri kirkkoherra talousjohtaja tiedottaja hallintosihteeri kiinteistöpäällikkö 1 5 ASIAT 1-11 ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Sinikka Ala-Paavola Hyvinkäällä 18.2.2010 Allekirjoitukset Ritva Marjamäki Aila Haapamäki Hanna Hakala

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 2 1 Kokouksen avaus Alkuvirren 409 ja rukouksen jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Suoritetaan nimenhuuto ja todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokouskutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta (KJ: 8:5, 1-2). Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (KL 7:4, 1). Kokouskutsu asialuetteloineen on lähetetty valtuutetuille 11.2.2010 ja se on ollut nähtävänä seurakunnan virallisella ilmoitustaululla seurakuntakeskuksessa 11. 17.2.2010. Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Suoritetussa nimenhuudossa todettiin 33 valtuutetusta olevan läsnä 28 varsinaista valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua. Varajäsenistä olivat paikalla Jouni Pallonen ja Marja Saarinen. Kokous todettiin näin myös jäsenmäärään nähden päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen Ehdotus: Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Aila Haapamäki ja Hanna Hakala. Pöytäkirja tarkastetaan torstaina 18.2.2010 klo 16-18 kirkkoherranvirastossa. Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävillä kirkkoherranvirastossa 19.2. 18.3.2010 viraston aukioloaikana. Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä on seurakunnan virallisella ilmoitustaululla 19. 26.2.2010. Ehdotus hyväksyttiin. 4 Kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus: Valtuutetuille jaettu esityslista hyväksytään kokousasioiden käsittelyjärjestykseksi. Ehdotus hyväksyttiin.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 3 5 Helenenkadun asuinkerrostalon omistuspolitiikasta päättäminen Helenenkadun kerrostalon tulevaa käyttöä ja peruskorjaustarpeita on käsitelty erityisesti vuosina 2000 ja 2004 kirkkoneuvoston taloudellisessa jaostossa. Vuoden 2009 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin Helenenkadun kerrostalon tulevaisuuden ratkaiseminen. Omistajapolitiikka ja peruskorjauskysymykset oli tarkoitus ratkaista talousarvion 2010 valmistelun yhteydessä. Kirkkoneuvosto kävi asiasta valmistelevan keskustelun kokouksessaan 28.10.2009. Pöytäkirjaan kirjattiin, että kirkkoneuvostossa on ilmaistu halu Helenenkadun asuinkerrostalon säilyttämiseen. Talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön tehtäväksi annettiin päivittää faktoja ja vaihtoehtoja asuinkerrostalon tulevaisuuden näkymistä, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista ja jatkoaikatauluista. Liitteenä 1 on talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön laatima muistio Helenenkadun asuinkerrostalon omistuspoliittisia vaihtoehtoja. Muistiossa on tarkasteltu lyhyesti kiinteistön historiaa ja henkilöstöpoliittista arvoa työsuhdeasuntojen tarjoamisessa. Kiinteistön on arvioitu vaativan täydellisen peruskorjauksen, jonka alustava kustannusennuste on 3 milj. euroa. Aikataulullisesti on arvioitu peruskorjauksen tulevan ajankohtaiseksi noin viiden vuoden kuluttua. Muistioon on kirjattu talon nykyisten vuokralaisten ja seurakunnan henkilöstöä edustavan työympäristötoimikunnan kannanotot, joissa puolletaan kiinteistön tai ainakin sen osan säilyttämistä seurakunnan omistuksessa. Muistiossa on todettu, että seurakunta ei ole varautunut peruskorjaukseen rahastointi tms. keinoin, joten rahoitus tulisi tehdä seurakunnan muualta kertyneistä säästöistä tai lainavaroin. Taloudellisesti kiinteistö tuottaisi väistämättä peruskorjauksen jälkeisinä alkuvuosina alijäämää/tappiota (poistot ja sitoutuneen pääoman laskennallinen korko tai lainakorko huomioon ottaen). Kiinteistön rahavirrasta olisi korkojen lisäksi hyvin vaikea irrottaa korkojen lisäksi varoja lainanlyhennykseen heti peruskorjauksen jälkeisinä vuosina, mikäli koko investointi tehtäisiin lainavaroin. Myös palvelussuhdeasuntojen osalta vuokrataso olisi välttämätöntä määritellä peruskorjauksen jälkeen verotusarvoja korkeammaksi, käytännössä varsin lähelle kohtuullista käypää vuokratasoa, mikäli ei tehdä tietoista päätöstä tukea kirkollisverovaroin työntekijöiden palvelussuhdeasumista. Muistion laskelmien perusteella on tehtävissä myös se johtopäätös, että seurakunta voisi tarvittaessa kattaa kiinteistön myyntituloilla (koko kiinteistö tai osittainen myynti osakkeina) peruskorjauksen investointimenot tai jäljellä olevan lainapääoman. Muistiossa hahmotetut omistuspoliittiset ratkaisuvaihtoehdot ovat: 1) Säilytetään Helenenkadun asuinkerrostalo ainakin pääosin seurakunnan omistuksessa. 2) Myydään Helenenkadun asuinkerrostalo. Molemmissa omistuspoliittisissa vaihtoehdoissa on erilaisia toteutusvaihtoehtoja, jotka on perusteltua ratkaista lopullisesti vasta peruslinjauksen jälkeen erillisten tarkempien selvittelyjen perusteella.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 4 Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 16.12.2009 äänestyksen (10 2, yksi tyhjä) jälkeen esittää kirkkovaltuustolle, että 1. Helenenkadun asuinkerrostalo säilytetään ainakin pääosin seurakunnan omistuksessa. 2. Kirkkoneuvostolle annetaan tehtäväksi valmistella tarkempi suunnitelma talon hallinnointitavasta, tulevasta peruskorjauksesta ja sen aikataulusta sekä muista mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä vuoden 2010 aikana. Aila Haapamäki oli kirkkoneuvostossa esittänyt Taisto Heimosen kannattamana, että ehdotuksen 1 kohdasta poistetaan sanat ainakin pääosin. Ehdotus: KN Kirkkovaltuusto päättää, että 1) Helenenkadun asuinkerrostalo säilytetään ainakin pääosin seurakunnan omistuksessa. 2) Kirkkoneuvostolle annetaan tehtäväksi valmistella tarkempi suunnitelma talon hallinnointitavasta, tulevasta peruskorjauksesta ja sen aikataulusta sekä muista mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä vuoden 2010 aikana. Valtuutettu Raimo Perälahti totesi puheenvuorossaan, että valtuuston ei vielä pitäisi sitoa käsiään Helenenkadun asuinkerrostalon säilyttämiseksi. Hän oli toiveikas, että vielä löytyisi taho, joka talon haluaisi ostaa. Raimo Perälahti esitti, että ehdotuksen kohta 1 poistetaan kokonaan ja kohta 2 muutemaan kuulumaan: valmistella tarkempi suunnitelma talon omistus- tai hallinnointitavasta Valtuutettu Taisto Heimonen piti tärkeänä talon säilyttämistä seurakunnan omistuksessa. Hän totesi, että laman aikana ei kannata myydä. Tontti on arvokas, se on iso ja keskellä kaupunkia. Taisto Heimosen mielestä asian esittelyssä johdatellaan rakennuksen myymisen suuntaan. Hän kantoi huolta myös talossa asuvista seurakunnan työntekijöistä. Talo tulee nyt kunnostaa ja sitten päätetään omistus- ja hallinnointitavasta, vaihtoehtoina mm. vuokra-asunnot tai osakeyhtiö. Valtuutettu Jouni Pallonen halusi kiinnittää huomiota pykälän otsikkotekstiin, nyt puhutaan omistuspolitiikasta. Jouni Pallonen totesi, että talousjohtaja ja kiinteistöpäällikkö ovat tehneet asian valmistelussa kiitettävää työtä ja hän toivoikin, että valtuutetut tutustuisivat asiaan liittyviin liitteisiin. Valtuutetut Eira Järvinen ja Jorma Leppänen kannattivat Raimo Perälahden muutosesitystä. Valtuutettu Tuija Linna-Pirinen totesi puheenvuorossaan, ettei hän ota kantaa asiaan enempää, mutta toivoi kunnon selvityksiä. Tuija Linna-Pirisen mukaan Raimo Perälahden esittämä muutos päätösehdotukseen on looginen ja tukee otsikkotekstiä. Valtuutettu Pirkko Ojala totesi paikan olevan kaupungin parhaita asuinalueita ja oli rakennuksen säilyttämisen kannalla. Pirkko Ojalan mukaan osa asunnoista voisi jatkossa olla myös omistusasuntoja.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 5 Valtuutettu Annika Kokon mukaan päätösehdotuksessa ei ole mitään ristiriitaa. Kohdan 1 mukainen päätös antaisi talon asukkaille turvallisuuden tunteen asumismahdollisuuden jatkumisesta. Valtuutettu Jouni Pallonen totesi vielä, että jos kohta 1 jätetään pois, se tarkoittaa asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Jouni Pallonen muistutti, että asiaa on valmisteltu jo useita vuosia. Valtuutettu Pentti Helttunen totesi, että kirkkoneuvosto on käsitellyt asiaa useampaan kertaan ja on nyt linjannut näin. Pentti Helttusen mukaan nyt ei pidä palata nollapisteeseen ja aloittaa kaikkea alusta. Valtuutettu Pekka Laine tiedusteli vuokramäärien eroja seurakunnan työntekijöiden ja muiden vuokralaisten välillä. Talousjohtaja Jouni Lätti vastasi, että työntekijät maksavat verotusarvon mukaisen vuokran ja että ero saattaa joissain tilanteissa olla useampia kymmeniä prosentteja. Talousjohtaja totesi vielä, että asiasta on kohtalainen selvitys pykälän liitteissä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty päätöstehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus ja hän esitti äänestysjärjestykseksi: ne, jotka kannattavat kirkkoneuvoston pohjaehdotus äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Raimo Perälahden muutosesitystä äänestävät ei. Äänestys suoritettiin soisomaan nousten. Jaa-ääniä annettiin 24 ja ei-ääniä 7, joten kirkkoneuvoston ehdotus oli hyväksytty äänin 24 7.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 6 6 Pietarin Pyhän Mikaelin seurakunnan kirkon korjaushanke Hyvinkään seurakunnan rahoitusosuuden maksaminen Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien seurakunnat ovat olleet pitkään tukemassa Pietarin Pyhän Mikaelin ystävyysseurakuntaa ja sittemmin seurakunnan kirkon korjaushanketta. Tätä yhteistyötä on ollut koordinoimassa rovastikunnallinen ystäväseurakuntatyön toimikunta ja sen asettaman ns. Pyhän Mikaelin kirkon remonttiryhmä. Korjaustöiden ja restauroinnin tarkoituksena on ollut kirkon luovuttaminen Inkerin kirkolle. Korjausten loppuun saattamiseksi tarvittavat kustannukset ovat 400.000 euroa, jonka rahoittamiseksi esitetään Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien osuudeksi 250.000 euroa ja Inkerin kirkon osuudeksi 150.000 euroa. Kirkon korjausta on tuettu mm. rahalahjoituksin ja keräyksellä. Tätä tarkoitusta varten saatu keräyslupa päättyi 9.8.2009 ja keräyksen tuotto 53.087 euroa jäi odotettua pienemmäksi (asetettu tavoite 300.000 euroa). Rovastikuntien ystäväseurakuntatyön toimikunta esitti (25.5.2009 4), että seurakunnat sitoutuvat korjausten tekemiseksi ja sitoutuvat 10 vuoden ajaksi nykyisen tasoiseen talousarvioavustukseen 30 senttiä/seurakuntalainen. Tämä edellyttää myös Inkerin kirkon kanssa sopimusta, jossa hankkeen reunaehdot selkeästi sovitaan. Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuusto päätti 14.10.2009, että 1. Hyvinkään seurakunta sitoutuu osaltaan tukemaan ystäväseurakuntatyön toimikunnan esityksen mukaisesti Pietarin Pyhän Mikaelin kirkon luovutusehdot täyttävien korjausten rahoittamista ystäväseurakuntatyöhön osoitetuilla varoilla. 2. Vuonna 2010 ystäväseurakuntatyöhön osoitetaan 30 senttiä/seurakuntalainen. Tulevien vuosien tuki päätetään vuosittain talousarviossa. Keravan seurakunta on kirkkovaltuuston päätöksellä ottanut vastuun 250.000 euron rahoituksen järjestämisestä rovastikuntien seurakuntien kanssa siten, että Keravan seurakunta on valmis myöntämään muille seurakunnille lainaa 10 vuodeksi. Laina lyhennettäisiin ja korko maksettaisiin vuosittain seurakuntien varaaman talousarviomäärärahan (0,20 euroa/seurakunnan jäsen) puitteissa. Toinen mahdollisuus seurakunnilla on maksaa osuutensa yhdellä kertaa. Olennaista on, että urakan loppuun saattamiseksi ja urakkasopimuksen maksuerätaulukon mukaisesti rahat tähän tarvitaan pääosin vuoden 2010 aikana. Liitteenä 2 on Keravan seurakunnan kirkkoherran kirje 10.11.2010 ja Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston päätös 29.10.2010. Kirkkoneuvosto päätti talousarvion valmisteluvaiheessa pitäytyä kirkkovaltuuston päätöksessä, jonka mukaan Hyvinkään seurakunnan osuus maksettaisiin vuosittaisen ystäväseurakuntatyön määrärahan muodossa. Ystäväseurakunnan 26.1.2010 pidettävän kokouksen esityslistalta ilmenee, että Keravan seurakunta pitäytyy puolestaan oman kirkkovaltuustonsa päätöksessä.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 7 Hankkeen rahoituksen järjestämisessä on ilmennyt seuraavia näkökohtia: 1. Yleisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan meno on kirjattava sen vuoden kuluksi, jona meno aiheutuu. Pyhän Mikaelin kirkon korjaushanke rahoitetaan saatujen selvitysten mukaan pääosin vuonna 2010. Seurakuntien kannalta kyse on siten vuoden 2010 avustuksesta, jota ei hyvän kirjanpitotavan mukaan voi kirjanpidossa jaksottaa kuluina useammalle vuodelle, kuten toimikunnan ja Keravan seurakunnan asiakirjoissa on esitetty. 2. Kirkkovaltuuston aikaisemman päätöksen pohjana oli asiakirjat, joissa puhuttiin vain siitä, että Keravan seurakunta ottaa vastuun 10 vuodeksi rahoituksesta ja muut seurakunnat osallistuvat ystäväseurakuntatyön avustuksella ko. rahoituksen kattamiseen. Keravan seurakunnan kirkkovaltuusto on kuitenkin tehnyt 29.10.2010 päätöksen, jonka mukaan muiden seurakuntien tulisi tehdä erillinen lainasopimus omasta maksuosuudestaan. Hyvinkään seurakunta on sitoutunut kirkkovaltuuston päätöksellä Pyhän Mikaelin kirkon korjaushankkeen rahoittamiseen. Perusteltua on maksaa koko avustus kerralla vuonna 2010, koska nyt jälkikäteen esitetty lainamenettely on hallinnollisesti turhan monimutkainen näin pienen rahasumman osalta ja kyseessä on tosiasiallisesti vuoden 2010 kulu joka tapauksessa. Hyvinkään seurakunnan osuus avustuksesta on 42.040,55 euroa, josta vuoden 2010 talousarvion ystäväseurakuntatyön määräraha kattaa 7.070 euroa. Lisämäärärahan tarve olisi siten avustus kertamaksuna suoritettaessa 34.970 euroa. Ystäväseurakuntatyön toimikunnassa on linjattu, että Pyhän Mikaelin seurakunnalle ei makseta avustusta seuraavien kymmenen vuoden aikana, vaan tähän varatun määrärahan puitteissa osallistutaan kirkon korjaukseen aiennetulla aikataululla ja seurakunnissa tehtyjen päätösten mukaisesti. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2010 esittää kirkkovaltuustolle, että Hyvinkään seurakunta maksaa Pyhän Mikaelin kirkon korjaushankkeesta osuutensa kertarahoituksena vuonna 2010. Lisämäärärahatarve 34.970 euroa sisällytetään kirkkoneuvoston esityksen mukaan vuoden 2010 ensimmäiseen talousarvion muutosesitykseen. Kirkkoneuvosto esittää maksetun osuuden huomioon ottamista tulevien kymmenen vuoden aikana ystäväseurakuntatyön määrärahassa. Ehdotus: Maksetaan Pyhän Mikaelin kirkon korjaushankkeesta Hyvinkään seurakunnan KN osuus kertarahoituksena vuonna 2010. Sisällytetään lisämäärärahatarve 34.970 euroa vuoden 2010 ensimmäiseen talousarvion muutosesitykseen. Otetaan maksettu osuus huomioon tulevien kymmenen vuoden aikana ystäväseurakuntatyön määrärahassa. Valtuutettu Kyllikki Rantala tiedusteli, miten valvotaan, että raha menee perille. Kirkkoherra Ilkka Järvinen vastasi, että rakennusvaiheita valvotaan suomalaisten ammattilaisten voimin ja maksut ovat sidottuja vaiheiden valmistumiseen. Valtuutettu Pirkko Ojala totesi, että papin palkkaaminen olisi ollut rakennuksen korjaamista tärkeämpää. Aivan vieressä on myös Pyhän Marian kirkko. Kirkon

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 8 tontin omistaa kaupunki, joka ei Pirkko Ojalan mukaan sitä kirkolle tule myymään, joten kirkon tulevaisuus on siinäkin mielessä epävarma. Valtuutettu Marjaana Salmi tiedusteli, miten muu ystävyysseurakuntatyö tässä asettuu, saako se tukea lainkaan. Kirkkoherra Ilkka Järvinen vastasi, että tämä hanke on Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien erillinen yhteishanke Inkerin kirkon kanssa eikä se heikennä muuta ystävyysseurakuntatyön tukea. Valtuutettu Raimo Perälahti kertoi vierailleensa paikalla vuosi sitten. Hän kertoi, että kirkko on valtavan iso ja käyttöaste pieni. Hän oli epäileväinen, mitä tuella lopulta saadaan aikaiseksi. Valtuutettu Annika Kokko totesi, että isoista rahoista on kysymys, mutta hän muistutti myös, että tämä keskustelu on jo käyty ja päätös tehty. Nyt on kysymys vain määrärahan siirrosta. Valtuutettu Mervi Ahola kertoi myös käyneensä paikan päällä ja nähneensä molemmat kirkot. Hän toivoi, että Inkerin kirkkoa autetaan. Valtuutettu Inga-Lill Rajala totesi Karjalan lääninrovastin sanoin, että kirkko Venäjällä on aina myös todistus. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 9 7 Talousarviomuutokset 1/2010 Taloussäännön 6 :n mukaan kirkkovaltuusto voi muuttaa hyväksymäänsä talousarviota. Kirkkovaltuusto päättää toiminnallisen tavoitteen muutoksesta, määrärahan käyttötarkoituksen muutoksesta, määrärahan korottamisesta, alentamisesta, poistamisesta tai uuden määrärahan myöntämisestä. Muutettaessa talousarviota hyväksytään kaikki ne talousarvion osat, joihin muutos vaikuttaa. Liitteessä 3 on esitys Talousarviomuutokset 1/2010. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2010 esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy esitetyt talousarviomuutokset vuodelle 2010. Ehdotus: Hyväksytään liitteen 3 mukaiset talousarviomuutokset vuodelle 2010. KN Valtutuettu Tuija Linna-Pirinen tiedusteli, miksei sähköverkoston uusimiseen ole varattu rahaa talousarviossa, kun vika on tullut jo kesällä 2009. Talousjohtaja Jouni Lätti vastasi, että alkuperäiset korjausarviot olivat huomattavasti pienemmät kuin mitä myöhemmin saadut lopulliset selvitykset toivat esille. Keskustelun päätyttyä päätösehdotus hyväksyttiin. 8 Vaalilautakunnan valitseminen seurakuntavaaleja varten Kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 1 :n mukaan seurakuntavaalit toimittaa vaalilautakunta, jonka kirkkovaltuusto valitsee viimeistään toukokuussa sinä vuonna, jona seurakuntavaalit toimitetaan. Vaalilautakuntaan kuuluu kirkkoherra virkansa puolesta sekä vähintään neljä muuta jäsentä ja neljä varajäsentä. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Kirkkovaltuusto nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan. Vaalilautakunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan itselleen varapuheenjohtajan ja sihteerin. Kirkkovaltuusto valitsi kokouksessaan 31.5.2006 vaalilautakuntaan puheenjohtajaksi kirkkoherra Ilkka Järvinen ja varsinaisiksi jäseniksi Taisto Heimosen, Tuula Karhusen, Eila Puumalaisen, Harri Ruutun, Tuula Tetrin ja Marja-Leena Virtasen. Varajäseniksi valittiin Mervi Ahola, Pekka Laine, Marja Jantunen, Tapani Yli-Saunamäki, Salme Laitinen ja Elina Kiuru luetellussa järjestyksessä. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2010 esittää kirkkovaltuustolle, että se valitsee vaalilautakunnan, johon kuuluu kirkkoherran lisäksi kuusi muuta jäsentä sekä kuusi varajäsentä ja että kirkkovaltuusto nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 10 Ehdotus: KN Kirkkovaltuusto valitsee vaalilautakunnan, johon kuuluu kirkkoherran lisäksi kuusi muuta jäsentä sekä kuusi varajäsentä. Kirkkovaltuusto nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan. Valtuutettu Tuija Linna-Pirinen esitti vaalilautakunnan varsinaisiksi jäseniksi Jorma Leppästä ja Eila Puumalaista. Valtuutettu Tuula Vanhatalo esitti varsinaiseksi jäseneksi Tuula Karhusta. Valtuutettu Annika Kokko esitti varsinaisiksi jäseniksi Aila Haapamäkeä ja Taisto Heimosta. Valtuutettu Marjaana Salmi esitti varsinaiseksi jäseneksi Marja Leena Virtasta. Varajäseniksi Annika Kokko esitti Pirkko Ojalaa ja Pekka Kiuttua, Tuija Linna- Pirinen esitti varajäseneksi Marja Oreniusta, Marjaana Salmi esitti varajäseniksi Marja Jantusta ja Pentti Helttusta ja Tuula Vanhatalo esitti varajäseneksi Mervi Aholaa. Keskustelun jälkeen tehnyt esitykset yksimielisesti hyväksyttiin. Vaalilautakunnan varsinaiset jäsenet ovat Aila Haapamäki, Taisto Heimonen, Jorma Leppänen, Tuula Karhunen, Eila Puumalainen ja Marja-Leena Virtanen. Varajäsenten järjestys on seuraava: Pirkko Ojala, Marja Orenius, Marja Jantunen, Mervi Ahola, Pekka Kiuttu ja Pentti Helttunen. Vaalilautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin yksimielisesti kirkkoherra Ilkka Järvinen.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 11 9 Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran täyttäminen Hyvinkään seurakunnan ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorin virkaan tuli Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille määräaikaan 17.9.2009 mennessä kaksi hakemusta: Petér Marosvári ja Taru Paasio. Tuomiokapituli on todennut molemmat hakijat kelpoisiksi virkaan. Tuomiokapitulin lausunto on liitteenä 4 ja seurakunnassa laadittu yhteenveto sekä hakemusasiakirjat liitteenä 5. Kirkkoneuvosto valitsi kokouksessaan 16.12.2009 vaalin valmistelutyöryhmään kirkkoherra Ilkka Järvisen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan Marja-Leena Virtasen, johtokunnassa kirkkoneuvoston edustajana toimivan Pentti Helttusen johtavan kanttorin Erkki Hannosen ja sihteeriksi hallintosihteeri Ritva Marjamäen. Hakijoita on kuultu Hyvinkään kirkossa 18.1.2010. Kuulemis- ja haastattelutilaisuuteen oli kutsuttu kirkkovaltuuston ja neuvoston jäsenet. Valmistelutyöryhmän lausunto kirkkoneuvostolle on liitteenä 6 Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2010 esittää kirkkovaltuustolle, että Hyvinkään seurakunnan ylempää korkeakoulutotutkintoa edellyttävään kanttorin virkaan valitaan valmistelutyöryhmän lausunnossa mainituin perustein kanttori Taru Paasio. KN Valitaan Hyvinkään seurakunnan ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorin virkaan kanttori Taru Paasio. Valtuutettu Pirkko Ojala totesi puheenvuorossaan, että seurakunnalla on kaksi hyvää erilaisilla lahjoilla varustettua hakijaa. Pirkko Ojala oli vaikuttunut Petér Marosvárin urkujensoitosta ja hän esittikin, että valitaan seurakuntaan nyt korkean tason muusikko. Keskustelun jälkeen suoritettiin suljettu lippuäänestys. Ääniä annettiin 31, joista Taru Paasio sai 19 ja Petér Marosvári 12, joten Hyvinkään seurakunnan ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorin virkaan oli valittu kanttori Taru Paasio.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 12 10 Ilmoitusasioita 1. Sopimus Evankelisen lähetysyhdistys ry:n (ELY) kesäjuhlien järjestämisestä Kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 16.12.2009 sopimuksen Evankelisen lähetysyhdistys ry:n (ELY) kesäjuhlien järjestämisestä 19. 20.6.2010. 2. Kolehtisuunnitelma vuodeksi 2010 Kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 16.12.2009 kolehtisuunnitelman vuodeksi 2010. 3. Martin koulun avustusanomus Terveiden elämäntapojen opetukseen Kirkkoneuvosto myönsi kokouksessaan 16.12.2009 500 euron avustuksen Martin koulun Koulutus Elämään opetusvaunun vierailun kuluihin. 4. Piispantarkastuksen 1. 7.9.2008 lopputarkastus 26.11.2009 Kirkkoneuvosto merkitsi piispantarkastuksen lopputarkastuksen muistion tiedoksi. Lopputarkastuksen suoritti lääninrovasti Jukka Iso-Herttua 26.11.2009. Tarkastukseen lääninrovasti oli kutsunut kirkkoherran, talousjohtajan kirkkovaltuuston puheenjohtajat, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan sekä hallintosihteerin. 5. Ympäristöohjelmaa ja ympäristödiplomihakemusta valmistelevan työryhmän asettaminen Kirkkoneuvosto nimesi kokouksessaan 16.12.2009 työryhmän puheenjohtajaksi kirkkovaltuuston puheenjohtajan Sinikka Ala-Paavolan ja muiksi jäseniksi luottamushenkilöistä Risto Nihtilän ja Marja-Leena Virtasen, viranhaltijajäseniksi nimetiin kirkkoherra Ilkka Järvinen, talousjohtaja Jouni Lätti, kiinteistöpäällikkö Olli-Petri Halme, ylipuutarhuri Markku Husso (siht.), pääemäntä Aino Kuronen sekä kasvatuksen edustaja, jonka tiimi valitsee keskuukestaan. 6. Tietohallintoyhteistyön käynnistäminen Kehä-IT:n kanssa Kirkkoneuvosto merkitsi kokouksessaan 16.12.2009 valmistelutilanteen tiedoksi ja antoi taloustoimiston tehtäväksi hoitaa käytännön valmistelut ja toimeenpanotehtävät yhteistoiminnan käynnistämisessä ja uuteen toimintaympäristöön siirtymisen osalta. 7. Kytäjän kirkon hautausmaan aita Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2010 pyytää Kytäjän kirkon aita- ja porttiluonnoksista lausuntoa museovirastolta, kirkkohallitukselta sekä Hyvinkään kaupungin rakennusvalvonnalta. 8. Hyvinkään seurakunnan vuoden 2010 rippikouluryhmien koot Kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 27.1.2010 yli 25 nuoren rippikouluryhmät vuoden 2010 leireille (suositus rippikoululaisten määrästä on enintään 25). 9. Työterveyshuollon sopimuksen uusiminen vuodeksi 2010 Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2010 uusia työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuodeksi 2010 sisällöltään entisen kaltaisena ja vain tekniset korjaukset sisältävänä.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 13 10. Seurakunnan maa-alueiden hallinnollisten järjestelyjen eteneminen ja Kaukasten palvelutalon yhtiöjärjestyksen muutoksen eteneminen Kirkkoneuvosto merkitsi maa-alueiden järjestelyn ja Kaukasten palvelutalon yhtiöjärjestyksen muutosvaiheen tiedoksi. 11 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokous päätettiin virteen 552.

VALITUSOSOITUS 14 Kirkkovaltuusto 17.2.2010 Pykälä 11 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 1 8, 10 11 Kirkkolain 24 luvun 14 :n 3 mom:n, Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 14 :n nojalla saa tehdä kirkollisvalitusta sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) vastainen, jos asian tutkiminen kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Pykälät VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Helsingin hallinto-oikeus Käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 HELSINKI Postiosoite: PL 120, 00521 HELSINKI Telekopio: (09) 1735 3479 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Kirkollisvalitus, pykälät 9 Hallintovalitus, pykälät Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, pykälät Valitusaika 30 päivää 30 päivää Valitusaika 30 päivää Käyntiosoite: Kotikyläntie 3, 02770 ESPOO Postiosoite: PL 203, 02771 ESPOO Telekopio: (09) 8625 0848 Sähköposti: espoo.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pykälät 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), 00161 HELSINKI Telekopio (09) 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetusministeriö, pykälät PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio: 09) 135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: opmkirjaamo@minedu.fi 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Kirkkovaltuusto 17.2.2010 15 Valituskirjelmä Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen Hankinta-asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. H a k e m u s o s o i t u s Asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi Se, jota asia koskee, voi saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Pykälät Hakemuksen tekeminen Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa. Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen tiedot ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä. Markkinaoikeuden yhteystiedot Hakemus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: PL 118, 00130 HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1 3, Helsinki Telekopionumero: (09) 68 405 514 Lisätietoja Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 80 euroa ja markkinaoikeudessa 200 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus / hakemusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.