Suomi ja muuttoliikkeet Historia ja Suomen itsenäisyyden alkuaika Helsingissä 26.9.2017 VTT Antero Leitzinger, Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkija antero.leitzinger@migri.fi
Maailman valtaväylällä vai kinttupoluilla? Kansainvälisen muuttoliikkeen aatteet ja asenteet muotoutuivat ennen kansallisvaltioita "Cuius regio eius religio": vallonit, palkkasoturit Irtolaisuuden torjunnasta kulkuriromantiikkaan Merkantilismin aateperintöä: Topeliuksen säälistä ("ihminen on nin kuin aavalla merellä, hän ei näe rantaa, ei löydä satamaa", 'Maamme kirja' suom. 1876) Kiannon halveksuntaan ("raukat vain menköhöt merten taa", 'Nälkämaan laulu 1911') Venäjän naapuruus lähensi Suomea muuhun maailmaan Kolonialismi: Inkeriläisistä ja tverinkarjalaisista Potemkinin sunnitelmaan suomalaisten asuttamiseksi Krimille n. 1788 Vankisiirtolat: Amerikka, Australia, Sinkiang, Siperia Kuinka Kalifornian kultalöytö ja Euroopan "hullu vuosi" 1848 käänsivät suuntaa Euroopasta idän sijasta länteen Pogromit 1881 alkaen, vallankumoukset 1905 ja 1917
Välähdyksiä ajalta ennen itsenäisyyttä Ulkomaalaisia on Suomessa aina ollut, ristiriitaisissakin ja usein joka tapauksessa arvostelua aiheuttaneissa rooleissa... kerjäläisinä: Saksalaisia kerjäläisiä on ollut paljo tätä nykyä meidänkin kaupungissamme. Kyllä olisi parempi, jos sellaiset ihmiset, jotka owat nuoria ja miehuuden ijässä olewia, käyttäisiwät paremmin aikansa hyödyllisempiin töihin ja keinoihin, kuin maan juoksuun, huonoin positiiwien rämpytykseen ja sen ohessa keräykseen. (Oulun Wiikko-Sanomia 25.8.1860) pakolaisina: Kurdistanista tulleen nestoriolaispastori Simonin viisi oppilasta 1873 > kaldealaiset keräämässä rahaa syyrialaiskristittyjen turvakotiin 1887 ja 1889 > kuuluu Euroopassa nykyään kiertelevän lähes 500. Kaikki he sanovat olevansa vainotuita armenialaisia, nyt tiedetään heidän olevan kaldealaisia veijareita (Päivälehti 12.7. ja 2.8.1903) työntekijöinä: rakennusurakoissa näkee ja kuulee muukalaisia työntekijöitä, kaikenkarwaisia haalattawan tänne idästä ja lännestä, kun omat kyläläiset työn puutteesta nääntywät. (Kaiku 13.4.1887) yrittäjinä: Kaikessa tapauksessa owat tataarit yhtä inhoittawia kuin juutalaiset ja muuten röyhkeämpiä käytöksessänsä. (Hämäläinen 22.5.1889) > Turun torin jupakka kiihkovenäläisessä lehdistössä elokuussa 1889
Viipuri 11. 12.11.1905: yli 8000 juutalaista pogromipaniikin vallassa Viipuriin ja lähes 2000 muualle Suomeen (vrt. Turun Sanomat 18.11.1905) Helsinki-Kerava-Tampere 26.2. 1.3.1906: Tshokken veljesten ym. lättibolshevikkien pankkiryöstö ja viisi murhaa (vrt. Jari Niemelä: http://tampereenhistoria.blogspot.fi/2015/05/tshokkentapaus-tshokken-tapaus.html; yllä Helsingin Sanomat 2.3.1906) Terijoki 31.7.1906: Venäjän duuman oppositiojohtajan Mihail Herzensteinin murha (vrt. Marina Vituhnovskaja-Kauppala: Terijoen laukausten pitkä kaiku, 2016) Virolaiset: Konstantin Päts pakolaisena 1906-1909, Friedebert Tuglas kirjoitti "kokonaisesta pakolaisten tulvasta"; Ella Murrikin (myöh. Hella Wuolijoki) mukaan tammikuussa 1906 "jo satoja pakolaisia (vrt. Seppo Zetterberg: Kulttuuria ja kumouspuuhia, 2013)
Helsinki 23.1.1909: virolaisten pankkiryöstösuunnitelma provokaatio vai todellisia pommitehtaita? (vrt. Wiipuri 29.1.1909 ja Kaleva 17.2.1909) Suuria suunnitelmia: Viron evakuointi 1916 ja 1944
Välähdyksiä ajalta itsenäisyyden jälkeen Senaatin karkotuspäätös 15.4.1918 vesittyi jo kesään mennessä (80 % oleskelupaa hakeneista sai jäädä); karkotukset maaherran päätöksellä läänikohtaisesti esim. Rajamaasta muualle Suomeen rajarauhan vuoksi, vasta 1924 alusta keskitetysti SM:n päätösvallassa "Meillä on Venäjän alamaisia, jotka pitävät Suomea isänmaanaan. Pitääkö ne karkoittaa heille vieraaseen maahan? Kuinka moni kunnon venäläinen on meitä, suomalaisia suojellut punaisen roistoväen hirmuvallan aikana?" (Kaarle Nestor Rantakari, Karjala & Wiipuri 5.5.1918 > 1918-1919 Viipurin poliisipäällikkö ja Rajamaan komendantti) "Hiring Finnish men to marry Russian women to enable the latter to get out of Russia, has become a popular and lucrative business in the border towns south of Viborg. The Finns exact a high price, but the method is unfailing." (El Paso Herald 21.9.1920) Epäonnistunut yritys rajoittaa kaksoiskansalaisuutta 1920 2003: vrt. Suomen sotilastiedustelun päällikkö (marras joulukuussa 1918) ja ainoa ulkomaalaissyntyinen ministeri (maaliskuussa 1932) Karl Lennart Oesch
Kronstadtin kapinallisten ja heidän perheidensä joukkopako 17. 19.3.1921 Suomeen pyrki yli 8000 enimmäkseen ukrainalaista matruusia, joista 1/5 k. jäällä ja 1/5 jäi Suomeen useimmat palasivat 1922 1924, johtaja Stepan Petritshenko luovutettiin 1945 Suomi vetosi Kansainliittoon ja pakolaisia hajasijoitettiin (myös ulkomaille), lehdissä varoiteltiin naisia Tammi helmikuussa 1922 Itä-Karjalasta pakeni 11 200 vienankarjalaista, joista 4 200 palasi jo keväällä ja 3 000 6 000 myöhemmin, mutta uusia tuli tilalle Presidentti Ståhlberg kutsui 1922/1923 Suomeen entiset kenraalikuvernöörit (1905 1909) Nikolai Gerardin ja Wladimir Böckmannin valtion eläkkeelle Halilan keuhkoparantolaan ensimmäiset kiintiöpakolaiset! Ulkomaalaisia sotavuosiin asti yhtä paljon kuin viipurilaisia, enemmän kuin Ruotsissa
Maailma sodassa, Suomessa turvapaikka Lähes 400 ulkomaiden juutalaista aseveljeä paossa > ne kahdeksan Suomenjuutalainen Salomon Klass palasi Palestiinasta 1939 Sankarivainajina satoja ulkomaalaisia vapaaehtoisia (mm. venäläisiä) ja 10 muslimia Saksan armeijan pakko-ottoja ja neuvostomiehityksen pelkoa paenneita Viron venepakolaisia 1943 1944 yli 6 000 Inkeriläisiä evakuoitiin yli 63 000! Miehikkälän internointileiri: ainakin 2 694 ulkomaalaista siviiliä; tataareja oli Järvenpään moskeijaa rakentamassa ja (12.7.1942 avioituneet internoitu Munglizifa Latipova ja talvisodan sotavanki Zekeriye Abdulla lapsineen Neuvostoliittoon 1945)
Maailma muuttuu, Suomi suvannossa YE/EK/VALPOn passitoimisto 1919-1948 > Ulkomaalaistoimisto, -keskus, -virasto 1949-2007 > Maahanmuuttovirasto 2008- Ei niin tuoreita huolia: Seka-avioliitossa ollut mies puukotti vaimonsa, poikansa ja itsensä 7.11.1971 tekijä oli kristitty, uhrit muslimeja Voisiko pommi räjähtää Helsingissä? (Uusi Suomi 22.10.1972) Kari Suomalaisen pilapiirrokset 1980- luvulla heijastivat kiristyneitä asenteita Historia auttaa suhteuttamaan: Maahanmuuttoviraston historiikki "Mansikkamaan vartijat (2010): http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/julkaisut Maahanmuuttokirjaston uusi osoite Lintulahdenkatu 10, Hakaniemi: http://www.migri.fi/maahanmuuttokirjasto