KAIS002 Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteellinen aikuiskoulutuksen asiantuntijuus 4 op

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma 2012 2014 Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma kouluttaa asiantuntijoita, jotka kykenevät työskentelemään kriittisesti, analyyttisesti ja laaja-alaisesti koulutuksen globaalisti määrittyvässä toimintaympäristössä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Koulutus antaa valmiuksia ensisijaisesti tutkimukseen mutta myös koulutuspolitiikan ja -hallinnon työtehtäviin. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymis-tieteiden laitoksen, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen (Joensuun kampus) sekä Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen kanssa. Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma on kaksivuotinen ja sen laajuus on 120 opintopistettä. Ohjelma sisältää maisteriohjelmaan orientoivat opinnot sekä koulutussosiologian ja -politiikan eri teemaalueita syventävät opinnot. Syventävien opintojen keskeisen osan muodostavat lukukausiseminaarit, joita järjestetään kahden vuoden aikana neljä. Ne toteutetaan yhdessä Itä-Suomen, Helsingin ja Turun kasvatustieteiden laitosten kanssa siten, että kukin yliopisto järjestää vuorollaan lukukausiseminaarin. Lisäksi ohjelmaan hyväksytyltä voidaan edellyttää opiskelijakohtaisesti määriteltävien täydentävien opintojen suorittamista. Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon. TUTKINNON RAKENNE 120 op KSP 1. Maisteriohjelmaan orientoivat opinnot 5 op KSPY004 Maisteri-HOPS 2 op Kieli ja viestintäopinnot 3 op KSP 2. Kaikille yhteiset sisältöopinnot 12 op KAIS002 Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteellinen aikuiskoulutuksen asiantuntijuus 4 op KSPS 201 Koulutussosiologia ja -politiikka 4 op KSP 202 Vertaileva kasvatustiede 4 op KSP 3. Pääaineen mukaiset sisältöopinnot 8 op: A. Kasvatustiede pääaineena KASS031 Myöhäismoderni elämä 4 op KASS035 Koulutus, tieto ja uusintaminen 4 op 1

B. Aikuiskasvatustiede pääaineena AIKS031 Aikuiskasvatus ja yhteiskunta 4 op AIKS032 Aktiivinen kansalaisuus 4 op KSP 4. Lukukausiseminaarit 35 op KSPS401. Introduction to Sociology and Politics of Education 8 op KSPS402 Policy, Politics and the Political in Education 9 op KSPS403 Trans-, supra- and international actors in education 9 op KSPS404 Education Governance 9 op KSP 5. Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op: KTKS010 - KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot 5 op KTKS030 - KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot 5 op KSP 6. Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 40 op KAIS095 Pro graduseminaari I 5 op KAIS096 Pro graduseminaari II 5 op KASS098/AIKS098 Pro gradututkielma 30 op KSP 7. Harjoittelu 10 op Harjoittelu ja harjoitteluseminaari 10 op. 2

KSP 1. KAIKILLE YHTEISET ORIENTOIVAT OPINNOT 5 op Tavoite Maisteriohjelmaan orientoivien opintojen tavoitteena on opiskelijan orientoituminen maisteriohjelman kokonaisuuteen, omaan pro gradu-työskentelyynsä sekä alan tieteelliseen ilmaisuun. Maisteriopintojensa alussa opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman oman asiantuntijuutensa kehittymiselle asettamiensa tavoitteiden ja ammatillisten suunnitelmiensa pohjalta. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teossa opiskelijaa ohjataan huomioimaan ohjelman kaksivuotinen kesto sekä suuntaamaan valintansa pro gradu-työskentelyä tukeviksi. Kieli- ja viestintätaitojen kurssin tavoitteena on luoda pohja opiskelijan kasvatustieteelliselle viestinnälle ja kirjoittamiselle. KPS001 MAISTERI-HOPS Laajuus: 2 op Tavoite: Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla opiskelija suunnittelee opintojaan, pohtii opintotavoitteitaan sekä akateemisen ja ammatillisen asiantuntijuutensa kehittymistä. Ajoitus: maisteriopintojen alussa, ensimmäisenä lukukautena Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Suoritustavat: HOPS-työskentelyyn sisältyvät henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja tarvittaessa keskustelut opettajatutorin kanssa. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Laajuus: 3 op Tavoite: Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät valmiudet tieteelliseen viestintään sekä mahdollisuudet oman alan kehityksen seuraamiseen opiskelemillaan kielillä. Kasvatustieteiden tiedekunnan yhteisten periaatteiden mukaisesti kasvatustieteen maisterin tutkintoon suoritetaan 3 op valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja. Erityisesti suositellaan tutkielmaopintojen vaiheessa tutkimusviestinnän opintoja (vähintään 3 op) tai muita opintojen loppuvaiheeseen suunnattuja kursseja. KSP 2.-3. MAISTERIOHJELMAN SISÄLTÖOPINNOT 20 op Syventävien opintojen tavoitteena on koulutussosiologian ja -politiikan keskeisten sisältöjen sekä kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyvien tieteellisten menetelmien hyvä tuntemus. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiuksia hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, kykenee teoreettisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen erilaisissa kasvatuksen ja koulutuksen kehittämistehtävissä niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin yhteyksissä sekä saa valmiuksia toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Syventävien opintojen ja seminaarien tavoitteena on tarjota opiskelijalle myös hyvät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. 3

Sisältöopintojen vaihtoehtoisia suoritustapoja ovat: Opetukseen osallistuminen Opintojaksoihin järjestettävä opetus vaihtelee lukukausittain. Sisältökursseista ilmoitetaan www-sivuilla ja tarkemmat tiedot kursseista julkaistaan Korpissa. Kurssitiedoissa ilmoitetaan opetusohjelmatietojen lisäksi sisältökuvaus, opetustuntimäärät, opetusmuodot (esim. luentosarja, teemaseminaari, ohjattu lukupiiri) ja kurssin suoritustavat (esim. luentotentti, essee, oppimispäiväkirja, raportti). Kirjatentti tiedekunnan yleisinä kuulustelupäivinä Tentteihin ilmoittaudutaan Korpin kautta. Yleiseen kuulustelupäivään ilmoittautuessa on mainittava tenttikirjat, jotka on valinnut tentittäväksi. etentti Sähköinen tentti, joka suoritetaan Kirjaston etenttitilassa. Esseetehtävä Tehtävästä sovitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa. Myös muun kuin teosluettelossa mainitun kirjan valitseminen on mahdollista (sovitaan vastuuopettajan kanssa). Esseen kirjoittamisohjeet ovat Opiskeluinfossa. Lukupiiri Lukupiirityöskentelystä sovitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa. Ohjeet lukupiirityöskentelyyn. Opiskelija voi halutessaan etukäteen neuvoteltuaan suorittaa yhden syventävien opintojen sisältöopintojakson kasvatustieteiden tiedekunnan muiden oppiaineiden syventävien opintojen kontaktiopetuksen tarjonnasta. Mahdollisista muista lähitieteiden soveltuvista kursseista ilmoitetaan erikseen lukukausittain. Sisältöopintojaksoista kolme tulee suorittaa kasvatustieteen yksikköön. Yhteenveto sisältöopintojen suoritusvaihtoehdoista syyslukukaudella 2012. Syyslukukauden 2012 tiedot päivitetään syyskuun alussa. Opintojaksot suoritetaan kokonaisuuksina, ei yksittäisinä teoksina. Mikäli sisältöopintojaksoon järjestetään opetusta, kyseisen opintojakson suorittamista muilla vaihtoehtoisilla tavoilla saman lukukauden aikana ei suositella. Ajoitus: suoritusjärjestys vapaa Arviointi: 0-5 Vastuulaitos: kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede KSP 2. KAIKILLE YHTEISET SISÄLTÖOPINNOT 12 op KAIS002 KASVATUS- JA AIKUISKASVATUSTIETEELLINEN AIKUISKOULUTUKSEN ASIANTUNTIJUUS Laajuus: 4 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida omakohtaisesti yliopistokoulutuksen erityispiirteitä ja asemaa nyky-yhteiskunnassa, eritellä yliopiston tuottaman akateemisen ja ammatillisen asiantuntijuuden erityislaatua ja aikuispedagogiikkaa teoreettisena ja käytännöllisenä ilmiönä, hahmottaa aikuispedagogiikan toimintakonteksteja ja ammatti-identiteettinsä rakentumisen ituja. 4

Sisältö: Elinikäinen oppiminen, ammatillisen ja akateemisenasiantuntijuuden kehittyminen, ammatillinen identiteetti Oppimisen ohjaamiseen liittyvät pedagogisen työn alueet: opetus, ohjaus, neuvonta sekä niihin liittyvät keskeiset käsitteet Aikuiskoulutuksen alueet: työvoimapoliittinen koulutus, vapaa sivistystyö, henkilöstökoulutus, Tutustuminen aikuiskoulutuksen toimintakenttiin: pedagogisten käytänteiden ja opetuksen havainnointi Toteutus ja työtavat: Luennot (6 x 3 t = 18 t), seminaari (3 x 3 t = 9 t) ja vierailut toimintakentille (= tutustuminen aikuisoppilaitoksiin tai organisaatioihin 35t) Suoritustapa: Opetukseen osallistuminen, kirjallinen raportti ja HOPS Ajoitus: Syventävien opintojen alussa, opetus järjestetään syyslukukaudella Arviointi: 0-5 Kirjallisuus: Kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / kasvatus- ja aikuiskasvatustiede Opintojakson koordinaattori: lehtori Kaija Collin KSPS201 KOULUTUSSOSIOLOGIA JA -POLITIIKKA Laajuus: 4 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan osaa analysoida koulutuspoliittista tutkimusta sosiologisesta näkökulmasta, jolloin kyse on yhtä hyvin koulutuspolitiikan teksteistä kuin koulutuspolitiikan viemisestä käytäntöön, ymmärtää olennaisen niin politiikan retoriikoista kuin tekniikoistakin, politiikan toimijoista ja rakenteista, konteksteista ja vaikutuksista. Oppimateriaali ja kirjallisuus Valitse kaksi teosta seuraavista: - Whitty, Geoff. Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education. 2002. Paul Chapman. - Cervero, Ronald M., Wilson, Arthur L. & Associates. Power in Practice: Adult Education and the Struggle for Knowledge and Power in Society. 2000. Jossey-Bass. - Olssen, M., O'Neill, A., & Codd, J. A. (2003). Education policy: Globalization, citizenship and democracy. Paul Chapman Publishing/SAGE. - Ball, S. J. (2006). Education policy and social class. RoutledgeFalmer. - Ozga, J. (1999). Policy research in educational settings: contested terrain. Open University Press. - Lauder, H., & Hughes, D. (1999). Trading in futures: Why markets in education don't work. Open University Press. - Dean, M. (1999). Governmentality. Power and rule in modern society. Sage. Suoritustapa: Esseetehtävä Arvostelu 0-5. Vastuuopettaja: Tapio Aittola 5

KSPS202 VERTAILEVA KASVATUSTIEDE Laajuus: 4 op Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa vertailla kansainvälisen ja historiallisen avulla eri kasvatus- ja koulutusnäkemysten sekä eritellä koulutusjärjestelmien kehitystä ja nykytilannetta. Oppimateriaali ja kirjallisuus Valitse kaksi seuraavista teoksista. - Nóvoa, António & Yariv-Mashal, Tali. Comparative Research in Education: a mode of governance or a historical journey? 2003. Comparative Education, vol. 30:4, s. 423-438. Verkossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/oppix/eres.htm - Luhman, Niklas & Schorr, Karl-Eberhard. Problems of reflection in the system of education. 2000. Waxmann. - Crossley, Michael & Watson, Keith. Comparative and international research in education: Globalisation, context and difference. 2003. RoutledgeFalmer. - Coben, Diana. Radical heroes: Gramsci, Freire and the polics of education. 1998. Garland. - Discourse formation in comparative education, toim. Jürgen Schriewer. 2000. Peter Lang. - Education and civic culture in post-communist countries, toim. Stephen Webber & Ilkka Liikanen. 2001. Palgrave. - Distant alliances: Promoting education for girls and women in Latin America, toim. Regina Cortina & Nelly P. Stromquist. 2000. RoutledgeFalmer. Arvostelu 0-5. Suoritustapa: Esseetehtävä Vastuuopettaja: Tapio Aittola 3. PÄÄAINEEN MUKAISET SISÄLTÖOPINNOT 8 op A. KASVATUSTIEDE PÄÄAINEENA KASS031 MYÖHÄISMODERNI ELÄMÄ Laajuus: 4 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa Kirjallisuus: analysoida kasvatuksen näkökulmasta erilaisia teoreettisia tulkintoja myöhäismodernista etiikasta, arkielämästä, kulttuurista, nuorisokulttuurista tai identiteetistä sekä vertailla muutamia myöhäismodernia koskevia näkemyksiä kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta. Valitaan kaksi seuraavista teoksista: BAUMAN, Z. 2005. Liquid life. Cambridge: Polity. FORNÄS, J. & BOLIN, G. 1995. Youth culture in late modernity. Lontoo: Sage. GIDDENS, A. 1991 (tai uudemmat). Modernity and self-identity: self and society in the late modern age. Cambridge: Polity. 6

SMART, C. 2007. Personal life: New directions in sociological thinking. Cambridge: Polity. (lisätty vaatimuksiin 1.9.2011 lähtien) Suoritustavat: syyslukukausi 2012: etentti, essee, pariessee, lukupiiri, vastuuopettajana Timo Salminen kevätlukukausi 2013: etentti, essee, pariessee, lukupiiri Arvostelu 0-5. KASS035 KOULUTUS, TIETO JA UUSINTAMINEN MYÖHÄISMODERNISSA Laajuus: 4 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa joko a) analysoida kasvatuksen ja koulutuksen kannalta myöhäismodernissa yhteiskunnassa esiintyviä jännitteitä, jotka liittyvät yksilöllistymiseen, työelämän muutoksiin, globaalistumiseen ja postmoderniin, tai b) analysoida yhteiskunnallisen uusintamisen ja koulutuksen sosiaalisen kasautumisen mekanismeja sekä eritellä kasautumisen aiheuttamia koulutuksellisen tasa-arvon ongelmia. Kirjallisuus: Valitaan kaksi teosta joko kohdasta a tai b: a) Koulutus, tieto ja kriittinen pedagogiikka -CASTELLS, M. ym. 1999. Critical education in the new information age. Lanham: Rowman & Littlefield. -GIROUX, H. 1997. Pedagogy and the politics of hope: theory, culture and schooling. Colorado: Westview. -HARGREAVES, A. 2003. Teaching in the knowledge society. Education in the age of insecurity. New York: Teachers College Press. -MCLAREN, P. 1995. Critical pedagogy and predatory culture. Lontoo: Routledge. -YOUNG, M. 1998. The curriculum of the future: from the new sociology of education to a critical theory of learning. Lontoo: Falmer Press. -ZIEHE, T. 1991. Zeitvergleiche: Jugend in kulturellen Modernisierungen. Weinheim: Juventa. b) Koulutuksellinen uusintaminen -BERNSTEIN, B. 2000. Pedagogy, symbolic control and identity: theory, research and critique. 2. korjattu painos. Lanham: Rowman & Littlefield. -BOURDIEU, P. & PASSERON, J.-C. 1990. Reproduction in education, society and culture. 2nd ed. Lontoo: Sage. -SKEGGS, B. 2003. Class, Self and Culture. New York: Taylor & Francis LTD. WILLIS, P. 2000. The ethnographic imagination. Cambridge: Polity. Arvostelu 0-5. Suoritustavat: - syyslukukausi 2012: kurssi tai essee - kevätlukukausi 2013: kurssi tai essee Vastuuopettajana Tapio Aittola 7

B. AIKUISKASVATUSTIEDE PÄÄAINEENA AIKS031 AIKUISKASVATUS JA YHTEISKUNTA Laajuus: 4 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida myöhäismodernissa yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuneita muutoksia ja niiden merkitystä aikuiskasvatukselle ja aikuiskoulutukselle soveltaa sosiologisia näkökulmia ja käsitteitä aikuiskasvatuksellisten ilmiöiden tarkasteluun. Kirjallisuus: Valitaan kaksi seuraavista teoksista: -BRON, A. ym. (toim.) 2005. Old and New Worlds of Adult Learning. Wroclaw: Wydawnictwo Naukowe. HUOM: Kirjasta luetaan johdanto ja jokaisen kolmen pääluvun neljä ensimmäistä artikkelia. -BRON, A. & SCHEMMANN, M. (toim.) 2002. Social science theories in adult education research. Münster: Lit. -BROOKFIELD, S. D. 2004. The power of critical theory: liberating adult learning and teaching. San Francisco: Jossey-Bass/JohnWiley. -WITTPOHT, J. 2001. Erwachsenenbildung und Zeitdiagnose. Theorie und Praxis der Erwachsenenbildung. Bielefeld: Bertelsmann. Arvostelu 0-5. Suoritustavat: - syyslukukausi 2012: essee tai kurssi - kevätlukukausi 2013: essee tai lukupiiri Vastuuopettajana Tapio Aittola AIKS032 AKTIIVINEN KANSALAISUUS Laajuus: 4 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa Kirjallisuus: analysoida aktiiviseen kansalaisuuteen, monikulttuurisuuteen, koulutukseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyviä ilmiöitä soveltaa eri näkökulmia aktiivisen kansalaisuuden tarkasteluun. Valitaan kaksi seuraavista teoksista: -ANTIKAINEN, A., HARINEN, P. & TORRES, C. A. (toim.) 2006. In from the margins: adult education, work and civil society. Rotterdam: Sense Publishers. -FIELD, J. 2005. Social Capital and Lifelong Learning. Bristol: The Policy press. -JARVIS, P. 2008. Democracy, lifelong learning and the learning society: active citizenship in the late modern age. London: Taylor & Francis Ltd. -RINNE, R., HEIKKINEN, A. & SALO, P. (toim.) 2007. Adult education Liberty, fraternity, equality? Nordic views on lifelong learning. Helsinki: Finnish Educational Research Association. -WILDEMEERSCH, D., STROOBANTS, V. & BRON, M. Jr. (Eds.) 2005. Active citizenship and multiple identities in Europe: a learning outlook. Frankfurt am Main: Peter Lang publ. 8

Arvostelu 0-5. Suoritustavat: - syyslukukausi 2012: essee tai lukupiiri, - kevätlukukausi 2013: kurssi, ks. tarkemmat tiedot Korpista Vastuuopettajana Tapio Aittola KSP 4. LUKUKAUSISEMINAARIT 35 op Syventävien opintojen keskeisen osan muodostavat lukukausiseminaarit, joita järjestetään kahden vuoden aikana neljä. Lukukausiseminaarit toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen (Joensuun kampus) kanssa. Kussakin KSP -maisteriohjelman yliopistopaikkakunnalla (Helsinki, Joensuu, Jyväskylä ja Turku) järjestetään yksi lukukausiseminaari ohjelman aikana. Lukukausiseminaarit ovat pakollisia opintoja KSP ohjelman opiskelijoille ja heidän edellytetään osallistuvan em. yliopistopaikkakunnilla järjestettäviin lukukausiseminaareihin. Tavoitteet Lukukausiseminaarien tavoitteena on tarjota opiskelijalle kokemusta kansainvälisestä tieteellisestä seminaarityöskentelystä, syventää tietämystä koulutuspolitiikan ja -sosiologian alalta, harjaannuttaa opiskelijan kirjallista ja suullista englanninkielistä ilmaisua tieteenalaan liittyen sekä tukea opiskelijan oman pro gradu-tutkielman työstämistä. Sisältö Lukukausiseminaarit ovat kaksipäiväisiä ja niiden työskentelykieli on pääosin englanti. Lukukausiseminaarit on ensisijaisesti suunnattu koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelmassa opiskeleville opiskelijoille. Kotimaisten asiantuntijoiden lisäksi lukukausiseminaareissa on mukana alan johtavia ulkomaisia asiantuntijoita. Seminaareihin osallistuminen edellyttää itsenäistä työskentelyä niin ennen kuin jälkeenkin seminaarin. Vuonna 2012 opintonsa aloittaneiden lukukausiseminaarit järjestetään alustavan suunnitelman mukaisesti: KSPS401 Introduction to Sociology and Politics of Education: Helsinki, syksy 2012 KSPS402Policy, Politics and the Political in Education: Joensuu, kevät 2013 KSPS403 International Actors in Education: Turku, syksy 2013 KSPS404 Education Governance: Jyväskylä, kevät 2014 KSPS401 INTRODUCTION TO SOCIOLOGY AND POLITICS OF EDUCATION Laajuus: 8 op Oppiaine: KASVATUSTIEDE Vastuuhenkilöt: Professori Hannu Simola, Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Sisältö: Opiskelija valmistautuu kaksipäiväiseen seminaariin perehtymällä seminaarikirjallisuuteen ja orientoiviin artikkeleihin. Tämän kirjallisen materiaalin avulla opiskelija valmistautuu kommentoimaan opettajien luentoesityksiä ja esittämään kysymyksiä niistä seminaarissa. Ennen seminaaria opiskelija valmistelee esityksen, jossa hän hahmottelee omaa pro gradu -tutkielman aihetta seminaarin keskeisistä 9

sisällöllisistä teemoista käsin. Opiskelija tutustuu opintojakson verkkoympäristössä ennalta muiden opiskelijoiden seminaaritöihin ja valmistautuu kommentoimaan niitä työryhmätyöskentelyssä. Ensimmäinen seminaaripäivä koostuu kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden luennoista ja toinen seminaaripäivä työryhmätyöskentelystä. Opiskelija pitää toisena seminaaripäivänä oman noin 15 minuutin pituisen, englanninkielisen suullisen esityksen. Seminaarin jälkeen opiskelija kirjoittaa noin 10 sivun pituisen seminaarin lopputyön, aineistonaan seminaarikirjallisuus ja artikkelit sekä seminaariesitykset. Opetuskielet: englanti, suomi Opetuksen toteutustavat: Seminaari Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen esitys + essee + seminaari + osallistuminen kontaktiopetukseen + osallistuminen verkkotyöskentelyyn. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Seminaarin työskentelykieli on pääosin englanti. Myös seminaarin kirjalliset ja suulliset esitykset ovat pääosin englanninkielisiä. Opiskelija palauttaa seminaariesitykset ja seminaarin lopputyön verkkoympäristöön, Moodleen. Työtavat: luettava kirjallisuus; kirjallinen työskentely; työskentely verkkoympäristössä; työryhmätyöskentely; suullinen esitys omasta työstä työryhmässä. Arviointi: 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Osallistumisoikeuden rajaus: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain: pääaineopiskelijoilla Oppimateriaalit: - Ozga, J. 1999. Policy research in educational settings: contested terrain. Open University Press. - Whitty, G. 2002. Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education. Paul Chapman. - Gewirtz, S. and Cripp, A. 2009. Understanding Education - A Sociological perspective. Polity press. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Lisätiedot: Seminaari järjestetään Helsingissä syksyllä 2012. KSPS402 POLICY, POLITICS AND THE POLITICAL EDUCATION Laajuus: 9 op Oppiaine: KASVATUSTIEDE Vastuuhenkilöt: Professori Leena Koski, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Sisältö: Opiskelija valmistautuu kaksipäiväiseen seminaariin perehtymällä seminaarikirjallisuuteen ja orientoiviin artikkeleihin. Tämän kirjallisen materiaalin avulla opiskelija valmistautuu kommentoimaan opettajien luentoesityksiä ja esittämään kysymyksiä niistä seminaarissa. Ennen seminaaria opiskelija valmistelee esityksen, jossa hän hahmottelee omaa pro gradu tutkielman aihetta seminaarin keskeisistä sisällöllisistä teemoista käsin. Opiskelija tutustuu opintojakson verkkoympäristössä ennalta muiden opiskelijoiden seminaaritöihin ja valmistautuu kommentoimaan niitä työryhmätyöskentelyssä. Ensimmäinen seminaaripäivä koostuu kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden luennoista ja toinen seminaaripäivä työryhmätyöskentelystä. Opiskelija pitää toisena seminaaripäivänä oman noin 15 minuutin pituisen, englanninkielisen suullisen esityksen. Seminaarin jälkeen opiskelija kirjoittaa noin 10 sivun pituisen seminaarin lopputyön, aineistonaan seminaarikirjallisuus ja artikkelit sekä seminaariesitykset. Opetuskielet: englanti, suomi 10

Opetuksen toteutustavat: Seminaari Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen esitys + essee + seminaari + osallistuminen kontaktiopetukseen + osallistuminen verkkotyöskentelyyn. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Seminaarin työskentelykieli on pääosin englanti. Myös seminaarin kirjalliset ja suulliset esitykset ovat pääosin englanninkielisiä. Opiskelija palauttaa seminaariesitykset ja seminaarin lopputyön verkkoympäristöön, Moodleen. Työtavat: luettava kirjallisuus; kirjallinen työskentely; työskentely verkkoympäristössä; työryhmätyöskentely; suullinen esitys omasta työstä työryhmässä. Arviointi: 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Osallistumisoikeuden rajaus: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain: pääaineopiskelijoilla Edeltävät opinnot: Suositeltavat edeltävät opinnot: KSP4.1. Introduction to Sociology and Politics of Education Oppimateriaalit: - Olssen, M., O'Neill, A. & Codd, J. 2003. Education policy: Globalization, citizenship and democracy. Paul Chapman Publishing/SAGE. - Rizvi, F. & Lingard, B. 2009. Globalizing Education Policy. Routledge. - Lingard, B. & Ozga, J. (ed.) 2006.The RoutledgeFalmer reader in education policy and politics. London: Routledge. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Lisätiedot: Seminaari järjestetään Joensuussa keväällä 2013. KSPS403 INTERNATIONAL ACTORS IN EDUCATION Laajuus: 9 op Oppiaine: KASVATUSTIEDE, Vastuuhenkilöt: KTL: professori Risto Rinne, Turun yliopisto Sisältö: Opiskelija valmistautuu kaksipäiväiseen seminaariin perehtymällä seminaarikirjallisuuteen ja orientoiviin artikkeleihin. Tämän kirjallisen materiaalin avulla opiskelija valmistautuu kommentoimaan opettajien luentoesityksiä ja esittämään kysymyksiä niistä seminaarissa. Ennen seminaaria opiskelija valmistelee esityksen, jossa hän hahmottelee omaa pro gradu tutkielman aihetta seminaarin keskeisistä sisällöllisistä teemoista käsin. Opiskelija tutustuu opintojakson verkkoympäristössä ennalta muiden opiskelijoiden seminaaritöihin ja valmistautuu kommentoimaan niitä työryhmätyöskentelyssä. Ensimmäinen seminaaripäivä koostuu kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden luennoista ja toinen seminaaripäivä työryhmätyöskentelystä. Opiskelija pitää toisena seminaaripäivänä oman noin 15 minuutin pituisen, englanninkielisen suullisen esityksen. Seminaarin jälkeen opiskelija kirjoittaa noin 10 sivun pituisen seminaarin lopputyön, aineistonaan seminaarikirjallisuus ja artikkelit sekä seminaariesitykset. Opetuskielet: englanti, suomi Opetuksen toteutustavat: Seminaari Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen esitys + essee + seminaari + osallistuminen kontaktiopetukseen + osallistuminen verkkotyöskentelyyn. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Seminaarin työskentelykieli on pääosin englanti. Myös seminaarin kirjalliset ja suulliset esitykset ovat pääosin englanninkielisiä. Opiskelija palauttaa seminaariesitykset ja seminaarin lopputyön verkkoympäristöön, Moodleen. 11

Työtavat: luettava kirjallisuus: kirjallinen työskentely; työskentely verkkoympäristössä; työryhmätyöskentely; suullinen esitys omasta työstä työryhmässä. Arviointi: 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Edeltävät opinnot: Suositeltavat edeltävät opinnot: KSP4.1. Introduction to Sociology and Politics of Education, KSP4.2. Policy, Politics and the Political in Education. Osallistumisoikeuden rajaus: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain: pääaineopiskelijoilla Oppimateriaalit: - Crossley, M., Broadfoot, P. & Schweisfurth, M. (ed.) 2007. Changing Educational Contexts, Issues and Identities. Routledge. - Beauchamp, E. (ed.) 2003. Comparative education reader. New York: RoutledgeFalmer. - Martens K., Rusconi, A., Leuze, K. (eds.) 2007. New Arenas of Education Governance: The Impact of International Organizations and Markets on Educational Policy Making. Palgrave Macmillan. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Lisätiedot: Seminaari järjestetään Turussa syksyllä 2013. KSPS404 EDUCATION GOVERNANCE Laajuus: 9 op Oppiaine: KASVATUSTIEDE Vastuuhenkilöt: Professori Tapio Aittola, Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos Sisältö: Opiskelija valmistautuu kaksipäiväiseen seminaariin perehtymällä seminaarikirjallisuuteen ja orientoiviin artikkeleihin. Tämän kirjallisen materiaalin avulla opiskelija valmistautuu kommentoimaan opettajien luentoesityksiä ja esittämään kysymyksiä niistä seminaarissa. Ennen seminaaria opiskelija valmistelee esityksen, jossa hän hahmottelee omaa pro gradu tutkielman aihetta seminaarin keskeisistä sisällöllisistä teemoista käsin. Opiskelija tutustuu opintojakson verkkoympäristössä ennalta muiden opiskelijoiden seminaaritöihin ja valmistautuu kommentoimaan niitä työryhmätyöskentelyssä. Ensimmäinen seminaaripäivä koostuu kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden luennoista ja toinen seminaaripäivä työryhmätyöskentelystä. Opiskelija pitää toisena seminaaripäivänä oman noin 15 minuutin pituisen, englanninkielisen suullisen esityksen. Seminaarin jälkeen opiskelija kirjoittaa noin 10 sivun pituisen seminaarin lopputyön, aineistonaan seminaarikirjallisuus ja artikkelit sekä seminaariesitykset. Opetuskielet: englanti, suomi Opetuksen toteutustavat: Seminaari Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen esitys + essee + seminaari + osallistuminen kontaktiopetukseen + osallistuminen verkkotyöskentelyyn. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Seminaarin työskentelykieli on pääosin englanti. Myös seminaarin kirjalliset ja suulliset esitykset ovat pääosin englanninkielisiä. Opiskelija palauttaa seminaariesitykset ja seminaarin lopputyön verkkoympäristöön, Moodleen. Työtavat: luettava kirjallisuus; kirjallinen työskentely; työskentely verkkoympäristössä; työryhmätyöskentely; suullinen esitys omasta työstä työryhmässä. Arviointi: 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. 12

Edeltävät opinnot: Suositeltavat edeltävät opinnot: KTL_4012 KSP4.1. Introduction to Sociology and Politics of Education, KSP4.2. Policy, Politics and the Political in Education, KSP4.3. International actors in education. Osallistumisoikeuden rajaus: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain: pääaineopiskelijoilla Oppimateriaalit: - Dale, R., & Robertson, S. (ed.) 2008. Globalisation and Europeanisation in education. Symposium Books. - Kaisto J. & Pyykkönen M. (toim.) 2010. Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus. - Ozga, J., Dahler-Larsen, P., Segerholm C. & Simola H. 2011. Fabricating quality in Education: Data and governance in Europe. Routledge. Lukukausiseminaarista vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden ja artikkelit. Lisätiedot: Seminaari järjestetään Jyväskylässä keväällä 2014. KSP 5. TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT 10 op KASVATUSTIETEELLINEN TUTKIMUS III Laajuus: 10 op Tavoite: Opiskelija syventää tutkimusmetodiikan osaamistaan ja saavuttaa pro gradu -tutkielman edellyttämän tutkimusmenetelmien hallinnan. Opintojakso jakautuu määrällisiin ja laadullisiin erityismenetelmäkursseihin (määrällisten menetelmien kurssit 4 op ja laadullisten menetelmien kurssit 3 op) sekä teoreettisen ja historiallisen tutkimuksen menetelmien kursseihin 3 op. Laadullisten erityismenetelmäkurssien suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee perusteet valitsemiinsa laadullisen tutkimuksen koulukuntiin (esim. etnografia, narratiivisuus, fenomenologia, grounded theory, toimintatutkimus ja diskurssi- ja keskusteluanalyyttiset menetelmät) ja oppii soveltamaan valitsemansa tutkimussuuntauksen periaatteita aineiston keruussa, analyysissa ja tulosten raportoinnissa. Määrällisten erityismenetelmäkurssien kautta opiskelija hallitsee perusteet valitsemiinsa ihmistieteissä käytetyimpiin määrällisiin tutkimusasetelmiin ja monimuuttujamenetelmiin (esim. kokeelliset tutkimusasetelmat, pienten aineistojen määrälliset analysointimenetelmät), oppii niiden sovellusalan ja osaa tehdä tutkimusaiheen kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmällisiä ratkaisuja. Opiskelija myös harjaantuu käsittelemään tutkimuseettisiä kysymyksiä ja ottamaan ne huomioon tutkimuksen teossa. Opiskelija valitsee kolme erityismenetelmäkurssia, joista vähintään yhden on oltava laadullinen ja yhden määrällinen menetelmäkurssi. Vaihtoehtoisena suoritustapana opiskelija voi sopia tutkielmansa ohjaajan kanssa myös muusta, omaa opinnäytettään tukevan tutkimusmetodin kirjallisesta suorituksesta. Opiskelijalle tarjotaan tilaisuus osallistua myös määrällisten menetelmien perusteita kertaavalle kurssille ja mahdollisesti järjestettäville jatko-opiskelijoille suunnatuille erityismenetelmäkursseille. Ajoitus: Ennen pro gradu -opintoihin osallistumista tulee olla suoritettuna vähintään yksi erityismenetelmäkurssi. KTKS010 KTKS029 LAADULLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT Tavoite ja suoritustavat: Kurssitarjonta esitellään tutkimusmenetelmäopinnot-sivulla. Ks. erityismenetelmäkurssien tarkemmat tiedot Korpista. Arviointi: 0 5 Vastuulaitos: kasvatustieteiden laitos 13

KTKS030 KTKS049 MÄÄRÄLLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT Tavoite ja suoritustavat: Kurssitarjonta esitellään tutkimusmenetelmäopinnot -sivulla. Ks. erityismenetelmäkurssien tarkemmat tiedot Korpista Arviointi: 0 5 Vastuulaitos: kasvatustieteiden laitos tai OKL. OKL järjestää kurssin OKLS610, jonka kasvatustieteiden laitoksen opiskelijat suorittavat ilman demoja ja saavat siitä 4 op. KSP 6. TUTKIELMAOPINNOT 40 op Tutkielmaopinnot (40 op) Tutkielmaopinnot koostuvat yksilö- ja ryhmäohjaukseen osallistumisesta ja itsenäisestä työskentelystä. Opintoihin liittyvän ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa pro gradu -tutkielman laatimisessa. Syventävien opintojen sisältöopintojen keskittäminen jollekin kasvatustieteen/aikuiskasvatustieteen tutkimukselliselle vahvuusalueelle luo myös pohjaa pro gradu -tutkielman tekemiselle. Tutkielmaopinnoissa opiskelijat tutustuvat opinnäytetyön aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen, laativat suunnitelman tutkielman toteuttamiseksi ja harjaantuvat käyttämään äidinkieltä (ja mahdollisesti myös jotakin vierasta kieltä) tieteellisessä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tieteelliseen työskentelyyn ja saavuttaa itsenäisen tieteellisen työskentelyn edellyttämät valmiudet. Suoritustavat: Vaihtelee ohjaajasta, ryhmän koosta ja aihepiiristä riippuen. KAIS095 PRO GRADU SEMINAARI I Laajuus: 5 op Tavoite: Pro gradu -seminaari I kuluessa opiskelija tutustuu itsenäisesti opinnäytetyön aihepiiriin siten, että hän pystyy rajaamaan tutkittavan ilmiön, asettamaan tarkemmat tutkimusongelmat ja laatimaan toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman. Opintojakson aikana osallistutaan seminaarityöskentelyyn, jonka aikana ohjaajan lisäksi myös ryhmän muut jäsenet kommentoivat toistensa opinnäytetöitä. Lisäksi ohjaajat antavat lukukauden aikana yksilöllistä ohjausta vastaanottoaikanaan. Pro gradu seminaari I aikana on suositeltavaa osallistua myös yliopiston kirjaston järjestämille kursseille. Suoritustavat: seminaari 24 t, itsenäistä työskentelyä Ajoitus: Pro gradu -seminaari I voidaan aloittaa joko syksyllä tai keväällä ja se kestää yhden lukukauden. Opintoihin ilmoittaudutaan jo edeltävän lukukauden lopussa ja edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna viimeistään ennen Pro gradu seminaari I alkua. Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede 14

KAIS096 PRO GRADU SEMINAARI II Laajuus: 5 op Tavoite: Pro gradu seminaarin II tavoitteena on, että tutkielmaopintojen päättyessä opiskelijalla on tutkielman perusrakenne ja sisältö niin pitkällä, että yhteisohjauksen päätyttyä opiskelija pystyy itsenäisesti ja tarvittaessa yksilöohjauksen avulla saattamaan pro gradu -tutkielmansa valmiiksi. Tiiviin aikataulun vuoksi pro gradu seminaari II aikana ei suositella suoritettavaksi harjoittelua. Edeltävät opinnot: Pro gradu -seminaari I Suoritustavat: seminaari 24 t, itsenäistä työskentelyä Ajoitus: Pro gradu -seminaari II voidaan aloittaa joko syksyllä tai keväällä ja se kestää yhden lukukauden. Opintoihin ilmoittaudutaan jo edeltävän lukukauden lopussa, jolloin Pro gradu seminaari I tulee olla suoritettuna. Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede KASS098/AIKS098 PRO GRADU -TUTKIELMA Laajuus: 30 op Suoritustavat: itsenäistä työskentelyä Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee yksin tai parityönä kirjoittamaan empiirisen tai teoreettisen tutkielman kasvatustai aikuiskasvatustieteen alueeseen kuuluvasta aihepiiristä opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään. Arviointi: ks. kasvatustieteiden tiedekunnan pro gradu -tutkielman arviointi ja kriteerit Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede - Pro gradu -tutkielman kirjoittamisohjeet - Ohjeet tarkastamiseen jättämisestä KASS099/AIKS099 MAISTERIN KYPSYYSNÄYTE (pääaineopiskelijoiden maturiteetti KM-tutkintoa varten) Kirjoitetaan tutkintoasetuksen 16 :n mukainen kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kielitaito on osoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, maisterin tutkintoa varten ei tarvitse osoittaa enää kielitaitoa, vaan tällöin opiskelija kirjoittaa oman pro gradu -tutkielman pohjalta 4-6 sivua pitkän katsauksen, jossa esitellään ja arvioidaan oman tutkielman tuloksia. Maturiteetti voidaan suorittaa myös tenttitilaisuudessa kirjoittamalla ohjaajan antamasta aiheesta noin yhden konseptin mittainen kirjoitelma. Lisätietoja maturiteetista www- sivuilla. Lisätietoja maturiteetista. Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede 15

KSP 7. HARJOITTELU 10 op HARJOITTELU JA HARJOITTELUSEMINAARI Laajuus: 10 op Edeltävät opinnot: aineopinnot Tavoite: Harjoittelukokonaisuuden aikana opiskelija muodostaa omakohtaisen käsityksen niistä työtehtävistä, joihin hänen on mahdollista sijoittua koulutuksensa jälkeen. Harjoittelussa opiskelija rakentaa akateemista asiantuntijuuttaan ja ammatillista identiteettiään työskentelemällä oman alansa työtehtävissä, jotka voivat painottua tutkimukseen, opetukseen, koulutukseen, suunnitteluun tai arviointiin esim. valtion virastoissa ja laitoksissa tai erilaisissa yhteisöissä ja yrityksissä. Harjoittelun työtehtävien tulee olla kasvatus- tai aikuiskasvatustieteen alaan kuuluvia ja vaativuudeltaan riittäviä maisterikoulutuksen tasolle. Opiskelija pohtii oppimissuunnitelman avulla omia ammatillisia tavoitteitaan suhteessa tarjolla oleviin työtehtäviin. Harjoittelun voi suorittaa ulkomailla kansainvälisenä harjoitteluna. Harjoittelupaikka suunnitellaan ja sovitaan yhteistyössä harjoitteluvastaavan kanssa. Ajoitus: aineopintojen jälkeen Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Suoritustavat: harjoitteluseminaari, harjoittelua 2 kk ja harjoittelun portfolio. Harjoittelua voi suorittaa kaikkiaan 4 kk, jolloin ylimääräiset opintopisteet (enintään 10 op) merkitään KMtutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin (opintojaksokoodilla KAIS091 Ylimääräinen harjoittelu). Lisätietoa harjoittelusta ja ilmoittautumisesta Harjoittelu-sivulla. Harjoitteluseminaari alkaa syys/lokakuussa info-tilaisuudella ja päättyy seuraavan lukuvuoden syksyllä kokoavaan seminaariin. 16