LIITE I. Toimenpiteet

LIITE I Toimenpiteet 1. Infrastruktuuriin liittyvät toimenpiteet 1.1 Tunnelien luokittelu 1.1.1 Yksi- ja kaksikäytäväisten tunnelien luokka riippuu liikenteen määrästä ja tunnelin pituudesta seuraavan taulukon mukaisesti: Tunnelin tyyppi Liikenteen tyyppi Liikenteen määrä Tunnelin pituus Tunnelin luokka yhden käytävän tunneli - - LM ajoneuvoa/ päivä/kaista P km - LM>= 9000 P >= 0,5 I 4500<=LM P>= 3 I < 9000 1 <= P < 3 II 0,5<= P< 1 III P >= 6 I kaksisuuntainen 2000<=LM 3 <= P < 6 II < 4500 1 <= P <3 III 0,5<= P< 1 IV P >= 10 I 500<=LM 3 <= P < 10 II < 2000 1 <= P <3 III 0,5<= P< 1 IV P>= 20 I LM <500 10 <= P <20 II 3 <= P <10 III 1 <= P <3 IV 0,5<= P< 1 V LM>= 12500 P >= 0,5 I 9000<=LM P>=1 I <12.500 0,5<= P< 1 II P>= 3 I 4500<=LM 1 <= P < 3 II <9000 0,5<= P< 1 III P >=6,0 I kaksoistunneli yksisuuntainen 2000<=LM 1 <= P < 6,0 II <4500 0,5<= P<1 III P >=6 I LM< 2000 3 <= P < 6 II 1 <= P <3 III 0,5<= P< 1 IV 28

1.1.2 Jos yli 3,5 tonnin painoisten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen osuus vuotuisesta keskimääräisestä päiväliikenteestä ylittää 15 prosenttia tai ajokaistan leveys on alle 3,5 metriä tai tunnelin enimmäiskaltevuus yli 3 prosenttia, on suoritettava riskianalyysi, jossa määritellään, olisiko ylempi varustusluokka sopivampi. 1.2 Tunnelikäytävien lukumäärä 1.2.1 Jos suunnitteluvaiheessa olevan tunnelin 15 vuoden ennuste osoittaa, että liikenteen määrä ylittää 9 000 ajoneuvoa päivässä kaistaa kohti, on kaksoistunnelin, jossa liikenne on yhdensuuntaista, oltava rakennettu siihen ajankohtaan mennessä, jolloin määrä ylittyy. 1.2.2 Tunnelissa ja sen ulkopuolella säilytetään mahdollisuuksien mukaan sama kaistamäärä kuin normaalissa liikenteessä. 1.3 Poistumistiet 1.3.1 Hallintoviranomainen määrittelee tarvittavat poistumistiet. 1.3.2 Luokkien I ja II tunneleihin, joissa liikenne on kaksisuuntaista, on rakennettava erityisiä poistumisteitä tai turvakäytäviä. 1.4 Ilmanvaihto 1.4.1 Tunneleissa, joissa liikenne on kaksisuuntaista ja joissa on poikittainen ja/tai osittain poikittainen ilmanvaihto, on toteutettava vähintään seuraavat ilmanvaihtoa koskevat toimenpiteet: on asennettava erikseen ohjattavia ilman- ja savunpoistopeltejä, on valvottava jatkuvasti pitkittäissuuntaista ilman- ja savunkulkua ja tehtävä tarvittavat muutokset ilmanvaihtojärjestelmän (säätöpellit, tuulettimet jne.) automaattiseen ohjausprosessiin, on asennettava tehokkaammat palon havaitsemisjärjestelmät, jotka ovat aina toiminnassa tai jotka käyttävät vähintään kahta erilaista ilmaisinta säännöllisin väliajoin. 1.4.2 Tunneleissa, joissa liikenne on kaksisuuntaista, voidaan käyttää pitkittäissuuntaista ilmanvaihtoa vain siinä tapauksessa, että ajoneuvot pystyvät normaaleissa liikenneolosuhteissa ajamaan ulos tunnelista savun suuntaan. 1.4.3 Jos kaksoistunnelista, jossa liikenne on yksisuuntaista, ei voi ajaa ulos ruuhkautumisen vuoksi, on käytettävä poikittaista ja/tai osittain poikittaista ilmanvaihtoa. 1.5 Varauloskäynnit 1.5.1 Jos savun laajenemis- ja leviämisvauhti on paikallisissa olosuhteissa sellainen, että yllä mainitut määräykset eivät riitä takaamaan tienkäyttäjien turvallisuutta, on toteutettava lisätoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi lyhyiden pystysuorien ulos 29

johtavien poistumiskäytävien tai tunnelinsuuntaisen turvakäytävän, jossa on poikittaisia yhdystunneleita pelastautumista varten alle 500 metrin välein, rakentaminen. 1.5.2 Jos suunnitteilla on toisen tunnelikäytävän rakentaminen tunneliin myöhemmin, tutkimus- tai koekäytävää voidaan käyttää poistumistienä siihen saakka, kunnes toinen tunnelikäytävä on valmis. 1.5.3 Turvapaikkoja, joista ei pääse ulos johtavalle poistumistielle, ei saa rakentaa. 1.5.4 Turvallisuusvastuuhenkilön on tarkistettava olemassa olevien kaksisuuntaisen liikenteen tunnelien varauloskäynnit. Raportti, jossa ehdotetaan tarvittaessa poistumisteihin ja ilmanvaihtojärjestelmään tehtäviä muutoksia, on esitettävä hallintoviranomaiselle. Hallintoviranomainen voi vaatia lisämuutoksia. 1.6 Pysähtymispaikkojen välinen etäisyys Pysähtymispaikkojen välinen etäisyys ei saa olla yli 1 000 m. Hallintoviranomainen voi vaatia lyhyempiä pysähtymispaikkojen välisiä etäisyyksiä, jos se osoittautuu riskianalyysissä tarpeelliseksi. 1.7 Kaksoistunneleita koskevat lisämääräykset 1.7.1 Jos yhdessä kaksoistunnelin käytävässä tapahtuu onnettomuus, toista käytävää on käytettävä poistumis- ja pelastustienä. 1.7.2 Kaksoistunneleissa on oltava poikittaisia yhdystunneleita, joiden kautta pääsee poistumis- ja pelastustielle, jos toisessa käytävässä tapahtuu onnettomuus. 1.7.3 Poikittaisia jalankulkuyhdystunneleita, joiden kautta ihmiset voivat pelastautua itse, on oltava käytävien välillä alle 500 metrin välein liikenteestä riippuen. 1.7.4 Joka kolmas poikittainen yhdystunneli on suunniteltava siten, että pelastuspalvelujen ajoneuvot voivat kulkea sen kautta. 1.7.7 Savun tai kaasujen leviäminen käytävästä toiseen on estettävä tarvittavin keinoin, kuten ovilla tai ylipaineella. 1.7.8 Keskialue (keskikaista) on pystyttävä ylittämään tunnelin jokaisen suuaukon edessä. Tämän toimenpiteen ansiosta pelastuspalvelut pääsevät välittömästi kumpaankin käytävään. 1.8 Kaltevia tunneleita koskeva lisämääräys Pitkittäissuuntaista yli 5 prosentin kaltevuutta ei sallita sen aiheuttamien todennäköisten vaarojen vuoksi. 30

1.9 Ruuhkaisia tunneleita koskeva lisämääräys Yksisuuntaisiin tunneleihin, joissa ruuhkat ovat päivittäisiä, sovelletaan kaksisuuntaisten tunnelien ilmanvaihtovaatimuksia. 1.10 Vedenalaisia tunneleita koskeva lisämääräys Vedenalaisissa tunneleissa on suoritettava riskianalyysi sen määrittelemiseksi, onko vaarallisten aineiden kuljetuksia rajoitettava osittain tai kokonaan. 1.11 Vähimmäisvarustus 1.11.1 Tunnelit on varustettava seuraavasti: poistumisteiden sijaintia osoittavat valot vähintään 100 metrin välein ja liikennemerkit 25 metrin välein 1,1 1,5 m poistumistien tason yläpuolella sekä valot ja liikennemerkit turvasyvennysten ja palontorjuntalaitteiden yläpuolella, palosammuttimet järjestelmällisesti asennettuna tunnelien sisällä vähintään 150 metrin välein ja suuaukkojen yhteydessä sekä sammutusvesihuolto palomiehiä varten vähintään 150 metrin välein, radiolähetyslaitteet, joissa on erityiskanavat pelastuspalveluja varten, kaikissa tunneleissa. Tunnelin hallinnoijan ja pelastuspalvelujen on voitava katkaista radiolähetys hätäviestin lähettämiseksi, videovalvontajärjestelmät, joihin sisältyy automaattinen onnettomuuden havaitsin, yli 1 000 metrin pituisissa tunneleissa, korkea- ja matalajännitekaapeleiden (sähkö-, radio- jne.) turvasyöttö. Sähkö-, mittaus- ja valvontapiirit, jotka on suunniteltu siten, että paikallinen vika (esimerkiksi tulipalosta johtuva) ei vahingoita vioittumattomia piirejä. 1.11.2 Kunkin tunneliluokan vähimmäisvarustus esitetään seuraavassa taulukossa: 31

Varustusluokka Varustustyyppi Luokka I Luokka II Luokka III Luokka IV Luokka V Huomautuksia Jatkuva valaistus prcr 14380:n "Valo ja valaistus - tunnelien valaistus" vaatimukset on täytettävä Valaistus Turvavalaistus vähintään 100 metrin välein 1,1 1,5 m kävelykorkeuden yläpuolella Voimalähde Viestintäyhteydet Hätäpuhelin Radiolähetyslaitteet Kovaääniset Hätäasemat vähintään 150 metrin välein CCTV (sisäinen televisiojärjestelmä) vain yli 1 000 metrin pituisissa tunneleissa Muuttuvanäyttöiset merkit Liikenteen hallinta Tunnelin sulkemislaitteet vain yli 1 000 metrin pituisissa tunneleissa Traffic management Automatic detection of distinguishing signs of vehicles Laitteet ajoneuvojen pysäyttämiseksi tunnelin sisällä Laitteet ajoneuvojen korkeuden valvomiseksi Valvontakeskus Onnettomuustilanteiden Automaattinen onnettomuustilanteiden havaitsin havaitseminen Palonilmaisin Käsikäyttöinen hälytysmahdollisuus Automaattinen hälytyslaitteisto Ilmanvaihto Onnettomuustilanteiden Palosammuttimet vähintään 150 metrin välein hallinta Vesipostit vähintään 150 metrin välein Sammutusvesihuolto Palonkestävyys Rakenteiden ja varusteiden palonkestävyys Varakävelytiet Varauloskäynnit vähintään 500 metrin välein Varatiet pelastuspalveluja varten vähintään 1 500 metrin välein Varakäytävät Rakenteelliset toimenpiteet Pysähtymispaikat vähintään 1 000 metrin välein Hätäkaistat Keskialueen ylitysmahdollisuus Turvapaikat, joista pelastautumismahdollisuus Palokunta pääsisäänkäynnin luona pakollinen suositeltava vapaaehtoinen 32

1.12 Liikennemerkit Tunnelien poistumistiet ja turva-alueet on merkittävä erityisin liikennemerkein. Luettelo tunneleissa käytettävistä liikennemerkeistä, kylteistä ja kuvista esitetään liitteessä III. 1.13 Valvomot Hallintoviranomainen päättää, onko joihinkin tunneleihin rakennettava valvomo (esimerkiksi liikenteen suuren määrän ja turvallisuustarpeiden vuoksi). Useiden tunnelien seuranta voidaan keskittää yhteen toimintakeskukseen esimerkiksi lähettämällä videosignaaleja ja toimintatietoja. 1.14 Tulenarat nesteet on pystyttävä poistamaan hyvin suunniteltujen, tunnelien poikkileikkauksiin sijoitettujen kourujen kautta tunneleissa, joissa vaarallisten aineiden kuljetus on sallittu. 2. Käyttöön liittyvät toimenpiteet 2.1 Hallintoviranomaisen rooli Jotta maantietunneleissa tapahtuvien onnettomuuksien/vaaratilanteiden hallinnan koordinointi ja valvonta olisi mahdollista, hallintoviranomainen vastaa organisaatiotasolla tunnelien tarkastusvaatimusten laatimisesta turvallisuusnäkökohdista käsin pelastuspalvelujen kouluttamisessa ja varustamisessa käytettävien organisaatio- ja toimintakaavioiden (hätätoimintasuunnitelmat mukaan luettuina) valvonnasta yhdessä turvallisuusvastuuhenkilöiden kanssa turvallisuusvastuuhenkilöiden tehtävien määrittelystä tarvittavien riskien vähentämistä koskevien toimenpiteiden valvomisesta ja täytäntöönpanosta tunnelien sulkemisesta pelastuspalvelujen kouluttamista ja palotestien suorittamista varten. 2.2 Turvallisuusvastuuhenkilöiden rooli Turvallisuusvastuuhenkilöt rekisteröivät ja arvioivat kaikki tunneleissa sattuneet tulipalot ja ilmoittavat niistä hallintoviranomaiselle asianmukaisella tarkkuudella. Jäsenvaltiot laativat tilastoja tunneleissa sattuneista onnettomuuksista ja tulipaloista sekä tällaisten onnettomuuksien esiintymistiheydestä ja syistä ja toimittavat tiedot turvallisuuslaitteiden ja -toimenpiteiden nykyisestä tilasta ja tehokkuudesta. 2.3 Tunneleissa suoritettavat työt 33

2.3.1 Kaistojen osittainen tai täydellinen sulkeminen etukäteen suunniteltujen rakennus- tai kunnossapitotöiden vuoksi alkaa ja päättyy aina tunnelin ulkopuolella. Liikennevalojen käyttö tunneleissa ei ole sallittua tällaisten suunniteltujen sulkemisten aikana, ja niitä saa käyttää ainoastaan onnettomuuksissa/vaaratilanteissa. 2.3.2 Kaistojen sulkemisesta on ilmoitettava tienkäyttäjille ennen tunneliin saapumista. Tarkoitukseen voidaan käyttää muuttuvanäyttöisiä merkkejä, liikennevaloja ja mekaanisia esteitä. 2.4 Onnettomuustilanteiden hallinta 2.4.1 Vakavan onnettomuuden sattuessa tunnelin hallinnoija tai turvallisuusvastuuhenkilö sulkee tunnelin (kaikki käytävät) välittömästi. Tämä tehdään käyttämällä yllä mainittujen suuaukkoja edeltävien varusteiden lisäksi myös asettamalla samanaikaisesti erilaisia liikennemerkkejä, liikennevaloja ja mekaanisia esteitä tunneliin, jos niitä on käytettävissä, jotta liikenne saadaan kokonaan pysäytetyksi mahdollisimman pian tunnelissa ja sen ulkopuolella. 2.4.2 Pelastuspalvelujen saapumisaika tunneliin onnettomuustapauksessa mitataan määräaikaisharjoituksissa. Saapumisajan on oltava alle 10 minuuttia hälytyksen tekemisestä kaikissa luokan I tunneleissa. Suurissa kaksisuuntaisissa tunneleissa, joissa liikenteen määrä on suuri, pelastuspalvelupartioiden sijoittaminen tunnelin molempiin päihin voi riskianalyysin perusteella olla tarpeen. 2.5 Valvontakeskuksen toiminta 2.5.1 Kaikissa tunneleissa ja varsinkin useamman jäsenvaltion alueelle ulottuvissa tunneleissa kaiken valvonnan hoitaa aina yksi valvontakeskus. 2.5.2 Erityisen valvonnan kohteena ovat ajoneuvojen väliset etäisyydet ja ajoneuvojen nopeus tunneleissa, jotta tunnelien liikennevirta saataisiin säännölliseksi ja jotta tunnelit olisivat turvallisempia. 2.5.3 Liikennettä on ohjattava siten, että vahingoittumattomat ajoneuvot, jotka eivät ole jääneet ruuhkaan, pääsevät onnettomuuden jälkeen nopeasti tunnelista ulos. 2.6 Tunnelin sulkeminen 2.6.1 Jos tunneli suljetaan (pitkäksi tai lyhyeksi ajaksi), jäsenvaltiot tiedottavat tienkäyttäjille parhaista vaihtoehtoisista reiteistä helposti saatavilla olevien tietojärjestelmien avulla. 2.6.2 Nämä vaihtoehtoiset reitit kuuluvat järjestelmällisiin varasuunnitelmiin. Niiden avulla pyritään pitämään liikennevirta mahdollisimman kaukana ja vähentämään toissijaisia turvallisuusvaikutuksia ympäröiviin alueisiin mahdollisimman paljon. 34

2.6.3 Jos kaksoistunnelissa sattuu onnettomuus, kummankin käytävän liikenne on pysäytettävä ja ohjattava muualle, jotta vahingoittumatonta käytävää voidaan käyttää poistumis- ja pelastustienä. 2.7 Vaarallisten aineiden kuljetus 2.7.1 Jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten on sovellettava seuraavia toimenpiteitä vaarallisia aineita kuljettavien ajoneuvojen pääsyyn tunneleihin: tunnelien suuaukkoihin on asetettava uusia merkkejä, joissa ilmoitetaan, mitkä vaarallisten aineiden ryhmät ovat sallittuja/kiellettyjä, on tehtävä 13 artiklan mukainen riskianalyysi ennen vaarallisia aineita koskevien tunnelikohtaisten vaatimusten määrittelemistä, on harkittava tapauskohtaisesti toimenpiteitä (esimerkiksi ilmoittaminen ennen tunneliin saapumista tai saattokuljetus), joilla vähennetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta aiheutuvia riskejä tunneleissa; tämä saattaa edellyttää saattueiden muodostamista ja saattoajoneuvojen käyttöä tiettyjen erityisen vaarallisten aineiden osalta, on parannettava vaarallisten aineiden kuljetusten hallintaa esimerkiksi ottamalla käyttöön automaattisia ilmaisinjärjestelmiä. 2.8 Ohittaminen tunneleissa Jäsenvaltioiden on suoritettava riskianalyysi, jos ne aikovat sallia raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen tekemät ohitukset tunneleissa, joissa on enemmän kuin yksi kaista kumpaankin suuntaan. 2.9 Ajoneuvojen välinen etäisyys Tienkäyttäjien on pidettävä vähintään 50 metrin etäisyys henkilöautojen osalta ja 100 metrin etäisyys raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen osalta edellä kulkevaan ajoneuvoon, kun ajetaan suurimmalla sallitulla nopeudella normaaleissa olosuhteissa ja myös ajoneuvon rikkoutumisen, ruuhkan, onnettomuuden tai tulipalon yhteydessä tunnelissa. 2.9.1 Vähintään puolet edellä mainituista etäisyyksistä on pidettävä silloin, jos liikenne tunnelissa pysähtyy. 3. Tunneleissa liikennöiviä ajoneuvoja koskevat toimenpiteet 3.1 Kaikissa maantietunnelien kautta kulkevissa raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa ja linja-autoissa on oltava palosammuttimet. 3.2 Jos raskas tavarankuljetusajoneuvo on varustettu lisäpolttoainesäiliöillä, kuten perävaunuun kiinnitetyillä säiliöillä tai säiliöillä, jotka eivät ole pysyvästi yhteydessä 35

moottoriin, tunnelin hallinnoijan on varmistettava, että kyseiset säiliöt ovat tyhjiä. Määräys ei koske kannettavia kanistereita. 3.3 Jäsenvaltiot suorittavat satunnaisvalvontaa näiden sääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi. 4. Toimenpiteet, joilla tienkäyttäjille tiedotetaan oikeasta liikennekäyttäytymisestä 4.1 Tiedotuskampanjat 4.1.1 Jäsenvaltioiden on järjestettävä säännöllisesti tunnelien turvallisuutta koskevia tiedotuskampanjoita ja toteutettava ne yhdessä asianomaisten tahojen kanssa kansainvälisten järjestöjen tekemän yhdenmukaistetun työn perusteella. 4.1.2 Tiedotuskampanjat koskevat tienkäyttäjien oikeaa liikennekäyttäytymistä tunneleita lähestyttäessä ja niiden läpi ajettaessa, erityisesti ajoneuvon rikkoutumisen, ruuhkan, onnettomuuksien ja tulipalojen yhteydessä. Tunneleita edeltävillä levähdyspaikoilla ja liikenteen ollessa pysähtyneenä tunnelin suuaukkojen luona (esimerkiksi tietulleissa) on asetettava esille tietoa käytettävissä olevista turvalaitteista ja oikeasta liikennekäyttäytymisestä tunneleissa. 4.2 Viestintäyhteydet 4.2.1 Tunnelit on varustettava siten, että ajoneuvoissa olevien viestintälaitteiden (esim. radioiden, navigointi- ja paikannusjärjestelmien, matkapuhelimien) toimintaan ei tule katkoksia. 4.2.2 Jos tienkäyttäjä soittaa tunnelista matkapuhelimella hätänumeroon 112, tunnelin käyttöhenkilöstön ja pelastuspalvelujen on saatava välittömästi tieto asiasta. 36

LIITE II Suunnitelman hyväksyminen, turvallisuusasiakirjat, tunnelin käyttöönotto, muutokset ja määräaikaisharjoitukset 1. Suunnitelman hyväksyminen Tämän direktiivin säännöksiä on sovellettava alustavasta suunnitteluvaiheesta lähtien. Tunnelin hallinnoija kuulee rakenteen suunnitteluvaiheessa turvallisuusvastuuhenkilöä. Saatuaan turvallisuusvastuuhenkilön myönteisen lausunnon tunnelin hallinnoija toimittaa suunnitelman hallintoviranomaiselle hyväksyntää varten. Hallintoviranomainen voi halutessaan kuulla tarkastuslaitosta. Hallintoviranomainen hyväksyy asianmukaisen suunnitelman ja ilmoittaa päätöksestään tunnelin hallinnoijalle. 2. Turvallisuusasiakirjat Tunnelin hallinnoija säilyttää jatkuvasti kutakin tunnelia koskevia turvallisuusasiakirjoja. Tunnelin hallinnoija toimittaa jäljennöksen turvallisuusasiakirjoista turvallisuusvastuuhenkilölle. Turvallisuusasiakirjoihin sisältyvät henkilöiden turvallisuuden takaamiseksi tarvittavat ennalta ehkäisevät ja turvatoimet, joissa otetaan huomioon tien luonne, rakenneominaisuudet, sen ympäristö, liikenteen luonne ja ulkoisten pelastuspalvelujen toiminta-ala. Suunnitteluvaiheessa olevan tunnelin turvallisuusasiakirjoihin kuuluu kuvaus suunnitellusta rakenteesta ja pääsystä siihen sekä tarvittavat kaavakuvat suunnittelun ja aiottujen toimintajärjestelyjen ymmärtämiseksi, liikenne-ennuste, jossa määritellään ja perustellaan vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat tulevat olosuhteet, sekä vertaileva analyysi vaaroista, joita mahdolliset erilaiset tällaisia kuljetuksia koskevat järjestelyt aiheuttavat, yksityiskohtainen vaaroja koskeva tutkimus, jossa kuvaillaan onnettomuudet, joita voi sattua toimintavaiheessa, sekä onnettomuuksien mahdollisten seurausten luonne ja laajuus; tutkimuksessa on eriteltävä ja perusteltava toimenpiteet, joilla vähennetään onnettomuuksien ja niiden seurausten todennäköisyyttä, alan asiantuntijan tai järjestön laatima turvallisuuslausunto. 37

Rakenteilla olevan tunnelin turvallisuusasiakirjoihin kuuluvat myös toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden turvallisuus. Käytössä olevan tunnelin turvallisuusasiakirjoihin kuuluu kuvaus rakennetusta tunnelista ja pääsystä siihen sekä tarvittavat kaavakuvat suunnittelun ja aiottujen toimintajärjestelyjen ymmärtämiseksi, analyysi nykyisestä liikenteestä ja ennustettavissa olevista muutoksista, mukaan luettuina vaarallisten aineiden kuljetuksiin sovellettavat olosuhteet, yksityiskohtainen vaaroja koskeva tutkimus, jossa kuvaillaan onnettomuudet, joita voi sattua toimintavaiheessa, sekä onnettomuuksien mahdollisten seurausten luonne ja laajuus; tutkimuksessa on eriteltävä ja perusteltava toimenpiteet, joilla vähennetään onnettomuuksien ja niiden seurausten todennäköisyyttä, kuvaus organisaatiosta, inhimillisistä ja aineellisista voimavaroista ja tunnelin hallinnoijan antamista ohjeista, joilla taataan tunnelin toimintakyky ja kunnossapito, yhdessä pelastuspalvelujen kanssa laadittu toiminta- ja turvallisuussuunnitelma, kuvaus jatkuvasta palautejärjestelmästä, jonka avulla merkittävät vaaratilanteet ja onnettomuudet rekisteröidään ja analysoidaan, raportti ja analyysi merkittävistä vaaratilanteista ja onnettomuuksista, luettelo suoritetuista turvallisuusharjoituksista ja analyysi niissä opituista asioista. 3. Käyttöönotto Uuden tunnelin voi avata yleiselle liikenteelle sen jälkeen, kun hallintoviranomainen (valtuuttaja) on myöntänyt luvan seuraavan menettelyn mukaisesti. Menettelyä sovelletaan tunnelin avaamiseen yleiselle liikenteelle myös silloin, kun rakenteeseen tai toimintatapaan on tehty merkittäviä muutoksia tai kun tunneliin on tehty sellaisia huomattavia muutostöitä, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi johonkin turvallisuusasiakirjojen osaan. Tätä tarkoitusta varten tunnelin hallinnoija laatii täydelliset turvallisuusasiakirjat. Näihin asiakirjoihin kuuluu kuvaus rakennetusta tunnelista ja pääsystä siihen sekä tarvittavat kaavakuvat suunnittelun ja aiottujen toimintajärjestelyjen ymmärtämiseksi, ajantasaistettu liikenne-ennuste, yksityiskohtainen vaaroja koskeva tutkimus, jossa kuvaillaan onnettomuudet, joita voi sattua toimintavaiheessa, sekä onnettomuuksien mahdollisten seurausten luonne ja laajuus; tutkimuksessa on eriteltävä ja perusteltava 38

toimenpiteet, joilla vähennetään onnettomuuksien ja niiden seurausten todennäköisyyttä, kuvaus organisaatiosta, inhimillisistä ja aineellisista voimavaroista ja tunnelin hallinnoijan antamista ohjeista, joilla taataan tunnelin toimintakyky ja kunnossapito, yhdessä pelastuspalvelujen kanssa laadittu toiminta- ja turvallisuussuunnitelma, kuvaus jatkuvasta palautejärjestelmästä, jonka avulla merkittävät vaaratilanteet ja onnettomuudet rekisteröidään ja analysoidaan, tietunnelien turvallisuuteen erikoistuneen asiantuntijan tai järjestön analyysi, jossa hyväksytään asiakirjoihin sisältyvät toimenpiteet turvallisuusvaatimusten osalta. Tunnelin hallinnoija toimittaa turvallisuusasiakirjat turvallisuusvastuuhenkilölle, joka antaa lausuntonsa tunnelin avaamisesta yleiselle liikenteelle. Saatuaan turvallisuusvastuuhenkilöltä myönteisen lausunnon tunnelin hallinnoija toimittaa turvallisuusasiakirjat hallintoviranomaiselle, joka voi halutessaan kuulla tarkastuslaitosta. Saatuaan tarkastuslaitoksen kommentit hallintoviranomainen päättää, salliiko se tunnelin avaamisen yleiselle liikenteelle vai asettaako se avaamiselle joitakin rajoituksia, ja ilmoittaa päätöksestään tunnelin hallinnoijalle. Päätöksen jäljennös toimitetaan pelastuspalveluille. 4. Muutokset Tunnelin hallinnoija ilmoittaa turvallisuusvastuuhenkilölle kaikista rakenteeseen ja toimintatapaan tehtävistä muutoksista, jotka voivat asettaa kyseenalaiseksi jonkin turvallisuusasiakirjoihin kuuluvan osan. Tunnelin hallinnoija toimittaa lisäksi kuvailevat asiakirjat turvallisuusvastuuhenkilölle ennen tunnelin muutostöitä. Turvallisuusvastuuhenkilö tutkii muutoksen seurauksia ja ilmoittaa joka tapauksessa tunnelin hallinnoijalle tekemistään johtopäätöksistä. Hän toimittaa jäljennöksen myös pelastuspalveluille. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, turvallisuusvastuuhenkilö ilmoittaa asiasta hallintoviranomaiselle, joka vaatii tarvittaessa tunnelin hallinnoijaa hakemaan uutta lupaa tunnelin avaamiseen kohdassa 3 "Käyttöönotto" asetetun menettelyn mukaisesti. Turvallisuusvastuuhenkilö voi myös määritellä rajoittavia käyttöön liittyviä toimenpiteitä tai kiireellisissä tapauksissa (esimerkiksi vaaratilanteet/onnettomuudet, ruuhkat, ajoneuvojen rikkoutumiset) määrätä tunnelin suljettavaksi yleisöltä. Turvallisuusvastuuhenkilö lähettää jäljennöksen päätöksestä pelastuspalveluille. 5. Määräaikaisharjoitukset Tunnelin hallinnoijan on järjestettävä vähintään kerran vuodessa yhteistyössä turvallisuusvastuuhenkilön kanssa määräaikaisharjoitukset tunnelin henkilöstölle ja pelastuspalveluille. Harjoitukset 39

ovat mahdollisimman todenmukaisia ja vastaavat määriteltyjä onnettomuusskenaarioita tuottavat selviä tuloksia toteutetaan yhdessä kunnossapito- ja pelastuspalvelujen asiantuntijoiden kanssa, jotta tunneli ei vahingoitu ja jotta liikennevirtaa häiritään mahdollisimman vähän voidaan toteuttaa osittain myös teoreettisina harjoituksina tai tietokonesimulaatioiden avulla täydentävien tulosten saamiseksi. Turvallisuusvastuuhenkilön on valvottava harjoituksia, laadittava niistä raportti ja tehtävä tarvittaessa tunnelin hallinnoijalle asianmukaisia ehdotuksia lisätoimista. 40

LIITE III Tunnelien liikennemerkit 1. Yleiset vaatimukset Tässä jaksossa mainitut liikennemerkit kuvaillaan liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa, ellei toisin mainita. 1.1 Seuraavat tunnelien poistumistiet ja turvalaitteet on merkittävä liikennemerkein: Varauloskäynnit: Samaa liikennemerkkiä käytetään suoraan ulos johtavien poistumisreittien, tunnelin toiseen käytävään johtavan yhdystunnelin ja turvakäytävän suulla. Varauloskäynneille johtavat poistumistiet: Kaksi lähintä poistumistietä ja niiden etäisyydet on merkittävä tunnelin seiniin 1,1 1,5 metrin korkeudelle alle 25 metrin välein. Turvasyvennykset: Turvasyvennyksiä osoittavat merkit, joissa ilmoitetaan, onko turvasyvennyksessä hätäpuhelin ja palosammutin, asetetaan alle 150 metrin välein. Pysähtymispaikat: Vähintään 1 000 metrin välein; pysähtymispaikat on järjestelmällisesti merkittävä etukäteen, ja pysähtymispaikalla on automaattisesti hätäpuhelin ja vähintään kaksi palosammutinta. Radiotaajuudet: Merkki sijoitetaan tunnelien suuaukkoihin ja 1 000 metrin välein pitkiin tunneleihin. 1.2 Kaikki merkit on suunniteltava ja sijoitettava siten, että kaikki lähestyvät tienkäyttäjät havaitsevat ne selvästi, ja ne on valaistava (tai niihin kuuluva valo on pidettävä päällä) aina. 2 Liikennemerkkien, kylttien ja kuvien kuvaus Merkkien olisi oltava seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisia sekä merkkien valinnan että käytettyjen materiaalien suhteen. 2.1 Pystysuorat merkinnät Tunnelia edeltävän varoitusalueen pakolliset pystysuorat merkinnät ovat: liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa kuvattu tunnelin merkki (merkki E 11a); merkki edellyttää lähivalojen käyttöä, ja siihen liittyy myös lisäkyltti, jossa ilmoitetaan tunnelin pituus ja nimi erityisesti yli 1 000 metrin pituisten tunnelien osalta. "suurin sallittu nopeus" (merkki C 14) tunnelissa 41

tarvittaessa "ohittaminen kielletty" -merkki (C 13 a / C 13 aa / C 13 ab kaikilta ajoneuvoilta tai C 13 b / C 13 ba / C 13 bb raskailta tavarankuljetusajoneuvoilta) tarvittaessa myös muita merkkejä, kuten vaarallisia aineita kuljettavilla ajoneuvoilla (C 3h) tai tiettyjä vaarallisia aineita kuljettavilla ajoneuvoilla (C 3m tai C 3n) ajo kielletty. Tunnelissa olevat pakolliset pystysuorat merkinnät ovat: "suurin sallittu nopeus" -merkki (C 14) 500 metrin välein yli 1 000 metrin pituisissa tunneleissa tarvittaessa "ohittaminen kielletty" -merkki (C 13 a / C 13 aa / C 13 ab kaikilta ajoneuvoilta tai C 13 b / C 13 ba / C 13 bb raskailta tavarankuljetusajoneuvoilta) 500 metrin välein yli 1 000 metrin pituisissa tunneleissa. Tunnelin jälkeen sijoitettavat pakolliset pystysuorat merkinnät ovat: tunnelin päättymisen merkki (E 11b) ja tarvittaessa merkit nopeusrajoituksen päättymisestä (C 17b) tai kieltojen päättymisestä (C 17c, "ohituskiellon päättyminen" tai C 17d "ohituskiellon päättyminen raskailta tavarankuljetusajoneuvoilta"). Pystysuorissa merkinnöissä on käytettävä optimaalisen näkyvää korkealaatuista retroheijastavaa materiaalia: Tunneleissa sijaitsevat merkit on valmistettava mahdollisimman retroheijastavista materiaaleista, ja ne on pysyvästi valaistava sisäisesti tai ulkoisesti, jotta ne näkyvät optimaalisesti sekä päivä- että yöolosuhteissa. Tunneleissa ja niitä edeltävällä varoitusalueella käytettävät merkit on valmistettava korkealaatuisimmasta heijastavasta materiaalista, joka on määritelty kunkin maan kansallisissa standardeissa, käyttäen mikrokideteknologiaa ja erittäin retroheijastavaa kalvoa, jotka takaavat näkyvyyden yöaikaan myös sähkökatkoksen sattuessa. 2.2 Vaakasuorat merkinnät (tiemerkinnät) Tien reunat (reunaviivat) on merkittävä pitkittäisin viivoin 10 20 cm:n etäisyydelle ajoradan reunoista. Viivan on oltava leveydeltään 30 cm. Keskiviivojen on oltava leveydeltään vähintään 15 cm. Kaksisuuntaisissa tunneleissa on käytettävä retroheijastavia nastoja ("kissansilmiä") (yksin tai kaksinkertaisen) keskiviivan kummallakin puolella erottamassa kahta suuntaa toisistaan 10 15 cm:n etäisyydellä kunkin viivan ulkoreunasta. Retroheijastavia nastoja on käytettävä vähintään 20 metrin välein niiden enimmäiskorkeutta ja mittoja koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tunneli on tienmutkassa, kyseinen etäisyys on enintään 8 metriä tunnelin sisäänkäynnin jälkeisten kymmenen ensimmäisen heijastimen osalta. Vaakasuorissa merkinnöissä on käytettävä optimaalisen näkyvää korkealaatuista retroheijastavaa materiaalia: Tiemerkintöjen on oltava korkeinta mahdollista laatua, jotta ne takaavat näkyvyyden yö- ja päiväaikaan, 24 tuntia vuorokaudessa. Tiemerkintöjen on oltava mahdollisimman näkyviä märissä olosuhteissa. 42

Retroheijastavien nastojen on oltava mahdollisimman korkealaatuisia, jotta ne näkyvät mahdollisimman hyvin yöllä. 2.3 Muuttuvanäyttöiset merkit Valvottujen tunnelien suuaukoilla ja mahdollisuuksien mukaan myös ennen niitä käytetään muuttuvanäyttöisiä merkkejä, joissa annetaan yksityiskohtaisia viestejä mahdollisesta onnettomuustapauksesta tunnelissa tai liikenteen pysäyttämiseksi hätätapauksessa ennen tunneliin menoa. Pitkissä tunneleissa tällaisia laitteita on oltava toistuvin välein myös itse tunnelissa. Tunnelien muuttuvanäyttöisissä merkeissä käytettävät merkit ja kuvat on yhdenmukaistettava. 2.4 Merkit, kyltit ja kuvat laitteiden merkitsemiseksi Kuvakyltti Kuvakyltti sijoitetaan tunnelin jokaiseen sisäänkäyntiin. Kuvakyltissä on kaksi merkkiä päällekkäin: ylhäällä Wienin yleissopimuksen tietunnelin merkki E11 alhaalla Euroopan unionin lippu ja merkintä turvallisuusvarustusluokasta. Tällä merkillä varustetut tunnelit täyttävät kaikki tämän direktiivin liitteen I ja III vaatimukset kyltissä ilmoitetun tunneliluokan osalta. Turvasyvennykset Turvasyvennyksiin on tarkoitus sijoittaa erilaisia turvalaitteita, kuten hätäpuhelimia ja sammuttimia, mutta niiden ei ole tarkoitus suojella tienkäyttäjiä tulipalolta. Tienkäyttäjien käytössä olevat laitteet osoitetaan esimerkiksi seuraavin merkein: Hätäpuhelin Värit ovat tammikuussa 2001 hyväksytyssä Sammutin Kuva on ISO-standardissa 6309 määritelty kuva. 43

CEN-standardissa EN 12899 määritellyt värit. Turvasyvennyksissä on oltava selvä, helposti luettavissa oleva, usealla kielellä kirjoitettu teksti, jossa ilmoitetaan, että turvasyvennys ei suojaa tulipalolta. Jäljempänä annetaan esimerkki: Pysähtymispaikat (TÄMÄ TILA EI SUOJAA TULIPALOLTA Varauloskäyntien sijainnit on merkitty tunnelin seinille.) Pysähtymispaikat ovat levennyksiä, joille voi pysähtyä hätätapauksessa. Ne merkitään jäljempänä kuvatuin liikennemerkein. Vihreä taustaväri on myös mahdollinen. Pysähtymispaikan olennaiseen varustukseen kuuluvat puhelin ja palosammutin, joista ilmoitetaan lisäkyltillä. Tieto voidaan myös sisällyttää itse pysähtymispaikan merkkiin. Varauloskäynnit Varauloskäynnit on merkittävä ISO 6309 -standardin tai tammikuussa 2001 hyväksytyn CEN-standardin EN 12899 mukaisin kuvin. Merkin taustaväri on vihreä. Jäljempänä annetaan esimerkkejä: 44

Tunnelin seiniin 1,1 1,5 metrin korkeudelle on myös merkittävä kaksi lähintä poistumistietä noin 25 metrin välein. Jäljempänä annetaan esimerkkejä: Radiotaajuus Valitse ilmoitettu radiotaajuus. Muuttuvanäyttöisten merkkien kuvat Jäljempänä esitettävät merkit ja kuvat eivät vielä sisälly nykyisiin kansainvälisiin oikeudellisiin säännöksiin. Tarkkaile liikennevaloja ja -merkkejä (merkit voivat muuttua tunnelissa) Rikkoutunut ajoneuvo Onnettomuus Ajoneuvo tulessa Yritä siirtää ajoneuvosi hätäkaistalle, pysähtymispaikkaan tai ainakin 45

päällystetylle pientareelle tai kaistan sivuun. Sytytä hätävilkut. Sammuta moottori, jos ruuhka jatkuu. 46