1 25.3.2013 LAUSUNNOT JA VASTINEET, KUOPION KAUPUNGIN VESIHUOLLON VUOTEEN 2020 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.5.2012 LAUSUNTO KUOPION KAUPUNGIN VESIHUOLLON STA 1) Vesihuoltolain (119/2001) 5 :ssä on asetettu kunnalle yleinen velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kehittämisellä tarkoitetaan vesihuollon palvelujen tarpeen ja saatavuuden seuraamista, tavoitteiden asettamista palvelujen parantamiselle sekä tarvittavien toimenpiteiden yleistä suunnittelua koko kunnan alueella. Kehittämisvastuustaan kunta huolehtii erityisesti laatimalla ja pitämällä ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Suunnitelman ajan tasalla pitämisen kautta kunnan tulisi myös seurata suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkistaa suunnitelmaa. Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue pyytää valvontaviranomaisen lausuntoa vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja myöhemmin toiminta-aluepäätösten valmistelussa huomioon otettavia seikkoja Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 15.3.2011 voimaan astuneen valtioneuvoston asetuksen vaatimukset ovat käytännössä osoittaneet tarpeen määritellä myös haja-asutuksen keskitetyn viemäröinnin rakentamisen tarvetta koko kunnan alueella. Vesihuollon kehittämissuunnitelmasta tulisikin ilmetä, millä alueilla ja milloin kunnan vastuu vesihuollon (viemäröinnin) järjestämisestä toteutuu. Kehittämissuunnitelman tarkistamisen keskeinen tavoite on, että kunta sisällyttää vesihuollon kehittämissuunnitelmaansa haja-asutusta koskevat tarkoituksen mukaiset viemäröintialueet toteuttamisaikatauluineen. Uusia vesihuoltolaitoksia perustettaessa huomioon otettavia seikkoja 2) Mahdollisten uusien vesihuoltolaitosten (osuuskunnat) perustamisessa ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden vahvistamisessa on valtion tukemien hankkeiden osalta tarpeen huomioida Vesihuollon tukioppaan (Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön julkaisu 2008) yleiset periaatteet. Hankkeiden tukemisessa etusijalle asetetaan hanke, jonka toteuttaa alueella jo toimiva vesihuoltolaitos, esimerkiksi vedenhankinnasta vastaava vesihuoltolaitos. Toiminnassaan vesihuoltolaitoksen verkostoon tukeutuvien uusien toimijoiden (osuuskuntien) hankkeista asetetaan etusijalle ne, joissa on sovittu hakijatahon toiminnan ja verkoston myöhemmästä sulautumisesta vesihuoltolaitokseen. Tavoitteena on, että uusien vesihuoltolaitosten perustaminen ei ole tavoiteltava vaihtoehto, vaan vesihuoltolaitosten palvelut pyritään järjestämään pitkällä aikavälillä resurssipohjaltaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto vesihuollon kehittämissuunnitelmasta
2 3) Vesihuoltolain soveltamisen kannalta on keskeistä, että kehittämissuunnitelmasta löytyisivät kaikki ne alueet, jotka myöhemmin sisällytetään jonkun vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Lain 7 :ssä säädetään alueista, jotka vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden tulee kattaa. Tarkoituksena on, että toiminta-alueisiin sisällytetään kaikki sellaiset alueet, joilla vesihuolto on parhaiten järjestettävissä liittämällä kiinteistöt olemassa olevan vesihuoltolaitoksen toimintaan. 4) Edelleen yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 3 edellyttää taajamien sisällyttämistä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Kehittämissuunnitelmassa on käsitelty laajasti niitä kehittämistoimenpiteitä, joilla toimenpiteillä Kuopion kaupunki haluaa kehittää koko kuntansa alueen vesihuoltoa ottaen huomioon maankäytönsuunnittelun keskeiset tavoitteet. Pohjois-Savon ELYkeskuksella ei ole huomautettavaa kehittämissuunnitelman tavoitteista. Kehittämissuunnitelman hyväksyminen 5) Pohjois-Savon ELY-keskus pyytää Kuopion kaupunkia päätöksen teon jälkeen toimittamaan kehittämissuunnitelmasta tehdyt päätökset liitteineen sähköisessä muodossa Pohjois-Savon ELY-keskuksella. Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 1) Vesihuollon kehittämisvastuu siirtyi Kuopion Vesi Liikelaitokselta vuoden 2008 alusta nykyiselle kaupunkiympäristön palvelualueelle, jonka tulisi aktiivisesti kehittää ja yleissuunnitella vesihuoltopalveluita koko kaupungin alueelle sekä yli kuntarajojen. Kunnalle kuuluvien lakisääteisten vesihuoltotehtävien hoitaminen edellyttää järjestämisen ja kehittämisen resurssien kasvattamista. Tällä hetkellä kokonaistarve on vuositasolla arvioiden noin 100 000 euroa. Kuopion kaupunginvaltuuston tulee vuosittain asettaa tai tarkistaa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sekä peruskaupungille että Kuopion Vesi Liikelaitokselle talousarvion laadinnan yhteydessä ja tavoitteiden toteutumista tulee seurata tilinpäätöksen yhteydessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamisen seurantaa ja toimenpiteiden tarkistamista varten tulisi perustaa työryhmä eri edustajista ja vesihuoltolaitosten edustajista. Tämän lisäksi Kuopion kaupungin tulisi luoda seurantajärjestelmä, jolla voidaan seurata vuosittain vesihuoltopalveluiden tarpeita ja saatavuutta. Kaupungilta puuttuu tietojärjestelmistään tiedot mm. osuuskuntien verkostoista ja vesihuoltoverkostoihin liittyneistä kiinteistöistä. Tulevat kuntaliitokset tuovat tarpeen tietojärjestelmän olemassaololle. Seurantajärjestelmä voisi olla valtakunnallinen ja kuntien yhteinen, jota valtio tai kuntaliitto voisi kehittää. 2) Kaupunki pyrkii ohjaamaan osuuskuntia, että osuuskunnat huomioivat hankkeita valmistelleessaan vesihuollon tukioppaan. Kuopiossa toimii tällä hetkellä 22 vesihuoltolaitosta ja 2 vesiyhtymää. Tavoitteena on saada vesihuoltolaitoskenttää eheämmäksi siten, että vuoteen 2020 mennessä Kuopiossa toimii 3-4 vesihuoltolaitosta. Tällöin vesihuoltolaitosten toimintamahdollisuudet paranevat. Itsenäisten vesiosuuskuntien yhdistyminen on haasteellista, koska vetohalukkaita vastuuhenkilöitä ei tahdo löytyä ja osittain pelkona on mm. päätöksenteon siirtyminen muualle. Vuosina 2013-2014 tehtävä organisaatio-, talous- ja yhteistyöselvitys tuonee tosiasioihin perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi vesihuoltolaitoksille. 3,4) Vesihuollon kehittämissuunnitelman keskeisinä tavoitteina on mm. turvata talousveden saanti mahdollisimman monelle kiinteistölle ja keskitetty jätevesiviemäröinti niille alu-
3 eille, joille se teknistaloudellisesti tai ympäristösyiden vuoksi on perusteltua. Nämä alueet on esitetty Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelman liitekartassa 2 vesihuollon vesijohtoverkoston tai jätevesiviemäröinnin selvitysalueena. Aluerajauksissa on huomioitu yhdyskuntajätevesistä annettu valtioneuvoston asetus (888/2006). Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt aikataulut ovat vielä suuntaa-antavia ja riippuvat paljon alueen asukkaiden ja vesihuoltolaitoksen aktiivisuudesta. Vesihuollon selvitysalueet tarkentuvat tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi sitä mukaa, kun kaupunki suorittaa alueille tarvekyselyt ja laatii yleissuunnitelmat sekä tekee kaavalliset tarkastelut asemakaava-alueiden lievealueilla. Alueet sisällytetään sitä mukaa vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin, kun niistä on tehty rakentamis- ja aikataulupäätökset. Toimintaaluepäätöstä valmisteltaessa huomioidaan mm. Vesihuollon tukioppaan yleiset periaatteet ja pyritään mahdollisuuksien mukaan eheyttämään vesihuoltolaitoskenttää Kuopion alueella. 5) Kuopion kaupunkia toimittaa päätöksen teon jälkeen kehittämissuunnitelmasta tehdyt päätökset liitteineen sähköisessä muodossa Pohjois-Savon ELY-keskuksella. Kehittämissuunnitelma painetaan kirjaseksi myös luottamushenkilöiden ja Kuopion alueella toimivien vesihuoltolaitosten käyttöön. Ympäristölautakunta 12.6.2012 36 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUN- NITELMASTA VUOTEEN 2020 Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunta on pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Kehittämissuunnitelman on laatinut työryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon edustajat. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Kehittämissuunnitelma sisältää selvityksen Kuopion vesihuollon nykytilasta, keskeisimmistä kehittämistarpeista ja tavoitteista sekä kehittämistoimenpiteistä. Luonteeltaan kehittämissuunnitelma on ohjeellinen eikä sido oikeudellisesti kuntaa tai sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Vesihuollon kehittämiselle on asetettu seuraavat keskeiset tavoitteet vuoteen 2020 saakka: 1 Talousveden hankinnan turvaaminen 2 Jätevesihuollon kehittäminen 3 Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaaminen 4 Erityistilanteisiin varautuminen 5 Yhteistyön edistäminen Kuntalaisen kannalta vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo suuntaa antavasti, kannattaako kiinteistölle asentaa oma vedenhankinta- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollista liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Erityinen merkitys suunnitelmalla on vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä olevien alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisessä. Kuopion vesihuollon kehittämisen painopistealueita ovat keskeisen kaupunkialueen asunto- ja teollisuusalueiden kasvualueiden ohella haja-asutuksen viemäröintihankkeet, harvaanasuttujen alueiden vesijoh-
4 Vaikutusten arviointi tohankkeet, vedenhankinnan turvaaminen eli varayhteyksien rakentamishankkeet sekä vesihuoltolaitosten yhteistyön tiivistäminen ja yhdistymishankkeiden tukeminen. Esitys: Lautakunta esittää vesihuollon kehittämissuunnitelmasta lausuntonaan seuraavaa: Suunnitelmassa on jo otettu huomioon ympäristönsuojelupalveluiden ja ympäristöterveyshuollon edustajien työn kuluessa esittämiä näkemyksiä. Ympäristölautakunta haluaa kuitenkin nostaa esille joitakin kehittämissuunnitelmaan sisältyviä asioita. 1) Vesihuoltolaitosten yhdistäminen on tärkeää laitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Nykyisten 21 vesiosuuskunnan sijaan tulisi vesihuoltolaitoksia yhdistää siten, että määrä olisi 3 4 vesihuoltolaitosta. Suuremmat vesihuoltolaitokset mahdollistavat paremmin laitoksen palvelujen turvaamisen kaikissa olosuhteissa. Vesihuoltolaitosten toiminta tulee edellyttämään yhä enemmän ammattimaista otetta ja varautumista erityistilanteisiin. 2) Osalla vesiosuuskuntia on dokumentaatio heikkoa, kuten kehittämissuunnitelmassa on todettu. Veden toimitusvarmuuden ja veden laadun turvaaminen sekä vesiosuuskunnan verkoston laajentaminen ja korjaukset edellyttävät kattavaa teknistä dokumentaatiota, jota tulee parantaa. 3) Kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2020 asti. Toimenpideohjelman toteutumista tarkastellaan vuosittain ja tulokset viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle. Seurantaa varten olisi hyvä päättää seurantaryhmästä ja sen vastuista. Seurantaryhmänä voisi toimia tämän kehittämissuunnitelman laatimista varten perustettu työryhmä. 4) Vesihuoltolaitoksia koskevaan tarkasteluun ei kaikilta osin sisälly jätevesien käsittelyä. Alueittainen tarkastelu on lautakunnan mielestä tärkeä jätevesiverkoston kehittämisen kannalta, mistä syystä se tulee lisätä kehittämissuunnitelmaan kaikkien vesihuoltolaitosten osalta. 5) Kehittämistoimenpiteisiin (Liite 3) sisältyy pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia koskeva kohta, joka on vastuutettu ympäristönsuojelupalveluille. Ympäristölautakunta pitää suojelusuunnitelmien laatimista olennaisena osana vedenhankinnan suunnittelua. Vastuu kuuluu kuitenkin kunnallistekniselle suunnittelulle, jossa on myös asiaa koskevaa osaamista. Ympäristönsuojelupalvelut ja ympäristöterveydenhuolto antavat suunnitteluun asiantuntemustaan esimerkiksi riskien kartoittamiseksi. 6) Raportin stilisointia ja muita yksityiskohtia koskevat kommentit on toimitettu suoraan kunnallistekniikan suunnittelupalveluille. Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 1) Vuosina 2013-2014 laadittavan organisaatio-, talous- ja yhteistyöselvityksen avulla voidaan tukea osuuskuntien keskinäisen yhteistyön lisäämistä, mahdollista yhdistymistä ja siirtymistä ammattimaisemman vesihuollon toteuttamiseen. Lainsäädännön muutokset tuovat lisävelvoitteita osuuskuntien hoitamiseen ja edellyttävät mm. ammattimaisempaa otetta ja varautumista erityistilanteisiin. Suurilla vesihuoltolaitosyksiköillä voidaan lisätä toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta.
5 2) Osuuskunnat vastaavat oman toimintansa osalta dokumentaation parantamisesta. Kaupunki tarvittaessa ohjaa, antaa asiantuntija-apua ja ohjeita toimintatapojen yhtenäistämiseen. Osuuskuntien dokumentaatiota parannetaan mm. siten että osuuskuntien nykyiset verkostotiedot pyritään viemään kaupungin käytössä oleviin tietojärjestelmiin vuoden 2013 aikana. 3) Ympäristölautakunnan esittämää vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden seurantaa varten päätettävää seurantaryhmää ja sen vastuiden määrittelyä voidaan pitää perusteltuna. Tällöin kehittämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä saadaan konkreettisesti tehtyä, tarvittaessa tarkistettua toimenpiteitä ja yhteistyötä tiivistettyä. Lautakunta on esittänyt, että seurantaryhmänä voisi toimia vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimista varten perustettu työryhmä. Seurantaryhmään tulisi kuulua myös vesiosuuskunnan edustaja. Seurantaryhmän tulisi kokoontua muutaman kerran vuodessa. Vesihuollon lopulliseen kehittämissuunnitelmatekstiin on lisätty mainita seurantaryhmästä ja Kuopion toimenpidetaulukoon kaupungin kohdalle lisätty seurantaryhmän perustaminen. 4) Ympäristölautakunnan lausunnon perusteella on lopullisen vesihuollon kehittämissuunnitelman Muiden vesihuoltolaitosten toiminta-alue (osuuskuntien) - kohtiin lisätty omana kappaleena selostus alueen jätevesien käsittelystä, olipa se sitten hoidettu kiinteistökohtaisesti tai keskitetysti viemäröinnillä. Aiemmassa suunnitelmaluonnoksessa oli jätevesien käsittelyä selostettu ainoastaan, jos vesiosuuskunnan alueella oli hyväksytty toiminta-alue tai rakennettu jätevesiviemäriverkosto. 5) Ympäristölautakunta on esittänyt, että pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia koskeva vastuutetaan kunnallistekniselle suunnittelulle eikä ympäristönsuojelupalveluille. Pohjavesirekisterin ylläpitäjinä toimivat valtion ympäristöhallintoviranomaiset. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinta on keskeinen osa veden hankinnan suunnittelua. Tämän vuoksi on perusteltua, että pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinnan vastuutahona on koko kunnan alueen vesihuollon yleisestä kehittämisestä vastaava kunnallistekninen suunnittelu. Toimenpidetaulukon (liite 3) kohdan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien, - alueiden ja päätösten ajantasaisuuden tarkistaminen ja suojelusuunnitelmien laatiminen, muutetaan vastuutahoksi kaupunkiympäristön kt-suunnittelu ja yhteistyötahoksi kaupunkiympäristön ympäristönsuojelu. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien tehdään kiinteässä yhteistyössä ympäristönsuojelupalvelujen, strategisen maankäytön suunnittelun ja vesihuoltolaitosten kanssa. Vuodelle 2013 on suojelusuunnitelmien laatimiseen saatu valtiolta rahoitusta, osarahoittajana toimii myös Kuopion Vesi. 6) Raporttia koskevat erikseen toimitetut stilisoinnit ja muut yksityiskohtia koskevat kommentit on huomioitu pääpiirteissään lopullisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Pohjois-Tuusniemen Vesiosuuskunta 6.5.2012 LAUSUNTO KUOPION KAUPUNGIN VESIHUOLLON - LUONNOKSEEN Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma sisältää katsauksen vesihuollon nykytilaan ja kehittämistarpeisiin, arvion vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaamiseen, vesihuoltolaitosten toiminta-alueet kehittämistavoitteet, vesihuollon kehittä-
6 mistavoitteet ja toimenpideohjelman, kehittämissuunnitelmasta tiedottamisen, suunnitelman seurannan ja päivittämisen. Suunnittelun lähtökohdat sisältää lainsäädännön vaatimukset, suunnittelualueen, yhteistyön vesihuollossa, vesihuollon strategiat ja vesihuoltolaitosten maksut. Vesihuollon nykytila sisältää pohjavesialueet, veden hankinnan ja jakelun sekä jätevesihuollon. Pohjavesialueet kokonaisuudessaan on jaettuna kulutusalueisiin sisältäen luokituksen, vedenottoluvat ja antoisuudet sekä pohjavesien suojelun. Veden hankinta ja jakelu käsittää määrätiedot verkoston vesimäärästä, vesijohdoista, vedenottamoista, vesisäiliöistä ja paineenkorotusasemista. Jätevesihuolto käsittää määrätiedot palveluun liittyneistä kiinteistöistä ja asukkaista, verkoston jätevesimääristä ja viemäriverkoston pituudesta. Kuopion vesiliikelaitoksen toiminta-alue kattaa Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesihuollon ja jätevesihuollon, Melalahden alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Kurkimäen vesihuollon ja jätevesihuollon, Vehmersalmen vesihuollon ja jätevesihuollon sekä Karttulan vesihuollon ja jätevesihuollon. Muiden vesihuoltolaitosten toiminta-alue kattaa Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Haminalahden vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Haminamäen vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan toimintaalueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Jännevirran vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Karttulan vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Kotasalmen vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy:n toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Lehtoniemi-Rautaniemi-Pölläkkä vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Leppärannan vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Lievontien vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Melaniemen vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Pieksänkosken vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Pohjois- Soisalon vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Puutossalmen vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Ranta-Toivala- Uuhimäen vesiosuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon, Ryönän vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon sekä Vanuvuoren vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesihuollon ja jätevesihuollon. Vesihuollon kehittämistavoitteissa huomioidaan talousveden riittävyys, verkostojen kunto ja verkostojen tarvealueet. Jätevesihuollossa huomioidaan jätevesien käsittely, verkostojen kunto, ympäristösuojelulain vaatimukset, mahdollisuudet poikkeuksiin ja varautuminen erityistilanteisiin. Vesihuollon toimintavarmuus sisältää arviot raakavesilähteiden riittävyydestä, pohjavesien vedenlaadun turvaamisesta ja varautumisesta poikkeustilanteisiin. Vesihuollon painopisteet ja tavoitteet huomioiden palvelujen parantamisen päämäärät, kytkeytymisen maankäytön suunnitteluun ja rahoituksen periaatteet. Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan vesihuollon kehittäminen, vesihuoltolaitosten toiminta, vesihuollon toimintavarmuus, yhteistyön kehittäminen ja vesihuollon kehittämisratkaisut.
7 Toimenpideohjelma kattaa eri toiminta-alueiden vesihuollon kehittämisen talousveden saannin turvaamiseksi ja jätevesien puhdistuspalvelun hoitamiseksi. 1) Pohjois-Tuusniemen Vesiosuuskunta katsoo, että esitetty vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnos kattaa riittävässä laajuudessa sekä talousveden saannin turvaamisen että myös jätevesien puhdistuspalvelun hoitamisen koko Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan toiminta-alueella. Pohjois-Tuusniemen Vesiosuuskunta on varautunut vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmien toteuttamisesta toiminta-alueella olevien resurssien puitteissa. Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 1) Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan mielestä vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnos kattaa riittävässä laajuudessa talousveden saannin turvaamisen ja jäteveden puhdistamisen hoitamisen koko Pohjois-Tuusniemen alueella. Osuuskunnan toiminta-alueen tarkistaminen tulee seuraavan kerran ajankohtaiseksi vuonna 2013, koska osuuskunta on laajentunut merkittävästi jo tavoitteelliselle toiminta-alueelle. Toiminta-alueen tarkistamisen yhteydessä huomioidaan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Leppävirran kunta 7.5.2012 LAUSUNTO VESIHUOLLON AN Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunta pyytää lausuntoa Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmasta 18.5.2012 mennessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmalla on erityinen merkitys vesihuoltolaitosten toimintaalueiden läheisyydessä olevien alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen, yhdysvesijohtojen rakentamiseen sekä yhteistyön kehittämiseen kunnan alueella ja kuntarajat ylittävillä alueilla. Leppävirran kuntaa koskevat yhteistyötahot ovat Pohjois- Soisalon vesiosuuskunta ja Etelä-Kuopion vesiosuuskunta. Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta toimittaa vettä yli kuntarajan Leppävirran kunnan puolelle Länsi-Saamaisiin, johon on määrätty vesijohtoverkoston toiminta-alue. Toiminta-aluetta on mahdollista myös tarpeen mukaan laajentaa. Kehittämissuunnitelman 2020 mukaisesti Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohtoverkostosta on tarkoitus rakentaa yhdysvesijohto varayhteydeksi Leppävirran kunnan puolelle Paukarlahden vesijohtoverkostoon. Tiivistelmä suunnitelmasta jaetaan esityslistan mukana. Kj:n päätösesitys: Leppävirran kunta ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuoteen 2020. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen. Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta 25.4.2012 20 LAUSUNTO KUOPION VESIHUOLLON STA VUOTEEN 2020 Kuopion Vesi Liikelaitos (myöhemmin Kuopion Vesi) esittää lausuntonaan Kuopion vesi huollon kehittämissuunnitelmasta vuoteen 2020 seuraavaa:
8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukainen ohjeellinen ja tavoitteita määrittävä asiakirja, jonka laadintaan Kuopion Vesi on osallistunut aktiivisesti ja tuonut näkemyksensä esille suunnitelman ohjaus- ja työryhmäkokouksissa. Kehittämissuunnitelma määrittää vesihuollon tarpeet Kuopiossa sekä alueet, joilla vesihuolto on suunniteltu hoidettavaksi keskitetysti vesihuoltolaitosten toimesta. Kehittämissuunnitelma myös linjaa Kuopion alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueita niin, että kaupungin suurin vesihuoltolaitos Kuopion Vesi toimii pääsääntöisesti asemakaavoitetuilla kaupunkimaiseen asumiseen sekä elinkeinotoimintaan tarkoitetuilla alueilla ja maaseutumaisilla alueilla toimivat vesiosuuskunnat. Kuopion Veden tärkeimmät tavoitteet kehittämissuunnitelman tavoitevuoteen 2020 mennessä ovat: - vastata toiminta-alueen vesihuollosta kaupungin kasvutavoitteiden mukaisesti sekä toimittaa vettä haja-asutusalueilla toimiville vesiosuuskunnille ja käsitellä tarvittaessa kehittämissuunnitelman selvitysalueilta viemäröitävät jätevedet - toteuttaa toiminta-alueella investointiohjelman mukaiset laitos- ja verkostoinvestoinnit - pitää taksat kohtuullisina mutta kuitenkin sellaisina, että niillä voidaan kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset - turvata riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit laadukkaiden vesihuoltopalvelujen tuottamiseen Kuopion Veden investointitaso tulee olemaan kehittämissuunnitelmakaudella suuri johtuen erityisesti Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneerauksesta sekä nykyisen toiminta-alueen verkostojen uudis- ja saneerausrakentamisesta. Toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat n. 73,5-82,5 M. Suurimmat haasteet Kuopion Veden kannalta kehittämissuunnitelmakaudella tulevat olemaan tulevat kuntaliitokset sekä henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Lisäksi erityisiä haasteita asettaa haja-asutuksen jätevesien viemäröinti. 1) Jo toteutuneissa kuntaliitoksissa liitoskunnan vesihuoltopalvelut ovat siirtyneet Kuopion Veden vastuulle, jolloin Kuopion Veden toiminta-alue on laajentunut kerralla huomattavasti. Kuntaliitokset ovat myös vaatineet merkittäviä investointeja liitoskunnan vesihuoltoon sekä sitoneet paljon henkilöstöresursseja. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus tulee puolestaan olemaan tulevaisuudessa erityisen haasteellista, sillä vesihuoltoalan työntekijöiden keski-ikä on valtakunnallisesti korkea ja kilpailu eläkkeelle jäävien töiden jatkajista kovenee. Kuopion Veden nykyisestä henkilökunnasta jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä n. 30 %. 2,3) Kuopion Vesi katsoo, että kaupungin omistaman liikelaitoksen toiminta tulee jatkossakin kehittämissuunnitelman linjauksen mukaisesti keskittää asemakaavoitetuille alueille kaavoituksen etenemisen tahdissa. Tämä tukee suunnitelmallisen ja ehjän kaupunkirakenteen sekä kunnallistekniikan muodostumista. Lisäksi se turvaa liikelaitoksen tekniset ja taloudelliset toimintaedellytykset siten, että vesihuoltopalvelut on mahdollista järjestää vesihuoltolain edellyttämällä tavalla taloudellisesti ja asianmukaisesti. Asiakasnäkökulmasta tämä tarkoittaa vesihuoltopalvelujen tarjoamista kohtuullisin kustannuksin ja kaupungin näkökulmasta puolestaan myös sitä, että Kuopion Vedelle asetetut tulostavoitteet voidaan saavuttaa. Toiminnan keskittäminen asemakaavoitetuille alueille tukee myös Kuopion Veden edellytyksiä selvitä kuntaliitosten myötä tapahtuvista suurista toimintaalueen laajentumisista. Kuopion Vesi ryhtyy tutkimaan kehittämissuunnitelman toimenpideluettelossa (toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet) sekä yhteenvedossa mainittujen lievealueiden vesihuoltoa samassa yhteydessä alueiden asemakaavoituksen kanssa ohjausryhmän linjausten mukaisesti.
9 4) Keskitettyjen viemäriverkostojen rakentamispaine haja-asutusalueille on sekä valtakunnallisesti että Kuopiossa melko uusi asia, joka on noussut esille talousjätevesiasetuksenvoimaantulon, vuoden 2004, jälkeen. Haja-asutuksen viemärivesien vastaanotto voi tarkoittaa ainakin osittaista Kuopion Veden jo rakennettujen viemäriverkostojen suurentamistarvetta, sillä haja-asutuksen viemärivesiä ei ole aiemmin voitu huomioida viemäriverkostojen mitoituksissa. Lisäksi viemärivesien vastaanotto Kuopion Veden pienemmillä jätevedenpuhdistamoilla voi vaikuttaa merkittävästikin puhdistamolla käsiteltävän jäteveden määrään ja aiheuttaa siten myös puhdistamoiden laajentamistarvetta. Kehittämissuunnitelman jatkotyönä tehtävissä viemäröintiselvityksissä verkostojen rakentamiskustannuksiin tulisikin laskea välittömien rakentamiskustannuksen lisäksi myös välilliset kustannukset, jotka aiheuttamisperiaatteen mukaisesti pitäisi myös kohdentaa aiheuttajan/hyötyjän maksettavaksi. Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 Kuopion Vesi Liikelaitos lausunnon mukaan suurimmat haasteet Kuopion Veden kannalta kehittämissuunnitelmakaudella tulevat olemaan mahdolliset kuntaliitokset ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Lisäksi Kuopion Veden mielestä erityisiä haasteita asettaa haja-asutuksen jätevesien viemäröinti. 1) Kuten Kuopion Vesi on lausunnossaan todennut, on Kuopion Veden toiminnanharjoittamiseen oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Henkilöstöä tulee olla oikea määrä ydintoimintoihin ja vaihtoehtoisia vesihuoltopalveluiden tuottamistapoja olisi hyvä selvittää. Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen tulee saada tarvetta vastaava määrä resursseja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Vastuut, roolit ja resurssit kunnan sekä vesihuoltolaitosten välillä tulee määritellä tarkemmin. 2) Kuopion Vesi Liikelaitos lausunnossaan katsoo, että kaupungin omistaman liikelaitoksen toiminta tulee jatkossakin keskittää asemakaavoitettaville alueille kaavoituksen etenemisen tahdissa. Kunnalla on kuitenkin vesihuoltolain mukaan vesihuollon yleinen kehittämisvelvollisuus ja tietyin perustein myös vesihuollon järjestämisvelvollisuus. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltopalveluiden saatavuus ei ole sidottu kaavoitustilanteeseen, vaan asukastarve tai ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt ratkaisevat vesihuollon järjestämistarpeen. Nykypäivänä vesihuoltopalvelut lukeutuvat peruspalveluiksi. Kuopion Veden toiminnan sitominen asemakaavatilanteeseen ei aina välttämättä asiakkaan tai kunnan näkökulmasta ole perusteltua. Välittömästi asemakaavan alueen ulkopuolella olevan kiinteistön kannalta tilanne voi olla kohtuutonta, jos kiinteistö joutuu rakentamaan oman kaivon, vaikka kiinteistön vesihuolto olisi parhaiten järjestettävissä keskitetysti. Asemakaava-alueiden lievealueille osuuskunnan perustaminen ei yksittäisiä kiinteistöjä varten ole aina perusteltua. Vesihuoltolaki mahdollistaa kustannusten kattamisen perustuen erilaisiin taksoihin eri alueilla. Taksarakenteella voidaan esim. asemakaava alueiden lievealueille määritellä erisuuruiset taksat. Kuopion Vesi Liikelaitoksen toiminta-alueen laajuutta on tarkasteltava toiminta-aluepäätösten yhteydessä lainsäädäntöön pohjautuen. 3) Kuntaliitokset ovat tuoneet Kuopion Vedelle maantieteellisesti etäalueita, joissa on jonkin verran ylläpidettäviä vesihuoltoverkostoja ja -laitoksia. Nämä vesihuoltoverkostot tai laitokset voivat olla heikossa kunnossa ja joiden kuntoon saattaminen vaatii lähitulevaisuudessa merkittäviä investointeja. Tehdyt investoinnit heijastuvat kuitenkin toimintavarmuuden parantumisena, ympäristöriskien pienentymisenä ja käyttömenojen säästöinä. Systemaattisella jätevesiviemäreiden vuotovesimäärän pienentämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä käyttömenoissa. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on mainittu tavoitteeksi vuotovesimäärän vähentäminen 20 %:iin. Tähän tavoitteeseen päästään ennakoivalla ja systemaattisilla saneeraustoimenpiteillä. Kaupunginvaltuuston ja Kuopion Veden johtokunnan tulee asettaa Kuopion Vesi Liikelaitokselle taloudellisten (tu-
10 los)vaatimusten lisäksi toiminnallisia tavoitteita, jotta myös vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisia tavoitteita saavutetaan. Kuntaliitosten tuomat toiminta-alueiden laajenemiset eivät välttämättä ole verkoston pituuksina merkittäviä. Kuntaliitosalueilla voi verkostot kuitenkin olla heikkokuntoisia, kuten Karttulassa ja vaativat korvausinvestointeja. Kuopion Veden tulee lähivuosina tehdä investointeja erityisesti parantaakseen kuntaliitosalueiden vesihuollon toimintavarmuutta. 4) Kuopion Veden lausunnon mukaan erityisiä haasteita asettaa haja-asutuksen jätevesien viemäröinti. Kuopion Veden mielestä keskitettyjen verkostojen rakentamispaine hajaasutusalueille on sekä valtakunnallisesti että Kuopiossa melko uusi asia. Tämä on tullut esille talousjätevesiasetuksen voimaantulon, vuoden 2004, jälkeen. Tälläkin hetkellä hajaasutusalueen sako- ja umpikaivojen lietteet kuljetetaan olemassa oleville jätevedenpuhdistamoille käsiteltäviksi. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että haja-asutusalueella olevalla kiinteistöltä on veden käyttö ja jäteveden määrä vähäisempää kuin kaavoitella alueella olevalla kiinteistöllä. Osuuskuntien viemäröitävät alueet jakautuvat useampaan vastaanottopisteeseen. Viemärivesien vastaanotolla pienimmille puhdistamoille ei yksistään laukaise puhdistamon saneeraus- tai laajentamistarvetta. Jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus on tasaisempaa, kun haja-asutus on viemäröinnin piirissä. Samalla saostus- ja umpilietteen kuljetustarve vähenee, mm. Saaristokaupungin alueen läpi Lehtoniemen puhdistamolle. Rakentamisesta aiheutuvat menot tulisi näkyä osuuskuntien käyttökustannuksissa poistona, jota kaikilta osin ei ole tehty. Osuuskuntien Kuopion Vedeltä ostama vesimäärä on suuruusluokaltaan noin 4 % koko Kuopion alueen vedenkulutuksesta. Viemäröinnin osalta kyse on vähemmästä jätevesimäärästä, koska kaikkia vesijohtoalueita ei ole teknistaloudellisesti tai ympäristösyiden vuoksi järkevä viemäröidä. Mikäli Kuopion Veden esittämät välilliset kustannukset lisätään suoraan vesiosuuskuntien kustannuksiin, eivät osuuskunnat pysty välttämättä toteuttamaan verkostoja kohtuullisin kustannuksin vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ja kehittämissuunnitelman liitekartalla olevat jätevesiviemäröinnin selvitysalueet jäänevät kokonaan toteutumatta. Vesihuoltolain mukaan kyse on kunnan velvollisuudesta turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Välilliset kustannukset tulee jatkossakin sisältyä Kuopion Veden taksaan, jolla se myy vettä tai ottaa jätevettä vastaan osuuskunnilta. Taksojen läpinäkyvyyteen tulee kiinnittää huomiota, esim. tällä hetkellä hulevesiverkoston rakentamiskustannukset sisältyvät jätevesimaksuun. Omistajaohjauksen tulee ratkaista, millä ehdoilla ja millä hinnalla Kuopion Vesi myy palveluita muille vesihuoltolaitoksille. Siilinjärven kunta 4.6.2012 LAUSUNTO Kuopion kaupunki on tehnyt vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen 2020. Kaupunkirakennelautakunta pyytää viranomaisilta ja asianosaisilta lausuntoa 18.5.2012 mennessä. Siilinjärven osalta on kuitenkin sovittu, että lautakunnat käsittelevät asiaa toukokuun kokouksissa ja kunnanhallitus antaa Siilinjärven kunnan lausunnon asiasta 4.6.2012. Yleistä Vesihuoltolain 119/2001 mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka tuotetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Luonteeltaan kehittämissuunnitelma on ohjeellinen eikä suunnitelma sido oikeudellisesti kuntaan eikä sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Erityinen merkitys on toimintaalueiden läheisyydessä olevien alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisessä. Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämisen painopistealueet ovat:
11 keskeisen kaupunkirakenteen asunto- ja teollisuusalueiden kasvualueet haja-asutuksen viemäröintihankkeet harvaanasuttujen alueiden vesijohtohankkeet vedenhankinnan turvaaminen eli varayhteyksien rakentamishankkeet se kä vesihuoltolaitosten yhteistyön tiivistäminen ja yhdistymishankkeiden tukeminen Vedenhankinta Kuopion alueella toimii tällä hetkellä 22 itsenäistä vesihuoltolaitosta ja kaksi vesiyhtymää. Vesihuoltolaitoksista suurin on Kuopion kaupungin omistama Kuopion Vesi Liikelaitos. Muut vesihuoltolaitokset, lähinnä osuuskunnat, toimivat pääsääntöisesti hajaasutusalueella ja huolehtivat toiminta-alueillaan vedenjakelusta. Osa osuuskunnista huolehtii myös vedenhankinnasta ja jätevesien viemäröinnistä. Vedenhankinta perustuu rantaimeytetyn pohjaveden ja pohjaveden käyttöön. Kuopion alueella sijaitsee 22 pohjavesialuetta, joista 12 on tällä hetkellä vedenhankinnan käytössä. Suurimmat ottamot ovat Jänneniemen ja Hietasalon vedenottamot. Jätevesihuolto Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksista 7 on myös jätevesiviemäriverkostoa. Kuopion Vedellä on huolehdittavana viisi jätevedenpuhdistamoa. Keskeisen kaupunkialueen jätevedet käsitellään Lehtoniemen keskuspuhdistamolla. Lisäksi on muita paikallisia jätevedenpuhdistamoja. Kehittämistavoitteet Vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen edellyttää monien teknisten, taloudellisten ja palvelua koskevien kriteerien täyttämistä. Vesihuoltopalveluiden tulee olla toimivia ja kestävällä pohjalla, jolloin niiden on oltava mm. turvallisia, toimintavarmoja, ympäristöystävällisiä, taloudellisesti tehokkaita, hyvin resurssoituja ja tulevaisuutta ennakoivia. Kuopion vesihuollon keskeiset tavoitteet vuoteen 2020 saakka ovat: 1. talous veden hankinnan ja jakelun turvaaminen 2. jätevesihuollon kehittäminen 3. vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaaminen 4. erityistilanteisiin varautuminen 5. yhteistyön edistäminen Kunnissa organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen on jatkuva tavoite sekä kunnan sisällä että alueellisesti kunnan rajojen yli. Kuntien ja vesihuoltolaitosten välisellä yhteistyöllä pyritään tarkoituksenmukaisen vesihuollon järjestämiseen siten, että hallinnolliset rajat eivät ole toimivan vesihuollon esteenä (esim. kuntarajoilla olevien alueiden vesihuolto voi olla järkevää järjestää naapurikunnan puolelta). Lisäksi yhteistyöllä voidaan lisätä erityistilanteisiin varautumista rakentamalla yhdysvesijohtoja kuntien tai vesihuoltolaitosten välille. Vesihuollon nykytila Kuopion Sorsasalon ja Vuorelan välinen yhdysvesijohto (valmistunut v. 1999) toimii Sorsasalon ja Päivärannan varavesilähteenä Siilinjärven suunnasta sekä Siilinjärven varavesilähteenä Kuopion suunnasta. Vettä voidaan johtaa ko. linjaa pitkin 1000 m3/d molempiin suuntiin. Tämä yhdysvesijohto osoittautui erittäin tarpeelliseksi noroviruslöydöksen (heinäkuu 2009 - tammikuu 2010) aikana. Sorsasalosta Vuorelaan johdetun veden määrä oli n. 85.700 m3. Lisäksi Kuopioon toimitetaan vettä Jännevirran vesihuoltoosuuskunnalle Siilinjärveltä n. 50 m3/d. Myös Siilinjärven kunnan puolella toimiva Pieksänkosken vesiosuuskunta ottaa vettä Pöljän vesiosuuskunnan verkostosta.
12 Kehittämistarpeet Yhteydet ovat erittäin merkittävässä osassa erityistilanteita ajatellen. Vettä voidaan johtaa useaa reittiä pitkin, jos kysymyksessä on esim. putkirikko tai veden pilaantumisepäily. Jokaisella vesihuoltolaitoksella tulee olla ainakin kaksi vedenottamoa, jotka voivat korvata toisensa myös häiriötilanteissa. Kehittämissuunnitelmassa on mainittu Kuopion alueella toimivan Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkoston yhdistäminen rakentamalla yhdysvesijohto mm. Autiorannan vesiosuuskuntaan. Lisäksi mainitaan Ranta-Toivalan vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston yhdistäminen rakentamalla yhdysvesijohto Jännevirran vesiosuuskunnan verkostoon ja Jännevirran vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston yhdistäminen Jänneniemen ottamosta tulevaan verkostoon. Lausuntoehdotus 1, 2, 3) Vesihuolto pitää nähdä yhteisenä asiana ja ihmisten peruspalveluna, joita kunta rajat eivät saa rajoittaa. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely kannattaa tehdä siellä, missä se on olosuhteiltaan mahdollista ja taloudellisesti perusteltuna järkevintä toteuttaa. Tekninen lautakunta esittää, että Jännevirran seudulla (ml. Ranta-Toivala) pitäisi Siilinjärven ja Kuopion yhdistää vesijohtoverkko samalla tavalla kuin on jo tehty Sorsasalon ja Vuorelan välillä. Myös koko alueen viemäröinti on saatettava kuntoon. Nilsiän yhdistyessä Kuopioon Pajulahden alueen jätevedet johdetaan Siilinjärvelle puhdistettavaksi, mikä on seudullisesti tarkasteltuna järkevä ratkaisu. Tekninen lautakunta näkee, että seudun yhteinen vesihuoltoyhtiö olisi toiminnan turvaamisen ja jatkuvuuden kannalta paras vaihtoehto. Pienet resurssit (esim. ammattitaitoinen henkilöstö) eivät riitä takamaan toiminnan varmuutta ja pakollisia investointeja. Teknisen johtajan päätösehdotus 30.5.2012 kokoontuvalle tekniselle lautakunnalle: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että vesihuoltoyhteistyötä pitää tehdä kuntarajoista huolimatta Siilinjärven ja Kuopion vesijohtoverkko pitää yhdistää Jännevirran seudulla Jännevirran alueen viemäröinti on yhteistyössä saatava kuntoon seudun yhteinen vesihuoltoyhtiö olisi toiminnan turvaamisen ja jatkuvuuden kannalta paras vaihtoehto Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta on käsitellyt ko. asiaa kokouksessaan 23.5.2012: Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa lausuntonaan Kuopion vesihuollon vuoteen 2020 ulottuvasta kehittämissuunnitelmaluonnoksesta, että vesihuollon kehittämistavoitteeksi kirjattu yhteistyön edistäminen vedenhankinnan ja jakelun turvaamiseksi on ylikunnallisesti tärkeää niin talousvesihuollossa kuin jätevesihuollossa. Nykyisessä yhteistyössä vuonna 1999 valmistunut Sorsasalo - Vuorela yhdysvesijohto mahdollistaa talous veden johtamisen (1 000 m3/vrk) molempiin suuntiin. Siilinjärven ja Kuopion alueella toimiva Jännevirran vesiosuuskunta ostaa talousveden (50 m3/vrk) Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen Jälänniemen vedenottamolta. Ranta-Toivalan ja Uuhimäen alueilla Siilinjärven kunnan puolelle ulottuva Ranta- Toivala-Uuhimäen vesiosuuskunta ostaa talousveden Kuopion Vedeltä. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään, että Jännevirran vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkosto yhdistetään Jänneniemen ottamosta tulevaan verkostoon ja että Ranta-Toivalan vesi osuuskunnan vesijohtoverkosto yhdistetään Jännevirran vesiosuuskunnan verkostoon. Lisäksi luonnoksessa esitetään, että Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunnan vesijohtoverkosto yhdistetään Haminalahden vesiosuus kunnan vesijohtoverkostoon, Sii-
13 linjärven puolella olevaan Autiorannan vesiosuus kuntaan tai Karttulan Vesiosuuskuntaan. 2, 4) Ympäristönsuojelulautakunta kannattaa edellä esitettyjen talousvesiverkostojen yhdistämistä. Lautakunta esittää, että Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos ja Kuopion Vesi yhdessä selvittäisivät Jälänniemen ja Jänneniemen vedenottamoiden verkostojen yhdistämistä. Lisäksi lautakunta esittää, että edellä mainitut vesihuoltolaitokset myös varautuisivat yhteistyössä muun muassa tulvan aiheuttamiin riskeihin vesihuollossa. Suunnitelmaluonnoksen mukaan keskeisimpiä jätevesiviemäröinnin selvitysalueita ovat muun muassa Ranta-Toivala - Uuhimäki ja Jännevirta. Ympäristön suojelulautakunta esittää, että edellä mainituilla alueilla kunnat nopealla aika taululla kehittäisivät yhdessä jätevesihuoltoa. Päätösehdotus Siilinjärven kunnanhallitus päättää lausua asiasta teknisen lautakunnan päätösehdotuksen mukaisesti sisällyttäen lausuntoonsa kunnan ympäristönsuojeluviran omaisen lausunnon edellä olevan mukaisena. Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 1) Vesihuoltoyhteistyötä tehdään jatkossakin Kuopion ja Siilinjärven kanssa. Ranta- Toivalan ja Jännevirran alueelle on laadittu vuonna 2012 vesihuollon yleissuunnitelma, jossa Jännevirran seudun jätevedet on esitetty johdettavaksi Siilinjärven verkoston kautta Siilinjärven jäteveden puhdistamolle. Mikäli Siilinjärvellä on tarvetta saada talousvettä Jänneniemen suunnasta, tulisi Siilinjärven kunnan selvittää asiaa tarkemmin lähivuosina ja rakentaa vesijohto yhtä aikaa vesiosuuskunnan mahdollisen viemäröintihankkeen yhteydessä samaan kaivantoon. 2) Kuopion Vedellä ei ole toiminta-aluetta Jänneniemen vedenottamon ympäristössä, vaan alueella toimii Jännevirran vesiosuuskunta. Osuuskunnan alueelle vesi tulee tällä hetkellä Siilinjärven puolelta. Kuopion Veden Jänneniemen vedenottamon jakeluverkosto sijaitsee keskeisellä kaupunkialueella, jonne vesi johdetaan Itkonniemen päävesilaitoksen kautta Jänneniemestä rakennettua syöttövesijohtoa pitkin. Jänneniemen vedenottamon syöttövesijohdon rinnalle Kuopiosta Joensuuhun kulkevan valtatie 9:n varteen saakka on rakennettu ympäröivien vesiosuuskuntien sekä naapurikuntien veden tarpeisiin myös pienempi vesijohto (halkaisija 315 mm). Veden johtaminen Jänneniemen vedenottamolta ko. johdon kautta on tarvittaessa mahdollista myös Siilinjärvelle Jänneniemen ottamon kapasiteetin sallimissa rajoissa. Kuopion Vesi ei sen sijaan näe tarvetta Jälänniemen vedenottamon veden johtamiseen Kuopion Veden toiminta-alueen tarpeisiin. 3) Seudun yhteistä vesiyhtiötä on syytä tarkastella seudullisen vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä. 4) Kuopion Veden tietojen mukaan Jänneniemen vedenottamo on hyvin turvassa mahdollisen vesistötulvan aiheuttamilta riskeiltä, sillä ottamon vedenotto perustuu pääosin rantaimeytykseen ja imeytymisaika on pitkä, lyhimmilläänkin n. kolme kuukautta. Ottamolla on myös desinfiointivalmius. Kuopion toisena pääottamona Jänneniemen ottamon rinnalla toimii Hietasalon vedenottamo, jolta voidaan tarvittaessa ottaa kaikki vesi Kuopion kaupunkialueelle. Suonenjoen kaupunki 28.5.2012 LAUSUNNON ANTAMINEN KUOPION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUN- NITELMASTA KH 151 Valmistelija: vt. tekninen johtaja Herkko Torssonen ja kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen.
14 Kuopion kaupungin lausuntopyyntö 2.4.2012 on liitteenä 1. Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 tiivistelmä on liitteenä 2 ja suunnitelma kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen asiakirjoissa. Vt. tekninen johtaja Herkko Torssonen esittää 4.5.2012 asiasta kaupunginhallitukselle seuraavaa: "Esitän, että kaupunginhallitus lausuntonaan toteaisi, ettei Suonenjoen kaupungilla ole huomauttamista Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta." Ehdotus: Päätös: Kja ehdottaa, että kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, ettei Suonenjoen kaupungilla ole huomauttamista Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Ehdotus hyväksyttiin. Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärven vesiosuunkunta 21.5.2012 LAUSUNTO KUOPION VESIHUOLLON AN 1) Vedenhankinta ja -jakelun turvaaminen Toimintavarmuuden parantamiseksi osuuskunta esittää, että Kaislastenlahti-Lamperila välille rakennetaan yhdysvesiputki mahdollisimman pian. Työ tulisi toteuttaa valtion vesihuoltohankkeena. Tämä vaihtoehto on kannattavin ottaen huomioon oleva asutus ja kokoajan lisääntyvä asutus. 2) Jätevesihuollon kehittäminen Osuuskunta esittää, että kaupunki rakentaa jätelietteen vastaanottopaikan Heinälamminrinteen kaatopaikan yhteyteen. Tällä toimenpiteellä lietteen ajo asutusalueen läpi loppuisi. 3) Vesihuollon toiminta edellytysten turvaaminen Osuuskunnan mielestä liittymispakon sijaan pitäisi olla joustavuutta ja myöntää vapautuksia. Pakko on huono vaihtoehto Pakottamisella saadaan aikaan osuuskunnissa huono ilmapiiri ja kylillä ihmissuhteet kärsii. Vesihuoltolaitosten vähentäminen 22 laitoksesta 3-4 ei ole ratkaisu toiminnan turvaamiseen. Olisi mietittävä olisiko ammatti-ihmisen isännöinti toimisto hyvä vaihtoehto. Isännöinti vaihtoehdossa ammatti ihminen hoitaisi kirjanpidon ja osuuskunnan lakisääteiset asiat, hoitaisi osuuskuntaa toimitusjohtajana. Osuuskunnan hallitus toimisi alueen asiantuntijana, kylillä on paljon konemiehiä ja putkimiehiä jotka pystyisivät hoitamaan liittymätyöt ja remontit. Isännöitsijän ja hallituksen yhteistyöllä olisi hyvät edellytykset hoitaa asioita osuuskunnassa. Keskitetystä isännöinnistä hyötyisi kaikki osuuskunnat ja erilaisista osuuskunta rakenteista ei tulisi ongelmia ja mikä tärkeintä osuuskunnan alueen ihmisillä säilyy päätösvalta. 4) Erityistilanteisiin varautuminen
15 Osuuskunnassa on teetetty varautumissuunnitelma Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 1) Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärven Vesiosuuskunnan lausunnossaan esittämä yhdysvesijohdon rakentaminen Kaislastenlahdesta Lamperilaan on vedenjakeluvarmuuden parantamiseksi erittäin tärkeää, koska osuuskunta on yhden vesilähteen varassa. Hanke on esitetty vasta toimenpidelistalle vuodelle 2020, jota ennen on tehtävä tarvittavat suunnitelmat. Mikäli osuuskunta toivoo hanketta valtion vesihuoltotyöksi, tulee osuuskunnan neuvotella asiasta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa rahoitusmahdollisuuksista. 2) Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesiosuuskunta on lausunnossaan esittänyt jätevesilietteen vastaanottopaikan rakentamista Heinälamminrinteen kaatopaikan yhteyteen. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on toimenpideohjelmassa (liite 3) esitetty saostus- ja umpikaivolietteen lisävastaanottopisteiden tarveselvityksen tekemistä. Selvitys on alustavan aikataulun mukaisesti tarkoitus tehdä vuonna 2014. Selvityksen tekemisestä vastaa alueellinen jätelautakunta. Mikäli lisävastaanottopiste esim. Heinälamminrinteen kaatopaikalle todetaan tarpeelliseksi, tulee asiasta laatia suunnitelmat kustannusarvioineen ja selvittää rahoitusmahdollisuudet (jäte-, lietteenkäsittely- vai jätevesimaksuna). 3) Vuonna 2001 voimaan tulleen vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus verkostoihin. Kiinteistönomistaja voi hakea liittymisvelvollisuudesta vapautusta tietyn perustein ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti lainsäädäntöön perustuen. Vesiosuuskunta myy vesihuoltopalveluita alueensa kiinteistöille. Osuuskunta ei voi velvoittaa kiinteistöä liittymään verkostoihin vaan se on viranomaisten tehtävä. Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesiosuuskunnan mielestä 22:n vesihuoltolaitoksen vähentäminen 3-4 laitokseen ei ole ratkaisu toiminnan turvaamiseen. Osuuskunta on esittänyt vaihtoehdoksi ammatti-ihmisen isännöintitoimistoa. Vuosina on kaupungin tarkoitus organisaatio-, talous- ja yhteistyöselvitys. Yhtenä ratkaisuna pirstaloituneen vesihuoltolaitoskentän eheyttämiseksi selvitetään mm. isännöintitoimistovaihtoehtoa. Selvityksen perustella voitaneen ratkaista, mikä on milläkin alueella resurssipohjaltaan tarkoituksenmukaisin tapa vesihuoltopalveluiden järjestämiseen. 4) Kaikilla osuuskunnilla ei välttämättä ole riittäviä varautumissuunnitelmia. Maaningan kunta 15.5.2012 LAUSUNTO KUOPION VESIHUOLLON STA Kuopion kaupunki on tehnyt vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen 2020. Kaupunkirakennelautakunta pyytää viranomaisilta ja asianosaisilta lausuntoa 18.5.2012 mennessä. Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka tuotetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Luonteeltaan kehittämissuunnitelma on ohjeellinen eikä suunnitelma sido oikeu-
16 dellisesti kuntaan eikä sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Erityinen merkitys on toiminta-alueiden läheisyydessä olevien alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisessä. Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämisen painopistealueet ovat: keskeisen kaupunkirakenteen asunto- ja teollisuusalueiden kasvualueet haja-asutuksen viemäröintihankkeet harvaanasuttujen alueiden vesijohtohankkeet vedenhankinnan turvaaminen eli varayhteyksien rakentamishankkeet sekä vesihuolto laitosten yhteistyön tiivistäminen ja yhdistymishankkeiden tukeminen Vedenhankinta Kuopion alueella toimii tällä hetkellä 22 itsenäistä vesihuolto laitosta ja kaksi vesiyhtymää. Vesihuolto laitoksista suurin on Kuopion kaupungin omistama Kuopion Vesi Liikelaitos. Muut vesihuoltolaitokset, lähinnä osuuskunnat, toimivat pääsääntöisesti hajaasutusalueella ja huolehtivat toiminta-alueillaan vedenjakelusta. Osa osuuskunnista huolehtii myös vedenhankinnasta ja jätevesien viemäröinnistä. Vedenhankinta perustuu rantaimeytetyn pohjaveden ja pohjaveden käyttöön. Kuopion alueella sijaitsee 22 pohjavesialuetta, joista 12 on tällä hetkellä vedenhankinnan käytössä. Suurimmat ottamot ovat Jänneniemen ja Hietasalon vedenottamot. Jätevesihuolto Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksista 7 on myös jätevesiviemäriverkostoa. Kuopion Vedellä on huolehdittavana viisi jätevedenpuhdistamoa. Keskeisen kaupunkialueen jätevedet käsitellään Lehtoniemen keskuspuhdistamolla. Lisäksi on muita paikallisia jätevedenpuhdistamoja. Kehittämistavoitteet Vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen edellyttää monien teknisten, taloudellisten ja palvelua koskevien kriteeri en täyttämistä. Vesihuoltopalveluiden tulee olla toimivia ja kestävällä pohjalla, jolloin niiden on oltava mm. turvallisia, toimintavarmoja, ympäristöystävällisiä, taloudellisesti tehokkaita, hyvin resursoituja ja tulevaisuutta ennakoivia. Kuopion vesihuollon keskeiset tavoitteet vuoteen 2020 saakka ovat: 1. talousveden hankinnan ja jakelun turvaaminen 2. jätevesihuollon kehittäminen 3. vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaaminen 4. erityistilanteisiin varautuminen 5. yhteistyön edistäminen Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa todetaan, että kunnissa organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen on jatkuva tavoite sekä kunnan sisällä että alueellisesti kunnan rajojen yli. Kuntien ja vesihuoltolaitosten välisellä yhteistyöllä pyritään tarkoituksenmukaisen vesihuollon järjestämiseen siten, että hallinnolliset rajat eivät ole toimivan vesihuollon esteenä (esim. kuntarajoilla olevien alueiden vesihuolto voi olla järkevää järjestää naapurikunnan puolelta). Lisäksi yhteistyöllä voidaan lisätä erityistilanteisiin varautumista rakentamalla yhdysvesijohtoja kuntien tai vesihuoltolaitosten välille. Vesihuollon nykytila Kuopiolla kaupungilla ja Maaningan kunnalla ei ole kuntarajat ylittävää yhteistyötä vesihuollossa. Maaningan ja Siilinjärven kunnat tekevät sen sijaan vesihuoltoyhteistyötä. Kuopion kaupungin haja-asutusalueella toimivista vesiosuuskunnista Hirvilahti-
17 Lamperila-Niemisjärvi vesihuoltoosuuskunta on Maaningan kunnan naapurina. Vesiosuuskunta ottaa veden Hirvilahden pohjavesialueelta sijaitsevalta omalta vedenottamoltaan. Osuuskunnan verkostosta ei ole yhteyksiä muiden vesi osuuskuntien verkostoihin. Lausuntoehdotus Vesihuolto pitää nähdä yhteisenä asiana ja kuntalaisten peruspalveluna, joita kuntarajat eivät saa rajoittaa. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely kannattaa tehdä siellä, missä se on olosuhteiltaan mahdollista ja taloudellisesti perusteltuna järkevintä toteuttaa. Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (liitekartta 2) esitetään mahdollinen yhteys Hirvilahti - Lamperila - Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunnan verkostosta Kuopion Hirvilahdesta Käärmelahteen. Yhteydet ovat erittäin merkittävässä osassa erityistilanteita ajatellen. Vettä voidaan johtaa useaa reittiä pitkin, jos kysymyksessä on esim. putkirikko tai veden pilaantumisepäily. Maaningan ja Siilinjärven välillä on varayhteys. Lisäksi kunnat suunnittelevat Varpaniemen vedenottamon saneerausta kapasiteetin nostoa. Maaningan jätevedet johdetaan jatkossakin Siilinjärvelle siirtoviemäriä pitkin. 1) Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on käsitelty vesihuollon tulevaisuutta vuoteen 2020 monipuolisesti. Ympäristölautakunta katsoo, että varayhteyden rakentaminen Kuopion Hirvilahdesta Käärmelahteen on perusteltua vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 1) Varayhteyden rakentaminen Hirvilahdesta Käärmelahteen tulee tarkastelun alle tarkemmin suunnitelmakauden loppupuolella, aikaisintaan Maaningan kunnan liityttyä Kuopioon. Ensisijainen vaihtoehto on turvata Hirvilahden veden saanti Haminalahden suunnasta. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta 8.6.2012 LAUSUNTO VESIHUOLLON AN Etelä-Kuopion vesiosuuskunta anoo Etelä-Kuopion Vesiosuuskunnan toiminta-alueen laajentamista jätevesiverkoston osalta samalle toiminta-alueelle kuin vesiverkosto Vehmasmäki-Hiltulanlahti alueella on, koska vesiliittymään on vedettävä myös aina jätevesiputki kustannusten säästämiseksi. Liitteenä kartta.
18 KUNNALLISTEKNINEN SUUNNITELU / KUOPION KAUPUNGIN VESIHUOLLON Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 1) Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan kartalla esittämä alue on lisätty viemäröinnin selvitysalueeksi liitekarttaan 2. Alue on jo osin viemäröity. Osuuskunnan esittämä alue sijaitsee Kurkimäen taajaman välittömässä läheisyydessä, joten viemäröinti on todennäköisesti tarkoituksenmukaisin vaihtoehto alueen jätevesihuollon järjestämiseksi. Ympäristön suojelun kannalta ranta-alueiden saaminen keskitettyyn viemäröintiin on, koska hajaasutuksen on todettu olevan maatalouden ja teollisuuden jälkeen toisiksi suurin vesistökuormittaja. Haja-asutuksen kiinteistö aiheuttaa 6-7 -kertaisen vesistökuormituksen viemäriverkkoon liittyneeseen kiinteistöön verrattuna. Toiminta-alueasia käsitellään erillisenä vuoden 2013 aikana. Karttulan Vesiosuuskunta 30.8.2012 LAUSUNTO VESIHUOLLON AN Karttulan Vesiosuuskunnan näkemyksen mukaan: 1. Kuopion Veden ja vesiosuuskuntien yhteistyön tiivistämiseen tulee pyrkiä. Yhteistyö esimerkiksi valvonnassa, jolla veden kulutuspiikit/vuodot huomioidaan ja ilmoitetaan kyseiselle osuuskunnalle välittömästi, on osuuskunnille tärkeää. Kuopion Vedellä tulee olla koko ajan ajantasaiset tiedot osuuskuntien toimijoista. 2. Yhteistyö Kuopion Veden tai jonkin muun toimijan kanssa esim. desinfioinnin järjestämisessä tulisi olla kaikkien osuuskuntien käytettävissä. Osuuskuntien osaaminen,
19 välineet ja varusteet eivät välttämättä ole riittäviä ongelmatilanteissa. Valmiusvarasto kriisitilanteita ja ongelmatilanteita varten tulisi olla yhteinen em. toimijoiden kanssa. 3. Kuopion Veden tulee selvittää mitä palveluita ja millaisella hinnoittelulla se voi tuottaa osuuskunnille. 4. Taajamien väliset runkolinjat/yhdysjohdot tulisi olla Kuopion Veden omistamia ja ylläpitämiä, haja-asutusalueiden jakeluverkoston ylläpitäjinä vesiosuuskunnat. 5. Toiminta-alueet tulee määritellä siten, että Kuopion Vesi toimii taajamissa ja vesiosuuskunnat haja-asutusalueilla. On tullut esille tilanteita, jossa asiakkuudet ovat ristikkäin viereisissä kiinteistöissä. 6. Kuopion Veden ja osuuskuntien väliset veden toimittamissopimukset tulee uusia. Sopimusten tulee olla yhdenmukaiset ja tasapuoliset kaikille osuuskunnille. Sopimuksen tulee olla lainmukainen huomioiden että myös osuuskunnat ovat vesilaitoksia, jotka ovat vastuussa veden toimittamisesta asiakkailleen. 7. Saittajärven ranta-alueiden viemäröinnin tarveselvitys tulee ottaa kehittämissuunnitelmaan suunnitelmakaudella. Alueen asukkaat ovat esittäneet kiinnostuksensa yhteisen viemäröinnin järjestämiseksi, jonka vuoksi rakentamismahdollisuus tulee selvittää vuoteen 2016 mennessä. 8. Rääpys-Rytkyn ranta-alueiden viemäröinnin rakentamismahdollisuus tulee selvittää vuoteen 2016 mennessä. 9. Kuopion kaupungin tulisi järjestää vesihuoltolaitoksille yhteistoiminta- ja koulutustilaisuuksia vuosittain.
20 KUNNALLISTEKNINEN SUUNNITELU / KUOPION KAUPUNGIN VESIHUOLLON Kunnallisteknisen suunnittelun vastine 12.12.2012 1) Osuuskuntien keskinäisen ja myös Kuopion Veden yhteistyötä on hyvä tiivistää. Osuuskunnissa sattuneiden vesijohtovuotojen vuoksi on kaukovalvonnan kehittämiseen ilmennyt tarvetta. Kaukovalvontaselvityksen tekeminen on lisätty toimenpideohjelmaan. Kuopion