RAPORTTI 16X147849 28.2.2013 TAMPEREEN KAUPUNKI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA
Sivu 2 (19) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö Sivu 3 (19) 1 JOHDANTO 4 2 NYKYTILA ALUEEN KUNNISSA 5 2.1 Yleistä nykyisistä kuljetusjärjestelmistä 5 2.1.1 Kuntien päätökset sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta 5 2.1.2 Kuntien lausunnot jätehuoltoviranomaiselle 5 2.1.3 Ympäristönsuojeluviranomaiset 5 2.2 Sako- ja umpikaivojen tyhjennys ja lietteen kuljetus 6 2.2.1 Kuljetusyritykset ja kuljetuskalusto 6 2.2.2 Kuljetusyritysten rekisterit ja toimintaympäristö 6 2.2.3 Kiinteistöt ja lietemäärät 7 2.2.4 Kaivojen tyhjennysten tilaus ja ajojärjestelyt 8 2.2.5 Kaivojen tyhjennys 9 2.2.6 Kaivojen tyhjennysvälit 9 2.2.7 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto, käsittely sekä hyödyntäminen 9 2.2.8 Siirtoasiakirjat 10 2.3 Maksut ja laskutusjärjestelmät 10 2.3.1 Puhdistamoiden vastaanottotaksat 10 2.3.2 Lietteiden tyhjennystaksat ja yritysten laskutusjärjestelmät 11 2.4 Viranomaiset, valvonta ja rekisterit 12 3 JÄTELAIN VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN NYKYTILANTEESSA 14 3.1 Jätelaki 14 3.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 14 3.1.2 Laatuvaatimukset ja niiden täyttyminen 14 3.2 Kotitalouksien asema 15 3.2.1 Palvelun kattavuus 15 3.2.2 Hintojen kohtuullisuus ja hintaerot 15 3.3 Sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän ympäristövaikutukset 15 3.3.1 Liikennepäästöt 15 3.3.2 Muut ympäristövaikutukset 16 3.4 Kuljetusyritysten asema 16 3.4.1 Keräys ja kuljetus liiketoimintana 16 3.4.2 Keskitetty kilpailutus 17 3.4.3 Raportointivelvoite 17 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18 LÄHTEET 19 Liitteet Liite 1: Haastattelukysymykset ympäristönsuojeluviranomaisille Liite 2: Haastattelukysymykset sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottajille Liite 3: Haastattelukysymykset sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyrityksille
Sivu 4 (19) 1 JOHDANTO Kesäkuussa 2011 annettu uusi jätelaki edellyttää, että vanhan lain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen. Laissa on kuvattu tietyt edellytykset jatkamiselle sopimusperusteisella järjestelmällä. Laki astui voimaan 1.5.2012. Laki velvoittaa kunnan, jossa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, tekemään päätöksen vuoden aikana lain voimaantulosta käytettävästä jätteenkuljetusjärjestelmästä. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta (JäteL 149 ). Pirkanmaan 17 kunnan jätelain määräämistä viranomaistehtävistä huolehtii Tampereen alueellinen jätehuoltojaosto. Lain määräämiin tehtäviin kuuluu mm. jätteenkuljetusjärjestelmistä päättäminen. Jätehuoltojaosto voi päättää toimialueellaan vallalla olevan sopimusperusteisen järjestelmän jatkamisesta vain, jos laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Jaosto voi edellytysten täyttymisestä huolimatta halutessaan päättää sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksen siirtämisestä kunnan hoidettavaksi. Jaoston toimialueella 16 kunnan alueella sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti. Nämä kunnat ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi sekä Sastamala Suodenniemen ja Mouhijärven osalta. Juupajoki on selvitystyön ulkopuolella, koska sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on järjestetty siellä kunnallisesti. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän selvitystä varten haastateltiin kuntien alueella toimivia lietteiden kuljetusyrityksiä, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia sekä henkilökuntaa niillä jätevedenpuhdistamoilla, joihin sako- ja umpikaivolietteitä viedään. Lisäksi kartoitettiin olemassa olevia rekistereitä haastattelemalla Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen sekä Pirkanmaan Jätehuollon asiantuntijoita sako- ja umpikaivolieteasioissa. Haastattelut tehtiin pääosin puhelinhaastatteluina, mutta vastauksia saatiin myös sähköpostitse. Selvitystyössä käytettiin apuna aikaisempia selvitystöitä Pirkanmaan alueen sako- ja umpikaivolietteistä sekä aineistoja, joita toimitettiin alueellisesta jätehuoltojaostosta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:sta. Lisäksi selvitystyössä tutkittiin kuntien antamia lausuntoja sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmästä sekä verrattiin niitä muihin aineistoihin.
2 NYKYTILA ALUEEN KUNNISSA Sivu 5 (19) 2.1 Yleistä nykyisistä kuljetusjärjestelmistä 2.1.1 Kuntien päätökset sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta Tiettävästi jätehuoltojaoston toimialueen kunnissa vain Nokialla on tehty erikseen päätös sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Päätöksiä on saatettu tehdä myös muissa kunnissa, mutta niitä ei selvitystyötä varten ole ollut saatavissa eikä kuntien viranomaiset ole tienneet, onko päätöstä tehty ollenkaan. Sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä on pitkään ollut vallitseva käytäntö tarkastelualueen kunnissa. 2.1.2 Kuntien lausunnot jätehuoltoviranomaiselle Alueellinen jätehuoltoviranomainen on pyytänyt 14.1.2013 lausuntoa alueellisen jätehuoltoviranomaisen yhteistoiminta-alueen kunnilta sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestämisestä. Lausuntopyynnössä on pyydetty kuntia esittämään selvitys siitä, onko kunta halukas muuttamaan nykyistä kuljetusjärjestelmää sekä onko lietteen kuljetuspalvelua saatavissa kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin kunnan alueella. Lisäksi lausuntopyynnössä pyydettiin ottamaan kantaa siihen, miten kunta varmistaa jätelain 37 ehtojen täyttymisen, jos pysyttäisiin nykyisessä, sopimusperusteisessa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmässä. Selvitystyön pohjamateriaaliksi saatiin lausunnot 12 kunnan osalta. Kuntien haastattelujen ja lausuntojen perusteella kaikissa alueellisen jätehuoltojaoston alueen kunnissa ei tarkalleen tiedetä, mitkä sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmävaihtoehdot ovat. Pelkoa herättää muun muassa se, että sako- ja umpikaivolietekuljetukset kunnassa kilpailutetaan alueella yhdelle isolle kuljetusyritykselle. Tällöin kunta ei saisi enää joustavasti palvelua muun muassa viemäripalveluissa. Useassa kunnassa tuotiin esille huoli pienistä kuljetusyrittäjistä. Kuntien lausunnoissa ja haastatteluissa tuotiin esille myös sako- ja umpikaivolietteiden hyödyntäminen ja kaivojen kunnon tarkkailu. Mahdollisuus sako- ja umpikaivolietteiden hyödyntämiseen ravinteena lähellä lietteen syntypaikkaa koettiin tärkeäksi varsinkin alueilla, joissa maataloutta harjoitetaan. 2.1.3 Ympäristönsuojeluviranomaiset Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ei tule tietoja sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän toimivuudesta. Ympäristönsuojeluviranomaisiin otetaan pääosin yhteyttä sako- ja umpikaivolieteasioissa, kun jokin asia on huonosti hoidettu. Valituksia tulee lähes joka kunnassa, mutta pääosin niitä on yhden kunnan alueella yhdestä muutamaan valitukseen vuodessa. Lähinnä valituksien perusteella paljastuu tapauksia, joissa sako- tai umpikaivolietettä on tyhjennetty vääriin paikkoihin. Lisäksi on ollut yksittäisiä kaivojen ylivalumia, jotka ovat tulleet viranomaisten tietoon. Kaivon kunnon tarkkailu oli usean ympäristösuojeluviranomaisen mielestä tärkeää ja kaivon omistajan tulisi ymmärtää omaa jätevesijärjestelmäänsä siten, että ympäristökuormitusta syntyisi mahdollisimman vähän. Lietteiden oikea-aikainen tyhjennys on avainasemassa koko kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän toimivuuden kannalta. Joissakin kunnissa pelättiin, että kunnallisesti järjestetty sako- ja umpikaivolietteiden keräys aiheuttaisi ihmisten passivoitumista lietekaivoasiassa eikä kaivoja enää tarkkailtaisi.
Sivu 6 (19) Kuntien ympäristösuojeluviranomaiset ovat lähes yksimielisiä siitä, että nykyisellään sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysvelvoitteita ei pystytä valvomaan kiinteistöittäin, koska kunnan viranomaisella ei ole rekistereitä. Useat olivat kuitenkin sen kannalla, että rekisteri olisi mahdollista toteuttaa myös sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa. Rekisterien kokoamiseen ei kuitenkaan yksin kunnilla ole ollut resursseja eikä lisäresursseja asian suhteen ole toistaiseksi tulossa. Rekisterien luominen on hyvin työlästä ja aiheuttaa paljon kustannuksia, joten yksin viranomaistahoilla ei ole mahdollisuuksia luoda nykyresursseilla koko alueen kattavaa rekisteriä. Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksien ja kuljetuksien osalta kunnissa ei tällä hetkellä ole resursseja etukäteisvalvontaan laiminlyöntitapausten estämiseksi. Etukäteisvalvonta olisi kuitenkin ympäristönsuojelun kannalta ensisijaisen tärkeää. Lisäksi ympäristön pilaantumisesta aiheutuvilta kustannuksilta vältytään tehokkaalla etukäteisvalvonnalla. 2.2 Sako- ja umpikaivojen tyhjennys ja lietteen kuljetus 2.2.1 Kuljetusyritykset ja kuljetuskalusto Selvitystyötä varten selvitettiin alueella toimivat sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavat yritykset. Selvitystyön perusteella 16 kunnan alueella toimii noin 60 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyrittäjää. Näistä kuljetusyrityksistä 30 haastateltiin liitteenä 3 olevan kyselylomakkeen pohjalta. Joidenkin kuljetusyritysten edustajiin ei saatu yhteyttä puhelimitse. Haastatteluiden mukaan kuljetusyrityksien välillä on useissa kunnissa kilpailua, jolloin asiakas saa palvelua haluamaltaan yrittäjältä. Kilpailutilanne osittain myös rajoittaa yrittäjän puuttumista asiakkaan kaivojen kunnossapitoon sekä mahdollisiin laiminlyönteihin tyhjentämisessä. Kuljetusyrittäjä pelkää menettävänsä asiakkaita, jos hän yrittää valistaa asiakasta esimerkiksi kaivon kunnosta. Kuljetusyrittäjiä toimii kunnissa pääosin 3-10 yrittäjää yhden kunnan alueella. Useissa kunnissa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset ovat jakautuneet kuljettajan sijainnin mukaan ja tietyllä alueella toimii vain tietty yrittäjä. Kaikenkokoisilta yrittäjiltä saa palvelua mihin aikaan hyvänsä, mutta isommat yritykset laskuttavat useammin kiirelisää tai kiirelisä on suurempi kuin pienemmillä yrittäjillä. Kuljetuskaluston koko ja muiden kuljetusten järjestely vaikuttaa usein kiirelisän määräytymiseen. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen käytettävän kaluston koko vaihtelee ja säiliöiden koko on tyypillisesti 6-14 m³ välillä. Pienimpiin säiliöihin ei mahdu kuin yksi umpikaivosäiliön tyhjennys ja isoimmilla säiliöillä ei kannata ajaa yksittäisiä kaivojen tyhjennyksiä. Pienemmällä kuljetuskalustolla voidaan kuitenkin päästä paikkoihin, joihin isoilla kalustoilla ei pääse ahtauden tai tien huonon kantavuuden takia. Joidenkin kiinteistöjen kaivoille ei kulje tietä, jota pitkin kuorma-auto pääsisi tyhjennyspaikalle ja tällaisien kaivojen tyhjennyksessä oikeanlainen ja riittävän pieni kuljetuskalusto on tarpeen. 2.2.2 Kuljetusyritysten rekisterit ja toimintaympäristö Kuljetusyrityksillä on vaihtelevia rekistereitä asiakkaistaan. Toisilla on sähköinen ohjelmisto asiakastietoja varten ja toisilla taas ainoastaan paperisia listoja asiakaskäynneistä. Kuljetusyritysten kirjanpito asiakkaista on lähinnä keskittynyt laskutusten tarpeita varten ja rekistereistä saattaa puuttua jopa lietteen noutopaikan osoite tai haetun lietteen määrä. Lakisääteisten tietojen toimitus on osoittautunut useilla
Sivu 7 (19) kuljetusyrityksillä vaikeaksi ja useimmista kuljetusyritysten rekistereistä saadut tiedot eivät vastaa valvonnan tarpeita. Haastatelluista kuljettajista suurin osa on kuitenkin halukkaita toimimaan mahdollisimman hyvin lain mukaisesti ja palvelemaan asiakasta jatkossakin hyvin. Useat kuljetusyritykset ovat pitäneet laajaa rekisteriä, mutta heillä on vaikeuksia saada lyhyessä ajassa lain vaatimia tietoja jäsenneltynä, koska tietojen keräämistä ja arkistointimuotoa ei ole ohjeistettu silloin, kun tietoja on kerätty kaivojen tyhjennysten yhteydessä. Useimmat haastatelluista kuljetusyrityksistä näkivät heidän toimintansa kannalta oleellisena ongelmana ne sako- ja umpikaivolietteiden kuljettajat, jotka eivät ole ilmoittautuneet jätehuoltorekisteriin ja toimivat kokonaan valvotun kuljetusjärjestelmän ulkopuolella. Joissakin kunnissa huolta aiheuttivat traktoriajoneuvoilla kulkevat, sivutoimiset sako- ja umpikaivolietteiden kuljettajat, jotka eivät ole rekisteröityneet järjestelmiin ja joiden keräämät lietteet eivät päädy puhdistamoille. Tällaiset lietteitä ajavat kuljettajat vääristävät kilpailua edullisilla hinnoilla, eivätkä lainmukaisesti toimivat kuljetusyritykset pysty kilpailemaan näistä kuljetuksista. Usean kunnan alueella sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien kuljetusyritysten työt ovat vähentyneet laajojen viemäröintihankkeiden seurauksena. Kun tiheästi asuttu alue viemäröidään, monta asiakasta poistuu ja tyhjennyspalvelua tarvitsevat kiinteistöt ovat yhä enemmän erillään toisistaan. Umpikaivojen lisääntyessä kuljetukset ovat myös joillakin alueilla lisääntyneet. 2.2.3 Kiinteistöt ja lietemäärät Kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä ja siten lietteiden määrässä ja koostumuksessa on eroja. Haastattelujen perusteella umpikaivot kiinteistöillä ovat yleistyneet viime vuosina. Lisäksi kiinteistöillä on sakokaivoja tai pienpuhdistamoita. Pienpuhdistamoilla on laitekohtaisia eroja ja kuljettajat ovat vähitellen oppineet tyhjentämään yleisimpien järjestelmien lietteitä oikein. Kiinteistön omistajat ovat vaihtelevasti neuvoneet kuljettajia jätevesijärjestelmien lietteiden tyhjennyksessä. Kaikki kiinteistön omistajat eivät välttämättä tiedä järjestelmistään tarpeeksi ja sekaannuksia vääristä nimityksistä on syntynyt välillä. Kiinteistöt ovat erilaisia ja joihinkin niistä pääsee vain tietyntyyppisellä kalustolla. On myös sellaisia kiinteistön omistajia, jotka haluavat ehdottomasti olla paikalla kaivoa tyhjennettäessä. Sako- tai umpikaivon omistavien kiinteistöjen määrää pyrittiin selvittämään haastatteluiden ja olemassa olevien tutkimusten pohjalta. Kunnilla ei ole rekisteriä kiinteistöistä, joilla on sako- tai umpikaivo. Kuljetusyritysten ja lietettä vastaanottavien vesihuoltolaitosten rekisterit kiinteistöistä ovat vaihtelevia. Niillä vesihuoltolaitoksilla, jotka laskuttavat lietteen käsittelymaksun kiinteistön haltijalta, on yleensä tiedossa kiinteistön osoite, kiinteistön omistajan laskutusosoite sekä kaivon tyyppi ja tuodut määrät päivämäärittäin. Vesihuoltolaitoksen pitämä rekisteri on kuitenkin harvinainen ja yleisemmin kuljetusyrityksellä on tiedot asiakkaasta, jolloin vesihuoltolaitos laskuttaa kuljettajaa määristä ja kuljettaja laskuttaa kiinteistön omistajaa. Kuljetusyrityksen tiedot asiakkaasta vaihtelevat huomattavasti yritysten kesken. Sako- ja umpikaivolietteiden osalta todettiin kiinteistörekisterien olevan puutteellisia, joten lietteiden kuljetusta kiinteistöiltä tutkittiin lietemäärän avulla. Vuonna 2009 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen selvitystyössä samalla alueella todettiin, että lietteitä pitäisi muodostua noin 800 1000 m³ päivässä, mutta puhdistamoille oli vastaanotettu keskimäärin vain 250 m³ päivässä (Lammentausta 2009). Samanlainen tarkastelu tehtiin kyselemällä tarkastelualueen puhdistamoilta tuodut lietemäärät vuonna 2012. Kyselyn perusteella vastaanotettujen sako- ja
Sivu 8 (19) umpikaivolietteiden kokonaismäärä ei ole kasvanut juuri ollenkaan ja vuonna 2012 lietteitä otettiin vastaan keskimäärin 260 m³ päivässä. Lietemäärien arviointia tehtiin myös kuntakohtaisesti niille kunnille, joilta tiedot toimitettiin sako- ja umpikaivolietteistä eriteltyinä. Sako- ja umpikaivolietteiden määristä laskettiin arvioitu asukasmäärä viemäriverkoston ulkopuolella ja verrattiin sitä tilastoista saatuun asukasmäärään (Bilaletdin et al. 2010; Tilastokeskus 2012). Laskentamenetelmänä käytettiin oletusta, että yksi asukas tuottaa sakokaivolietettä 1 m³ tai umpikaivolietettä 11 m³ vuodessa (Lammentausta 2009). Kaikissa tarkastelluissa kunnissa lietemäärien perusteella viemäriverkoston ulkopuolella asuu vähemmän ihmisiä kuin tilastoissa on mainittu. Useissa kunnissa ero on huomattava, josta voidaan päätellä selvityksen laskentatarkkuus huomioon ottaen, että kaikki alueilla syntyvät lietteet eivät päädy ainakaan oman kunnan puhdistamolle. Lisäksi kun alueen lietteiden kokonaismäärä on huomattavasti alhaisempi kuin laskennallinen määrä, voidaan olettaa, että joko lietteitä jää keräämättä tai ne viedään tarkastelualueen ulkopuolelle tai ne päätyvät alueen sisällä vääriin paikkoihin. Näiden tarkasteluiden perusteella voidaan sanoa, että kaikkia tarkastelualueella olevia lietteitä ei kerätä alueen laillisiin vastaanottopisteisiin. Vakituisesti asutuilla kiinteistöillä syntyy laskennallisesti enemmän lietteitä kuin alueen puhdistamot vastaanottavat. Joissakin kunnissa lietteen vastaanottomäärät ovat niin pieniä, että yli puolet syntyvistä lietteistä päätyy muualle. On syytä siis epäillä, että osa kiinteistöistä ei kuulu lietekeräyksen piiriin ollenkaan tai niissä käydään liian harvoin kaivon täyttymiseen nähden. Vakituisten asukkaiden lisäksi kunnissa on kesämökkejä yhteensä noin 35 000, joissa myös syntyy useimmiten lietteitä. (Tilastokeskus 2012) 2.2.4 Kaivojen tyhjennysten tilaus ja ajojärjestelyt Pääosa tarkastelualueen sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksistä tilataan soittamalla kuljetusyrittäjälle. Usealle kuljetusyritykselle on muodostunut pitkäaikaisia asiakassuhteita kaivojen omistajiin ja kaivoille on voitu sopia myös vakiotyhjennysväli. Vakiotyhjennysväli on käytössä muutamalla haastatelluista kuljetusyrityksistä ja niiden osuus kaikista kaivojen tyhjennyksistä on yleensä alle puolet kokonaismäärästä. Haastattelujen mukaan tarkkoja tyhjennyspäivämääriä voi olla hankalaa sopia, sillä yrittäjä saa usein soittoja kiinteistöiltä, joiden kaivot täytyy tyhjentää heti jonkin ongelman tai ylitäyttymisriskin takia. Kiinteistön omistajan täytyy myös voida siirtää vakiotyhjennystä joustavasti tarvittaessa, koska kaivojen täyttyminen riippuu monesta tekijästä. Puolityhjän kaivon tyhjentäminen ei ole taloudellisesti eikä ympäristöllisesti kannattavaa. Taas tyhjennysväliä nopeammin täyttyneen kaivon tyhjennyksen tilaaminen täytyy olla helppoa ja asiakasystävällistä, jotta ympäristövahingoilta vältytään ja jätevesijärjestelmän toimivuus säilyy. Tyhjennyksien tilauksen ollessa kiinteistön vastuulla kuljetusyrittäjä ei aina pysty yhdistelemään samalla alueella olevien kaivojen tyhjennyksiä. Usean kuljetusyrittäjän haastattelusta kävi ilmi, että vierekkäisten kiinteistöjen kaivot saatetaan tyhjentää parin viikon välein, koska naapurikiinteistöt tilaavat tyhjennyspalvelun toisistaan riippumatta. Pienemmissä kunnissa vierekkäisten kiinteistöjen kaivot tyhjentää haastatteluiden perusteella yleensä sama kuljetusyrittäjä kun taas isommissa kunnissa vaihtelua on enemmän. Kuljetusyritykset ovat pyrkineet taloudellisuuden takia yhdistelemään kuljetuksia, mutta varsinkin vuodenajasta riippuen ajomatkat pelkästään yhdelle tyhjennykselle voivat kasvaa huomattavasti.
2.2.5 Kaivojen tyhjennys Sivu 9 (19) Sako- ja umpikaivot tyhjennetään usein asiakkaan ollessa poissa kiinteistöltä. Useimmat kiinteistöt ovat nykyisille kuljetusyrittäjille tuttuja ja kaivon löytämisessä ei ole ongelmia. Kuljettaja tyhjentää sen kaivon, joka on tilattu tyhjennettäväksi. Kuljettajat eivät yleensä voi tyhjentää kaivoja, joita ei ole tilattu tyhjennettäväksi, vaikka kuljettaja tietäisi muidenkin kaivojen tyhjennyksen tarpeelliseksi. Kuljettajat antavat palautetta lietekaivon kunnosta yleensä vain, jos asiakas erikseen kysyy. Muuten palautetta annetaan tyypillisesti vain kaivojen kansien kunnosta sekä selkeistä rei istä kaivoissa. Haastatteluiden perusteella ohjeistusta tavallisten sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiin ei ulkopuolelta ole tullut. Uusien jätevesijärjestelmien, esimerkiksi pienpuhdistamojen, kaivojen tyhjennyksiin on saanut ohjeistusta yleensä kysymällä joko kiinteistön omistajalta tai laitevalmistajalta. 2.2.6 Kaivojen tyhjennysvälit Kuljetusyritysten haastatteluiden mukaan lähes kaikki sellaiset kaivot, joita he tyhjentävät, tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Sakokaivojen yleinen tyhjennyskertojen lukumäärä on 1-3 kertaa vuodessa ja umpikaivojen 1-12 kertaa vuodessa. Lietteiden kuljettajat ovat havainneet, että vastaanottomaksujen noustessa, umpisäiliöiden tyhjennyskerrat ovat harventuneet. Umpisäiliöt, joita yrittäjä on ennen tyhjentänyt kerran kuukaudessa, on tilattu vastaanottomaksujen muutosten jälkeen tyhjennettäväksi kerran vuodessa. Lisäksi tällaisilla kiinteistöillä on jopa ollut näkyvissä uppopumppuja, joita on epämääräisistä paperijäänteistä ja muusta liasta päätelleen saatettu käyttää umpisäiliöiden tyhjentämiseen. Kuljettajille on tullut myös vastaan sellaisia kaivoja, joita ei ole tyhjennetty aikoihin. Tällaisten kaivojen määrä on kuljettajien mukaan vähentynyt vuosien saatossa, mutta yksittäisiä tapauksia on edelleen. Usea haastateltu kuljettaja koki, että useimmiten juuri iäkkäät ihmiset säästävät sakokaivojen tyhjennyksissä. Tällöin sakokaivojen tyhjennysvälit voivat olla yli vuoden. 2.2.7 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto, käsittely sekä hyödyntäminen Alueen lietteet käsitellään 12 tarkastelualueen puhdistamolla sekä osa Pälkäneellä syntyvistä lietteistä käsitellään Hämeenlinnassa. Kuljetusyritykset toimivat myös paikoin kuntarajojen ylitse. Lietteiden määrä, joka viedään tarkasteltavista kunnista tarkastelualueen ulkopuolelle, ei ole tiedossa. Lisäksi lietteitä voidaan viedä toisen kunnan puhdistamoille, joko halvemman lietteiden vastaanottotaksan tai lyhyemmän matkan perusteella. Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti rajoittaa joissakin tapauksissa kuljettajien mahdollisuuksia valita lyhimmän matkan päässä oleva vastaanottopaikka. Joillakin puhdistamoilla on vastaanottorajoituksia niiden kapasiteettiongelmien tai hetkellisten kuormituspiikkien johdosta. Vuonna 2009 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan jo silloin joillakin puhdistamoilla oli vaikeuksia ottaa lietteitä vastaan kun taas toisilla oli kapasiteettia jäljellä (Heino & Lammentausta 2009). Kapasiteettiongelmat ovat johtaneet siihen, että joillekin puhdistamoille lietteiden kuljettajat ovat eriarvoisessa asemassa. Samoilla alueilla lietteitä keräävillä kuljettajilla voi olla erilaisia tuontirajoituksia esimerkiksi kaluston koosta riippuen. Tällöin osa kuljettajista joutuu ajamaan lietteet kauemmaksi syntypaikastaan.
Sivu 10 (19) Lietteen vastaanoton ongelmat aiheuttavat myös epävarmuutta lietteiden kuljetusjärjestelmään. Lietteiden kuljettajat eivät aina saa etukäteen tietoa, jos vastaanottopaikkaan ei voi lietteitä tyhjentää. Kun kuljettaja on käynyt toteamassa tilanteen vastaanottopaikalla, hän joutuu joko odottamaan tai viemään kuorman toiselle vastaanottopaikalle. Lietteiden runsasta ravinnesisältöä voidaan hyödyntää esimerkiksi pelloilla. Tässäkin tapauksessa liete on käsiteltävä esimerkiksi kalkkistabiloinnilla. Toiminta on luvanvaraista eikä sitä haastattelujen perusteella juuri tehdä. 2.2.8 Siirtoasiakirjat Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja sako- ja umpikaivolietteestä, joka siirretään ja luovutetaan asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle (JäteL 121 ja 29 ). Käytännössä tämä tarkoittaa siirtoasiakirjan kulkemista kiinteistöltä kuljettajan kautta puhdistamolle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja päivämäärästä sekä kuljettajasta (JäteL 121 ). Useat alueen kuljettajat eivät käytä siirtoasiakirjoja eivätkä viranomaiset tai puhdistamot ole kuljettajien mukaan ohjeistaneet niiden käytössä. Useat kuljettajat ovat kuitenkin itse hankkineet tietoa siirtoasiakirjojen käytöstä ja keskustelleet muiden alueella toimivien kuljetusyritysten kanssa vaatimuksista. Ne kuljettajat, jotka käyttävät siirtoasiakirjoja, ovat usein itse etsineet sopivia lomakkeita siirtoasiakirjoiksi. 2.3 Maksut ja laskutusjärjestelmät 2.3.1 Puhdistamoiden vastaanottotaksat Tarkastelualueella vastaanottotaksat puhdistamoiden välillä vaihtelevat umpikaivolietteiden osalta 1,63 7,50 /m³ (alv 0 %) välillä. Sakokaivolietteissä hintaerot ovat suuremmat ja hinta vaihtelee 2,04 20,06 /m³ (alv 0 %) välillä. Taulukkoon 1 on koottu lietteiden vastaanottotaksat alueittain.
Sivu 11 (19) Taulukko 1: Puhdistamoiden veloittamat taksat sako- ja umpikaivolietteistä vuonna 2013 (alv 0%). Vastaanottotaksat 2013 ( /m³) Kunta Umpikaivoliete Sakokaivoliete Hämeenkyrö 2,06 13,84 Ikaalinen 2,10 12,10 Kangasala 7,50 7,50 Lempäälä 7,50 7,50 Mänttä-Vilppula 3,34 20,06 Nokia 2,04 2,04 Orivesi 6,60 19,50 Parkano 1,63 12,00 Pirkkala 7,50 7,50 Pälkäne 2,40 9,60 Ruovesi 3,58 3,58 Sastamala 6,00 13,00 Tampere 7,50 7,50 Vesilahti 7,50 7,50 Virrat 4,17 8,53 Ylöjärvi 7,50 7,50 Taulukossa esitetty umpikaivolietteen hinta on sellaisille umpikaivolietteille, joihin kuuluu kaikki talousvedet pesuvesiä myöten. Joillakin puhdistamoilla on erikseen hinta sellaiselle umpikaivolietteelle, johon kuuluu vain wc- ja pesukonevedet. Tällainen erottelu toimii pienimmissä kunnissa, mutta usean kuljettajan ajaessa alueen sako- ja umpikaivolietteitä, tuotujen lietelaatujen valvonta hankaloituu. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelykustannuksista on tehty selvitystyö vuonna 2010 (FCG 2010). Tässä selvityksessä laskettiin Tampereen Viinikanlahden ja Nokian Kullaanvuoren lietteen käsittelyn yksikkökustannukset, jossa otettiin huomioon niin lietteen laatu kuin laitoksen muu talous. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelykustannukseksi saatiin eri laskentamenetelmiä käyttäen kyseisillä laitoksilla keskimäärin 14 /m³. Lietteen vastaanottotaksa asettaa kuljetusyritykset ja kaivojen omistajat epätasaarvoiseen asemaan alueellisen jätehuoltoviranomaisen toiminta-alueella. Sakokaivolietteen vastaanotto viisihenkiseltä perheeltä saattaa toisessa kunnassa maksaa noin 15 euroa vuodessa kun taas toisessa kunnassa maksu on noin 125 euroa vuodessa. Umpikaivolietteiden osalta lietteiden vastaanottomaksu viisihenkiseltä perheeltä on noin 110 eurosta 510 euroon vuodessa. Haastatteluiden perusteella suurin osa kuljettajista valitsee puhdistamon, joka sijaitsee lähimpänä eikä vastaanottotaksa ole merkitsevä asia. Ajot voidaan kuitenkin joskus suunnitella siten, että halvimman taksan puhdistamo on lähimpänä, kun kuorma täytyy tyhjentää. Useille puhdistamoille tulee sako- ja umpikaivolietteitä myös muiden kuntien alueilta. 2.3.2 Lietteiden tyhjennystaksat ja yritysten laskutusjärjestelmät Kuljettajien käyttämät laskutusjärjestelmät eroavat toisistaan. Toisilla kuljettajilla lasku lähetetään aina postitse, kun taas toiset voivat jättää laskun suoraan asiakkaalle. Jotkin kuljettajat ottavat myös maksun käteisellä tyhjennyskäynnin yhteydessä.
Sivu 12 (19) Asiakastiedoissa on myös kuljettajien välillä eroja. Toisilla kaikki asiakastiedot ovat sähköisessä muodossa laskutusohjelmassa ja toisilla vain paperilla. Kuljettajien järjestelmät ovat kuitenkin keskittyneet laskutukseen eikä kohdetietoja yleensä ole helposti saatavissa. Puhdistamotaksojen lisäksi myös kuljetushinnoissa on eroja. Kuljetusyritysten haastatteluiden perusteella kuljetushinta ja lietteen vastaanottohinta puhdistamolle on usein eroteltu asiakkaan laskussa. Kuljetuksen hinta vaihtelee tyypillisesti tarkastelualueen kunnissa 20 180, jonka päälle asiakkaat maksavat vastaanottotaksan joko kuljetusyritykselle tai suoraan puhdistamolle sekä arvonlisäveron. Yleisimmät laskutusperusteet lietekuljetuksesta ovat matka, käytetty aika tai tyhjennettävän lietteen määrä. Yleensä kuljetushinta riippuu alueen etäisyydestä kuljetusyrittäjän sijaintiin sekä vastaanottavaan puhdistamoon. Jotkin kuljetusyrittäjät eivät erottele alueita, jolloin toisien alueiden tyhjennykset kannattavat paremmin kuin toisien. Tällöin koko kunnan alueella saa palvelua samaan hintaan sijainnista riippumatta. Niillä alueilla, joilla toimii monta lietteiden kuljetusyrittäjää, hinnat voivat olla erilaiset jopa naapurikiinteistöille. Lisäksi vanhat sopimukset voivat vaikuttaa erilaisiin hintoihin samalla alueella. Yhden kunnan sisällä tyhjennyksen hinta naapurikiinteistöille voi olla jopa kaksinkertainen riippuen kuljetusyrityksestä. Asiakas pystyy kuitenkin yleensä valitsemaan kuljettajan ja useimmat asiakkaista ovat hintatietoisia. Hintatietoisuus lisää riskiä rekisteröitymättömien kuljettajien toiminnan jatkumiselle. Jotkin asiakkaat haluavat kuitenkin maksaa myös hieman enemmän siitä, että lietteet kerää tuttu kuljettaja, joka voi palvella kaivon omistajaa siten, ettei kaivon omistajan tarvitse huolehtia itse sako- ja umpikaivolieteasioista. Tarkastelualueella on myös käytössä kiinteähintaisia tyhjennyksiä kaivon koon tai kuljetusmatkan mukaan, jolloin kuljetusyrittäjä laskuttaa aina saman hinnan tiettyä kokoa pienemmästä kaivosta tai ajomatkasta eikä asiakas välttämättä tiedä lietteen vastaanottomaksun suuruutta kokonaislaskusta. 2.4 Viranomaiset, valvonta ja rekisterit Jätelain mukaisia yleisiä valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ne valvovat jätelain nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Jätelain mukaan yksittäisen kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä voidaan siirtää useamman kunnan muodostamalle toimielimelle. Tampereen yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaostolle kuuluu jatkossa mm. jätteenkuljetusrekisterin ylläpitäminen. Jätehuoltoviranomainen ei ole jätelain 24 :n mukainen valvontaviranomainen. Jätteen ammattimaisen kuljettajan on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Ilmoitus tehdään siihen keskukseen, jonka alueella pääosa toiminnasta tapahtuu. Toiminta hyväksytään rekisteriin, mikäli toimintaa harjoitetaan mm. jätelain nojalla annettujen säännösten mukaisesti ja ammattitaitoisesti. Mikäli toiminta muuttuu oleellisesti tai se lopetetaan, siitä on ilmoitettava tai tehtävä uusi hakemus ELY-keskukseen. Selvitystä varten saatiin tarkasteltavaksi jätehuoltorekisterijärjestelmästä tulostetut tiedot jätteenkuljettajista. Saatujen tietojen perusteella järjestelmä on pelkästään sako- ja umpikaivolietteiden tarkastelua varten jäsentymätön. Listauksessa ei ollut kaikkia alueella toimivia kuljettajia ja useasti kuljetettavan jätteen laatu puuttui kokonaan. Lisäksi listauksessa oli kuivajätteen kuljettajia alueelta. Järjestelmästä on saatavissa vain kuljetusyrittäjien ilmoittamat lietteen maksimikuljetusmäärät.
Sivu 13 (19) Puhdistamot pitävät vastaanotetuista sako- ja umpikaivolietteistä asiakasrekisteriä kuljettajista, jotta puhdistamot voivat laskuttaa kuljettajaa tämän tuomista määristä. Epävarmuutta tilastointiin aiheuttaa menettely joillakin pienemmillä puhdistamoilla, joissa kuljettajat ilman valvontaa ilmoittavat lietteiden määrä- ja laatutiedot. Puhdistamojen toimintaa valvovalle viranomaiselle ei sako- ja umpikaivolietteiden määrää raportoida erikseen. Sako- ja umpikaivolietteiden rekisterien luomisessa ja pidossa esiintyy haasteita, jotka liittyvät kattavan rekisterin kokoamiseen ja sen avulla tehtävään valvontaan. Rekisterien ongelmina sako- ja umpikaivolietteiden osalta voidaan pitää päivityksen tarvetta. Viemäröinnin laajeneminen, kaivojen uusiminen, kaivojen erilaiset ominaisuudet ja koot sekä kaivojen määrä yhdellä kiinteistöllä saattavat hankaloittaa rekisterin luomista ja ylläpitoa sekä aiheuttaa jatkuvaa päivitystarvetta.
3 JÄTELAIN VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN NYKYTILANTEESSA Sivu 14 (19) 3.1 Jätelaki 3.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos (JäteL 37 ): 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; Mm. jätteen kuljetuspalveluja on kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin saatavilla 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan 3.1.2 Laatuvaatimukset ja niiden täyttyminen Lainsäädännössä on määritelty laatuvaatimuksia kunnan järjestämille jätehuoltopalveluille. Jätelain 34 velvoittaa jätehuollon järjestämisessä huolehtimaan siitä, että 1. käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus; 2. käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa; 3. käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen; 4. jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua; 5. jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein. Tehtyjen selvitysten ja haastattelujen perusteella on seuraavassa arvioitu eri laatuvaatimusten täyttymistä lietekaivojen tyhjentämisen ja kuljettamisen osalta. Tarkastelualueen kunnissa sako- ja umpikaivojen haltijoilla on yksinomaan käytössään kiinteistökohtainen jätteenkuljetus. Kiinteistönomistaja harkintansa mukaan tilaa kuljetuspalvelun itselleen. Kerätyn lietteen käsittelymahdollisuutta ei lähimmällä jätevedenpuhdistamolla ole aina saatavissa. Käsittelykapasiteetti ei nykyisellään riitä kaikilla puhdistamoilla. Erityisesti pienet puhdistamot eivät aina voi vastaanottaa sakokaivolietettä, sillä niiden käsittely voi aiheuttaa toimintahäiriöitä. Tämän vuoksi kuljetusmatkat paikoin pitenevät ja aiheuttavat lisäkustannuksia osalle kiinteistöistä tai kuljetusyrityksistä. Lietteiden keräys ja kuljetus näyttää olevan pääosin riittävän ammattitaitoista. Kaluston laadusta ei ole ilmennyt valittamista. Kuitenkin haastatteluissa on annettu vihjeitä kiinteistönomistajien omatoimisista kaivontyhjennyksistä ja kerättyjenkin lietteiden päätymisestä muualle kuin puhdistamolle.
Sivu 15 (19) Lietteiden keräys- ja kuljetuskapasiteettia näyttää olevan riittävästi tarjolla. Kuljettajahaastatteluiden perusteella he pystyvät reagoimaan asiakkaiden esittämiin tilauksiin riittävän nopeasti, eikä kaivojen ylivuotoja ole juuri tapahtunut niissä kaivoissa, joille tyhjennykset on tilattu. Tehtyjen haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, ettei esimerkiksi hajaasutusalueiden lietteisiin liittyvää neuvontaa tai tiedotusta ole monillakaan alueilla tehty tarpeeksi. 3.2 Kotitalouksien asema 3.2.1 Palvelun kattavuus Selvityksen perusteella voidaan todeta, että sako- tai umpikaivon tyhjennystä tarvitseva kiinteistö saa palvelua kattavasti, jokaisessa tarkastelualueen kunnassa. Tarkasteltavan alueen reuna-alueilla käy paikoitellen myös sako- ja umpikaivolietteen kuljettajia muilta alueilta. Kunnallisesti täydentävää sako- ja umpikaivolietteiden keräystoimintaa ei ole järjestetty tarkastelualueella. Haastatteluista kävi myös ilmi, että kuljetusyrittäjät pitävät tärkeänä palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja useimmat kuljetusyritykset varsinkin pienissä kunnissa palvelevat asiakasta myös silloin, kun se on kannattamatonta. Lisäksi asiakas saa palvelua useimmiten pienissä kunnissa lähes vuorokauden ympäri. Muutamat tarkastelualueella toimivat isot yrittäjät tarjoavat normaalisti kannattamatonta palvelua korotetuilla hinnoilla. 3.2.2 Hintojen kohtuullisuus ja hintaerot Tarkastelualueen lietteiden tyhjennystaksoja on käsitelty luvussa 2.3. Perittyihin hintoihin vaikuttavat mm. kuljetusmatka ja jätevedenpuhdistamolla perittävä vastaanottohinta. Nykyisellään kotitaloudet eivät ole kuljetusyritysten perimien hintojen osalta samanvertaisia välttämättä edes yhden kunnan alueella. Poikkeuksena voidaan pitää kuntia, joissa toimii vai yksi yrittäjä. Kotitaloudet eivät myöskään ole samanvertaisessa asemassa lietteiden vastaanottomaksujen suhteen eri kunnissa. Eroavaisuudet tyhjennysten kokonaishinnassa saattavat joidenkin kiinteistöiden omistajat epätasa-arvoiseen asemaan. Asiakas ei aina tiedä, kuinka suuri osa kokonaislaskusta on vastaanottomaksujen osuutta ja kuinka suuri osuus muodostuu kuljetuksista. Asiakas ei joissain tapauksissa voi olla varma siitä, mille puhdistamolle kerätyt lietteet lopulta viedään ja paljonko vastaanottotaksa kyseisellä puhdistamolla on. Lietteiden vastaanottotaksojen eroavaisuudet lisäävät myös houkutusta lieteturismiin, joka tarkoittaa sitä, että kuljettajat vievät lähimmän puhdistamon sijasta halvimmalle puhdistamolle. Jos edulliset puhdistamon vastaanottohinnat on saatu aikaan subventoimalla, kunnan veronmaksajat joutuvat pahimmassa tapauksessa maksamaan veroissa myös muista kunnista tulevien lietteiden käsittelymaksuja. 3.3 Sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän ympäristövaikutukset 3.3.1 Liikennepäästöt Liikennemääriä ja liikenteen aiheuttamia päästöjä ei tässä työssä arvioitu. Yrittäjät pyrkivät optimoimaan kuljetuksiaan keräämällä lietteitä saman alueen useammalta kohteelta kerralla. Haastatteluista ilmeni kuitenkin, että samalla kylällä voi
Sivu 16 (19) käydä useampiakin yrittäjiä keräämässä lietteitä. Näin ollen kiinteistöjen itse tilaamat keräys- ja kuljetuspalvelut eivät tue toiminnan suunnitelmallisuutta. Lisäksi haasteellisena kuljetusten optimoinnin aikana pidettiin talvea, jolloin useilla kuljettajilla ei ole mahdollisuutta yhdistellä kuljetuksia niiden vähyydestä johtuen. Lisäksi kuljetusten suunnittelua vaikeuttaa se, että jotkin kiinteistöiden haltijat tilaavat tyhjennyksen sellaisille kaivolle, jotka on tyhjennettävä heti ylivuotoriskin takia. Kiinteistön haltijat eivät aina tarkkaile lietekaivoaan tarpeeksi tai säästävät viimeiseen asti. Jätteenkuljetusten logistiikkaa on tarkasteltu mm. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa 18/2012. Selvitys koskee pääosin tavanomaisen yhdyskuntajätteen logistiikasta saatuja kokemuksia. Ongelmina pidettiin kilpailutuksissa lyhyitä sopimuksia, vaihtelevia perusteita ja käytäntöjä, hinnan ylikorostumista, velvoitteiden toteuttamisen seurantaa sekä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kokonaislogistista tehottomuutta ja sitä, että jätelainsäädännössä ei ole huomioitu riittävästi logistiikkaa. Logistiikan osalta vastaavia ongelmia voidaan myös nähdä lietekuljetusten osalta tämän selvityksen perusteella. (Salanne et al. 2012) 3.3.2 Muut ympäristövaikutukset Yksi yrittäjä kertoi käyttävänsä välivarastoa. Tarkempia yksityiskohtia välivarastosta ei saatu. Haastatteluiden yhteydessä epäiltiin, että muitakin välivarastoja on olemassa. Viranomaisten mukaan ilmoituksia välivarastoista ei ole tehty. Valvomattomat välivarastot aiheuttavat riskin ympäristölle ja terveydelle, jos lietteen käsittely tällaisissa paikoissa tapahtuu huolimattomasti tai lietesäiliöt vuotavat. Suurimpana ympäristövaikutuksena kuljetusmatkojen lisäksi haastatteluissa nostettiin esille ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat siitä, että kiinteistöt eivät kuulu kuljetuksien piiriin, jolloin lietteet luultavimmin joutuvat epäasiallisesti ympäristöön. Lietteiden ylivuodot tai purkaminen ympäristöön aiheuttavat vesistöiden läheisyydessä vesistölle ravinnekuormitusta ja vesistön rehevöitymistä. Lietteiden purkaminen ja ylivuodot talousvesikaivojen läheisyydessä aiheuttavat kaivojen vedenlaadun huononemista sekä mahdollisia terveysriskejä. 3.4 Kuljetusyritysten asema 3.4.1 Keräys ja kuljetus liiketoimintana Sako- ja umpikaivolietteiden keräys ja kuljetus muodosti haastateltavien kuljetusyrittäjien keskuudessa 5 100 % heidän liikevaihdostaan. Suuremmilla valtakunnallisesti jätehuoltoalalla toimivilla yrityksillä osuus oli pieni ja vastaavasti muutama paikallisista yrityksistä oli keskittynyt pelkästään tälle alalle. Osa pienemmistä yrityksistä ilmoitti, ettei heidän alueensa kunta ole tarpeeksi iso eikä vakaa markkinaalue toimia yksinomaan lietekuljetusten varassa. Useat kuljetusyritykset näkivät kuitenkin yhtenä toiminnan isoimmista uhkista kuljettajat, jotka eivät ole rekisteröityneet jätehuoltorekisteriin eivätkä toimi samojen velvoitteiden mukaan kuin muut kuljetusyritykset. Siirtoasiakirjojen käyttö on myös ollut epätäydellistä alueen kunnissa, mikä saattaa kuljettajat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Jos kiinteistöjä pystyttäisiin valvomaan ja niiden täytyisi tilata tyhjennykset laillisilta kuljetusyrittäjiltä, joille olisi kaikille samat säännöt, kuljetusyritysten tasa-arvoisuus voisi parantua huomattavasti.
Sivu 17 (19) Kuljetusyrityksillä on ollut varaa investoida sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuskalustoon. Joitakin kuljetusyrityksiä on poistunut tietyiltä alueilta hintatason ollessa liian alhainen lähinnä pienyrittäjien vuoksi. Lisäksi laajentuva viemäriverkosto on saanut yrityksiä suuntautumaan toisiin töihin siten, että lietekuljetuksista on tullut sivutoimista. 3.4.2 Keskitetty kilpailutus Kunnan on hankkiessaan jätteenkuljetuspalveluja noudatettava säädöksiä mitä laissa julkisista hankinnoista (L 348/2007) määrätään. Hankinta on järjestettävä niin, että pienempienkin kuljetusliikkeiden on saatava jättää tarjous kilpailtavalla urakka-alueella. Edellä mainitun lain antamasta periaatteesta huolimatta monet yrittäjät pelkäävät keskitettyjä ja laajojen alueiden urakkakilpailuja. Lähes kaikki vahvasti tiettyyn alueeseen keskittyneet kuljetusyritykset kokivat keskitetyn kilpailutuksen huonona. Pääpaino olikin siinä, että kilpailutusalueet eivät saisi olla liian suuria, jotta 1-3 autoa omistavat kuljetusyritykset pystyisivät kilpailemaan. Kilpailutuksessa nähtiin ongelmia hintojen nousuna kiinteistön omistajille sekä siinä, että kilpailutuksien jälkeen yhdellä yrityksellä on monopoliasema, koska kilpailutuksen hävinneet pienet yrittäjät eivät pidä kalustoa varastossa montaa vuotta. Lisäksi kilpailutuksen myötä pelättiin kuljetusjärjestelmän joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden kärsivän. 3.4.3 Raportointivelvoite Useat haastateltavat ilmoittivat varmana näkemyksenään, että heidän toimintansa loppuu mm. lisääntyviin raportointivelvoitteisiin. Laissa (JäteL 39 ) vaadittujen tietojen toimitus jätehuoltoviranomaiselle vuosittain on kuitenkin edellytys sopimusperusteisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten jatkumiseen. Suuri osa haastatelluista kuljettajista oli kuitenkin sitä mieltä, että raportointi vuosittain onnistuu, jos viranomaiselta saa ohjelman tai lomakkeen, johon raportointia voi tehdä aina tyhjennyksien yhteydessä. Alueellinen jätehuoltoviranomainen on pyytänyt raportointivelvoitteen piiriin kuuluvia, vuoden 2012, tietoja kuljetusyrityksiltä 5.2.2013 päivätyllä kirjeellä. Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle tulleiden ilmoitusten mukaan kaikki kuljetusyritykset eivät kuitenkaan aio toimittaa vaadittuja tietoja. Kuljetusyrittäjät ovat osittain myös epäluuloisia sen suhteen, annetaanko toimitettuja tietoja salaa eteenpäin aina kilpaileville yrityksille asti. Usea kuljetusyrittäjä on vuosien aikana kehittänyt tietojärjestelmiään ja koonnut kattavat asiakastiedot, joita ei kilpailullisista syistä haluttaisi antaa edes viranomaistaholle. Ne kuljetusyrittäjät, jotka ovat perehtyneitä ja tietoisia raportointivelvoitteesta sekä kiinnostuneita alan kehittämisestä, ovat toimittaneet tietoja siten, kun tiedot on järjestelmistä saatu.
4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sivu 18 (19) Tehdyn selvityksen perusteella yhteenvetona jätelain 37 ja 34 pykälistä voidaan todeta, että lain esittämät määräykset eivät täyty nykyisellään kaikilta osin sako- ja umpikaivojen lietteen keräyksessä ja kuljetuksessa Tampereen seudullisen jätehuoltojaoston toiminta-alueella. Erityisesti ongelmia on jätelain 37 :ssa viitatun 35 2 momentin ehtojen suhteen. Kotitalouden eivät ole perittyjen maksujen suhteen tasapuolisessa asemassa johtuen mm. vastaanottomaksuista, kuljetusetäisyyksistä sekä eri yrittäjien mahdollisuudesta käyttää lähintä lietteen vastaanottopaikkaa. Järjestelmä ei ole tukenut jätehuollon alueellista kehittämistä, koska lietekuljetuksia ei ole mielletty ylipäätään jätehuoltoon ja jätelain määräysten piiriin kuuluvaksi. Lisäksi tarkkaa tietoa lietekaivojen määrästä ja sijainnista ei ole. Karkeatkin arviot syntyvistä lietemääristä ovat epäsuhdassa vastaanotettuihin lietemääriin. Epätietoisuus järjestelmään kuuluvien kiinteistöjen määrästä, todellisista kaivojen tyhjennysväleistä sekä suuren lietemäärän vastaanottopaikasta tai käsittelytavasta on herättänyt epäilyksen ympäristökuormituksesta. Käytössä olevan järjestelmän vaikutukset viranomaistoimintaan ovat merkittävät. Tiedonpuute syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden paikoista ja määrästä, alalla toimivista kaikista kuljetusyrityksistä sekä seurantamenetelmien puute tekevät viranomaisten valvonnan mahdottomaksi. Viranomaisten tietoon tulevat ainoastaan räikeimmät laiminlyönnit. Suurimpana ongelmana näyttää olevan, ettei sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta ymmärretä jätelain mukaisena jätteenkuljetuksena. Toiminnan valvonta on olematonta, rekisteröityminen ammattimaiseksi jätteenkuljettajaksi puutteellista, kerättävien kiinteistöjen rekisteröinti satunnaista sekä logistinen kokonaissuunnittelu vähäistä. Ympäristönäkökohdista tarkasteltuna ongelmallisimpia seikkoja ovat väitteet kiinteistönomistajien omatoimisista kaivojen tyhjentämisistä ja lietteiden kuljettamisesta muualle kuin asianmukaiseen käsittelyyn. Selvityksen perusteella voidaan väittää, että osa kiinteistöistä ei kuulu lietekeräyksen piiriin ollenkaan tai niissä käydään liian harvoin kaivon täyttymiseen nähden. Myönteisinä havaintoina voidaan mainita palvelujen riittävyys sekä yrittäjien halu palvella asiakkaitaan heidän toivominaan ajankohtina. Lisäksi vuosien kokemuksella on opittu toimimaan kohteessa asiakkaan toivomalla tavalla. Lietteiden kuljetusta voidaan nopeimmin kehittää vaatimalla kuljetuksiin jätelain määräämä jätteen siirtoasiakirja, joka otetaan vastaan jätevedenpuhdistamoilla. Tällä menettelyllä saadaan tietoa kerättävistä kohteista, lietemääristä ja laaduista, tyhjennysväleistä sekä kuljettajista. Perustietojen keräämisen jälkeen voidaan kehitystyötä jatkaa tiedottamalla lainsäädännön asettamista laatu- ja muista vaatimuksista alalle. Tehokkaana keinona voidaan nähdä myös siirtymisen kiinteistökohtaisesta kuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään kuljetukseen. Pelkoja pienyrittäjyyden poistumisesta ja kuljetusten muuttumisesta ylhäältä päin sanelluiksi voidaan poistaa yrittäjien koulutuksella ja sopivilla urakka-alueilla.
LÄHTEET Sivu 19 (19) Bilaletdin, Ä., Frisk, T., Havu, J., Heino, H., Joensuu, K., Kaipainen, H., Lahti, J., Luonsi, A., Meisalmi, T., Moilanen, S., Nieminen, H., Paananen, A., Palomäki, R., Peltonen, A. & Vainonen, A. 2010. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010. Saatavissa: http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/pirkanmaanely/ajankohtaista/julkaisut/documents/pirkanm aan_pintavesien_toimenpideohjelma_osa1.pdf FCG Finnish Consulting Group Oy. 2010. Lietteen käsittelykustannusten arviointi. Suunnitelmaselostus. Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Haastattelut. - Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset 15 kpl - Vesihuoltolaitosten työntekijöiden haastattelut 14 kpl - Kuljettajien haastattelut 30 kpl - Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijat - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Ry:n asiantuntija - Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiantuntijat Heino, S. & Lammentausta, J. 2009. Selvitys keskitetyn sakokaivolietteiden keräysmallin toteutuksen edellytyksistä Pirkanmaalla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Ry. JäteL 17.6.2011/646 Jätelaki. L 30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista. Lammentausta, J. 2009. Pirkanmaan puhdistamoiden lietteiden vastaanottokapasiteetti. Yhteenveto. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Saatavissa: http://www.kvvy.fi/jatevesi/materiaali/jukkalammentausta.pdf Salanne, I., Tikkanen, M., Valli, R., Hyötylä, T. & Pöyskö, T. 2012. Yhdyskuntajätteen logistiikka. Nykytilan ja toimintaympäristön selvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2012. Tilastokeskus 2012. StatFin -tietokanta. Saatavissa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp
KYSYMYKSET KUNNAN VIRANOMAISILLE 1. Milloin ja millä perusteella on tehty päätös sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta sakoja umpikaivolietteiden osalta kunnassanne? 2. Mitä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyrityksiä tiedät kunnan alueella toimivan? 3. Onko kunnalla rekisteriä kuljetusyrityksistä? Entä tyhjennystä tarvitsevista kiinteistöistä? 4. Kattaako käsityksesi mukaan kuljetuspalvelu kaikki kunnan alueet? 5. Laki velvoittaa sako- ja umpikaivon tyhjennettäväksi kerran vuodessa. Uskotko, että kaivojen omistajat ovat tietoisia velvoitteesta? Onko epäilystä siitä, että kunnan alueella olisi kiinteistöjä, jotka tyhjentävät kaivoja itse esim. maastoon laillisen sijoituksen sijaan? 6. Millä puhdistamoilla kunnan alueella syntyvät lietteet käsitellään? Yhteyshenkilö? 7. Kuinka hyvin puhdistamolla on käsityksesi mukaan kapasiteettia ottaa sako- ja umpikaivolietteitä vastaan? Onko ollut ongelmia esimerkiksi tiettyinä vuodenaikoina? 8. Tukeeko kunta puhdistamon toimintaa sako- ja umpikaivolietteiden osalta? Onko päätöksiä asian suhteen? 9. Mitkä ovat tyypilliset ongelmat sako- ja umpikaivolieteasioissa? Liittyykö kaivojen omistajiin tai kuljetusyrityksiin joitakin tiettyjä ongelmia? 10. Toimiiko mielestäsi yleisesti kunnassanne sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä siten, että kuljetuspalvelua on kattavasti saatavissa? Saako palvelua syrjimättömin ehdoin ja kohtuuhinnalla sijainnista tai tilaavasta henkilöstä riippumatta? 11. Onko kunnan alueella mielestäsi tiedottamis- tai neuvontatarpeita? Minkälaisia? 12. Sana on vapaa. Toiveita tai ehdotuksia sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän ja tämän selvitystyön suhteen?