TAMMISALON LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TAMMISALON LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2025 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2011

Sisältö 1. Johdanto... 2 2. nykytila... 3 2.1. Kasupaikat... 4 2.2. Puusto... 5 2.3. Luonnon oniuotoisuus, luonnonsuojelu ja irkistyskäyttö... 7 2.4. Luonnonalueiden hoitoluokitus... 8 3. taoitteet... 9 4. toteutus... 10 5. liitteet... 12 5.1 Kuioluettelo... 12 5.2 Hakkuutapaseloste... 12 5.3 Hoitoluokat... 12 5.4 Kasupaikat... 12 5.5 Pääpuulajit... 12 5.6 Puuston ikä... 12 5.7 Hoitotyöt... 12 1

1. JOHDANTO Helsingin etsien hoito toteutetaan luonnonhoitosuunnitelien ukaan. Luonnonhoitosuunnitela on yksityiskohtainen toteutussuunnitela, jossa kuiokohtaiset ohjeet noudattaat niitä taoitteita, jotka aluesuunnitelassa on puistokohtaisesti ääritelty. Tää suunnitela perustuu yleisten töiden lautakunnan hyäksyään Taisalon aluesuunnitelaan uosille 2011 2025. Suunnittelun aikana on käyty uoroaikutusta alueen asukkaiden ja uiden yhteistyötahojen kanssa. Saatua palautetta on käytetty hyäksi yös tätä luonnonhoitosuunnitelaa laadittaessa. Luonnonhoitosuunnitela on laadittu rakennusiraston katu- ja puisto-osaston suunnittelutoiistossa. Projektia on johtanut etsäsuunnittelija Antti Siuruainen. Metsäalueiden perusinentointi tehtiin uoden 2010 aikana. Ajantasaiset suunnitelatiedot on tallennettu katu- ja puisto-osaston etsätietojärjestelään. Tässä suunnitelassa on tulostushetken kuiolistaus ja toienpiteet suunnitelakauden alkupuolelle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin kahdeksan hehtaaria, tästä etsäisiä alueita on noin kuusi hehtaaria ja kallioita, aoiia tai puoliaoiia niittyäisiä alueita on noin kaksi hehtaaria. Aluesuunnitelan taoitteiden ukaisesti laaditaan kuiokohtainen luonnonhoitosuunnitela uonna 2012 aikana ja se laitetaan rakennusiraston Internet-siuille http://www.hkr.hel.fi. Luonnonhoitosuunnitelan toienpiteet tehdään altaosin ensiäisellä iisiuotisjaksolla uosien 2012 2016 aikana. Kiireellisiät luonnonhoitotyöt liittyät yksittäisten aarallisten puiden poistoon, tiheiden puustojen harentaiseen ja pienpuuston hoitoon. 2

2. NYKYTILA Taisalon suunnittelualueelle leiaa antaa tekijä on erellisyys. Meri rajaa aluetta joka puolelta ja luonnonhoidon alueet oat pääosin erenrantayöhykkeellä. Luonnonhoidon piirissä oleista rantaetsistä pääosa on lähietsää lukuun ottaatta eteläosan teraleppäaltaisia aroetsäkuioita (puisto 14a). Kaikkien iheralueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Viheralueista luonnonhoidon alueita (etsiä, puistoetsiä, kallioita, rantoja ja aoiia/puoliaoiia niittyäisiä alueita) on yhteensä 9,38 hehtaaria. Suunnittelualueen luonnonalueet oat pääosin erillään ja pieneissä kokonaisuuksissa. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi etsäalue, joka loittuu hoidettuun A-luokan iherpuistoon (puisto 14a). 3

2.1. Kasupaikat Taisalon aaperä on reheää, yli puolet kasupaikoista on reheähköä tai reheää kangasta. Kalliokkoja, teitä ja tontteja sekä uita luokitteleattoia aita on noin reilu iidennes luonnonhoidon pinta-alasta. Tuoreiden ja reheien kasupaikkojen suuri osuus on hyä asia puuston elinoiaisuuden kannalta, sillä kuieilla kasupaikoilla etenkin kuusi kärsii kuiista kesistä. Lisäksi reheät aaperät edistäät sekapuustoisuutta ja yleensäkin luonnon onipuolisuutta yös kenttä- ja pensaskerroksessa. 4

2.2. Puusto Luonnonalueiden pinta-alasta noin neljä iidesosaa on etsäistä tai ainakin osittain puustoista. Puusto uodostuu kaikkein reheiillä alueilla lehtietsästä tai lehtipuualtaisesta sekaetsästä. Muutailla alueilla on ielä reheäpohjaisia kuusialtaisia alueita, utta niissäkin pikkuhiljaa kuusten kunnon heiketessä lehtipuusto altaa alaa. Mäntyaltaisia oat lähinnä kuiahkot, karuat ja kallioalueiden yhteyteen sijoittuat etsiköt. Niissäkin on runsaasti koiua, haapaa ja nuorta sekalehtipuustoa ännikön loassa. Prosenttia pinta-alasta Jalot lehtipuut 10 % Teraleppä 12 % Haapa 6 % Mänty 43 % Koiu 29 % Jaloja lehtipuita esiintyy Taisalon suunnittelualueella runsaasti, sillä noin kyenesosalla koko alueen puustosta pääpuulajina on joko aahtera ja tai tai jalaa. Jalopuualtaisten kuioiden pinta-ala on yhteensä ajaa hehtaari. Lisäksi jaloja lehtipuita on yksittäin tai erikokoisina ryhinä huoattaalla osalla suunnitelan kaikista kuiosta. Ilahduttaaa on alueen teralepiköiden suhteellisen suuri osuus, joka johtuu pitkälti erenrantayöhykkeiden laajasta pinta-alasta. Lisäksi kahdella kuiolla on runsas ja edustaa pähkinäpensaskanta. Luonnonhoidolla oidaan ohjata puulajisuhteita haluttuun suuntaan esierkiksi suosialla sekapuustoisuutta tai ottaalla esille halutut puulajit, esierkiksi jalot lehtipuut tai pähkinäpensaat, uun lehtipuuesakon joukosta. 5

Prosenttia pinta-alasta Kalliokot, tiet, tontit ys. 21 % Vanha etsä 27 % Ylispuustoi nen taiikko 9 % Nuori etsä 14 % Varttunut etsä 29 % Metsien ikärakenteesta oi nähdä, että arttuneita tai anhoja etsiä on selkeästi eneän kuin nuoria etsiä ja taiikoita. Taisalon suunnittelualueella etsien elinoiaisuus ja kestäyys on erittäin tärkeää, koska etsiköt oat pienialaisia ja kapeita yöhykkeitä rakenteiden ja teiden äleissä ja koko alue sijaitsee erituulien aikutusalueella. Jos tällaiset etsiköt pääseät rappeutuaan, eiätkä kestä tuulta, oiat aineelliset ahingot olla ittaia koan puuskittaisen tuulen sattuessa. 6

2.3. Luonnon oniuotoisuus, luonnonsuojelu ja irkistyskäyttö Taisalon suunnittelualue on aisealtaan ja luonnoltaan aihtelea, onialainen ja - lajinen. Alueen rantayöhykkeen puistot toiiat ekologisena käytäänä alueen sisäosiin yhdessä erenlahtien kanssa. Rantapuistoissa on lisäksi suurin osa alueen arokkaista elinypäristöistä ja luontoaroista, utta yös suurin irkistyskäyttöpaine. Tää ekologisten ja sosiaalisten arojen yhteensoittainen onkin yksi alueen haasteista etsänhoidon näkökulasta. Taisalon suunnittelualueella on neljä luontotietojärjestelän (LTJ) eri arokkuusasteisiksi luokiteltaaa kasillisuus, eläiistö- ja linnustokohdetta. Ensiäinen kohde on alueen etelä- ja itäosien rantayöhykkeille rajautua lepakkokohde. Toinen linnustokohde sijaitsee alueen itäosassa Porolahden rantayöhykkeillä. Kohde on reheä ruohikkoniittyalue, jossa iihtyy onenlajinen esi- ja pienlinnusto. Alueen kahdesta kasillisuuskohteesta toinen on näyttää pähkinäpensasesiintyä, joka on osin lehdossa ja osin kallioisealla alueella. Kohde sijaitsee Leppisaaren puistossa (4). Toinen on Pyörökienpuistossa sijaitsea luhtainen teraleppälehto (14a), joka on luokiteltu kohtalaisen arokkaaksi kasillisuus- ja kasistokohteeksi. Luontotietojärjestelän rajauksen sisällä oleilla kuioilla huoioidaan aina kyseisen kohteen ekologiset, aisealliset ja geologiset arot kuion rajauksia ja toienpiteitä suunniteltaessa. LTJ-kohteelle tai sen läheisyydessä olealle kuiolle erkitään lisäksi aina iite kyseisen kohteen tiedoista. Erillisiksi kuioiksi rajattuja luonnonarokohteita, aroetsiä (C5) on neljä ja ne uodostaat yhteensä 1,24 hehtaaria eli elkein 16 prosenttia suunnittelualueen pinta-alasta. Nää luonnonarokohteet koostuat pähkinäpensas- ja teraleppälehdoista. Alueella on arokohteiden lisäksi yös uita luontoalueita, uun uassa reheiä lehtipuualtaisia erenrantaetsiä. Nää alueet jääät pääosin toienpiteiden ulkopuolelle tai ahdolliset toienpiteet oat hyin pieniuotoisia, lähinnä yksittäisten aarallisten puiden poistoa. 7

Hoito oi yös liittyä luonnonarojen kohentaiseen, kuten lehtokasillisuuden ja jalopuuston kehittäiseen. Luonnon oniuotoisuuden ja aisean yksityiskohtiin kiinnitetään huoiota kaikkialla uuallakin kuin ennalta todetuilla arokohteilla, iie kädessä ielä aastossa toienpiteiden toteutuksen yhteydessä. 2.4. Luonnonalueiden hoitoluokitus Luonnonukaiset iheralueet luokitellaan uun uassa sijainnin, luonnonoinaisuuksien ja alueiden käyttötarkoitusten ukaan ylläpidon laatua ohjaaiin hoitoluokkiin. Alla oleassa kuassa on esitetty alueen hoitoluokat teeoittain ja sitä seuraaiin taulukoihin on koottu yleinen hoitoluokitus ja sen kohdekohtainen luokitus Taisalon suunnittelualueella. B2 Käyttöniitty on säännöllisesti ylläpidetty aoin tai puoliaoin niitty, joka on koko pintaalaltaan ulkoilukäytössä. Sen kasipeite uodostuu pääosin ruohoartisista luonnonkaseista. Niityllä oi kasaa yksittäisiä puita ja pensaita sekä puu- ja pensasryhiä. B3 Maiseaniittyjä ja laidunalueita ylläpidetään aoien aisean säilyttäiseksi. Maiseaniityt oat aoiia tai puoliaoiia iheralueita, joiden kasipeite uodostuu pääosin ruohoartisista luonnonkaseista. Maiseaniityillä oi kasaa yksittäisiä puita ja pensaita sekä puu- ja pensasryhiä. Liikkuinen ohjataan käytäille tai niittypoluille. Kapeita aiseaniittyjä oiat olla yös kaistaleet, esierkiksi tien pientareet. B4 Aoiet alueet ja näkyät oat aoiia tai puoliaoiia iheralueita esierkiksi taajaan tuloäylien, teiden ja uiden äylien arrella. Hoitoluokkaan kuuluat yös pienet etsäaukeat, upeutuneet pellot ja johtokatujen alustat sekä aoiet näkyät kuten esierkiksi näkyät näköalapaikoilla ja perinneaiseassa. Näkyät aautuat yös jokitai järiaiseiin sekä erkittäiin luonto- ja aiseakohteisiin. Tähän luokkaan kuuluat alueet, joiden hoito on pelkkää säännöllistä esakon poistoa. B5 Aroniityt oat niittyjä, jotka ääritellään tärkeiksi kulttuuriperinteen, aisean tai luonnon oniuotoisuuden kannalta tai ne oat uuten asukkaille erkittäiä niittyjä. Aroniitty niitetään tai raiataan esoista ja niittojäte iedään pois. Hoito perustuu aina kohdekohtaiseen hoitosuunnitelaan. C1 Lähietsän käyttö on päiittäistä ja aapohjan kuluinen usein oiakasta. Lähietsän luontainen pohjakasillisuus oi olla uuttunutta ja sinne oidaan rakentaa kulkuäyliä ja polkuja sekä sijoittaa ähäisiä rakenteita ja istuinpenkkejä. C1.1 Puistoetsä on päiittäisessä runsaassa käytössä olea, aapohjaltaan usein kulunut puistoainen etsäalue, jonka kasillisuus uodostuu pääosin luonnonkaseista. Puistoetsät sijaitseat yleisiin asuinalueiden keskellä tai uuten keskeisellä ulkoilun ja irkistyskäytön painopistealueella. Puistoetsää hoidetaan uoroaikutuksessa asukkaiden kanssa painottaen etsän elinoiaisuutta, iihtyisyyttä, turallisuutta ja aiseaa. Liikkuinen on ohjattu käytäille ja keyen liikenteen äylille. C1.2 Lähiirkistysetsä on päiittäisessä käytössä olea, aapohjaltaan usein kulunut etsäalue, jonka kasillisuus uodostuu luonnonkaseista. Lähiirkistysetsät sijaitseat 8

yleisiin asuinalueiden keskellä tai lähellä niitä. Lähietsää hoidetaan uoroaikutuksessa asukkaiden kanssa painottaen etsän elinoiaisuutta, iihtyisyyttä, turallisuutta, suoja-aroja ja aiseaa. Liikkuinen on ohjattu käytäille ja etsäpoluille. C2.1 Ulkoiluetsä on taajaan yhteydessä tai sen reuna-alueella sijaitsea laajepi etsäalue. Metsää hoidetaan painottaen puuston elinoiaisuuden ohella irkistys-, onikäyttö-, aisea- ja luonnon oniuotoisuusaroja. Ulkoiluetsissä on erilaisia alueen käyttöä paleleia rakenteita sekä polku- ja latuerkkoja. C3 Suojaetsä suojaa liikenteen tai uun päästölähteen pienhiukkasilta, pölyltä ja osin elulta. Se on yös näkösuoja ja suojaa tuuli- ja luihaitoilta. Suojaetsien hoidossa painotetaan puuston ja uun kasillisuuden elinoiaisuutta, onikerroksisuutta ja peittäyyttä taoitteena ahdollisian hyä suojaaikutus. Hoidossa huoioidaan yös aisea ja ahdollinen irkistyskäyttö. Mahdollinen suojaetsissä liikkuinen on ohjattu käytäille ja etsäpoluille. C5 Aroetsä on erityisen tärkeä ja arokas kohde aisean, kulttuurin, luonnon oniuotoisuusarojen tai uiden piirteiden uoksi. Aroetsää hoidetaan kohteen erityisarojen ja oinaispiirteiden aatialla taalla. Luonnon oniuotoisuuskohteiden kyseessä ollessa kohde jätetään usein hoitotoiien ulkopuolelle. Hoitoluokan koodi ja nii kuioita ha B1 Maiseapelto - - - B2 Käyttöniitty - - - B3 Maiseaniitty 4 1,67 - B4 Aoin alue, näkyä - - - B5 Aroniitty - - C1 Lähietsä 17 4 C1.1 Puistoetsä 7 2,12 - C1.2 Lähiirkistysetsä - - - C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä - - C2.1 Ulkoiluetsä - - - C2.2 Retkeilyetsä - - - C3 Suojaetsä - - - C4 Talousetsä - - - C5 Aroetsä 4 1,24-0 Ruoikot 1 0,36 - S Suojelualue - - - 3. TAVOITTEET Taisalon suunnittelualueen luonnonhoidon suuripana haasteena on etsäisten alueiden suhteellisen ähäinen osuus sekä etsiköiden pieni koko ja hajanaisuus. Luonnonhoidon ähäisillä alueilla on suuri käyttöpaine paikallisten asukkaiden taholta ja toisaalta etsäalueiden ieressä asuilla ihisillä on toieita joko puuston hoidosta tai sen hoitaatta jättäisestä. Alueen rantaetsiköissä on ilennyt lisäksi luatonta puunkaa- 9

toa eriaiseien aaaiseksi. Lisäksi suunnittelualueella on suhteellisen paljon luontoarokohteita, joiden ekologisia aroja tulee aalia. Näiden odotusten ja toieiden ja arojen yhteensoittainen on luonnonhoidon näkökulasta suurin haaste ja taoite. Onnistuneeseen luonnonhoitoon päästään parhaiten pienipiirteisellä luonnonhoidolla, jossa kunkin kuion toienpide on ietitty edellä ainittujen odotusten ja arojen pohjalta. Lisäksi Helsingin kaupungin luonnonhoitoa ohjaa luonnonhoidon linjaus. Linjaus äärittelee luonnonhoidon yleiset taoitteet seuraaasti: 1. Asuinypäristöt oat iihtyisiä, kestäiä ja turallisia ja ne lisääät asukkaiden tereyttä ja hyinointia. 2. Ulkoiluypäristö on toiia ja eläyksellinen. 3. Luonnonypäristön aiseakua on korkealaatuinen ja oaleiainen. 4. Luonnon oniuotoisuus on otettu huoioon ja luonnonsuojelualueiden arot säilytetty. 5. Metsäiset iheralueet oat elinoiaisia ja kestäiä ja niiden oleassaolo turataan yös tuleaisuudessa. 6. Niityt, pellot, pienedet, rannat sekä saaristo oat oniuotoisia. 7. Liikenneäylien ypäristöä hoidetaan huoioiden sekä suoja- että aiseaaikutukset. Luonnonhoidon linjauksen taoitteita ukaillen ja niitä tarkentaen Taisalon luonnonhoidon päätaoitteiksi nouseat: Puuston elinoiaisuuden ylläpitäinen ja luontoalueiden säilyinen Asukkaiden sekä alueiden käyttäjien iihtyyys ja turallisuus Luonnon oniuotoisuuden ylläpitäinen ja arokohteiden oinaispiirteiden turaainen Metsänhoidon soittainen irkistyskäytön oheen Jalon lehtipuuston ylläpito ja lisääinen Luonnonalueiden ja hoidetupien puistoalueiden ylläpidon yhteensoittainen Merinäköalojen aroainen aaus Paikoin huonokuntoisen, anhenean ja aarallisen puuston uudistainen 4. TOTEUTUS Pääsääntöisesti etelä- ja lounaisosan osin jalopuustoisille erenrantakuioille ei ole ehdotettu toienpiteitä. Hakkuutoienpiteitä on esitetty 3,76 hehtaarille suunnittelualueen (9,38 ha) pinta-alasta eli yli puolet alueista jää hakkuutoienpiteiden ulkopuolelle. Oheisesta teeakartasta näkee lisäksi, että osa ehdotetuista hakkuutoienpiteistä on yksittäisten puiden poistoa. Tää tarkoittaa käytännössä uutaien huonokuntoisten ja kuolleiden puiden poistoa ulkoilureittien, teiden ja talojen älittöästä läheisyydestä, eikä koko kyseisen kuion pinta-alan käsittelyä. Myöskään uissa hakkuutaoissa ei käydä koko kuiota saanlaisella intensiteetillä läpi, aan toienpiteen oiakkuus aihtelee 10

kuion luonteen ukaan. Jos kuion jokin kohta on esierkiksi aliiksi harahko, siihen ei kohdistu harennustoienpidettä ollenkaan tai se on lieä. Hakkuut 2,5 ha 0,7 ha 0,2 ha 0,3 ha Ensiharennus Harennus Yksittäisten puiden poisto Maiseanhoito Hoitotoienpiteistä ylioiaisesti suurin osa on pienpuuston hoitoa (5,07 ha). Pienpuuston hoidolla pyritään parantaaan pensaskerroksen elinoiaisuutta, alikoiaan parhaita puuyksilöitä, parantaaan puulajisuhteita ja aaaaan näkyiä sopiissa kohdissa. Leppisaaren puistossa (4) on kaksi aroetsäkuioita (kuiot 21 ja 22). Näille oleille aroetsäkuioille tehdään pienpuuston hoito pähkinäpensaitten elinoiaisuuden uoksi. Taiikonhoidolla (0,11 ha) pyritään parantaaan kyseisen kuion kasatettaaksi aiottujen puulajien elinoiaisuutta poistaalla taiien älittöästä läheisyydestä niitä haittaaia puulajeja, useiiten pihlajaa tai uuta altoienaan kasaaa lehtipuuesaa. Monesti yös kasatettaaksi aiottua puulajia täytyy harentaa sen elinoiaisuuden takia. Taiikonhoidossa jätetään siis uitakin kuin kasatettaaksi aiottuja puulajeja sinne, issä niistä ei ole haittaa itse taiikolle. Näin toiitaan yös, jos puulaji on uuten arokas, esierkiksi jalo lehtipuu tai kataja. 5,07 ha Hoitotyöt 0,11 ha Pienpuuston hoito Taiikonhoito 11

Luonnon oniuotoisuutta edistetään jättäällä harkitusti sopiiin kohtiin lahopuuta ja poistaalla arjostaia kuusia aloa aatiien kasien ja pensaiden tieltä. Lisäksi hakkuilla oidaan ohjata puulajisuhteita sekapuustoisepaan suuntaan ja ottaalla esille aisean ja oniuotoisuuden kannalta arokkaita puita. Kaikkien toienpiteiden yhteydessä oleellista on niiden rajaainen luontoon ja aiseaan sopiiksi. Uuden luonnonhoidon linjauksen ukaan hakkuu- eikä hoitotoienpiteitä tehdä 1.4. 31.7. älisenä lintujen pesintäaikana. Toienpideaikana hakkuut tehdään ulkoilijoiden turallisuus ja iihtyisyys huoioiden ja niistä tiedotetaan ajoissa uun uassa Internetissä, paikallislehdissä, aastossa aastokyltein sekä asukkaille kotiin jaettaien tiedotteiden aulla ennen toienpiteiden toteutusta. Luonnon oniuotoisuuden kannalta arokkaiat reheäkasuiset etsäkohteet jätetään hoitotoienpiteiden ulkopuolelle. Lahopuuta jätetään yös hoidettaiin etsiin. Kaikki hoitotoiet toteutetaan siten, että lähiluonnolle, kuten paikalliselle linnustolle ja eläiistölle, ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Tiealueilta tuleilta pienhiukkaspäästöiltä suojaaissa etsissä pyritään ylläpitäään onikerroksista ja eri-ikäisistä puustoista koostuaa etsää. Puunkaato tehdään etsurityönä ja puunkorjuu koneellisesti. Hakkuutähteet korjataan pääosin pois haketettaaksi keskeisiiltä alueilta, kuten asutuksen lähistöltä, ulkoilureittien arsilta ja uilta ilkkaan ulkoilukäytön alueilta. Osa hakkuutähteistä jätetään etsiin aatuaan siellä issä niistä ei ole haittaa alueiden käytölle. Hakkuutyöt tehdään aaperä, aasto ja puulajisto huoioiden ajankohtana, jolloin riski juuristo- tai aastoaurioiden syntyiselle on pienin. Jos aurioita kuitenkin syntyy, ne pyritään korjaaaan ahdollisian nopeasti, tai ainakin iieistään työaan alistuttua. Työt pyritään tekeään siten, ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa alueilla liikkujille ja lähistön asukkaille. Rakennusiraston katu- ja puisto-osasto tilaa luonnonhoitotyöt Helsingin kaupungin rakennuspalelun etsäyksiköltä. Työn toteuttaista aloa rakennuspalelun astaaa luontoestari tarkistaa Helsingin ypäristökeskuksen luontotietojärjestelästä aluetta koskeat luontotiedot ja ottaa huoioon ahdolliset suunnitteluajankohdan jälkeen tapahtuneet uutokset. Kaikissa suunnittelu- ja toteutusaiheissa asukkailla on ahdollisuus saada lisätietoja ja esittää palautetta luonnonhoidon asiantuntijoille rakennusirastoon. 5. LIITTEET 5.1 Kuioluettelo 5.2 Hakkuutapaseloste 5.3 Hoitoluokat 5.4 Kasupaikat 5.5 Pääpuulajit 5.6 Puuston ikä 5.7 Hoitotyöt 5.8 Hakkuutyöt 12

Metsikkökuiot: 1 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä c 3/ha Rauduskoiu 55 5 60 34 24 50 Teraleppä 50 14 250 28 19 115 Tuoi 15 2000 3 3 4 Vaahtera 35 1 40 19 14 6 Tuoi 35 1 50 17 13 6 Vaahtera 15 400 2 2 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2012-2016 2012 Teralepän luontainen uudistainen 2012-2016 2012 Pienpuuston hoito 2012-2016 2012 C1.1 Puistoetsä. Ruonasalen puisto. Merenrantakuio, joka on kasupaikaltaan lehtoa. Isoiapana puustona pääasiassa teraleppää ja koiua. Pensaskerroksessa eniäkseen tuoea. Taoite: Luontainen erenrannan ja lehdon ja kasillisuus ja puusto. Lisäksi osittaiset näkyät ulkoilureitiltä erelle. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto. Lisäksi näkyäsektorien aaus ulkoillureitin ja erenrannan äliin jääälle kuion osalle. Pienpuuston hoito toistetaan suunnitelakauden puoliälissä. 2 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu c Rauduskoiu 76 4 70 27 22 38 Mänty 130 4 20 52 21 33 Kuusi 86 7 50 40 23 65 Pihlaja 21 1930 4 4 5 Vaahtera 16 960 3 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Vaahteran luontainen uudistainen 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Mäntypaadentie 15 eteläpuoli. Vanha kuusialtainen sekaetsä lehtoaisella kasupaikalla. Muutaia pystyyn kuolleita kuusia ja änty, jotka tien arressa poistettaa turallisuussyistä. Taoite: Pieniuotoisesti uudistua sekaetsä, jossa anhat ännyt

säilytetään elinkaarensa loppuun. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. 3 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu c 3/ha Kuusi 41 1 60 16 15 9 Teraleppä 50 1 20 30 20 9 Rauduskoiu 50 21 350 27 22 200 Pihlaja 16 1430 3 3 1 Tuoi 16 950 3 3 1 Vaahtera 16 960 3 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Pihlajia. Raitoja. Taia. Vaahteroita. Mäntypaadentie 15 eteläpuoli. Lehtoaisella kankaalla kasaa arttunut, elinoiainen ja koiualtainen sekaetsä. Koiujen lisäksi uutaia kuusia ja teraleppiä. Pensaskerroksessa pihlajaa, tuoea ja aahteraa, seka uutaa tai. Taoite: Elinoiainen aloisa koiualtainen sekaetsä. Toienpiteet: Pienpuuston hoito ja harennus. 4 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty c Pihlaja 27 0 10 16 13 1 Rauduskoiu 40 7380 2 17 4 Mänty 126 3 20 45 18 24 Pihlaja 11 190 3 3 0 Tuoi 11 190 3 3 0 Vaahtera 11 190 3 3 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1.1 Puistoetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Merenranta-alue. Taia. Vaahteroita. Suuriaksi osaksi lehtoaisella kankaalla kasaa harahko, puoliaoin rantaetsä, jossa kauniita anhoja äntyjä. Aikoinaan poistetun kuusiryhän tilalle istutettuja puita on luattoasti raiattu ja ahingoitettu. Rannassa on penkkejä, jotka ahkerassa käytössä. Taoite:Monilajinen sekaetsä, jossa anhat ännyt ja nuoret istutetut

taet ja koiut uodostaat puistoaisen kauniin rantaetsän. Toienpiteet: Pienpuustoa raiataan tarpeen ukaan, puoliaoien puistoaisen etsikön ylläpitäiseksi. 5 Pinta-ala: 0.05 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2011-2015 C1 Lähietsä. Vaahteroita. Mäntypaadentien ja Paasitien risteyksessä kallioinen alue, jossa reunailla uutaia aahteroita ja pihlajia ja paju. Mäntypaadentien ja Paasitien tieiitta on jäänyt aahterapuskan sisään ja on raiattaa esiin. Taoite: Siisti kallioalue. Toienpiteet: Pienpuuston hoito, jotta liikenneerkit saadaan esiin. 6 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu c 3/ha Mänty 126 2 10 50 20 17 Rauduskoiu 54 14 200 30 21 129 Rauduskoiu 21 200 5 5 1 Pihlaja 21 400 4 4 1 Vaahtera 21 400 4 4 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Rauduskoiun luontainen uudistainen 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Vaahteroita. Paasirinne. Paasirinteen arressa arttunut koiikko, jossa uutaia anhoja äntyjä. Pienpuustona harakseltaan pihlajia, jokunen haapa ja raita. Taoite: Puistoainen aloisa ja elinoiainen koiikko. Toienpiteet: Pienpuuston hoito. Asutuksen reunalta poistetaan huonokuntoisia yksittäisiä puita ja lisäksi asukkaiden toiouspuita. Kun toienpiteitä aletaan tekeään oltaa asukas T.H:hon yhteydessä toiouspuihin liittyen. Tiedusteltaa tarkein suunnittelijalta. 7 Pinta-ala: 1.13 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty c Mänty 60 11 230 25 14 76 Rauduskoiu 51 1 10 26 18 5 3/ha

Pihlaja 9 1400 1 3 1 Mänty 181 2 10 46 15 18 Rauduskoiu 16 1880 4 4 5 Vaahtera 16 940 3 3 1 Haapa 16 380 4 4 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Taen luontainen uudistainen 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Taia. Vaahteroita. Taisalon puiston pohjoisosa. Kuiahkolla ja osin tuoreella kankaalla kasaa hyäkuntoinen arttunut ännikkö, jossa kasaa jokunen koiu ja pienpuustona pihlajia, koiua, aahteraa ja taea. Vanhoja koeita äntyjä kasaa harakseltaan nuorean puuston joukossa. Taoite: Elinoiainen äntyetsä. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuuston hoito taea ja aahteraa suosien. 8 Pinta-ala: 0.69 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty c Mänty 136 2 30 31 12 12 Pihlaja 9 350 2 4 0 Rauduskoiu 11 400 4 3 1 Vaahtera 11 100 4 3 0 Tai 21 50 4 4 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Maiseanhoito 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Huonokuntoinen). Katajia. Taia. Vaahteroita. Taisalon puisto. Kallioalue, jossa äntyjä on kuollut pystyyn kuiien kesien takia. Taoite: Luonnonukainen kallioalue, jossa on harakseltaan äntyjä, katajia ja keloja. Toienpiteet: Maiseahakkuu, otetaan kuolleet ja huonokuntoiset hahottoat puut pois ja tehdään pienpuuston hoito taea ja aahteraa suosien. 9 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty c 3/ha Mänty 136 6 30 46 21 54

Kuusi 121 3 20 40 20 23 Rauduskoiu 71 1 10 30 22 9 Pihlaja 9 4190 2 3 2 Rauduskoiu 16 380 3 3 0 Tai 16 50 3 3 0 Vaahtera 16 90 3 3 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Männyn luontainen uudistainen 2011-2015 Pienpuuston hoito 2011-2015 2011 C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Heikentynyt). Taia. Vaahteroita. Taisalon puiston lounaiskula. Päiäkodin ieressä kallioalueen eteläpuolella. Kapea iherkaistale johtaa pientalojen tonttien älistä Mäntypaadentielle. Tuoreella kankaalla kasaa harahko anha äntyaltainen sekaetsä, jossa kasaa äntyjen lisäksi joitakin kuusia ja koiuja. Pienpuustona tiheähkö pihlajaesakko. Taoite: Turallinen aloisa äntyaltainen sekaetsä. Kuusten ja koiujen kuntoa tarkkailtaa. Toienpiteet: Pienpuuston hoito ja heikkokuntoisten puiden poisto. 10 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty c Rauduskoiu 61 1 20 24 18 8 Mänty 151 10 70 42 18 85 Haapa 61 1 30 26 18 11 Pihlaja 31 2 240 11 9 10 Vaahtera 16 590 3 3 1 Pihlaja 16 790 3 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Taen luontainen uudistainen 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Heikentynyt). Katajia. Vaahteroita. Taisalon puiston keskiosaa Mäntypaadentien arressa Jatasalentien risteyksessä. Tuoreella kankaalla kasaa sekaetsä, jossa on anhoja äntyjä, nuorepia haapoja ja koiuja sekä pihlajia. Kuion kuuset elinkaarensa päässä. 11 Pinta-ala: 0.12 Taoite: Elinoiainen äntyaltainen sekaetsä Toienpiteet: Yksittäisten heikkokuntoisten ja kuolleiden puiden poisto ja pienpuuston hoito.

Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu c Pihlaja 37 4 180 18 16 32 Raita 37 1 60 18 16 11 Rauduskoiu 37 9 360 18 16 63 Mänty 151 5 60 31 17 40 Pihlaja 16 1940 3 3 2 Vaahtera 16 190 3 3 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Vaahteroita. Taisalon puisto. Kapea etsäkaistale, joka on Mäntypaadentie13 pohjoispuolella tienarressa. Osittain kallioinen harapuustoinen puistoetsä, jossa kasaa uutaia ikiäntyjä, koiuja ja pääasiassa aahterapensaikkoa. Tontin nurialue leittäytyy etsään. Taoite: Valoisa puistoainen sekaetsä. Toienpiteet: Pienpuuston hoito. 12 Pinta-ala: 0.47 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Tai c Mänty 207 8 50 44 24 84 Pihlaja 41 3 200 15 14 21 Tai 11 250 4 4 1 Tai 19 1 100 10 6 3 Vaahtera 11 1 100 12 7 4 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taen istutus 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1.1 Puistoetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Merenranta-alue. Taia. Vaahteroita. Taisalon puisto Taisalon itärannalla. Lehtoaisella kankaalla nuori onilajinen jalopuuetsä, jossa kasaa ylispuina anhoja äntyjä. Alueelle on istutettu aikanaan taia ja jalaia. Luattoia puunkaatoja ja nurikon leittäistä puiston puolelle. Rantaan kulkee jyrkähkö käytää, utta pohjoisen kapean iheryhteyden kautta pääsee rantaan jalkaisin loiaa polkua pitkin. 13 Pinta-ala: 0.14 Taoite: Monilajinen jalopuuetsä, jota iedään puistoaiseen suuntaan. Toienpiteet: Viheralueiden rajat tehdään seliksi naapuruston kanssa. Pienpuuston hoito ja täydennysistutus. Pienpuuston hoito toistetaan suunnitelakauden puoliälissä.

Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa c Mänty 207 1 10 51 24 9 Rauduskoiu 80 6 40 42 24 58 Raita 51 3 90 21 18 25 Haapa 55 7 90 31 21 65 Pihlaja 31 1 120 11 12 6 3/ha C1.1 Puistoetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Vaahteroita. Taisalon puisto Jatasalentien arressa. Lehtoaisella kankaalla kasaa arttuneita haapoja, koiuja ja aahteroita. Ylispuina uutaa anha änty. Lisäksi pihlajia ja raitoja. Taoite: Monilajinen aloisa puistoainen lehtietsä. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 14 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty c Mänty 131 3 20 40 17 25 Vaahtera 16 200 3 3 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Männyn luontainen uudistainen 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Taisalon puisto. Kallioinen rinne Jatasalentie arressa. Kituaalla rinteessä on uutaia keloja ja ikiäntyjä. Taoite: Siisti kallioalue. Toienpiteet: Osalla aluetta tehdään pienpuuston hoito, jolla uutaalle kehityskelpoiselle aahteralle tehdään kasutilaa. 15 Pinta-ala: 1.06 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: c 3/ha Rauduskoiu 36 4 570 9 10 18 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Vanhanäylän puisto. Porolahden rannalla olea ruoikko/niittyalue. Osalla kuiota uorta koiikkoa. Taoite: Viihtyisä ja luonnon oniuotoisuutta edistää rantaniittyalue.

Toienpiteet: Niitto osalla kuiota. 16 Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Kapea käytää, jota pitkin enee ulkoilureitti. Taoite:- Toienpiteet:- 17 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Mänty c Mänty 256 21 110 48 20 180 Mänty 101 2 20 35 18 16 Rauduskoiu 101 0 10 36 18 4 Pihlaja 36 3 130 18 11 18 Kuusi 40 1 30 18 13 5 Vaahtera 21 980 4 4 2 Pihlaja 16 980 3 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Vaahteran luontainen uudistainen 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Heikentynyt). Taia. Vaahteroita. Rajaeräjänlehto pohjoisosa. Lehtoaisella kankaalla koeita anhoja äntyj ja jokunen koiu, reheää kasillisuutta etenkin rinteen alaosassa. Paikoin tiheää aahterikkoa ja pihlajia sekä joitakin nuoria taia. Taoite: Mäntyaltainen sekaetsä. Toienpiteet: Joitakin heikkokuntoisia pihlajia poistetaan, jolloin nuorille aahteroille ja pihlajille tulee kasutilaa. 18 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: C1 Lähietsä. Rajaeräjänlehto pohjoisosa. Kallioalue. Taoite: Siisti luonnonukainen kallioalue. Toienpiteet: Ei toienpiteitä.

19 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Mänty c Mänty 152 7 70 36 15 53 Vaahtera 11 400 4 5 1 Pihlaja 11 800 3 4 1 Haapa 71 1 10 36 23 10 Kuusi 86 1 10 42 23 13 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Heikentynyt). Taia. Vaahteroita. Rajaeräjänlehto eteläosa. Kallioalueen laidoilla lehtoaisella kankaalla anhoja äntyjä ja nuoria aahteroita ja pihlajia sekä joitakin taen taiia. Tonttien rajalla eteläosassa kasupaikka karupaa ja äntyaltaista. Taoite: Elinoiainen anha ännikkö, jonka alle nousee aahteroita ja taia. Taia suositaan hoidossa. Toienpiteet: Pienpuuston hoito taea ja aahteraa suosien. 20 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty c 3/ha Mänty 126 5 60 32 14 35 C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Huonokuntoinen). Rajaeräjänlehto eteläosa. Kallioaluetta, jossa allitseassa jaksossa kituliaita ja kuolleita äntyjä. Taoite: Luonnonukainen kallioalue. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto tonttirajaan. 21 Pinta-ala: 0.38 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu c Rauduskoiu 45 2 50 24 15 14 Haapa 45 2 90 18 18 18 Haapa 20 1 80 14 11 6 Pihlaja 20 2 130 15 8 10 Tai 20 30 6 6 0 Vaahtera 20 250 7 7 3 Mänty 151 1 10 51 18 8 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi 3/ha

Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Muun lehtipuun luontainen 2011-2015 uudistainen Pähkinäpensaslehto (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Taia. Pähkinäpensas. LTJ-tunnus: 77/90, arokkaat kasillisuuskohteet. Leppisaarenpuisto. Lehtoaisella kankaalla kasaa onilajinen sekaetsä, jossa kasaa noin 20-uotiaita aahteroita, istutettuja taia, haapoja ja pihlajia. Ylispuustona on jokunen anha änty ja arttuneita koiuja ja haapoja. Pensaskerroksessa on useita koeita pähkinäpensaita, joista osa on aikoinaan istutettuja. Pensaskerroksessa esiintyy lisäksi taikinanarja, koiranheisi ja tuoi. Taoite: Monilajinen aloisa lehtipuualtainen pähkinäpensaikko. Toienpiteet: Pienpuuston hoito, jossa pähkinäpensaita ja taia suositaan ja kadulle leiäät pensaat ja puut poistetaan. Arokkaan pohjakasillisuuden uoksi risut poistetaan nopeasti pienpuuston hoidon jälkeen. Toiskertainen pienpuuston hoito saalla ohjeella suunnitelakauden lopussa. Lisäksi yksittäisten huonokuntoisten ja tien päälle roikkuien puiden poisto tien, asutuksen ja polun läheisyydestä. 22 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty c Haapa 81 1 10 32 22 7 Rauduskoiu 101 1 10 42 21 10 Mänty 252 1 0 61 18 5 Mänty 30 8 1170 10 8 36 Pihlaja 9 2370 2 4 1 Tai 21 100 4 5 0 Vaahtera 21 100 4 4 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C5 Aroetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Heikentynyt). Kallioalueita. Pähkinäpensas. LTJ-tunnus: 77/90, arokkaat kasillisuuskohteet. Leppisaarenpuisto. Nuori istutettu ännikkö, joka alkaa olla ensiharennusaiheessa. Kasupaikka on tuoreesta kankaasta kuiahkoon kankaaseen, jossa paikoin kallioalueita. Ylispuustona on joitakin anhoja äntyjä ja koiuja sekä haapoja. Pensaskerroksessaon alueen laitailla joitakin pähkinäpensaita. Pohjakasillisuudessa. kieloja ja siniuokkoja. Kuiina kesinä osa ännyistä on kärsinyt ja kuollut pystyyn. Taoite: Pähkinäpensaiden kasuolosuhteet säilytetään ja nuori ännikkö pidetään elinoiaisena.

Toienpiteet: Harennus äntyryhiin ja pienpuuston hoito. Pähkinäpensaita suositaan. Pohjakasillisuudessa. kieloja ja siniuokkoa, jonka uoksi risut ja hakkutähteet on poistettaa hyissä ajoin ennen keättä. 23 Pinta-ala: 0.04 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: C1 Lähietsä. Kuellehto, pohjoisosa. Joutoaan kallioalue. Taoite: Siisti kallioalue. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 24 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Vaahtera c Mänty 121 1 10 40 22 10 Kuusi 76 1 10 49 20 8 Haapa 46 0 10 21 18 4 Vaahtera 46 3 170 16 14 21 Kynäjalaa 6 50 0 0 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito 2011-2015 2012 3/ha C1 Lähietsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Heikentynyt). Kynäjalaia. Vaahteroita. Kuellehto. Osittain kallioinen aukkoinen lehtipuualtainen sekaetsä reheäpohjaisella lehtoaisella kasupaikalla. Ylispuina uutaa ana kuusi ja änty. Välijaksolla aahteraa, pihlajaa ja raitaa. Pensaskerros suhteelisen hara. Istutettu jalaia. Taoite: Elinoiainen lehtipuuetsä. Toienpiteet: Taiikonhoito jalaalle ja uulle kasatettaalle puulle. 25 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Vaahtera c Vaahtera 56 2 60 21 13 13 Mänty 126 1 10 42 22 14 Haapa 56 0 10 28 14 2 3/ha C1 Lähietsä. Vaahteroita. Kuellehto, tien eteläpuolella. Keäällä kaunis kallioinen niitty, jossa kukkii erilaisia kieloja. Reunailla joitakin haapoja ja aahteroita. Taoite: Luonnonukainen kallioalue.

Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 26 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä c Vaahtera 75 5 50 36 20 41 Teraleppä 75 9 100 34 20 75 Vaahtera 41 5 250 16 15 36 Pihlaja 36 1 60 15 12 6 Pihlaja 9 780 1 3 0 Tuoi 16 790 4 4 2 Mänty 116 1 10 43 24 13 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 3/ha C1.1 Puistoetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Merenranta-alue. Teraleppiä. Vaahteroita. LTJ-tunnus: 30/03, lepakkokohdetiiliruukinlahti ja Porolahti. Väylänsuun puisto Taisalontien arressa. Reheä arttunut teraleppäja aahteraetsikkö, joka on osittain lehtoa ja osittain lehtoaista kangasta. Puuston ikä aihtelee jonkin erran. Pensaskerroksessa tuoia ja nuorta pihlajaa. Taoite: Moniuotoinen teraleppäaltainen lehtietsä, jonka läpi olisi osittaisia näkyäkaistoja erelle. Toienpiteet: Pienpuuston hoito niin, että kuion läpi tulisi näkyää tieltä erelle. Toistetaan suunnitelakauden puoliälissä. 27 Pinta-ala: 0.47 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu c 3/ha Vaahtera 31 2 150 14 11 11 Teraleppä 55 2 30 25 20 14 Haapa 55 2 30 32 23 20 Rauduskoiu 55 13 140 34 23 128 Metsälehus 55 1 10 34 20 9 Tuoi 16 500 4 4 1 Vaahtera 16 500 4 4 1 Pihlaja 16 200 4 4 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 Muun lehtipuun luontainen uudistainen 2011-2015 C1.1 Puistoetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Merenranta-alue. Metsälehuksia. Saarnia. Vaahteroita.

LTJ-tunnus: 30/03, lepakkokohde Tiiliruukinlahti ja Porolahti. Tiiliruukinpuisto.Koiualtainen lehto, jossa kasaa onilajinen lehtietsä. Kasupaikka aihtelee lehdosta lehtoaiseen kankaaseen. Puusto arttunutta koiikkoa, jonka lisäksi haapoja, teraleppiä, aahteroita, raitoja ja uutaa lehus. Pensaskerroksessa tuoea, aahteraa, pihlajaa ja saarni. Rantaan johtaa käytää, rannassa laituri. Taoite: Monilajinen lehtietsä, jonka rantayöhyke saa kehittyä luonnontilaisesti. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuuston hoito. Pienpuuston puuston hoidolla otetaan jalot lehtipuut ja hahokkaat pensasryhät esille ja luodaan näkyää Taisalon tieltä erelle. Pienpuuston hoito toistetaan suunnitelakauden puoliälissä. 28 Pinta-ala: 0.37 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu c Rauduskoiu 36 5 320 15 14 35 Haapa 41 3 60 24 15 19 Teraleppä 36 1 70 16 15 10 3/ha B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Puistoalue, jossa nuorta koiikkoa. Taoite: Hoitoluokan tarkistus? Toienpiteet: Hoitoluokan tarkistus? 29 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Vesistö Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. 30 Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä c Teraleppä 75 36 490 31 21 321 Vaahtera 51 3 150 16 15 20 Tuoi 21 400 3 3 1 Vaahtera 21 100 2 2 0 3/ha C5 Aroetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Pihlajia. Tuoia. Vaahteroita. LTJ-tunnus: 82/90, arokas kasillisuuskohde. LTJ-tunnus: 30/03, lepakkokohde Tiiliruukinlahti ja Porolahti. Pyörökienpuisto. Teraleppäkorpi, jossa kasaa tiheässä arttuneita teraleppiä ja joitakin aahteroita. Pienpuustossa tuoia, aahteroita,

pihlajia. Taoite: Moniuotoinen luonnonaraisesti kehittyä teraleppäkorpi. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 31 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Muu etsätalousaa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Muun lehtipuun luontainen uudistainen 2011-2015 2012 B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Tonttien ja eren älissä aointa aiseaniittyä ja erenranta-aluetta, jota aikea paikantaa aastossa. Puustona. kuollutta ja huonokuntoista hopeapajua, jotka roikkuat kanaaan erelle päin. Taoite: Turallinen ja iihtyisä erenrantayöhyke. Toienpiteet: Poistetaan sellaiset kuolleet ja huonokuntoiset puut tontti- ja esirajasta, jotka oat aaraksi asukkaille ja kanaan eneliikenteelle. 32 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä c 3/ha Mänty 66 1 10 34 20 7 Rauduskoiu 75 3 30 36 21 29 Teraleppä 75 15 250 27 17 109 Vaahtera 46 1 60 16 14 9 Tuoi 16 200 4 4 0 C5 Aroetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Teraleppiä. Tuoia. LTJ-tunnus:82/90, arokas kasillisuuskohde. LTJ-tunnus:30/03, lepakkokohde Tiiliruukinlahti ja Porolahti Pyörökienpuisto. Teraleppäkorpi, jossa kasaa arttuneita teraleppiä, koiuja ja jokunen änty. Lisäksi kasaa joitakin nuorepia aahteroita. Osittain allikkoista teraleppäluhtaa. Alueen poikki kulkee ulkoilutie. Taoite: Luonnonukainen oniuotoinen teraleppäkorpi, jonka turallisuudesta reitin arressa huolehditaan. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto tarpeen ukaan reitin arressa. 33 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa c 3/ha Kuusi 95 1 10 49 21 11

Mänty 95 3 20 46 21 33 Vaahtera 55 1 10 30 18 7 Rauduskoiu 55 4 30 41 21 39 Raita 51 1 20 33 15 9 Haapa 55 6 50 39 21 53 Vaahtera 41 1 30 17 15 5 Paju 41 0 10 16 14 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2011-2015 2012 Muun lehtipuun luontainen 2011-2015 uudistainen Pienpuuston hoito 2011-2015 2012 C1.1 Puistoetsä. Puuston kuntoluokitus 1 (Hyä). Merenranta-alue. Vaahteroita. Laajasalon kanaan arressa sijaitsea anha lehtipuuetsä, jossa kasaa haapoja, koiuja, aahteroita, uutaia raitoja ja ylispuina joitakin anhoja kuusia ja äntyjä. Aoin etsänpohja. Puutarhajätteitä läjitetty Pyörökientien arresta. Kuuluu lepakkokohteeseen Tiiliruukinlahti ja Porolahti LTJ 30/03. Rantaan johtaa hiekkapäällysteinen käytää. Asukkaat hoitaat pensaskerrosta. Taoite: Puistoainen elinoiainen sekaetsä. Toienpiteet: Puita oidaan poistaa harkitusti asukastoieiden ja aiseakuan ukaan. Raiataan syntynyt alusesakko kokonaan pois.

Liite 2 Helsingin kaupungin etsien hakkuutaat 1. Ylispuustoisen taiikon hoito Taoitteena on turata luontaisesti aikaansaatujen taiikoiden jatkokehitys ähentäällä taiikon kehitystä haittaaaa ylispuustoa. Toienpide oidaan tehdä useaassa aiheessa ottaen huoioon ylispuiden ja kasatettaan nuoren puuston puulaji sekä taiikon kehitysasteesta riippua latusten tilan- ja alontare. Valoa aatiien nuorten koiikoiden, haaikoiden ja änniköiden päällä kasaaa ylispuustoa poistetaan taiikon kehityksen turaaiseksi, kuitenkin ain ikäli niitä on eneän kuin 30 60 kpl/ha. Taoiteltua aiseallista aihtelua saadaan jättäällä aiseallisesti näyttäiä, hahokkaita säästöpuita erityisesti reittien arsille ja näkyiin kohteisiin. Vanhan lehtiylispuuston (koiu ja haapa) kuoleinen ja pökkelöityinen antaa tilaa arjostusta kestään kuusitaiikon kehittyiselle. 2. Ensiharennus Nuoren etsän ensiäinen harennus. 3. Harennus Tehdään tilaa kehitettäälle puustolle ja kehitetään puulajisuhteita toiottuun suuntaan. 4. Yksittäisten puiden poisto Poiitaan yksittäisiä huonokuntoisia ja aarallisia puita. Lähinnä reittien ja teiden arsilta sekä yleensäkin alueilta, jotka oat ilkkaassa ulkoilukäytössä. 5. Uudistainen iljeleällä Metsän uudistetaan istuttaalla tai kyläällä. Käytetään silloin kun luontaista taiikkoa ei ole ahdollista aikaansaada kohtuullisessa ajassa. Uudistusalalle jätetään kuitenkin aina useita puuyksilöitä / puuryhiä säästö- ja aiseapuustoksi. Lisäksi uudistusalalle jätetään huonokuntoisia puita kehittyään pökkelöiksi ja keloiksi taiikon keskelle. Uudistusalalta poistetaan yös taiien kehitystä haittaaa pienpuusto. Koneellista aanuokkausta ei käytetä laajassa ittakaaassa. 6. Luontaisen uudistainen alistelu Luontaiseen uudistaiseen alistautuinen alkaa jo puuston iieisen harennuksen yhteydessä. Tällöin luodaan puustoa riittäästi harentaalla sieenten tuottaiselle, sieenten itäiselle ja taiien kasulle sopiat olosuhteet: aan pinnalle saadaan lisää aloa ja läpöä ja juuristokilpailu ähenee. Uudistaiseen alistaassa hakkuussa etsästä poistetaan yös tereitä ja elinoiaisia puita uuden taiiaineksen tieltä. Uudistaisen alistelun sijaan oi joissain tapauksissa olla syytä iettiä onko kyse ielä harentaisesta tai äljentäisestä. Tää oi olla aiheellista sellaisissa etsi-

Liite 2 köissä, joissa korostetaan luonnontilaisen etsän kaltaisuutta ja kehitetään puustoa onijaksoisena. Tällöinhän ei issään aiheessa tehdä arsinaista uudistaista aan puustoa kehitetään jatkuasti ja kaikki toienpiteet oat ns. kasatushakkuita. Rajaneto näissä tapauksissa on usein aikeaa. 7. Suojuspuuhakkuu Sisältyy kaupungin ulkoiluetsissä luontaiseen uudistaiseen tai sen alisteluun, koska niissäkin säästettäät ylispuuäärät usein lähenteleät jopa suojuspuuston runkoääriä. Toienpidettä periaatteessa kuitenkin käytetään aikkakin eri niikkeellä. Ulkoiluetsissä yös osa suojuspuustosta säästetään jatkossa kehittyän nuoren etsän sekaan. 8. Luontainen uudistainen Uuden puusukupolen aikaansaainen luontaista sieenainesta hyäksi käyttäen. Edellyttää useiiten kasaan puuston aiheittaista tai oiakasta harentaista. Muutailla uudistusaloilla osa uudistushakkuun yhteydessä säästettäästä sieen- tai suojapuustosta poistetaan yöhein kehittyän nuoren etsän tieltä, osa säästetään aiseapuiksi, puuryhiksi ja ne saaat jatkossa kehittyä luontaisesti uuden puusukupolen seassa. Luontaisessa uudistaisessa oidaan aihtoehtoisesti käyttää ns. reikäenetelää, jossa anhasta etsästä poistetaan suuria puita taiiryhien ypäriltä. Menetelää käytetään erityisesti aiseallisesti herkiillä alueilla. Uudistainen tällä taoin kestää 20 30 uotta ja aatii usein toistuaa hoitoa. Reikiä suurennetaan taiettuisen edetessä. 9. Maiseanhoito Maiseien ja näkyien aaaista. Hakkuukertyä on yleensä hyin pieni. Voi lisäksi olla esi. reitinarsien hoitoa, pienpiirteisiä harennuksia, huonokuntoisten puiden poistoa, yksittäisten puiden poistoa ääränlaiselta kasualustalta, jalopuuston ehdoilla tehtäiä toienpiteitä, etc. Säästöpuista Ulkoiluetsissä on aikea arioida keskiääräistä runkoäärää uudistaisen yhteydessä säästettäälle puustolle. Jopa raja uudistushakkuun kasatushakkuun älillä oi ajoittain häärtyä. Usein kehitetään talousetsän kannalta selkeästi uudistuskypsää etsikköä onijaksoisena kasatusetsänä tai uudistetaan aiseasyistä luontaisesti yös sellaisia alueita, jotka talousetsissä selkeästi päätehakattaisiin. Ulkoiluetsissä uudistaisen yhteydessä säästettäästä puustosta osaa ei poisteta taiikon kehityttyä aan sitä jätetään kehittyän nuoren etsän sekaan. Karuiilla kasupaikoilla säästetään pääasiassa äntyjä ja reheäillä alueilla koiuja, uita lehtipuita ja ahdollisesti kuusia. Erityisesti järeitä haapoja ja uitakin oniuotoisuuden kannalta arokkaita järeitä lehtipuita pyritään aina säästäään. Säästöpuiksi jätetään aiseaa hallitseien järeiden puiden lisäksi yös ns. toisaroista puustoa kehittyään lahopuuksi sekä yös nuorta puustoa, esi. lehtipuutiheiköitä

Liite 2 kosteikkoihin ja painanteisiin. Säästöpuut yös ääräytyät sen ukaan illaista puustoa kyseisellä kuiolla lähtötilanteessa on. Kategorisesti ei kannata säästää tiettyä puuäärää ain säästäisen uoksi, aan on alittaa aiseaan, aastonuotoihin ja kasupaikalle parhaiten sopiat puut. Jos niitä on ähän, säästetään äheän, jos taas paljon säästetään eneän. Säästöpuita alittaessa on ulkoiluetsissä yös otettaa huoioon alueella liikkujien turallisuus. Alueilla joilla on ilkasta ulkoilukäyttöä, on alittaa säästöpuiksi sellaisia puita, joilla on jatkossa edellytykset säilyä pystyssä. Tuulelle alttiilla kohteilla on ietittää ille etäisyydelle reiteistä ja rakenteista säästöpuut sijoittuat ja säästetäänkö esi. pintajuurisia kuusia ja laajalatuksisia lehtipuita ai ieluuin tukeapia äntyjä ja hiean atalakasuisepaa puustoa. Kannattaa yös uistaa, että oniuotoisuuden kannalta pystypuun eroinen oi olla aahan kaadettu aapuu. Uudistusalat oat usein hyin pieniä ja aastonuotojen ukaan huoaaattoiksi rajattuja. Viisikin säästöpuuta uutaan aarin alalla astaa jo elkoista runkoäärää hehtaarilla. Uudistusaloja ei yöskään rajata ypäröiään etsään iiasuorin linjoin, aan uudistusalan puolelle jätetään tiheäpiä puustoryhiä, paikoin taas naapurikuion reunayöhykettä äljennetään. Tällöin on aikea sanoa oatko säästöpuut loppujen lopuksi uudistusalalla ai naapurikuiolla. Pääsääntöisesti oitaneen sanoa, että ulkoiluetsissä säästöpuita jätetään erkittäästi eneän kuin. talouskäyttöön aratuissa etsissä. Lisäksi niiden laatuun ja sijoitteluun kiinnitetään hyin paljon huoiota. Säästöpuuäärä saattaa kohteesta riippuen aihdella uutaasta kyenestä useihin satoihin (runkoa/ha).