REDII -ehdotuksen kasvihuonekaasupäästöjä koskevat kestävyyskriteerit

Samankaltaiset tiedostot
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

REDII -ehdotus: Kasvihuonekaasupäästövähenemää

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Energian tuotanto ja käyttö

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Energiapoliittisia linjauksia

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Liikenteen biopolttoaineet

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Bioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun jakelu Suomessa

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Energiailta Salo lot Campus

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

Transkriptio:

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD REDII -ehdotuksen kasvihuonekaasupäästöjä koskevat kestävyyskriteerit Biokaasuyhdistyksen tilaisuus 25.9.2017, Jyväskylä Kati Koponen VTT

Sisältö RED2 kasvihuonekaasukriteerit ja -laskennan periaatteet Biokaasuun liittyvät erityisohjeet Perustuen VTT:n TEM:lle ja MMM:lle tekemään selvitykseen 28/09/2017 2

REDII ehdotuksen termit REDII -ehdotuksessa käytetään seuraavia termejä (Artikla 2): biopolttoaineilla tarkoitetaan nestemäisiä liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta bionesteillä tarkoitetaan sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotantoon valmistettuja nestemäisiä polttoaineita biomassapolttoaineilla tarkoitetaan kaasumaisia ja kiinteitä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta 28/09/2017 3

Khk-päästövähennyksen laskenta Syöte Päästö Syöte Syöte Päästö Päästö CO2, CH4 ja N2O päästöt huomioidaan koko elinkaaren ajalta, jätteiden ja tähteiden osalta keräilystä alkaen. Biopolttoaineen / bionesteen tai biomassapolttoaineen tuotanto Syöte Liikenteen biopolttoaineet Sähkö & lämpö Päästö 28/09/2017 4

Khk-päästövähennyksen laskenta PÄÄSTÖVÄHENNYS = Fossiilinen vertailuarvo Bioenergiatuotteen kokonaispäästö Fossiilinen vertailuarvo RED Päästövähennysraja Fossiilinen vertailuarvo (g CO 2ekv /MJ) REDII Päästövähennysraja Fossiilinen vertailuarvo (g CO 2ekv /MJ) Biopolttoaineet 60 % 83.8 (liikenne) 70 % (2021 aloittaneet laitokset + advanced biofuels ) Bionesteet 60 % 91 (sähkö) 77 (lämpö) 85 (CHP) Biomassapolttoaineet ( 20MW polttoaineteho, 0.5 sähköteho biokaasulle) 94 (liikenne) 70 % (2021) 183 (sähkö) 80 (lämpö) 80 % (2021) 85 % (2026) 70 % (biokaasu liikenteessä) 183 (sähkö) 80 (lämpö) 124 (lämpö jos korvataan hiiltä) 94 (liikenne) 28/09/2017 5

Khk-päästövähennyksen voi osoittaa: 1) Käyttämällä direktiivissä annettua oletusarvoa Biokaasuoletusarvot Liite VI A Märkä lanta Maissi Lanta-maissi seokset Biojäte Mahdollisuus yhdistää oletusarvoja näistä raaka-aineista, oman seoksen mukaiseksi (Liite VI B, kohta 1b) 2) Laskemalla itse päästövähennyksen Biokaasua koskevat ohjeet (Liite VI B, kohta 1c ) 28/09/2017 6

Oletusarvojen taustat ja perustelut JRC:n raporteissa JRC: Solid and gaseous bioenergy pathways : input values and GHG emissions. Calculated according to the methodology set in COM(2016) 767. Version 2. 2017 https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-andtechnical-research-reports/solid-and-gaseous-bioenergypathways-input-values-and-ghg-emissions-calculatedaccording-0 https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/biogas_ and_solid_biomass_database_jrc_redrecast_v1a_july2017_protected.xlsx 28/09/2017 7

Biokaasun khk-laskenta: todellisten päästöjen laskenta Biokaasun tuotantoa koskevat päästöt n E = S n ( e ec,n + e td,feedstock,n + e l,n e sca,n ) + e p + e td,product 1 + e u e ccs e ccr Summa eri raaka-aineiden tuotannon päästöistä missä E S n e ec,n e td,feedstock,n e l,n e sca e p e td,product e u e ccs e ccr = biokaasun tai biometaanin tuotannosta aiheutuvat kokonaispäästöt ennen energianmuuntoa = raaka-aineen n osuus, osuutena mädätyssäiliöön syötettävästä määrästä = raaka-aineen n tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat päästöt = raaka-aineen n kuljetuksesta mädätyssäiliöön aiheutuvat päästöt = maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt raaka-aineen n osalta = raaka-aineeseen n liittyvistä paremmista maatalouskäytännöistä saatavat vähennykset päästöissä*; = jalostuksesta aiheutuvat päästöt = biokaasun ja/tai biometaanin kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt = polttoaineen käytönaikaiset päästöt, ts. poltettaessa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt = hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat vähennykset päästöissä ja = hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat vähennykset päästöissä. *lannan käytöstä päästövähennys: -45 gco2eq/mj lantaa 28/09/2017 8

Laskennassa huomioidaan polton hyötysuhde: Lämmön tuotannon hyötysuhde Sähkön tuotannon hyötysuhde 28/09/2017 9

Laskennassa huomioidaan polton CH4 ja N2O päästöt: RED2 oletusarvoissa annetut arvot (Liite VI C) Raaka-aine Puuhake 0.5 Pelletit 0.3 Biokaasu (sähköntuotannossa) Päästö: CH4+N2O [gco2ekv/mj] 12.5 Soveltuuko lämmön tuotannolle? IPCC:n khk-inventaari ohjeistus 2006, Suomen suositukset 2005 Raaka-aine Puu 1.9 Muu biomassa 3.7 Mustalipeä 0.3 Biokaasu 28/09/2017 0.1 Päästö: CH4+N2O [gco2ekv/mj] http://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/ www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2005/t2321.pdf 10

Lannasta saatava päästövähennys Päästövähennys lannan käytöstä biokaasun raaka-aineena : - 45 gco2eq/mj lantaa Arvio siitä kuinka suuri päästö vältetään, kun lanta käytetään biokaasuksi sen sijaan, että se varastoitaisiin ja levitettäisiin pelloille. JRC:n mukaan näin vältetään 36,8g CO 2ekv metaani- ja 8,3g CO 2ekv typpioksiduulipäästöjä per MJ lantaa. Mitä tehottomampi biokaasuprosessi, sitä enemmän lantaa käytetään sitä suurempi päästövähennys 28/09/2017 11

Biokaasurejektin kierrätyksen huomioiminen RED khk-laskennassa päästöt allokoidaan sivutuotteille energia-allokoinnilla (LHV:n perusteella) Rejektin LHV 0 ei allokointia JRC on oletusarvojen laskennassaan huomioinut biokaasulaitoksen rejektin käytön lannoitteena, ja vähentänyt teollisten lannoitteiden käyttöä vastaavasti. Päästövähennys lannoitteiden päästöihin Toisaalta rejektin levitykseen liittyvät typpipäästöt tulee huomioida. Viljelyn typpipäästöjen laskentaan esim. maissin tapauksessa on selitetty tarkemmin JRC:n julkaisussa. 28/09/2017 12

Laskentaesimerkki Biokaasun tuotanto nurmesta ja lannasta. Käyttö lämmön tuotantoon tai liikenteessä. (Lähtödata ENKAT hankkeesta osittain vanhentuneita) 28/09/2017 13

Tulosesimerkki a) b) Biokaasun päästöt REDII -ehdotuksen mukaisesti, kun käytetään a) lantaa 5 600 t/a ja nurmea 25 200 t/a; b) lantaa 20 800 t/a ja nurmea 25 200 t/a. 28/09/2017 14 Kokonaispäästö on merkattu kuvaan mustalla pisteellä.

Päästövähennystulokset Kun biokaasu käytetään lämmön tuotannossa 90 %:n hyötysuhteella. 28/09/2017 15

Johtopäätöksiä REDII ehdotuksen khk-laskentaohjeistuksessa on joitakin virheitä ja useita täsmennyksen tarpeita Biokaasun khk-päästöt riippuvat täysin käytetystä raakaaineesta Jos biokaasua tuotetaan biomassasta, jonka tuotanto on päästöintensiivistä, ei päästövähennysraja välttämättä ylity Lannan käytöstä saa merkittävän hyvityksen päästölaskentaan 28/09/2017 16

TECHNOLOGY FOR BUSINESS

Biokaasun default arvot, RED2 Direktiivin kattamat raaka-aineet Märkä lanta Maissi Lanta-maissi seokset Biojäte Yhtälöt default arvojen yhdistämiseen eri raaka-aineseosten tapauksissa 28/09/2017 18

Lähtöoletukset Taulukko 1. Raaka-aineisiin ja biokaasuun liittyvät oletukset Raaka-aineiden ja biokaasun ominaisuudet Nurmirehu Lanta (lehmät tai siat) Rejektiliete kierrätetty Kuiva-ainepitoisuus 26 % 5,4 % 7 % Orgaanisen aineen määrä 23,4 % 4,5 % 6 % Biokaasun tuotto [m3 CH4/t TS] 300 172 Metaanin lämpöarvo [MJ/kg] 50 50 50 REDII Lähde (jos ei ENKAT-hanke) Metaanin tiheys [kg/m3] 0,72 0,72 0,72 Tilastokeskus (maakaasu) 28/09/2017 19

28/09/2017 Nurmen viljely Lähde (jos ei ENKAT-hanke) Nurmen saanto 7,40 t TS/ha Typpilannoite 25 kgn/ha Typpilannoite, valmistuksen päästö 3600 g CO2ekv/kgN Säilöntäaine AIV2+ 2,5 l/t_nurmea Säilöntäaine AIV2+, valmistuksen päästö 3073 g CO2ekv/kg oletettu tiheys (veden tiheys) 1 l/kg Torjunta-aine, glyfosaatti 3 l/ha Torjunta-aine, valmistuksen päästö 5371,5 g CO2ekv/kg Pitoisuus glyfosaatille 360 g/l Kalkin tarve 4 t/ha Kalkituksen päästö ( 5v välein) 20,5 g CO2ekv/kg_kalkki Kalkin päästö maaperästä 431 g CO2ekv/kg_kalkki Maaperän N2O päästöt yht 1,06 kgn2o/ha Nurmen keräily 1467 MJ/ha/a Dieselin päästö 94 g CO2ekv/MJ REDII Kuljetukset (5 km matka) Nurmi 3,7 MJ/t_TP Lietelanta 5,1 MJ/t_TP Kuivajae 3,4 MJ/t Rejekti 5,1 MJ/t Biokaasulaitoksen energian kulutus (liikennepa) Jatkuva sähköntarve 101 kw Käyttöaika 8760 h/a Sähkön päästökerroin 175 g CO2/kWh Energiavirasto Lämmön kulutus 190 MJ/t_TP Maakaasun päästö lämmöntuotannossa 69 g CO2/MJ Tilastokeskus, 80 % hyötysuhde Paine-vesiabsorptio 0,3 kwh/m3_metaani Paineistus 0,2 kwh/m3_metaani Metaanihävikki Hävikki 1% tuotetusta metaanista Bonus lannasta -45 gco2/mj_lanta REDII Lannan lämpöarvo 12 MJ/kg _dry JRC, LHV dry slurry 20