HE 122/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 12 a 28 :n sekä opintokeskuslain 23 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia kunnan rahoitusosuuden laskemisen osalta. Markkamäärissä, otka lisätään kunnan rahoitusosuuteen lukion a ammatillisen koulutuksen opiskelioiden koulumatkatuen, ammatillisen lisäkoulutuksen kustannusten sekä ulkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettuen valtionosuuksien vähennysten perusteella, otettaisiin huomioon kustannustason arvioitu muutos. Kunnan rahoitusosuudessa otettaisiin lisäksi huomioon valtion ylläpitämän Pelastusopiston laskennalliset kustannukset. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain säännöksiä perustamishankkeeseen myönnetyn valtionosuuden maksamisesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtionosuus voitaisiin myös vuoden 1997 älkeen maksaa älkirahoituksena seitsemän vuoden aikana hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset ammattikorkeakouluen yksikköhintoen määräämisestä silloin kun yksikköhinnan laskennassa tarvittavia kustannuksia ei uusien tutkintoen osalta vielä ole mahdollista selvittää. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia a valtionosuutta saavista kansanopistoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toiminnan laauus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa toimivan ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, ammattikorkeakoulun, ammatillista peruskoulutusta ärestävän musiikkioppilaitoksen a kansanopiston yksikköhintaa voitaisiin korottaa oppilaitokselle taloudellisesti merkittävistä vuokrista aiheutuvien kustannusten perusteella. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, valtionosuutta saavista kansanopistoista annettua lakia a opintokeskuslakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että vuonna 1998 maksettavaksi tarkoitettu erä vielä maksamatta olevista vanhan menoperusteisen valtionosuusärestelmän mukaisista valtionosuuksista siirretään maksettavaksi vuonna 2001. Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen a on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1998 alusta. 370264
2 HE 122/1997 vp PERUSTELUT 1. Nykytila 1.1. Kunnan rahoitusosuus opetustoimen a kilaston käyttökustannuksiin Opetus- a kulttuuritoimen rahoitusärestelmä uudistettiin vuoden 1997 alusta voimaan tulleella lailla opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (1151/1996). Prosenttiperusteisesta valtionosuudesta yksikköhintoen mukaisiin laskennallisiin kustannuksiin luovuttiin oppilaan kotikunnan maksuosuusärestelmän piirissä aikaisemmin olleen koulutuksen sekä taiteen perusopetuksen, kunnan kirastotoimen a kuntien kulttuuritoiminnan osalta. Valtionosuus mainittuihin toimintoihin määräytyy kuntien osalta vuoden 1997 alusta yksikköhintoen perusteella lasketun valtionosuuden perusteen a kunnan asukasmäärään perustuvan rahoitusosuuden erotuksena. Kunnan rahoitusosuus asukasta kohden on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Kuntayhtymät a yksityisten oppilaitosten ylläpitäät saavat yksikköhintoen mukaisen rahoituksen oppilaan kotikunnan maksuosuusärestelmän piirissä aikaisemmin olleeseen koulutukseen. Erillisistä oppilaan kotikunnan maksuosuuksista on vuoden 1997 alusta luovuttu lukuun ottamatta sairaalassa ärestettävää peruskouluopetusta. Kunnan rahoitusosuus opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin kattaa kaiken aikaisemmin kotikunnan maksuosuusärestelmän piirissä olleen opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen. Kunnan rahoitusosuudessa ei sen siaan ole otettu huomioon Pelastusopistosta annetussa laissa (1165/1994) tarkoitetun Pelastusopiston opiskelioiden kotikuntien maksuosuuksia valtiolle. Mainitun lain 4 :n mukaan Pelastusopistossa ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvan opiskelian kotikunta on velvollinen maksamaan opiskeliasta valtiolle maksuosuuden, oka vastaa opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/1992) ammatillista koulutusta saavasta oppilaasta säädettyä kotikunnan maksuosuutta. Kun opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetusta laista on kumottu oppilaan kotikunnan maksuosuutta koskevat säännökset vuoden 1997 alusta a mainittua maksuosuuksia ei siten opetustoimessa enää lasketa, ei Pelastusopistosta annetun lain viittaussäännöstä opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain kotikunnan maksuosuutta koskeviin säännöksiin voi enää soveltaa. Näin ollen kunnat eivät ole vuoden 1997 alusta velvollisia osallistumaan Pelastusopiston kustannuksiin, vaan säännösten mukaan valtio vastaa Pelastusopiston kustannuksista kokonaisuudessaan. Mainittu Pelastusopistosta annetun lain 4 on ehdotettu vuoden 1997 alusta kumottavaksi hallituksen esityksellä Pelastusopistosta annetun lain 4 :n kumoamisesta (HE 108/1997 vp). Hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) ehdotetaan, että myös Pelastusopistossa annettava ammatillinen peruskoulutus otettaisiin vuodesta 1999 huomioon kunnan rahoitusosuudessa opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin. Kunnan rahoitusosuuteen ulkisen talouden tasapainottamiseksi lisättävää asukaskohtaista markkamäärää ehdotetaan mainitussa hallituksen esityksessä korotettavaksi yhdellä markalla Pelastusopistossa ärestettävästä ammatillisesta peruskoulutuksesta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Kunnan rahoitusosuudessa on myös otettu huomioon ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusärestelmän uudistaminen sekä lukion a ammatillisen koulutuksen opiskelioiden koulumatkatukea koskeva uudistus. Lisäkoulutuksen rahoitus a kuletusten tukeminen siirrettiin pois valtionosuusärestelmästä vuoden 1997 alusta. Kuntien a valtion välisen kustannustenaon ennallaan pysyttämiseksi kunnan rahoitusosuutta on mainittuen uudistusten vuoksi korotettu. Lisäksi kunnan rahoitusosuuden lisäyksenä otetaan vuoden 1997 alusta huomioon vuodesta 1996 toteutetut asukasmääriin perustuvat kuntien valtionosuuksien säästöt opetus- a kulttuuritoimessa. Kaikista edellä mainituista markkamääristä säädetään opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 :n 4 momentissa a ne ovat kiinteämääräisiä. Niihin ei, toisin kuin valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin, tehdä kustannustason muutoksen edellyttämiä tarkistuksia. Kun kunnan valtionosuus opetus- a kirastotoimen kustannuksiin määräytyy yksikköhintoen perusteella lasketun valtionosuuden perusteen a kunnan rahoitusosuuden erotuksena, kasvaa valtion kustannusosuus kustan-
HE 122/1997 vp 3 nustason muutosta vastaavasti niissä toiminnoissa, oiden osalta kunnan rahoitusosuus on määritelty kiinteän markkamäärän perusteella. 1.2. Ammattikorkeakouluen yksikköhintoen laskemisessa käytettävät kustannukset Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 a :n 1 momentin mukaan ammattikorkeakouluen yksikköhinnat opiskeliaa kohden lasketaan oka toinen vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain kustakin tutkinnosta yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Jos tutkintoon ohtavasta koulutuksesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia ei ole mahdollista selvittää, lasketaan yksikköhinta asianomaisen koulutusalan tutkinnoista aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Laki ei sen siaan sisällä säännöksiä siitä, miten yksikköhinnat lasketaan silloin, kun tutkinto on uusi a se kuuluu koulutusalaan, olla ei aikaisemmin ole suoritettu tutkintoa. Tällöin yksikköhinnan laskennassa tarvittavia tutkinnon tai koulutusalan toteutuneita kustannuksia ole vielä olemassa. Tällainen tilanne on syntymässä, kun vapaa-aika a liikunta-alan koulutus käynnistyy ammattikorkeakouluissa. Asianomaisen koulutusalan tutkinnoista aiheutuneiden kokonaiskustannusten soveltaminen määrättäessä uuden tutkinnon yksikköhintaa saattaa myös käytännössä olla epätarkoituksenmukaista, koska tutkintokohtaiset kustannukset a rahoitustarpeet voivat koulutusalan sisällä poiketa merkittävästikin toisistaan. 1.3. Vuokrakustannusten perusteella yksikköhintoihin tehtävä korotus Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 :n 2 momentin, 14 a :n 2 momentin a 16 :n 2 momentin sekä valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain (1218/1993) 12 :n 3 momentin mukaan ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, ammattikorkeakoulun, ammatillista peruskoulutusta ärestävän musiikkioppilaitoksen a kansanopiston yksikköhintoa voidaan korottaa sillä perusteella, että oppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa. Yksikköhinnan korottaminen on siten mahdollista, os yli puolet oppilaitoksen tiloista on vuokratiloa. Opetusministeriö vahvistaa yksikköhinnan korotuksen perusteena olevan vuosivuokran. Korotuksen perusteena käytettäväksi vuokraksi vahvistetaan vuokraan sisältyvä pääomakustannusten osuus. Yksikköhinnan korottaminen vuokrakustannusten perusteella on opetusministeriön harkinnassa. Vuokrakustannusten perusteella yksikköhintoihin tehtävällä korotuksella turvataan pääosin vuokratiloissa toimivien oppilaitosten valtionosuuden kohdentuminen oikeudenmukaisesti. Yksikköhinnan korotuksen perusteena olevien tiloen vuokria ei oteta huomioon laskettaessa niitä kustannuksia, oiden perusteella määrätään käyttökustannusten valtionosuuden perusteena käytettävät yksikköhinnat Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lam 9 :n 2 momentin 9 kohdan mukaan kunnan rahoitusosuudessa opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin otetaan huomioon mainitussa lainkohdassa tarkoitettu perustamishankkeista oppilaitosten ylläpitäille aiheutuvien kustannusten perusteella laskettava markkamäärä. Nämä kunnilta rahoitusosuuden yhteydessä perittävät markkamäärät maksetaan lain 40 :n 1 momentin mukaisesti oppilaitosten ylläpitäille niin sanottuna investointilisänä. Investointilisää ei kuitenkaan lasketa kunnan rahoitusosuuteen eikä makseta ylläpitäälle, os oppilaitoksen ylläpitään yksikköhintaa on edellä selostetulla tavalla korotettu vuokrakustannusten perusteella. Yksikköhinnan korotuksen katsotaan tällöin kattavan ylläpitään pääomakustannukset valtionosuusärestelmässä. Raoitus, onka mukaan yksikköhintaa voidaan korottaa vain, os yli puolet oppilaitoksen tiloista on vuokratiloa, on osoittautunut käytännössä epätarkoituksenmukaiseksi. Oppilaitosten toiminnan kannalta merkittäviä vuokratiloa, otka saattavat laauudeltaan a kustannusvaikutuksiltaan vastata perustamishankkeita, ää erillisen suoraan vuokratiloissa toimiville oppilaitoksille kohdennetun valtionosuuden ulkopuolelle. Eräissä suurissa oppilaitoksissa on isoa vuokratiloa, otka eivät kuitenkaan muodosta pääosaa oppilaitoksen toimitiloista. Mainittu raoitus on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi kehitettäessä ammatillisen koulutuksen a ammattikorkeakouluen oppilaitosverkostoa. Yhdistettäessä oppilaitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi aikaisemmin pääasiassa vuokratiloissa toimineiden oppilaitosten yk-
4 HE 122/1997 vp sikköhinnan korotus on poistunut, os uuden oppilaitoksen tiloista alle puolet on ollut vuokratiloa. Tämä on aiheuttanut oppilaitosten ylläpitäille taloudellisia menetyksiä a vaikeuttanut oppilaitosten yhdistämistä koskevien päätösten tekemistä. Hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi ehdotetaan, että ärestettäessä ammatillista koulutusta tai ammattikorkeakouluopintoa toiminnan laauus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa, koulutuksen ärestäälle määrättyä yksikköhintaa voidaan korottaa opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistaman vuosivuokran perusteella. Vastaavasti voitaisiin korottaa myös kansanopiston a liikunnan koulutuskeskuksen yksikköhintaa. Vuokrat, otka lain voimaan tullessa on hyväksytty yksikköhintoen korotusperusteiksi, säilyisivät ilman eri toimenpiteitä uuden lainsäädännön mukaisina yksikköhintoen korotusperusteina. Enää ei edellytettäisi, että oppilaitoksen ylläpitäänä toimiva koulutuksen ärestää toimii pääasiassa vuokratiloissa. Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan siihen sisältyviä uusia rahoitusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin vuoden 1999 alusta. On ennakoitavissa, että mainittu hallituksen esitys ohtaa siihen, että suunnitteilla olevia oppilaitosten yhdistämisiä pyritään lykkäämään uuden lainsäädännön soveltamisaankohtaan, os aikaisemmin tapahtuva yhdistäminen aiheuttaisi uusille oppilaitoksille taloudellisia menetyksiä yksikköhintoen korotusperusteena käytettyen vuokrien poistumisen perusteella. 1.4. Valtionosuuden maksaminen perustaruishankkeeseen Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 40 :n 5 momentin mukaan perustamishankkeeseen suoritettava valtionosuus maksetaan kunnalle taikka muulle oppilaitoksen tai muun laitoksen ylläpitäälle kuukausittain yhtä suurissa erissä hankkeen arvioituna toteutusaikana. Lain 50 :n 4 momentin mukaan valtionosuus perustamishankkeeseen voidaan vuosina 1993-1997 kuitenkin myöntää ehdolla, että se maksetaan älkirahoituksena hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä. Kukin vuosierä maksetaan tällöin ennen maaliskuun loppua a siihen lisätään maksamauoman valtionosuuden osalle laskettu Suomen Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen korko, oka lasketaan ensimmäisen vuosierän maksupäivästä. Valtionosuushakemuksessa on ilmoitettava, suostuuko hakia valtionosuuden maksamiseen älkirahoituksena. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi ehdotetaan, että mahdollisuudesta maksaa perustamishankkeeseen myönnetty valtionosuus älkirahoituksena seitsemän vuoden aikana hankkeen valmistumista seuraavasta vuodesta lukien säädetään pysyvänä ärestelynä. Mainitun hallituksen esityksen mukaan siihen sisältyviä uusia rahoitusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin vuodesta 1999. Koska voimassa olevan lainsäädännön mukaan älkirahoitusta voidaan soveltaa viimeisen kerran vuonna 1997 myönnettäviin perustamishankkeiden valtionosuuksiin, valtionosuuksia ei voitaisi maksaa älkirahoituksena vuonna 1998 päätettäviin perustamishankkeisiin. Tämä edellyttäisi oko hankkeiden määrän supistamista suunnitellusta tai perustamishankkeisiin varattuen määrärahoen lisäämistä valtion talousarviossa. Lisäksi älkirahoitusärestelmään tulisi epätarkoituksenmukainen vuoden mittainen katkos. 1.5. Maksamattomien valtionosuuksien maksatus Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 49 :n 2 momentin mukaan vuosien 1993 a 1994 alussa maksamatta olleet ennen mainittua vuosia voimassa olleen vanhan menoperusteisen valtionosuusärestelmän mukaiset valtionosuudet, -avut a -avustukset maksetaan älkikäteen vuosina 1994-2000. Menettely koskee kaikkea nykyisin mainitun lain soveltamisalaan kuuluvaa opetus- a kulttuuritointa. Valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 28 :n 2 momentissa a opintokeskuslain (1215/1993) 23 :n 2 momentissa säädetään vastaavasta maksamattomien valtionosuuksien maksamismenettelystä kansanopistoen a opintokeskusten osalta. Maksamattomien valtionosuuksien maksatuksen siirtäminen liittyi ulkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettuihin säästötoimenpiteisiin. Maksamattomista valtionosuuksista, -avuista a -avustuksista on vuonna 1994 maksettu yksi kahdeskymmenesosa a vuosina 1996 a 1997 kumpanakin vuonna yksi
HE 122/1997 vp 5 viidesosa. Edellä mainittuen säännösten mukaan vuosina 1998 a 2000 tulee kumpanakin maksettavaksi yksi viidesosa a vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa. Yhdelle viidesosalle maksamattomien valtionosuuksien kokonaismäärästä lasketaan viiden vuoden aalta kuuden prosentin vuotuinen korko, oka tulisi maksettavaksi vuonna 1998. Vuonna 1998 maksettavaksi tulisi yhteensä 356,5 miloonaa markkaa maksamattornia vanhan menoperusteisen valtionosuusärestelmän mukaisia valtionosuuksia, -apua a -avustuksia sekä korkoa. 2. Ehdotetut muutokset Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 :n 2 momentin 8 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnan rahoitusosuudessa opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin otetaan o vuodesta 1998 lukien huomioon valtion ylläpitämässä Pelastusopistossa ärestettävän ammatillisen peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset. Mainitut kustannukset laskettaisiin kertomalla ammatillista peruskoulutusta Pelastusopistossa saavien opiskelioiden määrä opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 :ssä tarkoitetulla ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoen keskimääräisellä markkamäärällä. Yhteenlasketut kuntien rahoitusosuudet ovat 43 prosenttia mainituista kustannuksista. Ehdotus vastaa ennen vuoden 1997 alkua voimassa olleita säännöksiä siinä suhteessa, että kunnat olisivat velvollisia osallistumaan Pelastusopistossa ärestetyn ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin samalla tavalla kuin ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa ( 48711987) tarkoitettuen ammatillisten oppilaitosten kustannuksiin. Vuonna 1997 Pelastusopiston kustannuksista vastaa poikkeuksellisesti kokonaisuudessaan valtio. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 :n 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset kustannustason huomioon ottamisesta markkamäärissä, otka lisätään kunnan rahoitusosuuteen lukion a ammatillisen koulutuksen opiskelioiden koulumatkatuen, ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen a ulkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettuen valtionosuuden vähennysten perusteella. Mainitut markkamäärät muutettaisiin vuosittain varainhoitovuoden arvioituun kustannustasoon. Näin turvataan, että valtion a kuntien välinen kustannusten ako pysyy ennallaan kustannustason muuttuessa. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 a :n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös ammattikorkeakouluen yksikköhintoen laskemisesta silloin, kun yksikköhinnan laskennassa tarvittavia tutkinto- tai koulutusalakohtaisia toteutuneita kustannuksia ei uusien tutkintoen osalta voida vielä selvittää. Samalla ehdotetaan luovuttavaksi menettelystä, ossa uuden tutkinnon osalta yksikköhinta lasketaan asianomaisen koulutusalan tutkinnoista aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhinnat ehdotetaan tällöin laskettavaksi tutkintoon ohtavan koulutuksen arvioituen kokonaiskustannusten perusteella. Arviossa hyödynnettäisiin vastaavan alan ammatillisen peruskoulutuksen toteutuneita kustannuksia, oita täsmennettäisiin tiedossa olevilla ammattikorkeakouluen a ammatillisen koulutuksen kustannuseroilla. Lain voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan ammattikorkeakouluen yksikköhinnat vuodeksi 1998 laskettaisiin ehdotettua muutosta lukuunottamatta nykyään voimassa olevien säännösten mukaisesti. Yksikköhintoa ei siten laskettaisi uudelleen toteutuneiden kustannusten mukaan vuodeksi 1998. Ammattikorkeakouluen yksikköhinnat laskettaisiin, kuten muussakin koulutuksessa, seuraavan kerran toteutuneiden kustannusten mukaisesti vuodeksi 1999. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 :n 2 momenttia, 14 a :n 2 momenttia a 16 :n 2 momenttia sekä valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 12 :n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, ammattikorkeakoulun, ammatillista peruskoulutusta ärestävän musiikkioppilaitoksen a kansanopiston yksikköhintaa voidaan korottaa oppilaitoksen toimitiloen vuokrakustannusten perusteella, os oppilaitos toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa. Yksikköhinnan korottamisen edellytyksenä ei siten enää olisi, että toiminnan tulee pääasiassa tapahtua vuokratiloissa. Opetusministeriö vahvistaisi, kuten nykyäänkin, valtionosuuden laskennassa yksikköhinnan korotusperusteena käytettävän vuokran. Yksikköhinnan korottaminen olisi opetusministeriön harkinnassa. Esitys vastaa tältä osin hallituksen esitykseen kou-
6 HE 122/1997 vp lutusta koskevaksi lainsäädännöksi sisältyviä säännöksiä ammatillisen koulutuksen, arnrnattikorkeakouluen, kansanopistoen a liikunnan koulutuskeskusten yksikköhintoen laskemisesta. Yksikköhintaan erillisten vuokrien perusteella tehtävä korotus on vaihtoehto perustarnishankkeeseen rnyönnettävälle valtionosuudelle. Tämän vuoksi yksikköhinnan korottaminen tulee kysymykseen vain raoitetusti a sellaisten vuokratiloen perusteella, otka laauudeltaan ovat verrattavissa tiloihin, oihin voitaisiin myöntää perustarnishankkeen valtionosuutta. Lisäksi vuokraushankkeen tulisi tarpeellisuudeltaan a kiireellisyydeltään olla verrattavissa asianornaisena vuonna valtionosuuden turvin toteutettaviin perustarnishankkeisiin. Tarkoituksena on, että erillisten vuokrien perusteella tehdyt yksikköhintoen korotukset säilyvät ammatillisten oppilaitosten a ammattikorkeakouluen ylläpitoärestelmään tehtävistä muutoksista, kuten oppilaitosten yhdistämisestä, riippumatta, os edellä mainitut kriteerit täyttyvät. Samoin edellytyksin on vuoden 1998 alusta tarkoitus korottaa niiden ammatillisten oppilaitosten a ammattikorkeakouluen yksikköhintoa, otka ovat oppilaitoksia yhdistettäessä aikaisemmin menettäneet vuokriin perustuvan yksikköhintoen korotuksen sen vuoksi, että uusi oppilaitos ei enää toimi pääasiassa vuokratiloissa. Muutettaessa yksikköhintoen laskemista koskevia säännöksiä edellä selostetulla tavalla, tulee myös opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 :n 2 momentin 9 kohtaa a 40 :n 1 momenttia muuttaa siltä osin kuin ne koskevat perustarnishankkeista ylläpitäälle aiheutuvien kustannusten ottamista huomioon kunnan rahoitusosuudessa a oppilaitoksen ylläpitäälle rnaksettavassa valtionosuudessa. Samalla mainitun lain 9 :n 2 momenttiin lisätään säännösten selkeyttämiseksi uusi JO kohta, ossa ammattikorkeakouluen perustarnishankkeista y lläpitäille aiheutuvien kustannusten ottaminen huomioon kunnan rahoitusosuudessa erotetaan 9 :n 2 rnornentin 9 kohdasta omaksi kohdakseen. Yksikköhintoen korotusperusteena käytettävät vuokrat ehdotetaan kaikilta osin vähennettäviksi rnarkkarnääristä, oiden perusteella investointilisät maksetaan oppilaitosten ylläpitäille tai oiden perusteella ne lasketaan rnäärättäessä kunnan rahoitusosuutta opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin. Näin estetään ensinnäkin investointilisien kertauturninen kunnan rahoitusosuudessa. Toisaalta ylläpitäille maksettaisiin nykyisestä poiketen investointilisää omista toimitiloista myös silloin, kun osalle toimitiloista on vahvistettu yksikköhintoen korotusperusteena käytettävä vuokra. Ehdotetuna muutoksella omista toimitiloista a vuokratiloista saatavat pääomakorvaukset voidaan nykyistä paremmin sovittaa toisiinsa. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 40 :ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti, onka mukaan perustarnishankkeen valtionosuus voidaan valtionosuuden saaan suostumuksella maksaa älkirahoituksella myös vuoden 1997 älkeen. Mainitun pykälän rakentarnisaikaista rahoitusta koskevaan 5 rnornenttiin ehdotetaan tehtäväksi uuden 6 rnornentin edellyttämät tekniset muutokset. Mahdollisuus maksaa valtionosuus älkirahoituksella ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi rnenettelyksi. Jälkirahoitus säilyisi sisällöltään sellaisena kuin se on voimassa olevassa lainsäädännössä a hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Jälkirahoitus maksettaisiin siten seitsemän vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä a maksamattornalle valtionosuudelle maksettaisiin Suomen Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen korko. Opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 49 :n 2 momenttia, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 28 :n 2 momenttiaa opintokeskuslain 23 :n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Ne vuosia 1993 a 1994 edeltävältä aalta vielä maksamatta olevat vanhan rnenoperusteisen valtionosuusärestelmän mukaiset valtionosuudet, -avut a avustukset sekä niihin liittyvät korot, otka tulisivat maksettaviksi vuonna 1998, ehdotetaan maksettaviksi vuonna 2001. Menettely on osa toimenpiteistä, oilla pyritään tasapainottamaan ulkista taloutta. 3. Esityksen vaikutukset 3.1. Taloudelliset vaikutukset Vanhoen valtionosuuksien, -apuen a -avustusten vuoden 1998 maksuerän siirtäminen maksettavaksi vuonna 2001 rnyöhentää yhteensä 356,5 miloonan markan suuruisen valtion menon maksamista. Kuntien sekä muiden oppilaitosten a muiden opetus- a kulttuuritoimen rahoitusärestelmän kautta
HE 122/1997 vp 7 rahoitettavien laitosten ylläpitäien tulot vuonna 1998 vastaavasti vähenevät mainitulla markkamäärällä. Kustannustason arvioidun muutoksen ottaminen huomioon markkamäärissä, otka lisätään kunnan rahoitusosuuteen lukion a ammatillisen koulutuksen opiskelioiden kuletusedun, ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen a ulkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettuen valtionosuuden vähennysten perusteella, lisää kuntien rahoitusosuuksia opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin vuonna 1998 noin 90 miloonalla markalla. Ehdotus pitää valtion a kuntien välisen kustannusten aon ennallaan kustannustason muuttuessa. Pelastusopiston laskennallisten kustannusten ottaminen huomioon kunnan rahoitusosuudessa opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin lisää mainittua rahoitusosuuksia vuodesta 1998 lukien yhteensä noin 4,3 miloonalla markalla vuodessa. Mainittu markkamäärä on laskettu vuoden 1997 arvioidun vuosiopiskeliamäärän (290 opiskeliaa) sekä ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoen vuoden 1997 keskimääräisen markkamäärän (34 746 markkaa) perusteella. Rahoitusosuuden lisäys on 43 prosenttia opiskeliamäärän a mainitun keskimääräisen markkamäärän tulosta. Rahoitusosuuden lisäys vastaa Pelastusopiston opiskelioiden kotikuntien valtiolle maksamia kotikunnan maksuosuuksia ennen vuotta 1997. Vuonna 1997 valtio vastaa Pelastusopiston kustannuksista kokonaisuudessaan. Ehdotuksella, onka mukaan ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakouluen a kansanopistoen yksikköhintoa voidaan nykyistä useammissa tapauksissa korottaa suurten vuokrakustannusten perusteella, ei olisi välittömiä vaikutuksia valtiontalouteen eikä valtion a kuntien väliseen kustannusten akoon. Yksikköhintoen korotusperusteena käytettävät vuokrat vähennetään yksikköhintoa laskettaessa käytettävistä kustannuspohista. Vuokrakustannukset otettaisiin muussa tapauksessa huomioon mainituissa kustannuspohissa. Esitys kohdistaisi valtionosuudet taloudellisesti merkittävien vuokrien osalta oppilaitosten eri ylläpitäille nykyistä oikeudenmukaisemmin. Ehdotus mahdollisuudesta maksaa perustamishankkeeseen myönnetty valtionosuus älkirahoituksena myös vuoden 1997 älkeen mahdollistaa perustamishankkeiden valtionrahoituksen suunnitellussa laauudessa lisäämättä hankkeisiin valtion talousarviossa varattavia määrärahoa. 3.2. Organisaatio- a henkilöstövaikutukset Esityksen mukaan opetusministeriö huolehtii kunnan rahoitusosuuksien laskemisesta a perimisestä myös Pelastusopiston osalta osana opetus- a kulttuuritoimen rahoitusärestelmää. Sisäasiainministeriö ei enää peri maksuosuuksia Pelastusopiston opiskelioiden kotikunnilta. Uudistus ei lisää merkittävästi opetusministeriön tai opetushallituksen tehtäviä eikä edellytä lisähenkilöstöä mainituissa virastoissa. Pelastusopiston tulee ehdotetussa ärestelmässä toimittaa kunnan rahoitusosuuden laskemiseksi tarvittavat opiskeliamäärätiedot opetusministeriölle. Ehdotus, onka mukaan yksikköhintaa voidaan nykyistä laaemmin korottaa vuokratiloista aiheutuvien kustannusten perusteella, lisää ossakin määrin opetusministeriölle tehtäviä yksikköhintoen korotushakemuksia. Tästä aiheutuva lisätyö ei kuitenkaan edellytä henkilöstön määrän lisäämistä opetusministeriössä. 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä. Esitys on valmisteltu yhteistyössä sisäasianministeriön a valtionvarainministeriön kanssa siltä osin kuin se koskee kuntien rahoitusosuuksia Pelastusopiston käyttökustannuksiin. 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoa Esitys liittyy eduskunnalle erikseen annettuun hallituksen esitykseen laiksi Pelastusopistosta annetun lain 4 :n kumoamisesta. Siinä mainittu 4 ehdotetaan kumottavaksi taannehtivasti vuoden 1997 alusta. Esityksessä opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 :ään, 14 a :n 1 momenttiin, 40 :n 1 momenttiin a 49 :n 2 momenttiin ehdotetut muutokset edellyttävät, että eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi tehdään vastaavat muutokset.
8 HE 122/1997 vp 6. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset 1. Laki opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (705/1992) 9 :n 2 momentin 8 a 9 kohta sekä 4 momentti, 14 :n 2 momentti, 14 a :n 1 a 2 momentti, 16 :n 2 momentti, 40 :n 1 a 5 momentti sekä 49 :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 9 :n 2 momentin 8 a 9 kohta sekä 14 a :n 1 momentti laissa 115111996, 9 :n 4 momentti viimeksi mainitussa laissa a laissa 385/1997, 14 :n 2 momentti a 16 :n 2 momentti laissa 71811993, 14 a :n 2 momentti laissa 261/1995, 40 :n 1 momentti mainitussa laissa 385/1997 sekä 5 momentti laissa 144811995 a 49 :n 2 momentti laissa 1445/1994, sekä lisätään 9 :n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1151/1996, uusi 10 kohta sekä 40 :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 1448/1995, 1151/1996 a 385/1997, uusi 6 momentti seuraavasti: 9 Kunnan rahoitusosuus opetustoimen a kiraston käyttökustannuksiin Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki 8 :n 1-6 a 8 kohdassa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen a näin saatuun markkamäärään lisätään: 8) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista a valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista annetussa laissa (760/1990) tarkoitetuissa aikuiskoulutuskeskuksissa a valtakunnallisissa erikoisoppilaitoksissa, saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (545/1993) tarkoitetussa saamelaisalueen koulutuskeskuksessa a Pelastusopistosta annetussa laissa (1165/1994) tarkoitetussa Pelastusopistossa ärestettävää ammatillista peruskoulutusta varten 10 :ssä tarkoitetun ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat markkamäärät; 9) perustamishankkeista aiheutuvien kustannusten vuoksi kymmenen prosenttia markkamäärästä, oka saadaan, kun ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelioiden määrät sekä musiikkioppilaitoksissa, kansanopistoissa a valtakunnallisissa liikunnan koulutuskeskuksissa ammatillista peruskoulutusta sekä kansanopistoissa peruskouluo1?etusta a lukiokoulutusta saavien opiskelijoiden määrät yhteenlaskettuina kerrotaan 10 :n noalla vahvistetulla ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoen keskimääräisellä markkamäärällä a näin saadusta markkamäärästä vähennetään 14 :n 2 momentissa a 16 :n 2 momentissa sekä valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain (1218/1993) 12 :n 3 momentissa tarkoitettuen valtionosuuden laskentaperusteeksi oppilaitosten ylläpitäille vahvistettuen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet; sekä 10) perustamishankkeista aiheutuvien kus-
HE 122/1997 vp 9 tannusten vuoksi kymmenen prosenttia markkamäärästä, oka saadaan, kun ammattikorkeakouluen opiskelioiden kokonaismäärä kerrotaan 10 :n noalla vahvistetulla ammattikorkeakouluen yksikköhintoen keskimääräisellä markkamäärällä a näin saadusta markkamäärästä vähennetään 14 a :n 2 momentissa tarkoitettuen valtionosuuden laskentaperusteeksi oppilaitosten ylläpitäille vahvistettuen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet. Kunnan asukasta kohden laskettuon rahoitusosuuteen lisätään vuosittain: 1) markkamäärä, oka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet a varainhoitovuoden arvioituon kustannustasoon muutetut yhteenlasketut oppilaiden kotikuntien maksuosuudet lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten a ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten oppilaiden kulettamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin aetaan maan asukasmäärällä; 2) markkamäärä, oka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet a varainhoitovuoden arvioituon kustannustasoon muutetut yhteenlasketut oppilaiden kotikuntien maksuosuudet atkoiinoina ärestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksiin aetaan maan asukasmäärällä; sekä 3) ulkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettuen valtionosuuksien vähennysten perusteella 613 markkaa vuonna 1998 a tämän älkeen markkamäärä, oka saadaan, kun mainittu markkamäärä muutetaan varainhoitovuoden arvioituon kustannustasoon. 14 Ammatillisen oppilaitoksen a ammatillisen erityisoppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen Jos oppilaitos toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla asianomaisen ministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen oppilasmäärällä. Tässä momentissa tarkoitettua vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettu- a valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. 14 a Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan laskeminen Ammattikorkeakouluen yksikköhinnat opiskeliaa kohden lasketaan oka toinen vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain siten, että kuhunkin tutkintoon ohtavasta koulutuksesta kunnallisissa, yksityisissä a valtion ammattikorkeakouluissa yksikköhintoen määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset aetaan tutkintoa suorittavien opiskelioiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhintoa voidaan porrastaa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ottamalla huomioon tutkintoon ohtavien koulutusohelmien a muiden opetusärestelyen kustannuksissa olevat olennaiset erot. Jos tutkintoon ohtavasta koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ei ole mahdollista selvittää, määrätään yksikköhinta asianomaiseen tutkintoon ohtavan koulutuksen arvioituen kokonaiskustannusten perusteella. Ammatillisten erikoistumisopintoen yksikköhintana opiskeliaa kohden käytetään ammattikorkeakoulua varten 10 :n noalla vahvistettua yksikköhintoen keskimääräistä markkamäärää. Yksikköhinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat kerrottuina opiskeliamäärillä yhteenlaskettuina vastaavat mainittua kokonaiskustannuksia. Jos ammattikorkeakoulu toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla asianomaisen ministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosi vuokra ammattikorkeakoulun opiskelioiden määrällä. Tässä momentissa tarkoitettua vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. 16 Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen Jos ammatillista peruskoulutusta ärestävä 370264
10 HE 122/1997 vp musiikkioppilaitos toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla asianomaisen ministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla ammatillisen peruskoulutuksen opetustuntien määrällä. Tässä momentissa tarkoitettua vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua kustannuksia. 40 Valtionosuuden maksaminen Valtionapuviranomainen maksaa 39 :n 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin kunnalle tai muulle laitoksen ylläpitäälle siten kuin kuntien valtionosuuslain 17 :n 1 momentissa säädetään. Edellä 39 :n 2 momentissa tarkoitettuen tarkistusten mukaiset markkamäärät maksetaan ylläpitäälle tai peritään valtiolle varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen a ammatillista koulutusta Järestävän musiikkioppilaitoksen ylläpitäälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella 43 prosenttia markkamäärästä, oka saadaan, kun ylläpitään oppilasmäärän a ammatillisille oppilaitoksille a ammatillisille erityisoppilaitoksille 10 :n noalla vahvistetun yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän tulosta aettuna kymmenellä vähennetään 14 :n 2 momentin a 16 :n 2 momentin noalla oppilaitoksen ylläpitäälle valtionosuuden laskentaperusteiksi vahvistettuen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet. Ammattikorkeakoulun ylläpitäälle maksettavaan rahoitukseen lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskeliamäärän, ammattikorkeakouluille 10 :n noalla vahvistetun yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän a ammattikorkeakoululle 14 a :n 2 momentin noalla valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun vuosivuokran perusteella. Perustamishankkeeseen myönnetty valtionosuus maksetaan, ollei valtionapuviranomainen 6 momentin noalla toisin päätä, kunnalle tai muulle 3 :ssä mainitussa laissa tarkoitetun laitoksen ylläpitäälle kuukausittain yhtä suurissa erissä hankkeen arvioituna toteutusaikana. Ensimmäinen erä maksetaan hankkeen aloitusta koskevan ilmoituksen saapumista seuraavan kuukauden aikana. Jos hanke on aloitettu 32 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ennen kuin valtionosuuden myöntämistä koskeva päätös on tehty, ensimmäinen erä maksetaan myöntämispäätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana. Perustamishankkeeseen myönnetty valtionosuus voidaan maksaa myös hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä. Kukin vuosierä maksetaan tällöin ennen maaliskuun loppua a siihen lisätään maksamauoman valtionosuuden osalle laskettu Suomen Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen korko, oka lasketaan ensimmäisen vuosierän maksupäivästä. Valtionosuuden hakian on ilmoitettava, suostuuko se valtionosuuden maksamiseen tässä momentissa tarkoitetulla tavalla. 49 Käyttökustannukset Vuoden 1994 alussa maksamatta olleet ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten erikoisoppilaitosten a peruskoulua vastaavaksi ärestetyn yksityisen koulun valtionavut a -avustukset sekä vuoden 1993 alussa maksamatta olleet muut tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet maksetaan siten kuin tässä momentissa säädetään. Alle 10 000 markan suuruista valtionosuutta, -apua tai -avustusta ei makseta. Maksettava markkamäärä lasketaan siten, että ennalta vahvistettuen perusteiden mukaisesti haetun valtionosuuden, -avun tai -avustuksen a maksettuen ennakoiden a osasuoritusten erotuksesta vähennetään 5 prosenttia. Näin lasketusta markkamäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996, 1997, 2000 a 2001 vuosittain yksi viidesosa sekä vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa. Muissa kuin ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa a peruskoulua vastaavaksi ärestetyssä yksityisessä koulussa yhdelle viidesosalle mainitusta markkamäärästä lasketaan viiden vuoden aalta kuuden pro-
HE 122/1997 vp 11 sentin vuotuinen korko, oka maksetaan vuoden 2001 erän yhteydessä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Sen estämättä, mitä tämän lain 14 a :n 1 momentissa säädetään ammattikorkeakouluen yksikköhintoen laskemisesta, yksikköhinnat lasketaan seuraavan kerran toteutuneiden kokonaiskustannusten perusteella vuodeksi 1999. Kustannuksiin laskettaessa yksikköhintoa vuodeksi 1998 sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai ammatillista peruskoulutusta ärestävän musiikkioppilaitoksen yksikköhintaa on tämän lain voimaan tullessa korotettu vuokrien perusteella, pidetään valtionosuuden laskentaperusteeksi oppilaitoksen ylläpitäälle vahvistettuna vuosivuokrana yksikköhintoa korotettaessa edelleen tämän lain voimaan tullessa sovellettua opetusministeriön oppilaitoksen ylläpitäälle valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistamaa vuosivuokraa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 2. Laki valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 12 a 28 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtionosuutta saavista kansanopistoista 17 päivänä oulukuuta 1993 annetun lain (1218/1993) 12 :n 3 momentti a 28 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 28 :n 2 momentti laissa 1446/1994, seuraavasti: 12 Yksikköhinta Jos kansanopisto toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla asianomaisen ministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra opiston 11 :ssä tarkoitettuen opiskeliaviikkoen määrällä. 28 Rahoitusta koskevat siirtymäsäännökset Tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet maksetaan siten, että niiden kokonaismäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996, 1997, 2000 a 2001 vuosittain yksi viidesosa a vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Jos kansanopiston yksikköhintaa on tämän lain voimaan tullessa korotettu vuokrien perusteella, pidetään valtionosuuden laskentaperusteeksi opiston ylläpitäälle vahvistettuna vuosivuokrana yksikköhintoa korotettaessa edelleen tämän lain voimaan tullessa sovellettua opetusministeriön opiston ylläpitäälle valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistamaa vuosivuokraa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12 HE 12211997 vp 3. Laki opintokeskuslain 23 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänäoulukuuta 1993 annetun opintokeskuslain (121511993) 23 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1447/1994, seuraavasti: 23 Tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet maksetaan siten, että niiden kokonaismäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996, 1997, 2000 a 2001 vuosittain yksi viidesosa a vuonna 1999 kolme kahdeskym- menesosaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTII AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
HE 122/1997 vp 13 Liite 1. Laki opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- a kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (70511992) 9 :n 2 momentin 8 a 9 kohta sekä 4 momentti, 14 :n 2 momentti, 14 a :n 1 a 2 momentti, 16 :n 2 momentti, 40 :n 1 a 5 momentti sekä 49 :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 9 :n 2 momentin 8 a 9 kohta sekä 14 a :n 1 momentti laissa 115111996, 9 :n 4 momentti viimeksi mainitussa laissa a laissa 38511997, 14 :n 2 momentti a 16 :n 2 momentti laissa 71811993, 14 a :n 2 momentti laissa 26111995, 40 :n 1 momentti mainitussa laissa 38511997 sekä 5 momentti laissa 144811995 a 49 :n 2 momentti laissa 144511994, sekä lisätään 9 :n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 115111996, uusi 10 kohta sekä 40 :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 144811995, 1151/1996 a 385/1997, uusi 6 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 9 Kunnan rahoitusosuus opetustoimen a kifaston käyttökustannuksiin Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki 8 :n 1-6 a 8 kohdassa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen a näin saatuun markkamäärään lisätään: 8) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ann~tussa laissa (760/90) tarkoitetuissa aikuiskoulutuskeskuksissa a saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ärestettävää ammatillista peruskoulutusta varten 10 :ssä tarkoitetun ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat markkamäärät; Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki 8 :n 1-6 a 8 kohdassa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen a näin saatuun markkamäärään lisätään: 8) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista a valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista annetussa laissa (76011990) tarkoitetuissa aikuiskoulutuskeskuksissa a valtakunnallisissa erikoisoppilaitoksissa, saarnelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa ( 54511993) tarkoitetussa saamelaisalueen koulutuskeskuksessa a Pelastusopistosta annetussa laissa ( 116511994) tarkoitetussa Pelastusopistossa ärestettävää ammatillista peruskoulutusta varten 10 :ssä tarkoitetun ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat markkamäärät;
14 HE 122/1997 vp Voimassa oleva laki 9) perustaruishankkeista aiheutuvien kustannusten vuoksi kymmenen prosenttia ammatillisia oppilaitoksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia, ammattikorkeakoulua, musiikkioppilaitosten, kansanopistoen a valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ammatillista peruskoulutusta sekä kansanopistoen peruskouluopetusta a lukiokoulutusta varten oppilaitosten ylläpitäille oppilasmäärien a 10 :n noalla vahvistettuen yksikköhintoen keskimääräisten markkamäärien perusteella lasketuista markkamääristä, ollei oppilaitoksen ylläpitään yksikköhintaa ole 14 :n 2 momentin, 14 a :n 2 momentin tai 16 :n 2 momentin noalla korotettu vuokrista aiheutuvien kustannusten perusteella. Kunnan rahoitusosuuteen lisätään vuosittain: 1) markkamäärä, oka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet oppilaiden kotikuntien maksuosuudet lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten a ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten oppilaiden kulettamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin aetaan maan asukas määrällä; 2) markkamäärä, oka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet yhteenlasketut kotikuntien maksuosuudet atko Iinoina ärestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksiin aetaan maan asukasmäärällä; sekä Ehdotus 9) perustaruishankkeista aiheutuvien kustannusten vuoksi kymmenen prosenttia markkamäärästä, oka saadaan, kun ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelioiden määrät sekä musiikkioppilaitoksissa, kansanopistoissa a valtakunnallisissa liikunnan koulutuskeskuksissa ammatillista peruskoulutusta sekä kansanopistoissa peruskouluopetusta a lukiokoulutusta saavien opiskelioiden määrät yhteenlaskettuina kerrotaan JO :n noalla vahvistetulla ammatillisten oppilaitosten a ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoen keskimääräisellä markkamäärällä a näin saadusta markkamäärästä vähennetään 14 :n 2 momentissa a 16 :n 2 momentissa sekä valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain (1218/1993) 12 :n 3 momentissa tarkoitettuen valtionosuuden laskentaperusteeksi oppilaitosten ylläpitäille vahvistettuen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet; sekä 10) perustamishankkeista aiheutuvien kustannusten vuoksi kymmenen prosenttia markkamäärästä, oka saadaan, kun ammattikorkeakouluen opiskelioiden kokonaismäärä kerrotaan JO :n noalla vahvistetulla ammattikorkeakouluen yksikköhintoen keskimääräisellä markkamäärällä a näin saadusta markkamäärästävähennetään 14 a :n 2 momentissa tarkoitettuen valtionosuuden laskentaperusteeksi oppilaitosten ylläpitäille vahvistettuen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet. Kunnan asukasta kohden laskettuun rahoitusosuuteen lisätään vuosittain: 1) markkamäärä, oka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet a varainhoitovuoden arvioituun kustannustasoon muutetut yhteenlasketut oppilaiden kotikuntien maksuosuudet lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten a ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten oppilaiden kulettamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin aetaan maan asukasmäärällä; 2) markkamäärä, oka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet a varainhoitovuoden arvioituun kustannustasoon muutetut yhteenlasketut oppilaiden kotikuntien maksuosuudet atkoliuoina ärestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen kus-
HE 122/1997 vp 15 Voimassa oleva laki 3) ulkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettuen valtionosuuksien vähennysten perusteella vuonna 1997 502 markkaa a vuodesta 1998 alkaen 596 markkaa kunnan asukasta kohden. Ehdotus tannuksiin aetaan maan asukasmäärällä; sekä 3) ulkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettuen valtionosuuksien vähennysten perusteella 613 markkaa vuonna 1998 a tämän älkeen markkamäärä, oka saadaan, kun mainittu markkamäärä muutetaan varainhoitovuoden arv ioituun kustannustasoon 14 Ammatillisen oppilaitoksen a ammatillisen erityisoppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen Jos oppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen oppilasmäärällä. Tässä momentissa tarkoitettuen tiloen vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. Jos oppilaitos toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla asianomaisen ministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen oppilasmäärällä. Tässä momentissa tarkoitettua vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. 14 a Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan laskeminen. Ammattikorkeakouluen yksikköhinnat opiskeliaa kohden lasketaan oka toinen vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain siten, että kuhunkin tutkintoon ohtavasta koulutuksesta kunnallisissa, yksityisissä a valtion ammattikorkeakouluissa yksikköhintoen määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset aetaan tutkintoa suorittavien opiskelioiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhintoa voidaan porrastaa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ottamalla huomioon tutkintoon ohtavien koulutusohelmien a muiden opetusärestelyen kustannuksissa olevat olennaiset erot. Jos tutkintoon ohtavasta koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ei ole mahdollista selvittää, lasketaan yksikköhinta asianomaisen koulutusalan tutkinnoista aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Ammatillisten erikoistumisopintoen yksikköhintana opiskeliaa 14 a Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan laskeminen Ammattikorkeakouluen yksikköhinnat opiskeliaa kohden lasketaan oka toinen vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain siten, että kuhunkin tutkintoon ohtavasta koulutuksesta kunnallisissa, yksityisissä a valtion ammattikorkeakouluissa yksikköhintoen määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset aetaan tutkintoa suorittavien opiskelioiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhintoa voidaan porrastaa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ottamalla huomioon tutkintoon ohtavien koulutusohelmien a muiden opetusärestelyen kustannuksissa olevat olennaiset erot. Jos tutkintoon ohtavasta koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ei ole mahdollista selvittää, määrätään yksikköhinta asianomaiseen tutkintoon ohtavan koulutuksen arvioituen kokonaiskustannusten perusteella. Ammatillisten erikoistumisopintoen yksikköhintana opiskeliaa
16 HE 122/1997 vp Voimassa oleva laki kohden käytetään ammattikorkeakoulua varten 10 :n noalla vahvistettua yksikköhintoen keskimääräistä markkamäärää. Yksikköhinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat kerrottuina opiskeliamäärillä yhteenlaskettuina vastaavat mainittua kokonaiskustannuksia. Jos ammattikorkeakoulu toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintoa voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra ammattikorkeakoulun opiskelioiden määrällä. Tässä momentissa tarkoitettua vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua laskennallisia kokonaiskustannuksia. Ehdotus kohden käytetään ammattikorkeakoulua varten 10 :n noalla vahvistettua yksikköhintoen keskimääräistä markkamäärää. Yksikköhinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat kerrottuina opiskeliamäärinä yhteenlaskettuina vastaavat mainittua kokonaiskustannuksia. Jos ammattikorkeakoulu toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla asianomaisen ministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra ammattikorkeakoulun opiskelioiden määrällä. Tässä momentissa tarkoitettua vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. 16 Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen Jos ammatillista koulutusta ärestävä musiikkioppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla ammatillisen koulutuksen opetustuntien määrällä. Tässä momentissa tarkoitettuen tiloen vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua kustannuksia. Jos ammatillista peruskoulutusta ärestävä musiikkioppilaitos toiminnan laauus huomioon ottaen toimii olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan korottaa markkamäärällä, oka lasketaan akamalla asianomaisen ministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla ammatillisen peruskoulutuksen opetustuntien määrällä. Tässä momentissa tarkoitettua vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua kustannuksia. 40 Valtionosuuden maksaminen Valtionapuviranomainen maksaa 39 :n 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin kunnalle tai muulle laitoksen ylläpitäälle siten kuin kuntien valtionosuuslain 17 :n 1 momentissa säädetään. Edellä 39 :n 2 momentissa tarkoitettuen tarkistusten mukaiset markkamäärät maksetaan ylläpitäälle tai peritään valtiolle varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun 40 Valtionosuuden maksaminen Valtionapuviranomainen maksaa 39 :n 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin kunnalle tai muulle laitoksen ylläpitäälle siten kuin kuntien valtionosuuslain 17 :n 1 momentissa säädetään. Edellä 39 :n 2 momentissa tarkoitettuen tarkistusten mukaiset markkamäärät maksetaan ylläpitäälle tai peritään valtiolle varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun
HE 122/1997 vp 17 Voimassa oleva laki mennessä. Ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen a ammatillista koulutusta ärestävän musiikkioppilaitoksen ylläpitäälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella markkamäärä, oka on 4,3 prosenttia ylläpitään oppilasmäärän sekä ammatillisille oppilaitoksille a ammatillisille erityisoppilaitoksille 10 :n noalla vahvistetun yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän tulosta. Ammattikorkeakoulun ylläpitäälle maksettavaan rahoitukseen lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti opiskeliamäärän a ammattikorkeakouluille 10 :n noalla vahvistetun yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän perusteella. Perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella laskettua markkamäärää ei kuitenkaan makseta, os ylläpitään yksikköhintaa on korotettu 14 :n 2 momentin, 14 a :n 2 momentin tai 16 :n 2 momentin noalla Perustamishankkeeseen suoritettava valtionosuus maksetaan, ollei erikseen toisin säädetä, kunnalle tai muulle 3 :ssä mainitussa laissa tarkoitetun laitoksen ylläpitäälle kuukausittain yhtä suurissa erissä hankkeen arvioituna toteutusaikana. Ensimmäinen erä suoritetaan hankkeen aloitusta koskevan ilmoituksen saapumista seuraavan kuukauden aikana. Jos hanke on aloitettu 32 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ennen kuin valtionosuuden myöntämistä koskeva päätös on tehty, ensimmäinen erä suoritetaan myöntämispäätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana. Ehdotus mennessä. Ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen a ammatillista koulutusta ärestävän musiikkioppilaitoksen ylläpitäälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella 43 prosenttia markkamäärästä, oka saadaan, kun ylläpitään oppilasmäärän a ammatillisille oppilaitoksille a ammatillisille erityisoppilaitoksille JO :n noalla vahvistetun yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän tulosta aettuna kymmenellä vähennetään 14 :n 2 momentin a 16 :n 2 momentin noalla oppilaitoksen ylläpitäälle valtionosuuden laskentaperusteiksi vahvistettuen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet. Ammattikorkeakoulun ylläpitäälle maksettavaan rahoitukseen lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskeliamäärän, ammattikorkeakouluille 10 :n noalla vahvistetun yksikköhintoen keskimääräisen markkamäärän a ammattikorkeakoululle 14 a :n 2 momentin noalla valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun vuosivuokran perusteella Perustamishankkeeseen myönnetty valtionosuus maksetaan, ollei valtionapuv iranomainen 6 momentin noalla toisin päätä, kunnalle tai muulle 3 :ssä mainitussa laissa tarkoitetun laitoksen ylläpitäälle kuukausittain yhtä suurissa erissä hankkeen arvioituna toteutusaikana. Ensimmäinen erä maksetaan hankkeen aloitusta koskevan ilmoituksen saapumista seuraavan kuukauden aikana. Jos hanke on aloitettu 32 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ennen kuin valtionosuuden myöntämistä koskeva päätös on tehty, ensimmäinen erä maksetaan myöntämispäätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana. Perustamishankkeeseen myönnetty valtionosuus voidaan maksaa myös hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä Kukin vuosierä maksetaan tällöin ennen maaliskuun loppua a siihen lisätään maksamatloman valtionosuuden osalle laskettu Suomen Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen korko, oka lasketaan ensimmäisen vuosierän maksupäivästä Valtionosuuden hakian on ilmoitettava, suostuuko se valtionosuuden maksamiseen tässä momentissa tarkoitetulla tavalla 370264
18 HE 122/1997 vp Voimassa oleva laki Ehdotus 49 Käyttökustannukset Vuoden 1994 alussa maksamatta olleet ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten erikoisoppilaitosten a peruskoulua vastaavaksi ärestetyn yksityisen koulun valtionavut a -avustukset sekä vuoden 1993 alussa maksamatta olleet muut tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet maksetaan vuosina 1994-2000 siten kuin tässä momentissa säädetään. Alle 10 000 markan suuruista valtionosuutta, -apua tai -avustusta ei makseta. Maksettava markkamäärä lasketaan siten, että ennalta vahvistettuen perusteiden mukaisesti haetun valtionosuuden, -avun tai -avustuksen a maksettuen ennakoiden a osasuoritusten erotuksesta vähennetään 5 prosenttia. Näin lasketusta markkamäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996-1998 a 2000 vuosittain yksi viidesosa sekä vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa. Muissa kuin ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa a peruskoulua vastaavaksi ärestetyssä yksityisessä koulussa yhdelle viidesosalle mainitusta markkamäärästä lasketaan viiden vuoden aalta kuuden prosentin vuotuinen korko, oka maksetaan vuoden 1998 erän yhteydessä. Vuoden 1994 alussa maksamatta olleet ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten erikoisoppilaitosten a peruskoulua vastaavaksi ärestetyn yksityisen koulun valtionavut a -avustukset sekä vuoden 1993 alussa maksamatta olleet muut tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet maksetaan siten kuin tässä momentissa säädetään. Alle 10 000 markan suuruista valtionosuutta, -apua tai -avustusta ei makseta. Maksettava markkamäärä lasketaan siten, että ennalta vahvistettuen perusteiden mukaisesti haetun valtionosuuden, -avun tai -avustuksen a maksettuen ennakoiden a osasuoritusten erotuksesta vähennetään 5 prosenttia. Näin lasketusta markkamäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996, 1997, 2000 a 2001 vuosittain yksi viidesosa sekä vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa. Muissa kuin ammatillisissa erityisoppilaitoksissa; ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa a peruskoulua vastaavaksi ärestetyssä yksityisessä koulussa yhdelle viidesosalle mainitusta markkamäärästä lasketaan viiden vuoden aalta kuuden prosentin vuotuinen korko, oka maksetaan vuoden 2001 erän yhteydessä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Sen estämättä, mitä tämän lain 14 a :n 1 momentissa säädetään ammattikorkeakouluen yksikköhintoen laskemisesta, yksikköhinnat lasketaan seuraavan kerran toteutuneiden kokonaiskustannusten perusteella vuodeksi 1999. Kustannuksiin laskettaessa yksikköhintoa vuodeksi 1998 sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai ammatillista peruskoulutusta ärestävän musiikkioppilaitoksen yksikköhintaa on