Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu

Samankaltaiset tiedostot
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II pähkinänkuoressa

VYYHTI II hanke

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

VYYHTI II hanke

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Starters. Ravintola. Hallinnon keinot toimeenpanon edistämisessä

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

VYYHTI II hanke

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesienhoidon alueellinen koordinointi

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Yhteistyöryhmän kokouskäytännöt

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Joroisten vesienhoito

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Työryhmän tapaaminen

Vesienhoidon kuulemispalaute

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia. Liisa Hämäläinen, SYKE

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna. Iisalmen reitti-seminaari Sari Pyyny

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? VYYHTI hankkeen kokemuksia sekä välittäjäorganisaatiosuositukset Pohjois Pohjanmaalle

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa

Osallistuminen teemaryhmä

Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

Vesienhoidon suunnittelu

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vesien kunnostus ja käyttö

Transkriptio:

Ryhmätyöt Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu 1

Suunnittelussa ELYn apuna oli alatyöryhmiä Toimenpiteiden toteutus yhteinen asia, useita vastuutahoja miten yhteistyöryhmä voisi parhaiten olla toistensa tukena? Ryhmätyöt teemoittain Joki-/vesistöaluekohtainen Kunnostukset Maatalous ja metsätalous Pohjavedet Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 2

Ryhmätyöt 20-25 min ensimmäisessä ryhmässä 20 min aikaa antaa oma panos muiden ryhmien työhön Pohdittavia kysymyksiä Miten vesien- ja merenhoidon toimeenpanoa voitaisiin edistää? Mitä apua ryhmästä tai verkostosta olisi toimenpiteiden edistämisessä? Entä suunnittelussa? Miten tärkeä teema on tai onko tarpeellinen Ketä mukaan (YTR:stä ja mahdollisesti sen ulkopuolelta)? Toimintatapa? Onko tarvetta muiden teemojen aihekohtaiseen edistämiseen? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 3

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 4

Ryhmätyö Joki-/vesistöaluekohtaiset verkostot Vesienhoitoalueen yhteistyöryhmien kokous 2.5.2017 Rokua 5

Johtopäätökset Ei muodollisia alatyöryhmiä vaan paikallisen ja alueellisen työn tukeminen esimerkiksi verkoston/verkostojen avulla, jossa ELYllä oma roolinsa Yhteistyöryhmässä olisi jatkossakin hyvä mahdollisuus ideoida yhdessä ja kuulla mitä missäkin on menossa Keskeistä on viestintä ja kaksisuuntainen tiedonkulku, jonka solmukohdissa yhdyshenkilöt 6

Miten ihmiset saadaan osallistumaan Tehtävä selväksi mitä etua yhteistyöstä on ja toisaalta mitä ovat riskit mikäli toimintaan ei lähdetä mukaan useinkaan ei nähdä oman lähiympäristön muutosta ja sen suuntaa, toimittava ennen kuin vesien tila huono yhteiset tavoitteet kyllä löytyvät Aloitteen on tultava paikallistaholta alhaalta ylös, ei esim. ELYstä ylhäältä alas Tarvitaan paikallisia vastuun kantajia 7

Keitä mukana työssä, organisoituminen Paikallistoimijat, jakokunnat, osakaskunnat ym. vahvasti mukana Järjestöillä usein innokkaita puheenjohtajia ja toiminnan vetäjiä Kunnat, toimijat, ym. (esimerkkinä Kalajoki) Hankkeiden kautta voidaan päästä alkuun; siinä myös valmistellaan jo seuraava hanke (koko ajan jotain menossa, esim. Pyhäjärvi) > jatkuvuus Vesistökunnostusverkoston ja VYYHTI-hankkeen hyödyntäminen, sähköpostilistat, ryhmät, seminaarit yms Pitäisi saada alulle maakunnallinen hanke, jossa tavoitteena vesistökohtaiset verkostot ja niille vetäjät 8

Yhteistyön aiheita Kunnostustoiminta Vesieliöstön, vaelluskalan elinkierron mahdollistaminen (pitäisi olla edellytys tilatavoitteen saavuttamisessa) Alueen toimijoilla, viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ym. yhteisen tavoitteen löytäminen, valuma-alue mukaan lukien 9

Ryhmätyö Kunnostukset Vesienhoitoalueen yhteistyöryhmien kokous 2.5.2017 Rokua 10

Vesistökunnostukset Vesistökunnostukset ovat ehdottomasti tarpeen Valuma-aluekunnostus on tärkeää! Seuranta on osa kunnostusta Tiedottaminen etenkin rahoitusmahdollisuuksista on tärkeää Malliesimerkkejä suunnittelusta ja toteutuksesta 11

Vesistökunnostukset Yhteistyöryhmän rooli on olla lobbari. Rahoitus ja hankkeet Suunnitteluun ja toteutukseen mukaan kaikki toimijat, myös hyödynsaajat Puuttuu toimija, joka ottaa pallon ja hakee rahoituksia Etenkin isot hankkeet Mikä tulee olemaan uuden maakunnan rooli (vrt. ELY) Puuttuu se joka kokoaa ja vie konkretiaan Ei koettu tarpeelliseksi alatyöryhmien perustamista Kunnostustoimintaa voisi vesienhoidossa edistää yhdessä jokikokonaisuuksien kanssa, olisi luontevaa Kunnostustoiminta kalastusalueiden toiminnan yhteyteen 12

Ryhmätyö Maatalous ja metsätalous Vesienhoitoalueen yhteistyöryhmien kokous 2.5.2017 Rokua 13

Vesien- ja merenhoidon toimeenpanon edistäminen - maatalous ja metsätalous yhteisesti Vesiensuojelusta pitäisi tulla tapa, yleinen normi - näin tehdään Pienet jutut käytäntöön Tutkimustoimintaa tulee kehittää Esiin tulee tutkimustarpeita, mutta perustutkimukseen ei ole enää rahaa -> tarvitaan perustutkimusta ilman hankkeita. Tai hankkeiden on oltava riittävän pitkiä. Tutkimusaiheet tulisi päättää laajemmalla porukalla Tutkimustiedon jalkauttaminen! Tietoa tutkimuksesta käytännön toimijoille Jotta osataan tehdä oikeita asioita Tiedotus koulutus ja neuvonta tärkeää Neuvontaan materiaalia Neuvojen toteuttamisen jälkiseuranta! 14

Vesien- ja merenhoidon toimeenpanon edistäminen - maatalous erityisesti Toimenpiteiden edistämisessä auttaa kannustimet tai muiden hyötyjen esiin nostaminen Viljelijöille tietoa yksinkertaista keinoista, ei tarvitse olla tukijärjestelmän mukainen Tukijärjestelmän kankeus Tutkimusta toimenpiteiden vaikutuksesta Viljelijöiden on osallistuttava ympäristöasioiden tenttiin tai koulutukseen. Sen vaikuttavuus? Ilmaiset lomituspäivät koulutukseen osallistujille Maan hyvä kasvukunto on tärkeä vesienhoidonkin kannalta, miten sitä voisi edistää? Tehokkaampia toimenpiteitä maatalouden vesiensuojeluun? Tutkimus! 15

Vesien- ja merenhoidon toimeenpanon edistäminen - metsätalous erityisesti Tietoa ja koulutusta on pitää hyödyntää Metsänomistajan on osattava vaatia myös vesiensuojelua. Tiedotusta metsänomistajille Myös kaupunkimetsänomistajat huomioitava Tunnistettava kriittiset kohteet Suunnittelijan vastuu vs. toteuttajan vastuu Metsänuudistamisen vesiensuojelusuunnitelma Kunnostusojituksissa on käytössä vesiensuojelusuunnitelma, tarvittaisiin myös metsänuudistamiselle, tulisi huomioida koko prosessi 16

Miten tärkeä teema on tai onko tarpeellinen Sektorikohtaista lähestymistapaa tarvitaan, mutta täytyy myös yhdistää kokonaisuuteen JA vesistöön/vesimuodostumiin Miten toteutetaan Jalkautuminen. Jos ei joka vesistöllä, niin ainakin alueittain Keitä mukana työssä Yhteistyöryhmä; erikseen mainittu LUKE ja luonnonvara-alan koulutus Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Konsulttien yms verkosto hankkeiden vetämiseen Rahoitus Yleistä painetta pitäisi saada vesiensuojeluun 17

Ryhmätyö Pohjavedet Vesienhoitoalueen yhteistyöryhmien kokous 2.5.2017 Rokua 18

Edistäminen Pohjavedet kattaa monta sektoria ja monet toimenpiteet vaikuttavat Pohjavesiasioissa ei välttämättä osata riittävällä tavalla huomioon eri sektoreilla Suojelusuunnitelmien tekemiseen apua, mistä tietoa saadaan? Pohjavesien tila on hyvässä tilassa ja tarvittavat toimenpiteet ovat paikallisia. Pintavesien tilan osalta tilanne on eri. Enemmän huonossa tilassa olevia pintavesimuodostumia. Suojelusuunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen. Kaavoituksen edistäminen; ennaltaehkäisevä pohjavesien suojelu. Yhteistyö eri tahojen välillä E-luokitus enemmän huomioon seuraavalla vesienhoitokaudella Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 19

Miten tärkeänä teema koetaan vesienhoidon toteutuksessa, vai onko tarpeellinen? Erittäin tärkeää, mutta on huomioitu vähänlaisesti Pohjaveden pilaamiskielto (lainsäädäntö on vahva pohjavesien suojelussa) Millä tahoilla olisi annettavaa pohjavesien vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluun ja toimenpanoon (Ytr:ssä tai sen ulkopuolella)? Kaavoitus, metsätaloustoimijat, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 20

Millainen ryhmän toimintamuoto voisi olla? Sopivin toimintamuoto voisi myös olla erilainen POP:ssa kuin KAI:ssa? Toiminta voi olla yhtenä vesienhoitoryhmän kanssa, ei koeta tarpeelliseksi erillistä ryhmää. Onko tarvetta muille ryhmille/muiden teemojen aihekohtaiseen edistämiseen? Pohjavesiosiota pitää käsitellä muissakin teemaryhmissä ( esim. maa- ja metsätalous) Peltojen perustaminen pohjavesialueella ei vaadi ympäristölupaa tai lupaa ylipäätään. Tulisi ottaa maatalouden teemaryhmässä. vesilaitosten suuri huoli E-luokan statuksen. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 21

Ryhmätyön kooste ELYn esitys 22

Tarve Vesienhoidon suunnitteluun ja toimenpiteiden edistämiseen voidaan saada lisäarvoa teema- ja aluekohtaisella lähestymisellä Sektorikohtaista lähestymistapaa tarvitaan, mutta täytyy myös yhdistää kokonaisuuteen JA vesistöön/vesimuodostumiin. Pohjavedet mukaan tiiviimmin eri teemoissa ja sektoreilla Kunnostukset ja vesistöaluekokonaisuudet luontevaa käsitellä yhdessä Tutkimus ja seuranta mukana. Koulutus ja neuvonta myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 23

Miten järjestetään Ei muodollisia alatyöryhmiä, verkostojen hyödyntäminen Yhteistyöryhmästä ja verkostoista poimitaan sopiva kokoonpano tarkoitukseen Alueellista lähestymistapaa ja jalkautumista myös Yhteistyöryhmä välittää tietoa, ideoi ja lobbaa hankkeita Aktiivinen toiminta paikalliselta taholta ja alan toimijoilta Toisaalta tarve myös taholle joka ottaa pallon ja esim. hakee isoja hankekokonaisuuksia. Ja tukee pieniä toimijoita. Maakunnan rooli? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 26.9.2017 24