TALVIVAARA SOTKAMO OY

JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 27.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2011 Osa V Jätejakeiden tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT 2 3 KOKONAISPITOISUUDET 3 4 HAPONNEUTRALOINTIKAPASITEETTI 8 5 LIUKOISUUDET 8 6 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 13 7 VIITTEET 15 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, kokonaispitoisuudet Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, liukoisuudet Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, osastopäällikkö, maaperäpalvelut Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Yleistä Talvivaaran kaivoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaivoksella ja metallitehtaalla syntyvien jätejakeiden koostumusta ja liukoisuusominaisuuksia tulee tarkkailla. Tuotannossa syntyvät pääjätejakeet ja niiden YM 1129/2001 mukainen luokittelu on seuraava: Läjitettävä sivukivi ja ylijäämämaa 01 01 01 Liuotuksen jäännösmineraalit = 2.vaiheen liuotuksen kiviaines 01 03 07* Metallitehtaalta muodostuvat mineraalijätteet 11 02 07* Kipsi- ja välineutralointisakka 11 02 99 Tässä raportissa käsitellään kipsi- ja välineutralointisakkojen tarkkailun tulokset vuodelta 2011. Tarkkailu on alkanut vuoden 2010 kesäkuussa. Jätejakeiden tarkkailuohjelma on laadittu pääosin vuonna 2006 ja sen laadinnassa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaista kaatopaikkakelpoisuuden testausmenettelyä siltä osin kuin se Talvivaaran tyyppiseen kaivostoimintaan soveltuu (Pöyry Environment Oy 2008). Tuotantoprosessi Tuotantoprosessissa syntyvien jätteiden laatuun vaikuttavat jalostettavan malmin ja sivukiven laatu sekä tuotantoprosessessit ja siinä käytettävät yhdisteet, joten siitä lyhyesti seuraavassa. Alueen malmin (Ni-Cu-Co-Zn-mineralisaatiot/mustaliuske) päämineraalit ovat magneettikiisu (FeS), rikkikiisu (FeS2), kuparikiisu (CuFeS2), sinkkivälke (ZnS) ja pentlandiitti (Fe, Ni, Co)S. Nikkelin määrä malmissa on keskimäärin 0,22%, sinkin 0,50 % kuparin 0,13 % ja koboltin 0,02 %. Sulfidien määrä malmissa on yleensä 15 25 %. Mustaliuske sisältää myös grafiittia. Helposti rapautuvista sulfidimineraaleista johtuen on happamien valumavesien muodostuminen mahdollista. Niiden muodostumiseen vaikuttavat sulfidimineraalien ja happamuutta neutraloivien mineraalien (esim. kalsiitti, dolomiitti) suhde. Louhittu (avolouhinta) malmi murskataan (n. 8 mm raekoko), agglomeroidaan (+rikkihappolisäys) ja kasataan noin kahdeksan metriä korkeiksi primäärikasoiksi liuotusta varten. Kun malmia on liuotettu noin puolitoista vuotta primäärikasalla, kasa puretaan ja malmi siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasalle. Siellä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös primäärikasan huonosti liuenneista osista. Toisen liuotusvaiheen jälkeen liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasoihin. Sekä liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Metallien talteenottoprosessissa arvometallit saostetaan kemikaalien avulla kiertoliuoksesta. Jäännösliuos puhdistetaan ja palautetaan takaisin kasan kasteluun. Liuoksen puhdistuksen yhteydessä syntyvä kipsi- ja rautasakka johdetaan kipsisakka-altaaseen. Tuotteena saatavat metalliyhdisteet nikkeli-kobolttisulfidi seos, sinkkisulfidi ja kuparisul-

2 fidi, seos kuljetetaan jatkojalostusta varten Talvivaaran asiakkaiden jalostuslaitoksiin. Tärkeimpiä prosessissa tarvittavia kemikaaleja ovat rikkivety, joka tuotetaan paikan päällä elementtirikistä ja vedystä, kalkkikivi, poltettu kalkki ja lipeä. Metallien talteenottoprosessissa syntyy neutralointisakkaa sekä metallihydroksidi/kipsisakkaa. Neutralointisakka loppusijoitetaan suodatinkuivana sekundäärikasan pohjarakenteisiin ja jatkossa sivukivikasoihin. Muut hydroksidi/kipsisakat loppusijoitetaan siihen tarkoitukseen rakennettuun kipsisakka-altaaseen. (http://www.talvivaara.com/files/talvivaara/annual%20reports/talvivaara_vuosikertomus_2009.pdf). 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT Jätejakeiden seuranta on aloitettu vuoden kesäkuussa 2010. Kuukausittaiset keräilynäytteet jätejakeista otetaan seuraavasti: 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vuonna 2011 näytteistä tehtiin jätejakeiden perusmäärityksiä taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Näytemäärän vähyyden vuoksi osasta näytteitä esimerkiksi kolonnikoetta ei tehty kaikilla kerroilla. Uraanin määritykset tehtiin myös kaikista näytteistä. Tarkkailua on toteutettu laajempana mitä tarkkailuohjelmassa on esitetty tekemällä rinnan sekä ravistelutestejä että kolonnikokeita. Päällekkäisillä testauksilla haluttiin selvittää onko liukoisuuksissa suuria eroja em. testausmenetelmillä. Taulukko 1 Näytteenotto ja analysoinnit. Tunnus Kokonaispitoisuudet Ravistelutesti Kolonnikoe ANC (A) (B) (C) (D) 646 645 653 646 645 653 646 645 653 653 Tammikuu 2011 x x x x x x - - - x (1 Helmikuu 2011 x x - x x - - - - - Maaliskuu 2011 x x x x x x x - x x (1 Huhtikuu 2011 x - x x - x x - x x (1 Toukokuu 2011 x x x x x x x x x x (1 Kesäkuu 2011 x - x x - x - - x x (1 Heinäkuu 2011 x x x x x x - x x x (1 Elokuu 2011 x x x x x x - - x x (1 Syyskuu 2011 - x x - x x - - x x (1 Lokakuu 2011 x x x x x x x x x x (1 Marraskuu 2011 x x x x x x x - x x (1 Joulukuu 2011 x x x x x x x x x x (1 A. laaja-alkuaineanalyysi ICP-OES. B. 2-vaiheinen ravistelutesti SFS-EN12457-3 C. läpivirtaus- eli kolonnitesti CN/TS 14405 D. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) CEN/TS 15364 1) Näytteen 653 luontainen ph oli <4. Haponneutralointikykyä ei ole, joten ANC:ä ei määritetty. Alkuaineiden (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Co, V, Ba, Mo, Sb, Be, Fe, Mg, Ti, Al, B, Ca, K, Mn, Na, P, S, Sn, Se, Hg + U) kokonaispitoisuudet määritettiin ICP-OES menetelmällä. Lisäksi näytteistä tutkittiin hehkutushäviö, kuiva-aine, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja ph. Liukoisuudet määritettiin 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN12457-3) ja läpivirtaustestillä eli kolonnikokeella (CN/TS 14405). Liukoisuudet tehdään tässä perusmääritysvaiheessa molemmilla menetelmillä myöhempää vastaavuustestausta varten.

3 CEN-testi on yleensä aggressiivisempi testi kuin kolonnitesti, jossa uutto tapahtuu hitaasti tislatulla vedellä putkeen pakatun näytteen lävitse. Tästä johtuen CEN-testissä liukoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin kolonnitestissä. Ravistelutestin ja kolonnikokeen suodoksista määritettiin As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Se, V, Zn, Hg, Cl, F, SO4, DOC, ph, SJK sekä U ja TDS. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritetään CEN/TS15364 standardin mukaisesti. ANC -arvot annetaan yhden ph yksikön välein riippuen näytteen luontaisesta ph arvosta välillä ph 12 4 yksikössä mg H+ / kg kuiva-ainetta. Eli jos näytteen luontainen ph arvo on < 4, niin standardin mukaisesti näytteellä ei ole ollenkaan ANC:tä. Analysoinnista on vastannut Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratorio. Laboratorio on akkreditoitu laboratorio (T231). 3 KOKONAISPITOISUUDET Keräilynäytteiden analyysitulosten koontitaulukot on esitetty liitteessä 1. Täydelliset tulokset on toimitettu aiemmin tulosten valmistuttua tilaajalle ja eri viranomaistahoille. Havaittuja kokonaispitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin ja ongelmajäteraja-arvoihin (Dahlbo 2002). Keräilynäytteiden pitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin sekä osin myös kuparin ja kadmiumin osalta. Seuraavassa on tuloksia tarkasteltu tarkemmin. Nikkelin pitoisuudet olivat vuonna 2011 loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa välillä 320-894 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa välillä 170-770 mg/kg ja esineutralointisakassa välillä 106-2050 mg/kg (kuva 1). 2500 4120mg/kg Nikkeli, Ni 2000 mg/kg 1500 1000 646 645 653 500 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 1 Keräilynäytteiden nikkelipitoisuudet 2010-2011. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon 150 mg/kg lukuun ottamatta esineutralointisakkanäytettä syyskuussa. Ongelmajäterajaarvo nikkelille on 10 000 mg/kg, joten se alittuu. Pitoisuustasot ovat olleet tarkkailun

4 alusta lähtien lievässä laskusuunnassa. Alueen maaperässä on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Esimerkiksi valtakunnaallisen taustapitoisuusrekisterin mukaan metalliprovinssi 3 alueella moreenissa havaittu nikkelipitoisuuden maksimiarvo on 554 mg/kg. Arvo ylittää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason 150 mg/kg (http://www.gtk.fi/tapir/). Sinkkipitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) 8-732 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa (645) 7,7-75 mg/kg ja esineutralointisakassa (653) 2830-15200 mg/kg välillä (kuva 2). Pitoisuudet ylittivät esineutralointisakassa ylemmän ohjearvon 400 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 2500 mg/kg. Sinkkipitoisuudessa on ollut voimakasta vaihtelua. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ylempi ohjearvo ylittyi elokuun ja lokakuun näytteissä ja kynnysarvotaso touko- ja kesäkuun näytteissä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat pieniä ja esimerkiksi kynnysarvotaso alittui kaikissa kuukausinäytteissä. 16000 14000 191000mg/kg Sinkki, Zn 12000 mg/kg 10000 8000 6000 646 645 653 4000 2000 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 2 Keräilynäytteiden sinkkipitoisuudet 2010-2011. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Kadmiumpitoisuudet olivat esineutralointisakassa 3,7-44,7 mg/kg välillä lukuun ottamatta maaliskuun kohonnutta pitoisuutta 470 mg/kg. Maaliskuun ja tammikuun pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon 20 mg/kg. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <0,3-1,5 mg/kg välillä ja raudan sakeuttimen alitteessa pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<0,3 mg/kg). Koboltin pitoisuudet olivat esineutralointisakassa 3,8-120 mg/kg välillä. Toukokuun pitoisuus ylitti alemman ohjearvon 100 mg/kg. Kynnysarvon 20 mg/kg ylityksiä oli tammi-, maalis- ja marraskuulta. Muissa jätejakeissa pitoisuudet olivat pieniä ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso. Kuparin pitoisuus oli esineutralointisakassa 17-742 mg/kg välillä lukuun ottamatta maaliskuun selvästi poikkeavaa pitoisuutta 6900 mg/kg. Maaliskuun pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon 200 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 2500 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin huhti-, touko- ja marraskuulta. Muissa jätejakeissa kuparipitoisuudet olivat hyvin alhaisia (<2-8 mg/kg) ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso 100 mg/kg.

5 Vanadiinin pitoisuus oli raudan sakeuttimen alitteessa 110-200 mg/kg välillä. Syys-, loka- ja joulukuun näytteissä ylittyi alempi ohjearvotaso 150 mg/kg, muina kuukausina ylittyi kynnysarvo 100 mg/kg. Vanadiinin keskimääräiset pitoisuudet olivat lievästi kohonneet. Muissa jätejakeissa vanadiinipitoisuudet olivat hyvin pieniä (2,5-9,7 mg/kg) eikä niissä ollut havaittavissa muutoksia. Uraanin pitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 5-44 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 87-170 mg/kg ja esineutralointisakassa 0,8-15 mg/kg välillä (kuva 3). Uraanin pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia, raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli kuitenkin lievästi kohonnut vuodesta 2010. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASE-ohje- ja raja-arvojen (Ympäristöministeriö 1994) perusteella pitoisuustaso ei ole korkea. Aiemmin teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo uraanille oli 500 mg/kg ja asuinalueilla sovellettu ohjearvo oli 50 mg/kg. Mustaliuskeet, joihin Talvivaaran nikkelimalmin isäntäkivilaji kuuluu, sisältävät luonnostaan uraania. Tutkimusten mukaan Talvivaaran uraanipitoisuudet vaihtelevat yleensä välillä 0 30 ppm keskiarvon ollessa noin 20 ppm (mg/kg). (http://www.talvivaara.com/files/talvivaara/annual%20reports/talvivaara_vuosikertomus_2009.pdf). Arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa uraanin mediaanipitoisuus on 2 mg/kg (Koljonen 1992). Uraani, U 180 160 140 mg/kg 120 100 80 60 646 645 653 40 20 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 3 Keräilynäytteiden uraanipitoisuudet 2010-2011. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Arseenin pitoisuudet ovat olleet kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg) lukuun ottamatta esineutralointisakka näytettä joulukuussa, jolloin havaittiin lievästi analyysitarkkuusrajan ylittänyt pitoisuus (3,5 mg/kg). Kromin osalta pitoisuudet ovat olleet myös pieniä. Raudan sakeuttimen alitteessa kuitenkin hieman suurempia (22-44 mg/kg), mutta siinäkin kynnysarvotason 100 mg/kg alittavia. Elohopeapitoisuus on ollut kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan lukuun ottamatta esineutralointisakan tammikuun näytettä, jossa pitoisuus ylitti lievästi analyysitarkkuusrajan. Esimerkiksi kynnysarvo elohopealle on 0,5 mg/kg.

6 Lyijyn pitoisuus on vaihdellut <3-8,6 mg/kg välillä eli kaikissa jätejakeissa pitoisuus on alittunut esimerkiksi kynnysarvotason 60 mg/kg. Mangaanin pitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 37900-60200 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 10400-21300 mg/kg ja esineutralointisakassa 120-1310 mg/kg. Mangaanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa mangaanin mediaanipitoisuus on 500 mg/kg (Koljonen 1992). Mangaanipitoisuus oli selvästi koholla loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimien alitteissa, mutta niidenkin pitoisuuksissa on havaittavissa alenemistrendi. Mangaani, Mn 80000 70000 60000 mg/kg 50000 40000 30000 646 645 653 20000 10000 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 4 Keräilynäytteiden mangaanipitoisuudet 2010-2011. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Molybdeenin, seleenin, tinan pitoisuudet ovat olleet alle analyysitarkkuusrajojen. Antimonin pitoisuus oli jätejakeissa välillä <1-2,9 mg/kg. Rikkipitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 116000-157000 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 108000-168000 mg/kg ja esineutralointisakassa 147000-336000 mg/kg välillä (kuva 5). Rikki, S 350000 300000 250000 mg/kg 200000 150000 646 645 653 100000 50000 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 5 Keräilynäytteiden rikkipitoisuudet 2010-2011. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

Arvot ovat koholla kaikissa näytteissä. Rikkipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Kallioperässä rikki esiintyy epätasaisesti jakautuneena, koska yleiset alkuaineet kuten pii ja alumiini eivät muodosta sulfideja ja koska silikaatit sisältävät rikkiä vähän. Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa rikin mediaanipitoisuus on 65 mg/kg (Koljonen 1992). Geologisissa tapahtumissa sulfidit erottuvat silikaateista omiksi muodostumikseen, joita hyödynnetään myös malmeina. Sulfidien määrä Talvivaaran malmissa on yleensä 15 25 %. Rikki on ravinne ja se on rakenneosana mm. valkuaisaineissa. Kalsiumpitoisuudet olivat vastaavalla tasolla kuin rikkipitoisuudetkin eli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 58600-188000 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 129000-205000 mg/kg ja esineutralointisakassa 140500-323000 mg/kg välillä. Kalsium on tärkeä neutralointikapasiteettia lisäävä alkuaine. Kalsiumille ei ole viitearvoja. 7 Kalsium, Ca 350000 300000 250000 mg/kg 200000 150000 646 645 653 100000 50000 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 6 Keräilynäytteiden kalsiumpitoisuudet 2010-2011. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Keräilynäytteiden ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa välillä 8,5-9,6, raudan sakeuttimen alitteessa 5,5-7,3, nauhasuotimelta otetussa esineutralointisakassa 2,9-4,5 (kuva 7). Selvästi alhaisin ph on esineutralointisakassa. ph-arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkkailujakson aikana. ph 12 10 8 6 4 646 645 653 2 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 7 Keräilynäytteiden ph-arvot 2010-2011. 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

8 Orgaanisen hiilien kokonaismäärä (TOC) oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <2-12, raudan sakeuttimen alitteessa 4-14 g/kg ja esineutralointisakassa <1-2 g/kg välillä. TOC-pitoisuudet eivät ole korkeita. Esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikalle TOC-pitoisuuden viitearvo on 3 % (= 30 g/kg). Hehkutushäviö oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 6,4-13,4 %, raudan sakeuttimen alitteessa 1,8-12,8 % ja esineutralointisakassa 2,6-11,1 % välillä. Hehkutushäviön avulla arvioidaan kuiva-aineen orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen määriä. Siten jäteaineksen orgaanisen aineksen määrä on vähäinen. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (646) ja raudan sakeuttimen alite (645) johdetaan kipsisakka-altaalle. Nauhasuotimelta tuleva esineutralointisakka (653) viedään sekundäärikasan pohjalle. 4 HAPONNEUTRALOINTIKAPASITEETTI Tarkkailuohjelman mukaan esineutralisointisakasta (653) tulee määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli kaikilla kerroilla < 4, joten standardin (* mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. *) CEN/TS 15364 (Characterization of waste Leaching behaviour tests Acid and base neutralization capacity test). Vuonna 2010 esineutralisointisakan haponneutralisointikapasiteetti saatiin määrittyä vain kesäkuussa. Tulosten mukaan haponneutralisointikapasiteetti oli huono eli aines on herkkä ph-muutoksille (puskurikapasiteetti on huono). Haponneutralisointikapasiteetille ei ole esitetty viitearvoja. Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaan se on aina tutkittava ja arvioitava tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä. 5 LIUKOISUUDET Keräilynäytteistä tehtiin läpivirtaustestejä eli kolonnikokeita (CEN/TS 14405:2004) sekä kaksivaiheisia ravistelutestejä (SFS-EN 12457-3). Yleensä ravistelutestissä saadaan suurempia liukoisuuksia. Laadunvalvontatutkimuksissa liukoisuudet määritetään ravistelutestillä, joka vaatii ajallisesti murto-osan läpivirtaustestiin verrattuna, jonka kesto noin 1 kk. Havaittuja liukoisia pitoisuuksia verrattiin valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisiin pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoittamisesta annettuihin kelpoisuusperusteisiin. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Seuraavassa liukoisuuksia on tarkasteltu tarkemmin.

Nikkelin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä 102-1870 mg/kg ja kolonnikokeessa 91,4-1880 mg/kg välillä (kuva 8). Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 10 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 40 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat 0,14-29,1 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <0,1-0,41 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat keskimäärin hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakassa, josta ovat tulokset molemmilla testillä lähes joka kuukaudelta (10 kk), ravistelutestissä nikkelin liukoisuuden keskiarvo oli 571 mg/kg ja kolonnikokeessa 540 mg/kg. Kuvassa 9 on esitetty pitoisuudet molemmilla testeillä ja kuvassa 10 on testitulosten keskinäinen suhde. Tuloksista nähdään, että testitulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. 9 Nikkeli, Ni 1200 1870mg/kg 1000 mg/kg 800 600 400 646 645 653 TJKP OJKP 200 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 8 Nikkelin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2011 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Nikkelin liukoisuudet esineutralointisakka (653) 2000 1800 1600 1400 mg/kg 1200 1000 800 Ravistelu Kolonni 600 400 200 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 9 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuudet ravistelu ja kolonnikokeessa.

10 Nikkeli:ravistelutesti/kolonnitesti mg/kg (kolonni) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 mg/kg (ravistelu) Kuva 10 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuuksien suhde ravistelu ja kolonnikokeessa. Sinkin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä 1110-14300 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa 276-13900 mg/kg välillä (kuva 11). Liukoisuudet ylittävät molemmissa kokeissa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 200 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <0,1-0,6 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <0,1-0,17 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä sinkin liukoisuuden keskiarvo oli 5158 mg/kg ja kolonnikokeessa 4695 mg/kg. Sinkki, Zn 16000 14000 mg/kg 12000 10000 8000 6000 4000 646 645 653 TJKP OJKP 2000 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 11 Sinkin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2011 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kadmiumin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä <0,015-428 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa <0,015-440 mg/kg. Liukoisuudet ylittävät maalisheinäkuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 1 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle raja-arvon 5 mg/kg. Loppuvuodesta (syys-joulukuu) em. liukoisuusraja-arvot alittuivat molemmissa kokeissa. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet (ravistelu- ja kolonnitesti) olivat <0,015-0,42 mg/kg välillä ja loppuneutra-

11 loinnin sakeuttimen alitteessa <0,015 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman korkeampia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä kadmiumin liukoisuuden keskiarvo oli 48 mg/kg ja kolonnikokeessa 53 mg/kg. Kuparin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä <0,1-326 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa <0,015-170 mg/kg. Liukoisuudet ylittävät maalistoukokuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle raja-arvon 100 mg/kg. Loppuvuodesta (elojoulukuu) liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <0,1 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <0,1 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakassa ravistelutestissä kuparin liukoisuuden keskiarvo oli 126 mg/kg ja kolonnikokeessa 82 mg/kg. Sulfaatin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutesteissä 19000-73400 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa 21300-80900 mg/kg välillä (kuva 12). Pitoisuudet ylittävät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 20 000 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat ravistelutesteissä 98500-210000 mg/kg ja kolonnikokeessa 114000-139000 mg/kg välillä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ravistelutesteissä 23600-299000 mg/kg ja kolonnikokeessa 23600-145000 mg/kg välillä. Em. pitoisuudet ylittivät kaikki tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon 20000 mg/kg ja pääosin myös ongelmajätteenkaatopaikalle asetetun viitearvon 50 000 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä sulfaatin liukoisuuden keskiarvo oli 40436 mg/kg ja kolonnikokeessa 37630 mg/kg. Sulfaatti, SO4 350000 300000 mg/kg 250000 200000 150000 100000 646 645 653 TJKP OJKP 50000 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 12 Sulfaatin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2011 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Liuenneiden aineiden kokonaismäärät (TDS) vaihtelivat esineutralointisakan (653) ravistelutestissä 17000-81100 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa 21300-80900 mg/kg (kuva 13). Maalis-kesäkuussa pitoisuudet esineutralointisakan pitoisuudet ylittivät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon 60 000. Heinä-joulukuussa ylittyi vain pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvo 4000 mg/kg.

12 Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS 350000 300000 mg/kg 250000 200000 150000 100000 646 645 653 TJKP OJKP 50000 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 13 TDS keräilynäytteissä 2010-2011 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Raudan sakeuttimen alitteen (645) ravistelutesteissä TDS-pitoisuudet vaihtelivat 145000-311000 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa 180000-211000 mg/kg välillä. Molemmissa kokeissa ylittyi ongelmajätekaatopaikan viitearvo 100000 mg/kg. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteen (646) ravistelutesteissä pitoisuudet vaihtelivat 36800-288000 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa 34600-157000 mg/kg välillä. Tammielokuun näytteissä ylittyi tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvo 60 000 mg/kg ja pääosin myös ongelmajätteen kaatopaikan viitearvo 100000 mg/kg. Loka-joulukuussa ylittyi vain pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvo 4000 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa luokkaa tai alempia kuin ravistelutesteissä. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä TDS:n keskiarvo oli 50173 mg/kg ja kolonnikokeessa 49800 mg/kg. Vastaavat keskiarvot raudan sakeuttimen alitteelle olivat 215990 mg/kg ja 195 750 mg/kg sekä loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteelle 119464 mg/kg ja 82171 mg/kg. On kuitenkin huomattava, että näissä jälkimmäisissä tapauksissa kolonnikokeita oli tehty vähemmän kuin ravistelukokeita, jolloin keskiarvotulokset eivät ole vertailukelpoisia. Liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet olivat pieniä (<1-91 mg/kg) lukuun ottamatta raudan sakeuttimen alitetta, jossa tammikuussa havaittiin kohonnut arvo 1700 mg/kg. Ko. arvo ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan arvon 800 mg/kg ja myös ongelmajätteen kaatopaikan viitearvon 1000 mg/kg. Kloridin ja fluoridin liukoisuudet alittivat kaikilta osin esimerkiksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot. Ainoastaan fluorin pitoisuus ylitti lievästi pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon (10 mg/kg). Ylitykset havaittiin pääosin esineutralointisakassa. Liukoisuuskokeiden perusteella jätejakeet eivät täytä esimerkiksi pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin ylittyvät myös ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut normit.

13 Suodosten ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) 8,5-9,9 välillä, raudan sakeuttimen alitteessa 6,0-7,6 välillä ja esineutralointisakassa 2,4-4,9 välillä. Suodosten sähkönjohtavuuden arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) 260-1220 ms/m välillä, raudan sakeuttimen alitteessa 500-810 ms/m välillä ja esineutralointisakassa 245-430 ms/m välillä. Uraanin liukoisuus oli ravistelutestissä esineutralointisakassa 0,44-5,73 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 0,18-5,3 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 0,008-0,84 mg/kg välillä (kuva 14). Vastaavat arvot kolonnikokeessa olivat 0,03-5,44 mg/kg, 0,2-1,57 mg/kg ja 0,01-0,91 mg/kg. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa luokkaa kuin ravistelutesteissä. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä uraanin keskiarvo oli 2,28 mg/kg ja kolonnikokeessa 2,27 mg/kg. Uraani, U 6 5 mg/kg 4 3 2 646 645 653 1 0 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 14 Uraanin liukoisuudet keräilynäytteissä 2010-2011 (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka 6 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS Vuonna 2011 jätejakeiden seurantaa on toteutettu kuten vuonna 2010 eli kuukausittaisista keräilynäytteistä (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) on määritetty kokonaispitoisuuksia ja liukoisuusominaisuuksia. Kokonaispitoisuudet. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) ja raudan sakeuttimen alitteessa (645) nikkelin pitoisuus ylitti kaikissa kuukausinäytteissä esimerkiksi valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason 150 mg/kg. Sinkin osalta ylempi ohjearvotaso ylittyi kahdessa kuukausinäytteessä (646). Esineutralointisakassa (653) ylittyy lähes kaikissa näytteissä nikkelin ylempi ohjearvo ja sinkin osalta kaikissa näytteissä ylempi ohjearvo 400 mg/kg sekä ongelmajäteraja-arvo 2500 mg/kg. Tammija maaliskuussa kadmiumin ja kuparin pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvotasot. Uraanin pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia, raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli kuitenkin lievästi kohonnut vuodesta 2010. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASEohje- ja raja-arvojen perusteella pitoisuustaso ei ole korkea.

14 Kokonaispitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Pitoisuudet olivat pääosin aikaisemmalla tai osin alemmalla tasolla (Ni, Zn, Mn). Liukoisuudet. Liukoisuuskokeiden perusteella loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) ja raudan sakeuttimen alitteessa (645) sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) ylittivät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot (VNa 202/2006). Esineutralointisakan osalta kohonneita liukoisuuksia havaittiin nikkelin ja sinkin osalta, mutta osin myös kadmiumin, kuparin ja sulfaatin osalta. Näiden osalta ylittyi enimmillään ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot ja TDS:n osalta enimmillään tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvo. Muutamien yksittäisten aineiden osalta (pääosin fluoridi esineutralointisakassa) ylittyivät pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot. Uraanin liukoisuus oli suurin esineutralointisakassa ja raudan sakeuttimen alitteessa (5,7 ja 5,3 mg/kg), loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa arvot olivat hyvin pieniä. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Liukoisuuksissa ei ole vuonna 2011 tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Vuoden 2011 tulokset ovat vahvistaneet aikaisemman vuoden pitoisuustasot. Liukoisuuskokeiden perusteella jätejakeet eivät täytä esimerkiksi pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin myös ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut normit ylittyvät. Kaivannaisjätteisiin ei kuitenkaan suoraan sovelleta kaatopaikka-asetuksen mukaisia normeja vaan kaivostoiminnan sivutuotteisiin sovelletaan 15.3.2006 annettua kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskevaa direktiiviä (2006/21/EY) ja sen perusteella annettua asetusta kaivannaisjätteistä (379/2008) sekä em. asetuksen muuttamisesta (717/2009). ANC. Esineutralisointisakasta (653) tulee tarkkailuohjelman mukaan määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli kaikilla kerroilla < 4, joten standardin mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite ja raudan sakeuttimen alite johdetaan kipsisakkaaltaalle ja esineutralointisakka läjitetään sekundäärikasan pohjalle. Liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Jatkotoimenpiteet Jätejakeiden tarkkailutulosten perusteella seurantaa voitaisiin tarkistaa. Näytteenottoa jatketaan nykyiseen tapaan eli keräilynäytteet (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) otetaan kuukausittain. Vuoden 2012 tammi-maaliskuussa kuukausittaisten keräilynäytteiden analysointia on toteutettu nykyiseen tapaan, mutta siitä eteenpäin esitämme että kuukausittaisista näytteistä määritetään alkuaineiden kokonaispitoisuudet nykyiseen tapaansa (myös uraani) ja liukoisuusominaisuuksien määritys tehtäisiin pääosin 2-vaiheisella ravistelukokeella (SFS- EN 12457-3), koska nykyisen tarkkailutulosten perusteella pitoisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Kolonnikokeita tehtäisiin vain kolme kertaa vuodessa, esimerkiksi vuonna 2012 toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa. Tarkkailun jatkosta päättää Kainuun ELY-keskus.

15 7 VIITTEET Dahlbo Helena 2002. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi, arvioinnin perusteet ja menetelmät. Ympäristöopas 98. Suomen ympäristökeskus. Heikkinen Päivi M., Aatos Soile, Nikkarinen Maria ja Taipale Riikka 2009. Luonnonkivituotannon sivukiviin liittyvät ympäristövaikutukset ja ympäristökelpoisuuden testaaminen. S/49/0000/2007/53 19.11.2007. Geologian tutkimuskeskus. Itä- Suomen yksikkö. Kuopio. Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen taustapitoisuusrekisteri (http://www.geo.fi/tapir/). Kauppila, P., Räisänen, M.L. ja Myllyoja, S. 2011. Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29/2011. Suomen ympäeristökeskus. Koljonen, T. 1992 (toim.). Suomen geokemian atlas. Osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. Pöyry Environment Oy 2008. Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. 9M607140, 17.8.2007, täyd. 8.4.2008. Talvivaara Projekti Oy. Reinikainen Jussi 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. Räisänen, M.L., Nikkarinen, M., Lehto, O. ja Aatos, S. 2002. Liukoisuustesti- ja heikkouuttomenetelmät kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisessä. Raportti S44/0000/1/2002. Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yksikkö. Valtioneuvoston asetus (202/2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Valtioneuvoston asetus (379/2008) kaivannaisjätteistä. Valtioneuvoston asetus (717/2009) kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Wahlström, M. ym. 2001. ja Mroueh. U-M. ym. 2000. Sivutuotteet maarakenteissa. Käyttökelpoisuuden osoittaminen. TEKES. Helsinki Wahlström Margareta, Laine-Ylijoki Jutta, Kaartinen Tommi, Hjelmar Ole och Bendz David 2009. Acid neutralization capacity of waste specification of requirement stated in landfill regulations. TemaNord 2009:580. Ympäristöministeriö 1994. Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Muistio 5/1994.

Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/2002). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo 5-1 20 100 100 0,5 - - 50 60 2-200 - 100 - - - Alempi oa 50-10 100 200 150 2 - - 100 200 10-250 - 150 - - - (50) 1 Ylempi oa 100-20 250 300 200 5 - - 150 750 50-400 - 250 - - - (500) 1 Ongelmajäte 10000-1000 - 1000 2500 2500 - - 10000 2500 2500-2500 - - - - - Kesä 2010 <3 5 1,1 13 4 <2 <0,04 65500 <1 840 8 <4 10 120 <2 <1 136000 164000 22 16 4 9,3 9 Heinä 2010 <3 7 0,89 5 8 2 <0,04 75700 <1 480 10 <4 14 18 <2 <1 120000 132000 <10 46 6 9 8,9 Syys 2010 <3 10 <0,3 6 7 2 <0,04 60200 <1 870 8 <1 <4 130 <2 <1 134000 143400 <10-6 7,3 8,7 Loka 2010 <3 8 <0,3 4 <2 2 <0,04 51700 <1 570 9 1,4 5 22 <2 <1 115000 132000 <10 21 7 8 8,7 Marras 2010 <3 7 <1,5 7 4 <2 <0,04 57100 <1 920 9 <4 <4 14 <2 <10 119000 128000 <20-4 8 8,7 Joulu 2010 <3 7 <0,3 5 <2 2 <0,04 56300 <1 520 7 1 7 9 <2 4 149000 138000 <20 63 <1 7,7 8,6 Tammi 2011 <3 6,1 <0,3 3,5 <2 <2 <0,04 55000 <1 320 8,6 2,9 7,6 11 <3 2,6 131000 108000 <20-9 8,6 8,8 Helmi 2011 <3 7,6 <0,3 4,5 <2 2,1 <0,04 46700 <1 400 8,1 1,8 6,1 8 <3 3,1 116000 137000 22 44 7 8,5 8,8 Maalis 2011 <3 7,7 <0,3 12 3,3 3 <0,04 49500 <1 830 6,3 <1 <3 18 <3 4,5 136000 133000 28 31 5 8,5 8,9 Huhti 2011 <3 9 0,63 5,4 2,7 7,8 <0,04 44800 <1 384 7,9 <1 7,5 19 <3 3,1 140400 161500 25 19 4 7,2 9,2 Touko2011 <3 6,2 1,1 9,3 <2 7,8 <0,04 45400 <1 687 6 <1 <3 268 <3 6,4 142000 171400 23 21 6 8,9 8,9 Kesä2011 <3 3,3 1,5 12 <2 5,4 <0,04 60200 <1 650 4,9 <1 18 348 <3 8,2 133000 127000 34 5 12 9,2 9,3 Heinä2011 <3 1,8 <0,3 12 <2 <2 <0,04 52600 <1 800 5,3 <1 18 92 <3 2,5 157000 58600 <20 33 7 13,4 8,5 Elo2011 <3 3 0,61 16 <2 8 <0,04 46700 <1 894 3,9 <1 <3 732 <3 3 124000 137000 <20 14 6 10,2 9,6 Loka2011 <3 4,2 0,67 9,5 5,1 <2 <0,04 37900 <1 686 4,6 <3 <3 500 <3 4,1 120000 155000 20 25 <2 7,6 9,3 Marras2011 <3 8,1 0,33 7 3,2 <2 <0,04 40700 <1 527 7,2 <1 5,3 109 <3 2,9 139000 188000 <20 22,8 <2 6,4 9,3 Joulu2011 <3 1,7 <0,3 4,2 3,2 <2 <0,04 39100 <1 340 <3 <3 <3 25 <3 6,4 143000 173000 21 30 <2 6,9 8,7 1) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/2002). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo 5-1 20 100 100 0,5 - - 50 60 2-200 - 100 - - - Alempi oa 50-10 100 200 150 2 - - 100 200 10-250 - 150 - - - (50) 1 Ylempi oa 100-20 250 300 200 5 - - 150 750 50-400 - 250 - - - (500) 1 Ongelmajäte 10000-1000 - 1000 2500 2500 - - 10000 2500 2500-2500 - - - - - Kesä 2010 <3 3 0,6 6 17 <2 <0,04 18000 <1 380 7 <4 <4 37 <2 83 117000 176000 230 130 13 11,9 7,1 Heinä 2010 <3 2 0,68 6 17 <2 <0,04 39200 <1 730 6 <4 7 21 <2 64 163000 129000 180 100 8 13,4 5,6 Syys 2010 <3 7 <0,3 4 15 <2 <0,04 27700 <1 510 3 <1 <4 26 <2 85 140900 152000 230-7 11,2 5,6 Loka 2010 <3 5 <0,3 5 20 <2 <0,04 21700 <1 610 4 <1 <4 14 <2 120 128000 146000 350 140 7 10,9 5,6 Marras 2010 <3 11 <0,3 8 28 2 <0,04 20600 <1 660 <3 <4 <4 89 <2 160 154000 163000 480-4 9,6 5,8 Joulu 2010 <3 5 <0,3 7 26 <2 <0,04 24000 <1 670 4 <1 <4 22 <2 190 155000 173000 470 100 <1 9,5 6,1 Tammi 2011 <3 19 <0,3 3,4 22 2,1 <0,04 14500 <1 170 4 <3 <3 11 <3 110 108000 185000 380-9 8,4 6,6 Helmi 2011 <3 8,7 <0,3 6,8 24 <2 <0,04 21300 <1 490 3,7 <1 <3 14 <3 130 139000 129000 410 130 8 11,8 5,7 Maalis 2011 <3 3,5 <0,3 11 27 <2 <0,04 20000 <1 770 3,9 <1 <3 20 <2 140 168000 136000 540 170 5 11,4 5,5 Touko2011 <3 15 <0,3 10 26 <2 <0,04 12400 <1 762 3 <1 4,1 40 <2 142 136000 205000 531 160 14 11,1 7 Heinä2011 <3 6,5 <0,3 11 30 <2 <0,04 15600 <1 541 3,8 <1 5 25 <3 147 151000 166000 660 140 4 11,9 7,2 Elo2011 <3 5,5 0,34 13 26 <2 <0,04 18500 <1 709 4,5 <1 <3 75 <3 126 147000 134000 529 87 9 12,8 6,4 Syys2011 <3 7,4 <0,3 3,7 31 <2 <0,04 13800 <1 227 3 <1 5,4 8,6 <3 161 130000 184200 633 120 9 1,8 6,6 Loka2011 <3 3,9 <0,3 12 34 <2 <0,04 10400 <1 674 <3 <3 <3 31 <3 155 119000 159000 708 120 6 10,8 7,3 Marras2011 <3 4,4 <0,3 6,6 27 <2 <0,04 13100 <1 341 3,2 <1 <3 7,7 <3 126 130000 183000 559 119 8 10,1 7,3 Joulu2011 <3 5,3 <0,3 11 42 <2 <0,04 13300 <1 430 <3 <1 <3 29 <3 200 148000 145000 750 121 5 11,2 6,1 1) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/2002). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo 5-1 20 100 100 0,5 - - 50 60 2-200 - 100 - - - Alempi oa 50-10 100 200 150 2 - - 100 200 10-250 - 150 - - - (50) 1 Ylempi oa 100-20 250 300 200 5 - - 150 750 50-400 - 250 - - - (500) 1 Ongelmajäte 10000-1000 - 1000 2500 2500 - - 10000 2500 2500-2500 - - - - - Kesä 2010 <3 5 240 32 <2 630 <0,04 220 <1 970 <3 5 <4 191000 <2 <1 259000 185000 27 2,9 1 7,8 6 Heinä 2010 <3 5 2,9 61 <2 12 <0,04 950 <1 4120 3 <4 <4 13400 <2 2 232000 248000 32 9,9 1 4,7 3,3 Syys 2010 <3 12 2,6 24 2 11 <0,04 1680 <1 1510 <3 <4 <4 5100 <2 4 217000 249000 25-1 2,2 3,3 Loka 2010 <3 7 2,3 37 <2 11 <0,04 520 <1 1250 <3 <4 <4 10300 <2 3 213000 251000 38 5 <1 1,6 3,8 Marras 2010 <3 31 4,6 45 7 29 <0,04 160 <1 1360 <3 <4 <4 11040 <2 8 187000 229000 160-1 2,8 4 Joulu 2010 <3 7 8,2 26 2 24 <0,04 460 <1 690 <3 <1 <4 9100 <2 4 222000 249000 33 4 <1 1,7 3,9 Tammi 2011 <3 12 44,7 29 2,4 472 0,075 120 <1 280 <3 <3 <3 9170 <3 3,2 147000 140500 <20 - <1 3,1 4,1 Maalis 2011 <3 8,7 470 65 2,8 6900 <0,04 500 <1 1140 4,5 <1 <3 14200 <3 7,5 336000 308000 50 6,6 4,4 4,2 Huhti 2011 <3 8 13 16 3,3 156 <0,04 480 <1 480 5,2 <1 <3 3860 <3 7,9 289100 307600 119 2,1 <2 2,6 2,9 Touko2011 <3 15 15,5 120 2,9 175 <0,04 742 <1 2050 4 <1 <3 15200 <3 5,5 298000 312000 37 15 <2 7,7 4,1 Kesä2011 <3 5,8 10,6 24,7 2,5 95 <0,04 1310 <1 918 3,8 <1 <3 2830 <3 9,7 231700 273000 79 4,3 2 7,9 4,2 Heinä2011 <3 15 12 16 4,4 66 <0,04 797 <1 590 <3 <3 <3 4500 <3 8,3 261000 278000 89 2,1 <2 3,6 4 Elo2011 <3 15 12,5 7,4 3,3 61 <0,04 440 <1 227 <3 <3 <3 3200 <3 6,2 234000 251500 61 0,8 <2 2,7 4,1 Syys2011 <3 14 3,7 3,8 3,2 17 <0,04 259 <1 106 <3 <3 <3 4030 <3 6,5 271000 323000 87 1 <2 11,1 4,5 Loka2011 <3 7,4 13,4 10 2,8 74 <0,04 332 <1 330 <3 <3 <3 8850 <3 5,6 252000 280000 52 2,1 <2 4 4,1 Marras2011 <3 5,4 9,6 23 2,3 158 <0,04 1040 <1 705 <3 <1 <3 11600 <3 5,1 224000 243000 40 4,4 <2 3,2 4,3 Joulu2011 3,5 13 12 13 3,2 46 <0,04 410 <1 300 3 <1 <3 8360 <3 4,6 269000 284000 34 2 <2 2,7 4,2 1) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN 12457-3), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 14405:2004) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 4 DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte 0,5 20 0,04-0,5 2 0,01 0,5 0,4 0,5 0,06 0,1 4 - - 800 10 1000 500 4000 - - Tavanomainen jäte (3 2 100 1-10 50 0,2 10 10 10 0,7 0,5 50 - - 15 000 150 20 000 800 60 000 >6 - - Ongelmajäte 25 300 5-70 100 2 30 40 50 5 7 200 - - 25 000 500 50 000 1 000 100 000 >6 - - Kesä2010 <0,15 0,31 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,24 <0,15 <0,05 <0,075 0,16 <0,15 <0,05 110 <5 30500 12 43700 10,7 480 <0,002 Kesä2010 <0,15 0,54 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 52 <5 30800 12,4 26200 260 <0,001 Syys2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 72 <5 89000 <0,2 12000 8,9 600 Loka2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 0,34 <0,1 <0,15 <0,05 80 <5 80500 20,1 117000 8,4 610 0,12 Marras2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,10 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 95 16 119400 25,7 177300 8,9 904 - Joulu2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 1,95 <0,15 <0,05 70 <5 107000 28,1 193000 8,7 1050 1,3 Joulu2010 <0,15 0,062 <0,03 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 0,11 <0,15 <0,05 <50 9,9 94400 21,6 179000 0,77 Tammi2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 84,6 18,3 98000 <10 146000 8,8 700 - Helmi2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 0,15 <0,15 <0,05 65,2 9,4 79100 <10 121000 9,2 590 0,05 Maalis2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 100 19 126500 34 162000 8,5 800 Maalis2011 <0,15 0,083 <0,015 <0,03 <0,1 0,07 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 93 18,4 145000 <5 157000 0,91 Huhti2011 <0,15 0,1 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 0,17 <0,15 <0,05 115 9,3 72000 17 73400 8,8 440 0,008 Huhti2011 <0,15 0,11 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 104 9,6 67900 16,4 74600 0,91 Touko2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 86 6,4 63900 15 80000 9,1 490 0,03 Touko2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,03 <0,1 0,16 <0,005 <0,05 0,66 <0,15 <0,05 <0,075 5,11 <0,15 <0,05 60,2 <5 65100 19,8 82600 0,1 Kesä2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 112 <5 103000 21 160200 9,3 770 0,02 Kesä2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 151 <5 102000 6,6 149000 0,04 Heinä2011 <0,15 0,06 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,41 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 273 21 299000 87 288000 8,6 1220 0,84 Elo2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 170 5,1 117000 91 167000 9,9 680 0,08 Loka2011 <0,15 0,068 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 76,2 <5 26800 28 41300 9,3 280 0,08 Loka2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 69,2 9 28700 18,6 41400 0,07 Marras2011 <0,15 0,16 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 75 <5 27300 19 36800 8,9 270 0,02 Marras2011 <0,15 0,13 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 72,3 <5 27600 14,5 36000 0,01 Joulu2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 130 9 23600 29 38400 8,6 260 <0,005 Joulu2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 120 8,4 23600 12 34600 <0,005 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5 8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 800 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN 12457-3), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 14405:2004) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 2-4 ) DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte 0,5 20 0,04-0,5 2 0,01 0,5 0,4 0,5 0,06 0,1 4 - - 800 10 1000 500 4000 - - Tavanomainen jäte (3 2 100 1-10 50 0,2 10 10 10 0,7 0,5 50 - - 15 000 150 20 000 800 60 000 >6 - - Ongelmajäte 25 300 5-70 100 2 30 40 50 5 7 200 - - 25 000 500 50 000 1 000 100 000 >6 - - Kesä2010 <0,15 0,08 <0,015 0,057 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 9,12 0,73 <0,05 <0,075 0,23 <0,15 0,099 180 <5 97000 15,2 143000 6,5 570 0,33 Kesä2010 <0,15 0,09 <0,015 0,067 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 4,19 0,77 <0,05 <0,075 1,13 <0,15 0,11 170 <5 100500 26,4 150100 540 0,3 Syys2010 <0,15 0,078 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 6,53 <0,15 <0,05 <0,075 0,23 <0,15 0,099 180 <5 138000 <1 197000 6,8 580 - Loka2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 5,97 <0,15 <0,05 0,16 2,9 <0,15 0,075 150 <5 117000 13,5 173000 6,9 620 0,83 Marras2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 9,68 <0,15 <0,05 0,12 <0,1 <0,15 0,07 83 <5 109300 <1 177600 6,7 640 - Joulu2010 <0,15 0,075 0,033 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 5,09 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0,29 <50 8,9 105000 14 189000 6,5 650 1,2 Joulu2010 <0,15 0,11 0,043 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,99 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 100 <5 142000 21,7 221000 2,29 Tammi2011 <0,15 0,1 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 5 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0,091 70,8 <5 98500 1700 145000 6,7 500 - Helmi2011 0,16 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 3,72 <0,15 <0,05 0,13 <0,1 <0,15 0,14 150 <5 201000 <10 247000 6,4 650 1,13 Maalis2011 <0,15 <0,05 0,047 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 29,1 1,51 0,16 0,27 <0,1 <0,15 0,14 163 <5 210000 3,4 241000 6,0 800 5,3 Touko2011 <0,15 <0,05 0,036 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 2,55 0,66 0,16 0,27 <0,1 <0,15 0,062 160 7,5 168000 5,2 209000 6,4 530 2,2 Touko2011 <0,15 <0,05 0,033 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,38 0,91 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0,06 130 7 139000 <1 192000 1,57 Heinä2011 <0,15 0,09 0,03 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,27 0,68 <0,05 <0,075 0,60 <0,15 0,072 128 11 121800 8,3 201000 7,6 700 0,18 Heinä2011 <0,15 0,1 0,036 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,06 0,9 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,1 130 10,5 133000 3,8 200000 0,2 Elo2011 <0,15 0,15 0,042 0,069 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 2,53 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0,1 152 7,3 199000 6,6 311000 7,1 810 0,84 Syys2011 <0,15 0,12 0,04 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,76 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0,077 199 <5 121000 8 199000 7,2 640 0,53 Loka2011 0,15 0,2 0,024 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,16 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 116 14,2 117000 15 200300 7,2 640 0,31 Loka2011 0,18 0,2 0,028 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 0,1 <0,15 <0,1 104 10,7 121000 3,8 211000 0,42 Marras2011 <0,15 0,16 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,14 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 117 13 111800 7,8 199600 7,6 580 0,45 Joulu2011 <0,15 0,069 0,042 0,077 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,97 <0,15 <0,05 0,082 0,11 <0,15 0,1 130 7,8 111000 29 207000 7,0 620 0,22 Joulu2011 <0,15 0,069 0,039 0,058 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,38 <0,15 <0,05 0,085 0,1 <0,15 0,09 110 7,1 114000 25 180000 0,31 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5 8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 800 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN 12457-3), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 14405:2004) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 2-4 ) DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte 0,5 20 0,04-0,5 2 0,01 0,5 0,4 0,5 0,06 0,1 4 - - 800 10 1000 500 4000 - - Tavanomainen jäte (3 2 100 1-10 50 0,2 10 10 10 0,7 0,5 50 - - 15 000 150 20 000 800 60 000 >6 - - Ongelmajäte 25 300 5-70 100 2 30 40 50 5 7 200 - - 25 000 500 50 000 1 000 100 000 >6 - - Kesä2010 <0,15 0,1 0,044 22,7 <0,1 <0,1 <0,001 <0,05 620 <0,15 <0,05 <0,075 9060 <0,15 <0,05 81 <5 34100 33,7 47600 6,1 280 0,044 Kesä2010 <0,15 0,21 0,016 17,7 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 460 <0,15 <0,05 <0,075 7810 <0,15 <0,05 35 <5 32300 46,8 45700 250 0,098 Loka2010 <0,15 0,086 0,27 32 <0,1 <0,1 <0,001 <0,05 980 0,52 <0,05 <0,075 9000 <0,15 0,11 <50 <5 39000 23,6 47000 3,8 300 3,8 Marras2010 <0,15 0,2 3,79 40 <0,1 18,5 <0,001 <0,05 1200 1,09 <0,05 <0,075 11000 <0,15 <0,05 <50 <5 35200 19,4 54900 3,2 300 - Joulu2010 0,21 0,071 7,65 25,1 0,19 15,6 <0,005 <0,05 690 0,77 <0,075 <0,075 8930 <0,15 1,05 <50 8,2 40200 27,9 63000 2,9 340 2,2 Joulu2010 <0,15 0,091 3,07 25,4 0,15 1,51 <0,005 <0,05 588 0,35 <0,05 <0,075 8520 <0,15 0,87 <50 <5 36000 19 55400 1,63 Tammi2011 <0,15 0,1 0,56 26,4 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 280 <0,15 <0,075 <0,075 4520 <0,15 1,05 <50 8,2 27900 18 37700 4,5 245 - Maalis2011 <0,15 0,075 428 51 <0,1 326 <0,005 <0,05 880 <0,15 <0,075 <0,075 10493 <0,15 <0,05 <50 29 57600 54 73700 4,2 300 Maalis2011 0,06 0,08 440 46,8 0,068 170 <0,005 <0,05 798 0,081 <0,05 <0,075 9190 <0,15 0,04 <50 27,9 58300 38 67100 5,2 Huhti2011 0,51 0,13 11,1 11,8 <0,1 115 <0,005 <0,05 473 1,36 0,061 <0,075 3800 <0,15 4,74 <50 45 71000 56 66300 2,4 430 2,02 Huhti2011 0,59 0,15 8,67 8,55 0,76 77,6 <0,005 <0,05 341 1,37 <0,05 <0,075 3800 <0,15 3,13 <50 38,2 67200 31,6 60400 1,94 Touko2011 <0,15 0,087 15,3 111 <0,2 118 <0,005 <0,05 1870 0,31 <0,05 <0,075 14300 <0,15 0,35 <50 16 73400 27 81100 3,3 290 5,73 Touko2011 <0,15 0,071 13,8 113 0,13 112 <0,005 <0,05 1880 0,3 <0,05 <0,075 13900 <0,15 0,32 <50 15,3 56100 22,9 80900 5,44 Kesä2011 <0,15 0,1 9,74 24,7 <0,1 48,5 <0,005 <0,05 885 0,32 <0,05 <0,075 2750 <0,15 <0,05 51 48 51400 17 60700 4,1 300 3,93 Kesä2011 <0,15 0,11 6,78 24,7 <0,1 30,9 <0,005 <0,05 697 0,23 <0,05 <0,075 2620 <0,15 <0,1 54 37 42900 22 54900 3,45 Heinä2011 <0,15 <0,05 10,4 11,3 <0,1 21 <0,005 <0,05 501 <0,15 <0,05 <0,075 4340 <0,15 <0,05 <50 28 35800 34 53000 4,2 290 1,6 Heinä2011 <0,15 0,052 9,18 9,32 <0,1 20,6 <0,005 <0,05 444 <0,15 <0,05 <0,075 4420 <0,15 <0,1 21,8 26,7 33400 24 49990 1,36 Elo2011 <0,15 0,1 1,25 5,68 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 200 <0,15 <0,05 <0,075 1570 <0,15 <0,05 <50 21 21700 19 17000 4,5 250 0,44 Elo2011 <0,15 0,1 0,2 4,23 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 150 <0,15 <0,05 <0,075 895 <0,15 <0,1 <50 11,4 19300 15,4 29900 0,2 Syys2011 <0,15 0,1 <0,015 3,46 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 102 <0,15 <0,05 <0,075 1110 <0,15 <0,05 <50 19 19000 14 30500 3,9 250 0,48 Syys2011 <0,15 0,11 <0,015 2,78 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 91,4 <0,15 <0,05 <0,075 276 <0,15 <0,1 <50 <5 17200 10,6 21300 0,03 Loka2011 0,16 0,093 0,062 9,72 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 327 <0,15 <0,05 <0,075 4280 <0,15 <0,05 <50 21,2 29800 25 43800 4,6 250 2,1 Loka2011 <0,15 0,11 0,039 8,42 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 307 <0,15 <0,05 0,19 3490 <0,15 <0,1 <50 11,3 27400 19,4 45200 1,82 Marras2011 <0,15 0,11 0,19 11,9 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 470 <0,15 <0,05 0,37 6810 <0,15 <0,05 <50 24 33200 23 55300 4,9 270 2,62 Marras2011 <0,15 0,11 0,12 9,11 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 404 <0,15 <0,05 0,21 5730 <0,15 <0,1 <50 11 30700 20,1 51200 2,1 Joulu2011 0,2 0,1 0,032 11,8 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 297 <0,15 <0,05 0,3 2760 <0,15 <0,05 <50 15 24000 35 32800 4,2 260 1,6 Joulu2011 <0,15 0,088 0,027 11 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 290 <0,15 <0,05 0,24 2630 <0,15 <0,1 <50 16 23800 26 37100 1,2 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5 8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 800 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

YHTEENVETO Talvivaaran kaivoksen tarkkailu toteutettiin vuonna 2011 tarkkailusuunnitelman ja valvovan viranomaisen vaatimien täydennysten mukaisesti. Vesistökuormitusta syntyi ensisijaisesti prosessivesistä. Prosessivesiä johdettiin lähes luvan mukainen enimmäismäärä kutakuinkin saman verran Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueiden suuntaan. Oulujoen vesistöalueelle johdettiin lisäksi rakentamisenaikaisia vesiä sekä Kuusilammen kuivatusvesiä. Prosessivesiä johdettiin jälkikäsittely-yksiköille vuonna 2011 marraskuun alkuun asti lähes yhtäjaksoisesti ja tämän jälkeen kipsisakka-altaan kautta kasakiertoon. Jälkikäsittely-yksiköille johdettavan prosessin ylijäämäveden ph ylitti ylemmän raja-arvon useissa yksittäisissä näytteissä helmi-elokuussa, mutta nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat yksittäiselle näytteelle annettuja raja-arvoja pienempiä konsultin kerran viikossa ottamien näytteiden perusteella. Kiintoaineelle asetettua tavoitearvoa ei pääosin saavutettu. Prosessivedessä oli runsaasti mm. sulfaattia, mangaania ja natriumia, mutta pitoisuudet laskivat selvästi loppuvuotta kohden ja kuormitus pieneni edellisvuodesta. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös pieneni selvästi loppuvuotta kohden siten, että neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo saavutettiin neljännellä vuosineljänneksellä molemmilla käsittely-yksiköillä. Eteläisen Kortelammen jälkikäsittely-yksikön kautta tulee huomattava määrä myös prosessin ulkopuolisia vesiä. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdetut vedet eivät olleet toukokuussa 2011 otettujen näytteiden perusteella akuutisti toksisia. Saniteettijätevedenpuhdistamo toimi lupaehtojen mukaisesti vuonna 2011. Ilmapäästömittauksissa metallien talteenottolaitoksella rikkivetypitoisuus ylitti rajaarvon viidessä mittauksessa pääasiassa linjalla 1 nauhasuodin poistohöngät pesurin jälkeen. Metallien talteenoton poistokaasut sisältävät myös muita rikkiyhdisteitä kuin rikkivetyä. Metallien talteenoton päästökohteiden raskasmetallipitoisuudet (As, Co, Cu, Ni, Zn) alittivat päästöraja-arvon kaikissa kohteissa. Malminkäsittelyssä seulahallin poistokaasun kiintoainepitoisuus ylitti päästöraja-arvon. Talvivaaran kaivos sijaitsee mustaliuskealueella, mistä johtuen alueen vedet ovat luontaisesti happamia ja niissä on kohonneita sulfaatin ja metallien pitoisuuksia. Kaivoksen jätevesien vaikutus on ollut havaittavissa vuodesta 2010 lähtien Salmisen-Kalliojärven- Kolmisopen-Jormajärven-Jormaslahden alueella Oulujoen suunnalla ja Ylä-Lumijärven- Kivijärven-Laakajärven-Kiltuanjärven alueella Vuoksen suunnalla sähkönjohtavuuden sekä sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuuksien kasvuna selvimmin lähivesissä. Sulfaattipitoisuuksien kasvu johtui sekä malmista että prosessissa käytetyistä kemikaaleista, natriumpitoisuuksien kasvu ph:n säätöön käytetystä lipeästä, ja mangaani liukenee malmista prosessin sivutuotteena. Vuoden 2011 aikana em. pitoisuudet laskivat Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven päällysvedessä ja Ylä-Lumijärvessä kuormituksen pienentymisen johdosta, mutta järvien alusvedessä pitoisuudet pienenivät vain vähän tai eivät lainkaan. Kolmisopessa, Jormasjärvessä ja Laakajärvessä pitoisuudet tasaantuivat, mutta eivät juuri laskeneet vuoden 2011 aikana. Mangaanipitoisuuksissa oli havaittavissa laskua. Loppuvuodesta 2011 mangaanipitoisuus ylitti vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven alusvedessä. Happitilanteen heikentymistä ja alusveden hapettomuutta on esiintynyt etenkin Salmisessa ja Kalliojärvessä ja lievemmin mm. Kolmisopessa ja Kivijärven alusvedessä. Kalastolle haitallisen alhaisia ph-arvoja on siintynyt ajoittain vielä vuonan 2011 Salmisessa ja Kalliojärvessä joko päällys- tai alusvedessä. Jälkikäsittely-yksiköille syötetyn 1 Copyright Pöyry Finland Oy

kalkkimaidon seurauksena ph on noussut etenkin Salmisen alusvedessä ja Kalliojärven päällysvedessä sekä Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärvessä Lumijoen edustalla vuonna 2011. Kaivosvedet ovat lisänneet lähivesien typpipitoisuutta etenkin järvien alusvedessä. Fosforia kaivosvedet eivät ole suoranaisesti lisänneet, ja välillisesti fosforia on paikoin saostunut pois vesifaasista happamuuden seurauksena. Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on laskenut Salmisessa ja Kalliojärvessä vuonna 2010 ilmeisesti happamuuden seurauksena, mutta palasi Kalliojärvessä edellisvuosien tasolle vuonna 2011. Mustaliuskealueelta tulevien vesien vaikutuksesta metallipitoisuudet kasvavat Kalliojoen kohdalla. Vuonna 2011 nikkelin ja sinkin pitoisuudet laskivat edellisvuoteen verrattuna Kalliojoen ja Jormasjärven välillä, mutta nousivat hieman Jormasjärven alusvedessä. Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärven alusvedessä nikkelin ja sinkin pitoisuudet nousivat. Nikkelin pitoisuudet ylittivät eräiden tutkimusten mukaan kirjolohelle haitallisena pidettävän tason muutamissa näytteissä pääasiassa talvella Kalliojoessa, Kolmisopessa, Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa tammikuussa sekä Ylä-Lumijärven ja Lumijoen useissa näytteissä, Kivijärvessä Lumijoen edustalla talvella sekä Kivijärven alusvedessä. Eliöstölle haitallista tasoa olevia sinkkipitoisuuksia esiintyi muutamissa näytteissä pääasiassa talvella Kalliojoessa, Kolmisopessa, Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa tammikuussa sekä muutamissa näytteissä Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista nikkelipitoisuus ylitti raja-arvon (tausta+eqs) Kalliojoessa, Kolmisopessa, Tuhkajoessa ja ajoittain Jormasjärven alusvedessä sekä Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä. Jormasjärven kalastuskirjanpidon tärkeimmät saalislajit ovat olleet kuha ja hauki. Näiden lisäksi on saatu merkittävästi siikaa ja madetta. Harvoilla verkoilla saadun kuhan yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä, ja yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Hauen, siian ja mateen yksikkösaaliit ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan. Vetouistelulla on saatu kuhaa ja haukea hyvin. Sähkökoekalastusten mukaan Tuhkajoen alaosan koskikalasto oli pääasiassa taimenta, joka on joessa luonnonkantaa. Taimentiheydet olivat Tuhkajoella vuonna 2011 aiempaa suurempia. Kalastuskirjanpito- ja sähkökoekalastustulosten perusteella kaivoksen jätevesillä ei ole ollut havaittavaa vaikutusta Tuhkajoen tai Jormasjärven kalastoon. Kalastus Kolmisopella on kuitenkin lähes loppunut ranta-asutuksen häviämisen myötä. Vuonna 2011 pohjaveden pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä P1, jossa mm. sulfaatin, mangaanin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat selvästi kohonneet. Tehtaan havaintoputki P1 on ollut kevään 2011 näytteenottokerrasta alkaen poikki maan tasalta, joten valumavedet ja pöly ovat voineet vaikuttaa 2011 veden laatuun. Kaivosalueen ulkopuolisissa tarkkailupisteissä ei ole havaittavissa kaivostoiminnan vaikutuksia. Kaivosalueella todettiin kaivostoiminnasta johtuvaa pölylaskeuman lisääntymistä. Jossain määrin laskeuma lisääntyi myös kaivosalueen ulkopuolella, lähinnä kaivostoimintojen itä-koillispuolella. Epäorgaanisen aineksen laskeumissa ei tarkkailun aikana vuosina 2008-2011 ole todettu selviä kehityssuuntia lukuun ottamatta liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12 havaittavaa lievää laskusuuntaa. Nikkelin, kuparin, sinkin ja koboltin sekä loppukesästä 2011 lähtien määritettyjen rikin ja raudan laskeumat ovat olleet yleisesti suurempia tehdasalueella kuin sen ulkopuolella. Ajoittain kohonneita metallilaskeumia todettiin myös kaivosalueen ulkopuolella, lähinnä kaivostoiminnoista itään, länteen, pohjoiseen ja koilliseen sijaitsevissa keräimissä. Usein pääosa keräimiin kertyneestä aineksesta oli orgaanista alkuperää, kun kaivostoiminnan suorat päästöt ovat 2 Copyright Pöyry Finland Oy

epäorgaanista ainesta. Nikkeli- ja sinkkilaskeumat olivat monin paikoin kasvaneet edellisvuodesta, sen sijaan kuparilaskeumat sekä kaivosalueen ulkopuoliset sinkkilaskeumat olivat samaa tasoa tai alhaisempia kuin yhtenä tai kahtena edellisvuonna. Kobolttilaskeumat ovat pääosin pysyneet samalla tasolla tarkkailun ajan. Rikkilaskeumat olivat korkeimmillaan tarkkailun alussa loppukesällä 2011, mistä ne laskivat loppuvuotta kohti. Kaivosalueen ulkopuolella loppuvuodesta rikkilaskeumat olivat pääosin Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 Suomen metsätalousmaiden rikkilaskeumalle asetetun pitkänajan keskimääräisen tavoitearvon 0,3 g/m 2 /v (0,0275 g/m 2 /kk) mukaisia, sen sijaan loppukesällä ja alkusyksystä tavoitetaso usein ylittyi. Melumittausten perusteella vuonna 2011 kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei ylittänyt päiväajan eikä todennäköisesti yöajankaan ohjearvoja missään pisteessä ottaen huomioon mittausepävarmuus. Mittauspisteessä Taattola (ranta, P3) yhden mittauksen yöajan tulos oli epävarmuuden sisällä. Häiritsevää melua on koettu aiheutuvan primääriliuotuskasan 1 ilmastuspuhaltimista, avolouhosräjäytyksistä ja sekä paikoin tieliikenteen lisääntymisestä. Taustamelun vähäisyydestä johtuen kaivostoiminnan aiheuttama melu voidaan kuulla kaukana matalataajuisena. Kaivoksen louhintatärinäarvot alittivat selvästi rakennusten vauriovaaran raja-arvot. Tärinä voi kuitenkin aiheuttaa häiriötä herkimmille ihmisille ja alentaa asumisviihtyvyyttä kaivoksen lähiympäristössä. Jätejakeiden (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) keräilynäytteiden kokonaispitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Kokonaispitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin osalta. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Liukoisuuksissa ei ole vuonna 2011 tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Vuoden 2011 tarkkailutulokset ovat vahvistaneet aikaisemman vuoden pitoisuustasot. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite ja raudan sakeuttimen alite johdetaan kipsisakka-altaalle ja esineutralointisakka läjitetään sekundäärikasan pohjalle. Liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. 3 Copyright Pöyry Finland Oy

SUMMARY 2011 16WWE0993 30.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN MINE MONITORING 2011 SUMMARY