28 Yhteisen opetuksen yksikkö

28 Yhteisen opetuksen yksikkö

30 Yhteisen opetuksen yksikkö 31 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteiset opinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa yhteisiä opintoja tarjoaa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo). Yhteisiin opintoihin kuuluvat taide- ja teoriaopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Yhteiset opinnot jaetaan taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluviin yhteisiin pakollisiin opintoihin sekä koko korkeakoulun opiskelijoille tarjolla oleviin valinnaisiin opintoihin. Yhteisillä pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan opintoja, jotka sisältyvät Taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean päättäminä kaikkiin taiteen kandidaatin tutkintoihin. Yhteisten pakollisten opintojen lisäksi taiteen kandidaatin ja taiteen maisterin tutkintoihin sisältyy koulutusohjelmakohtaisia pakollisia opintoja, jotka määritellään koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa. Tässä esitetyt yhteiset pakolliset opinnot eivät koske arkkitehtuurin laitosta. Arkkitehtuurin- ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmiin kuuluvat opinnot on esitelty tässä oppaassa sivulta 47 alkaen. Valinnaisilla opinnoilla tarkoitetaan yhteisen opetuksen yksikön (YoYo) kurssitarjontaa, joka on avointa kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Valinnaisiin opintoihin kuuluu sekä taide-, historia- ja teoriaopintoja että kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä opintoja esimerkiksi tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja opiskelijoille järjestää Perustieteiden korkeakoulun kielikeskus ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän laitos. Yhteiset opinnot taiteen maisterin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa maisterin tason opiskelijoille. Maisterin tasolla ei ole yhteisiä pakollisia opintoja, mutta opiskelija voi valita kursseja tutkintoonsa yhteisen opetuksen tarjonnasta. Kielitaitovaatimukset taiteen maisterin tutkinnossa Mikäli taiteen maisterin tutkintoa suorittava opiskelija ei ole suorittanut kandidaatin tutkintoon kuuluvia kieliopintoja (äidinkieli, toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 6 op) aikaisemmin, tulee ne suorittaa maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden opiskelijoiden tulee opiskella kieliopintoja 6 opintopistettä. Yhteiset opinnot taiteen tohtorin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa tohtoritason opiskelijoille. Taideteollisen alan tohtoriohjelman rakenteesta ja tutkintovaatimuksista löytyy tarkemmin tietoa: https://into.aalto.fi/display/fidoctoraltaik/opiskelu. Yhteisen opetuksen yksikön kurssikäytännöt Yleiset suoritusperusteet Opetus perustuu harjoitustöihin, luentoihin ja kritiikkeihin. Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen, taidolliseen ja tiedolliseen edistymiseen sekä kykyyn ilmaista oppimaansa. Opintojaksojen suorittaminen edellyttää vähintään 80 % läsnäoloa kurssilla ja annettujen tehtävien suorittamista opettajan antamaan määräaikaan mennessä. Sairaudesta tai muusta vakavasta syystä johtuvasta poissaolosta pyydetään ilmoittamaan opettajalle sähköpostitse (tai jos tämä ei ole tavoitettavissa yhteisen opetuksen koordinaattorille). Yli 20 % poissaolo tai suoritusten viivästyminen tulee vaikuttamaan opintosuorituksen arvosanaan alentavasti ja johtaa ääritapauksessa suorituksen hylkäämiseen. Kurssin minimiopiskelijamäärä on 5 opiskelijaa. Opetukseen ilmoittautuminen ja kurssipaikan lunastaminen Yhteisen opetuksen kaikille kursseille tulee ilmoittautua WebOodissa ilmoittautumisajan kuluessa. Kurssi-ilmoittautuminen sulkeutuu noin viikkoa ennen kurssin alkamista. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut ryhmään, mutta ei aio osallistua kurssille, tulee kurssipaikka perua WebOodissa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisajan jälkeen opiskelijan kurssi-ilmoittautumisen status asetetaan joko hyväksytty, hylätty tai varsinainen ilmoittautuminen tilaan. Mikäli ilmoittautumisen status jää varsinainen ilmoittautuminen tilaan, tarkoittaa se sitä, että opiskelija on varasijalla. Mikäli opiskelija haluaa perua paikkansa kurssille hyväksymisen jälkeen, tulee hänen ilmoittaa siitä opettajalle sähköpostitse, jotta hänet voidaan poistaa ryhmästä ja ottaa tilalle toinen opiskelija. Kurssille hyväksytyn opiskelijan tulee lunastaa paikkansa kurssin ensimmäisellä opetuskerralla tai paikka voidaan antaa varasijalla olevalle opiskelijalle. Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan opetukseen ensimmäisellä kerralla, tulee siitä ilmoittaa etukäteen opettajalle tai opiskelija voi menettää kurssipaikkansa. Yhteisen opetuksen kurssikäytännöt koskevat sekä taide- teoria- ja historiaopintoja että kieli- ja viestintäopintoja. Hyväksymisjärjestys Yhteisen opetuksen yksikön kursseille hyväksymisissä noudatetaan tutkintosäännön mukaisia käytäntöjä. Mikäli hyväksymisjärjestys on jokin muu kuin ilmoittautumisjärjestys, ilmoitetaan se kurssikuvauksen kohdassa lisätiedot. Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat yhteisen opetuksen yksikön kursseilla Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat voivat ilmoittautua ja osallistua yhteisen opetuksen yksikön tarjoamille taide- ja teoria sekä kieli- ja viestintäopetuksen kursseille yllämainitut kurssikäytännöt huomioiden. Lisäksi kieltenopetuksen osalta arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden on huomioitava arkkitehtuurin ja taideteollisen alan erilaajuiset tutkintovaatimukset kieliopinnoissa. Mikäli arkkitehtuurin opiskelija haluaa suorittaa tutkintoon vaadittavat kieliopinnot (vieras kieli, englanti tai toinen kotimainen kieli) taideteollisen alan kursseilla, tulee hänen suorittaa ne taideteollisen alan vaatimusten mukaisesti. Jotta suullinen ja kirjallinen taito täyttyvät taideteollisen alan vaatimusten mukaisesti, suoritetaan vieraasta kielestä 6 op (englanti, huom. erilliset suullisen ja kirjallisen taidon kurssit) ja toisesta kotimaisesta kielestä (ruotsi/ suomi, suullisen ja kirjallisen taidon kurssi ).

32 Yhteiset pakolliset opinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa, 40 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Valinnaiset opinnot Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Yhteensä Taide-, historia- ja teoriaopinnot Yhteiset taide-, historia- ja teoriaopinnot ovat avoimia kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Opinnot jaetaan pakollisiin ja valinnaisiin. Opintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo). Opetusta annetaan kahdeksalla eri osaalueella: Kuvaopinnot Tila ja muoto Väri ja havainto Taidegrafiikka Nykytaiteen työpajat Taiteen historia- ja teoriaopinnot Tulevaisuuden tutkimus Future Art Base/ Biotaide Pakolliset taide- ja teoriaopinnot Laajuus Taideopinnot Historia- ja teoriaopinnot 15 op 10 op Laajuus 15 op 40 op Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Tila ja muoto I 4 op Väri ja havainto I 4 op Opiskelija valitsee koulutusohjelman suosituksen mukaan YoYo:n kurssitarjonnasta Kieli- ja viestintäopinnot Vieras kieli 6 op Äidinkieli * Toinen kotimainen kieli * Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Yhteinen ympäristö *Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen kieliopintovaatimukset koskevat suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneita opiskelijoita. Lisää kielitaitovaatimuksista luvussa Kieli- ja viestintäopinnot (s. 39). Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien yhteisten pakollisten taide- ja teoriaopintojen määrä on 25 op. Näistä 12 opintopistettä koostuu pakollisista taideopinnoista ja intopistettä Yhteinen ympäristö -kurssista. 10 opintopistettä on valinnaisia opintoja. Koulutusohjelma tai suuntautumisvaihtoehto voi ohjata tai suositella opiskelijaa valitsemaan YoYon tarjonnasta opiskelijan koulutukselle tärkeimmiksi katsotut kurssit. Opiskelija tekee valinnan HOPS-keskustelun ja koulutusohjelmassa tai suuntautumisvaihtoehdossa tapahtuvan ohjauksen perusteella. Pakolliset kurssit ja tavoitteet 01262 Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Johdatus kuvan tekemiseen I -kurssin tavoitteena on havaintolähtöisen ilmaisun perusteiden hallinta. Kurssiin kuuluu mittasuhteiden, volyymin, massan, valon ja varjon kuvaamisen hallinta piirtämisen keinoin sekä kuvasommittelun perusteiden hallinta. 01287 Tila ja muoto I 4 op Tila ja muoto I -kurssin tavoitteena on kolmiulotteisen muodon ja tilan hahmottamiskyky havainnon kautta. Kurssiin kuuluu muotojen, massojen, mittasuhteiden ja tilan hahmottamisen sekä plastisen sommittelun perusteiden hallinta. 01289 Väri ja havainto I 4 op Väri ja havainto I -kurssin tavoitteena on värin ja visuaalisen havaitsemisen tutkiminen kokeellisin menetelmin. Kurssin tavoitteisiin kuuluu kyky ymmärtää värien keskinäisiä suhteita ja lainalaisuuksia sekä kyky käyttää väriä kuvan, esineen tai tilan harkittuna elementtinä taiteessa tai muotoilussa. Valinnaiset opinnot 10 op Katso kursseista tarkemmin kohdasta valinnaiset taide- ja teoriaopinnot. 01243 Yhteinen ympäristö Kandidaatin tutkintoon pakollisiin yhteisiin opintoihin kuuluu intopisteen laajuinen Yhteinen ympäristö -kurssi. Opintojakso tutustuttaa opiskelijan kestävän kehityksen käsitteisiin ja elinkaariajatteluun sekä Aaltoyliopiston korkeakoulujen ajankohtaisiin kestävän kehityksen alan tutkimuskysymyksiin sosiaalisesta, taloudellisesta, teknologisesta ja taiteellisesta näkökulmasta. Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot Yhteisen opetuksen tarjonnassa on paljon valinnaisia taide-, historia- ja teoriaopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä opintoja yhteisten opintojen valinnaisiin opintoihin tai oman tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Koulutusohjelma tai suuntautumisvaihtoehto voi myös ohjata tai suositella opiskelijaa valitsemaan tästä tarjonnasta koulutukselle tärkeimmiksi katsotut kurssit. Laitokset ja koulutusohjelmat voivat myös sisällyttää näitä kursseja aineopintoihin ja laitoksen pakollisiin yhteisiin opintoihin. 33 Kuvaopinnot Tavoitteet: Kuvaopinnot koostuvat eri menetelmin toteutettavasta kaksiulotteisesta ilmaisusta. Työskentely on käytäntöön painottuvaa tekemällä oppimista, unohtamatta teoreettisia kytköksiä. Opintoihin kuuluu piirtämistä, väri- ja havainto-oppia, maalausta ja sekatekniikalla työskentelyä. Opiskelija tulee tietoiseksi näköhavainnon toiminnasta ja eri tavoista kuvata ympäröivää maailmaa ja suhdettamme siihen. Kursseilla tarkastellaan myös ideoiden ja käsitteiden roolia taiteessa, taiteen suhdetta muotoiluun sekä sen merkitystä ja roolia yhteiskunnassa. Kuvaopintoihin kuuluu seuraavia 01262 Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) 01263 Johdatus kuvan tekemiseen II 4 op 01264 Johdatus kuvan tekemiseen III 4 op 01286 Kuvaopinnot IV V 6 op 01280 Piirustuksen ja maalauksen työpaja 6 op 01057 Elävän mallin piirustus II 6 op 01021 Anatomia taiteessa 2 op 01022 Käsivarapiirustus 6 op 01279 Akvarellityöpaja 6 op 01145 Sarjakuvailmaisu I 4 op 01239 Sarjakuvailmaisu II 6 op (sarjakuvan sivuaine) 01240 Sarjakuvailmaisu III 8 op (sarjakuvan sivuaine) 01242 Sarjakuvatyöpaja 1 op (sarjakuvan sivuaine) 01294 Sarjakuvan historia 2 op (sarjakuvan sivuaine) Arkkitehtuurin laitoksen kuvataiteen kurssit: A-60.1120 Kuvataide 1, syksy, 2 op A-601121 Kuvataide 1, kevät 2 op A-60.1130 Kuvataide 2, syksy, 2 op A-60.1131 Kuvataide 2, kevät 2 op (kurssit pääosin arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoille)

34 Tila ja muoto Tavoitteet: Muoto-opinnot sisältävät muovailuun, kipsivaluun, veistämiseen, ja materiaalikoosteisiin perustuvia opintojaksoja. Niiden pääpaino on havaintolähtöisessä muodon, volyymin ja massan hahmottamisessa, mutta esillä on myös muodon suhde tilaan ja ympäristöön. Tilaopinnoissa käsitellään volyymin, mittasuhteiden, muodon sekä tilan, ajan, paikan ja liikkeen keskinäisiä suhteita ja niihin liittyviä käsitteitä. Tila ja muoto II ja III perustuvat käsitelähtöiseen ja nykytaiteen toimintatapoja tutkivaan työskentelyyn. Tila- ja muoto-opintoihin kuuluu seuraavia 01287 Tila- ja muoto I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) 01288 Tila- ja muoto II 4 op 01233 Tila- ja muoto III 4 op Väri ja havainto Tavoitteet: Väri ja havainto -opinnoissa painottuvat visuaalinen havaitseminen ja sen teoriat. Väri ja havainto I -kurssilla opiskellaan värin havaitsemista ja peruskäsitteistöä sekä tutkitaan värikontrasteja ja -rinnastuksia kokeellisin menetelmin. Visuaalisen havaitsemisen teorian osuus ja värin suhde tilaan, valaistukseen ja materiaaliin sekä niihin liittyvät harjoitustyöt korostuvat kursseilla väri- ja havainto II ja III. Väri ja havainto-opintoihin kuuluu seuraavia 01289 Väri- ja havainto I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) 01290 Väri- ja havainto II 4 op 01237 Väri- ja havainto III 4 op 01291 Colour and Perception 4 op Taidegrafiikka Tavoitteet: Taidegrafiikka perustuu käsityönä eri tavoilla työstettyihin painolaattoihin (kupari- ja puulevy, kalkkikivi tai seulakangas) ja niiltä painettuihin vedossarjoihin. Vedokset ovat originaaleja taideteoksia. Taidegrafiikan peruskurssit tarjoavat alkeet erilaisten painomenetelmien ja niiden välineistön hallintaan. Taidegrafiikan jatkokursseilla tavoitteena on syventää opiskelijan valitseman menetelmän tietoja ja taitoja sekä laajentaa omaa taiteellista ilmaisua. Taidegrafiikka kuuluu erikoisopintoihin ja sen suositeltava aloitustaso on kandidaatin opintojen toinen vuosi. Taidegrafiikan opintoihin kuuluu seuraavia 01285 Japanilaisen vesiväripuupiirroksen peruskurssi 01077 Litografian peruskurssi 01079 Puupiirroksen peruskurssi 01080 Serigrafiaan peruskurssi 01185 Syväpainografiikan peruskurssi 01281 Litografian jatkokurssi 01282 Puupiirroksen jatkokurssi 01283 Serigrafian jatkokurssi 01284 Syväpainografiikan jatkokurssi Nykytaiteen työpajat Tavoitteet: Useimmissa nykytaiteen työpajoissa keskitytään taiteen tekemiseen. Sen lisäksi työpajoissa saa tietoa kunkin ilmaisumuodon lähihistoriasta ja tämänhetkisistä ilmiöistä ja käytännöistä. Työpajat on jaoteltu ilmaisuvälineen mukaan. Työpajojen temaattiset sisällöt määrittelee kulloinenkin opettaja, mutta pääpaino on opiskelijoiden itse löytämissä aiheissa ja kiinnostuksen kohteissa. Tavoitteena on saada aikaan näyttelykelpoisia, harjoitelmia pidemmälle meneviä ja nykytaiteen kontekstissa varteenotettavia teoksia. Poikkeuksia yllä mainittuun ovat What s the Future of Art? ja Looking at Art, joissa taiteen tekemisen sijaan opiskellaan taiteen teoriaa, taiteen analysointia ja taiteesta keskustelemista nykytaiteen näkökulmasta. What s Going On? on yhteiskuntatiedon käytännönläheinen kurssi. Nykytaiteen työpajat ovat maisteritason kursseja, mutta niille voivat tulla tai pyrkiä myös kandi- ja tohtoriopiskelijat. Kurssit järjestetään pääosin englannin kielellä. Nykytaiteen työpajoihin kuuluu seuraavia 01275 What s the Future of Art 6 op 01247 The Realm of the Senses (Aistien maailma) 4 8 op 01248 Sculpture Now! 4 op 01250 Contemporary Drawing 6 op 01251 Hey, We re in Space! / Installation Art Course 6 op 01252 Media Art 5 op 01253 What s Going On? 2 op 01183 Looking at Art 2 4 op 02117 Reality Show / Performance Art Course 2 op 01167 Variable Topic Courses in Art and Theory / Vaihtuvat taide- ja teoriaopintojaksot 2 8 op Historia- ja teoriaopinnot Tavoitteet: Taiteen ja muotoilun historia- ja teoriaopetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva taiteen, taidekäsitysten, muotoilun ja taideteollisuuden historiasta sekä esitellä alojen suhdetta yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kulttuurihistoriaan. Tarkoituksena on siten parantaa oman alan ymmärrystä. Erityisesti teoria-aineiden tavoitteena on selkeyttää keskeisiä käsitteitä ja tällä tavalla parantaa alan ongelmien ratkaisuvalmiuksia ja metodista osaamista. 35 Taiteen historia- ja teoriaopintoihin kuuluu seuraavia 01273 Estetiikan ja taiteenfilosofian perusteet 01274 Introduction to Aesthetics and the Philosophy of Art 4 op 01061 Estetiikan ja taiteenfilosofian jatko-opinnot (tohtoriopiskelijoille) / Aesthetics and the Philosophy of Art (Doctoral Studies) 8 op 01272 Johdatus filosofiaan 2 op 01160 Kytkin / Connections 4 op 01016 Modernin taideteollisuuden historia 01206 Museo taiteilijan materiaalina 4 op (ei opetusta 2013 14) 02196 Art in Public Spaces 4 op 01276 Taidehistoria I 4 op 01277 Taidehistoria II 4 op 01278 Taide jälkeen 1945 4 op 01151 Tiedon ja taidon filosofia 2 op (ei opetusta 2013 14) 01083 Tieteenfilosofia 4 op 02115 Tutkimusmenetelmät 2 op 01175 Argumentaatiotaidot 2 op 01266 Yhteisen opetuksen vaihtuvasisältöiset kurssit 2 10 op Tulevaisuuden tutkimus Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on valtakunnallinen yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetus- ja tutkimusverkosto. Verkostoa koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja siihen kuuluu 9 jäsenyliopistoa. Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajattelun istuttaminen kiinteäksi osaksi eri alojen opiskelijoiden ajattelua. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu lähi- ja etäopiskeluna. Opintojaksot mahdollistavat opettajien, asiantuntijoiden ja opiske-

36 lijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen, vahvistavat opetuksen monitieteisyyttä ja rakentavat yhteyksiä elinkeinoelämään. Perusopintojen lisäksi tarjolla on myös jatkoopintoja. Tulevaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuuden (25 op) voi suorittaa kokonaan tai osittain. Tulevaisuudentutkimuksen peruskurssit järjestetään yhteistyössä jäsenyliopistojen kanssa. Kurssit Tulevaisuusajattelu ja skenaariot, TUTU1 ja Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, TUTU3 järjestetään Arabian kampuksella ja opintoja koordinoi ARTSissa Yhteisen opetuksen yksikkö. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan myös muita tulevaisuuden tutkimuksen opintoja, katso lisää www.tvanet. fi tai ota yhteyttä Yhteisen opetuksen yksikköön. 01267 Tulevaisuusajattelu ja skenaariot, TUTU1 5 op 01268 Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, TUTU3 5 op 01297 Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemian muut opinnot 2 10 op Biofilia -Biologisen taiteen yksikkö Aalto Biofilian kurssitarjonta 2013-14 koostuu koko Aalto-yliopiston opiskelijoille suunnatuista poikkitaiteellisista ja -tieteellisistä opinnoista. Tavoitteena on nostaa elämän manipulointiin ja biologisiin prosesesseihin liittyviä aiheita kulttuuriseen keskusteluun käytännöllisellä tasolla, pohtia niihin liittyviä eettisiä ja filosofisia kysymyksiä ja ja tuottaa biologista taidetta. Biotaiteen kurssien sisältöihin kuuluu luentosarjoja, laboratoriokursseja ja työpajoja joissa käsitellään tieteen ilmiöitä taiteen kontekstissa ja kehitetään biotieteiden ja taiteiden välisiä toimintatapoja. Toiminta tapahtuu 2013 alussa avatussa Biofilian laboratoriossa Otaniemen kampuksella ja luonnonympäristöissä. Biotaiteen opintoihin kuuluu seuraavia 01266 Yhteisen opetuksen vaihtuvasisältöiset kurssit Biotech Masterclass - Biotekniikan työpaja laboratoriossa, 3 ECTS Syömään! Ruoka on valmista! -luentosarja, työpajoja ja lopputapahtuma, 6 ECTS Taiteilija Andy Gracien työpaja syksyllä 2013 Taiteilija Paul Vanousen työpaja keväällä 2014 Lisää tietoa tulevista kursseista: www.biofilia.aalto.fi Lisäksi mahdollisesti järjestetään myös muita kursseja, joista tiedotetaan erikseen. Muiden laitosten kurssit yhteisen opetuksen tarjonnassa Arkkitehtuurin laitos A-27.1111 Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op A-27.1103 Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op A-27.1200 Suomen ja pohjoismaiden rakennustaide, luentokurssi 6 op A-27.1210 Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 op (ei opetusta 2013 14) A-27.2220 Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3-6 op A-27.1501 History of Wood Architecture in Finland A-8.1521 Contemporary Finnish Architecture 1 op Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos 22314 Elokuvahistorian erityisalueet (vaihtelevat sisällöt) 22315 Elokuvan historia I, kirjallisuus 2 op 22316 Elokuvan historia II, kirjallisuus 2 op 22317 Elokuvan historia III, kirjallisuus 2 op 22585 Elokuvan historia I 1 op 22586 Elokuvan historia II 1 op 22587 Elokuvan historia III 1 op Median laitos 24264 Blog or Die blogs as media concepts 2 op Taiteen laitos, ympäristötaiteen koulutusohjelma 01292 Environmental Art Essentials 4 8 op Aalto-kurssit 01266 Syömään! Ruoka on valmista! Yhteisen opetuksen yksikön sivuaineet Yhteisen opetuksen yksiköllä on tarjonnassaan kolme sivuainekokonaisuutta Nykytaiteen sivuainekokonaisuus 25 op Sarjakuvan sivuainekokonaisuus 25-30 op Taideteorian sivuainekokonaisuus 15 op Lisätiedot sivuaineista sekä hakulomakkeiden ja portfolioiden jättö: Jyri Äärilä Opintokoordinaattori Yhteisen opetuksen yksikkö PL 31000 AALTO Hämeentie 135 c +358 50 486 4140 jyri.aarila@aalto.fi Nykytaiteen sivuainekokonaisuus 25 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erillisopiskelijat Tavoitteet ja sisältö: Sivuaineen tavoite on antaa perustiedot nykytaiteen teorioista ja käytännöistä. Koulutusta ei ole sidottu mihinkään ilmaisuvälineisiin vaan kuvataiteiden koulutuksen kantavana ajatuksena 37 on taiteen ja tieteen sekä kuvataiteiden, muotoilun ja visuaalisen kulttuurin vuorovaikutus. Sivuainekokonaisuuteen sisältyy sekä teoriakursseja että kursseja, joilla keskitytään taiteen tekemiseen. Hakumenettely: Seuraava haku Nykytaiteen sivuainekokonaisuuteen järjestetään 2014. Sivuaineen hakulomake ja digitaalinen portfolio jätetään 31.5. mennessä sivuaineesta vastaavalla opintokoordinaattorille. Vastuuopettaja: professori Teemu Mäki Lisätiedot: Portfolio pyydetään jättämään mieluiten digitaalisessa muodossa esim. CD- tai DVD-levyllä PDF-tiedostona tai kotisivuna. Portfolion voi myös lähettää sähköpostilla. Opiskelijamäärä: Max 12 opiskelijaa Pakolliset kurssit: 01275 What s the Future of Art? 6 op 01183 Looking at Art 2 4 op Valinnaiset kurssit: Valinnaiset opinnot voi valita nykytaiteen kurssien kokonaisuudesta siten, että pakollisten ja valinnaisten opintojen yhteenlaskettu opintopistemäärä on 25 op. Lukuvuonna 2013 2014 voi valita seuraavista vapaavalintaisista kursseista: 01247 Aistien maailma 4 8 op 01248 Sculpture Now! 4 op 01250 Contemporary Drawing 6 op 01251 Hey, We Are in Space! 6 op 01252 Media Art 5 op 01253 What s Going On? 2 op 02117 Reality Show / Performance Art Course 2 op Sarjakuvailmaisun sivuainekokonai-suus 25 30 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erillisopiskelijat. Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija sarjakuvailmaisun työprosesseihin, kerronnan menetelmiin,

38 kirjoittamiseen ja itsenäiseen ilmaisuun. Hakumenettely: Sivuainekokonaisuuteen on haku joka toinen vuosi ja seuraavan kerran haku järjestetään vuonna 2015. Sivuaineen hakulomake ja portfolio on jätettävä 31.5. mennessä sivuaineesta vastaavalle opintokoordinaattorille. Vastuuopettaja: Matti Hagelberg Lisätiedot: Sarjakuvailmaisun sivuainekokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi ja siihen haetaan sivuaineiden hakulomakkeella ja sarjakuvaportfoliolla jonka toteutus on vapaa. Opiskelijamäärä: Max 12 opiskelijaa Pakolliset kurssit: 01145 Sarjakuvailmaisu I, 4 op 01239 Sarjakuvailmaisu II, 6 op 01240 Sarjakuvailmaisu III, 8 op 01294 Sarjakuvan historia, 2 op 01242 Sarjakuvatyöpajat 1 + 1 op Valinnaiset kurssit: tk0198 Sarjakuvapedagogiikka 5 op 01022 Käsivarapiirustus 6 op 01057 Elävän mallin piirustus 6 op 01021 Anatomia taiteessa 2 op 01080 Serigrafian peruskurssi 01077 Litografian peruskurssi 01079 Puupiirroksen peruskurssi 01185 Syväpainografiikan peruskurssi Taideteorian sivuainekokonaisuus 15 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erilliset opiskelijat (hakulomake erillisiin opintoihin) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on antaa yleiskuva nykyisen taideteoreettisen keskustelun lähtökohdista ja taustoista: mitä käsitellään, miten ja miksi. Lähtökohtana on, että taide kytketään laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat 1) näkemykset modernista ja postmodernista, 2) taiteen, politiikan, etiikan ja estetiikan suhteet, 3) taidemaailma ja -instituutiot sekä 4) taiteen ajattelu- ja toimintatapojen asema taiteen ulkopuolella (mm. tutkimuksessa). Sivuainekokonaisuudessa taideteoriaa lähestytään kahdella tavalla: luetaan ja tentitään alan keskeisiä kirjoituksia (10 op) sekä kirjoitetaan yksi essee (5 op) vastuuopettajien kanssa erikseen sovittavasta aiheesta. Tiedot tentittävästä kirjallisuudesta sekä ohjeet esseen kirjoittamiseen saa vastuuopettajilta. Kurssit: 01270 Taideteorian sivuaineen tentittävä kirjallisuus 2 10 op 01271 Taideteorian sivuaineen essee 5 op Hakumenettely: Seuraava haku Taideteorian sivuainekokonaisuuteen järjestetään syksyllä 2014. Sivuaineen hakulomake on toimitettava 15.9. mennessä sivuaineesta vastaavalle opintokoordinaattorille. Vastuuopettajat: Yrjänä Levanto, Ossi Naukkarinen Kieli- ja viestintäopinnot kielten opetuksen tuottaa Aalto-yliopiston kielikeskus. Yhteisiin opintoihin kuuluvat taideteollisen koulutusalan kieliopinnot opiskellaan tässä kuvatun mukaisina 1.8.2011 alkaen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset noudattavat teknillisen alan kielitaitovaatimuksia, jotka määritellään tässä oppaassa s. 49. Taiteen kandidaatin ja taiteen maisterin tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot opiskellaan Arabian kampuksella lukuun ottamatta joitain vieraiden kielten opintoja. Arabian kampuksella voi opiskella tutkintoon kuuluvat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot sekä vieraan kielen osalta englannin kielen opinnot. Muiden vieraiden kielen opintoja tarjotaan kielikeskuksessa Otaniemessä sekä Kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksella Töölössä. Tutkintoihin vaadittavat kieliopinnot perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004, sen 6, Kielitaito) Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kielten ja viestinnän opetusta koordinoi Yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo), joka toimii osana Taiteen laitosta. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa, 40 op Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen maisterin tutkinto koulusivistyskieli suomi tai ruotsi muu kielitausta tai ulkomainen opiskelija* koulusivistyskieli suomi tai ruotsi muu kielitausta tai ulkomainen opiskelija Äidinkieli/modersmål Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot Kieliopinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa Koulusivistyskieltään suomen tai ruotsinkielisen opiskelijan kandidaatin tutkintoon kuuluu kieli- ja viestintäopintoja 15 op (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli 6 op sekä tiedonhankintataidot 1 op ja tieto- ja viestintätekniikka 2 op). Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Kielitaustaltaan muun kuin suomen tai ruotsinkielisen tai ulkomaisen opiskelijan kandidaatin tutkintoon kuuluu kieli- ja viestintäopintoja 12 op. Vieraan kielen (6 op), tiedonhankintataitojen (1 op) ja tieto- ja viestintätekniikan (2 op) lisäksi opiskelija valitsee joko suomen tai ruotsin kieltä. Opiskelija suorittaa tällöin suomen tai ruotsin B1- tasoisen kurssin tai osallistuu B1-tasoiseen Toinen kotimainen kieli ruotsi /finska Vieras kieli Tiedonhankintataidot Tieto- ja viestintätekniikka 6 op 1 op 2 op suomen tai ruotsin kieli 6 op 1 op 2 op Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu ennen maisterin tutkintoa, ovat vaatimukset samat kuin kandidaatin tutkinnossa Kieliopintoja 6op 39

40 AHOT-kielikokeeseen osoittaakseen kielitaitonsa. Koska pakollisten kieliopintojen määrä on 9 op eli siten kaikille pakollisten yhteisten opintojen määrä 37 op, tulee opiskelijan suorittaa puuttuva 3 opintopisteen määrä valitsemiaan muita yhteisiä opintoja, jotta kandidaatin tutkintoon vaadittavat 180 op täyttyvät. Lukion yhteydessä saksalaisessa koulussa, IB-lukiossa tai EB-lukiossa suoritetut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot eivät ole koulusivistyskieltä vastaavia opintoja. Myöskään saksalaisen koulun perusopetuksessa äidinkielenä opiskeltu suomi ei tuota asetuksessa tarkoitettua koulusivistyskieltä. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon kautta. Kieliopinnot taiteen maisterin tutkinnossa Koulusivistyskieleltään suomen tai ruotsinkielisten opiskelijoiden pakolliset kieliopinnot on suunniteltu taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluviksi. Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu ennen maisterin opintoja, tulee ne suorittaa maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi. Siinä tapauksessa opiskelijan kielitaitovaatimukset ovat 12 op kieliopintoja (äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieras kieli 6 op). Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksenä saaneiden opiskelijoiden kielitaitovaatimukset ovat 6 op kieliopintoja. Opiskelija voi sijoittaa maisterin tutkinnon kieliopintoihin kursseja, jotka tukevat hänen maisterin opintojaan ja oleskeluaan Suomessa. Kieliopinnoiksi suositellaan ensisijaisesti taideteollisen alan englannin kielen opintoja, jotka täyttävät tasoltaan pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset. Opiskelija voi halutessaan suorittaa pakolliset kieliopinnot myös jossain muussa vieraassa kielessä siten, että opinnot täyttävät tasoltaan pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kieliopinnot myös jommassakummassa kotimaisessa kielessä (suomi tai ruotsi), jolloin myös alkeistason kieliopinnot hyväksytään tutkinnon pakollisiksi opinnoiksi. Kieliopintojen 6 opintopistettä suoritetaan yhdessä kielessä. Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte suoritetaan sekä alemmassa että ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja opiskelijan koulusivistyskielen (suomen tai ruotsin) kielen taitoa. Jos kielitaito on osoitettu alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen yhteydessä ja siitä on merkintä tutkintotodistuksessa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan. Muulla kuin suomen tai ruotsinkielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte englannin kielellä. Opiskelija voi anoa laitoksen johtajalta mahdollisuutta kirjoittaa kypsyysnäyte muulla kuin englannin kielellä. Muulla kuin suomen tai ruotsinkielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneen tutkinto-opiskelijoiden englanninkielisistä kypsyysnäytteistä ei tarkasteta erikseen kieltä. Sen sijaan ulkomaisella opiskelijalla on mahdollisuus tarkastuttaa opinnäytteeseen pakollisena kuuluva opinnäytteen tiivistelmä Perustieteiden korkeakoulun kielikeskuksen englannin kielen opettajalla. Tiivistelmän lähetysohjeet löytyvät Intosta. Asiasisällön osalta muutoksia ei tule nykyiseen opinnäytteiden tarkastuskäytäntöön, eli asiasisältö tarkastetaan kaikista kypsyysnäytteistä, kuten ennenkin. 40 41 Aikaisempien kieliopintojen hyväksilukeminen kieliopintojen hyväksilukuperusteet 1.8.2012 lähtien Korvaavina tutkintovaatimuksiin kuuluvina kieli- ja viestintäopintojen suorituksina voidaan hyväksilukea mm. seuraavia muualla suoritettuja opintoja: 1. Muussa kotimaisessa yliopistossa suoritetut vastaavantasoiset ja -sisältöiset äidinkielen, vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen suoritukset. 2. Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvät tai ammattikorkeakoulussa suoritetut vastaavantasoiset ja -sisältöiset äidinkielen, vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen suoritukset. 3. Avoimissa yliopistoissa ja kesäyliopistoissa suoritetut yliopistojen tutkintovaatimusten mukaiset vastaavantasoiset kieliopintosuoritukset. 4. Ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto korvaa vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen taidon opintojaksot edellyttäen, että tutkintokieli on maan virallinen kieli (esim. Saksassa suoritettu korkeakoulututkinto korvaa vieraan kielen opinnot saksan kielessä). 5. Muut tapaukset, esimerkiksi muussa kotimaisessa yliopistossa suoritetut vieraiden kielten perus- ja aineopintoihin perustuvat hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti. suositus liittyen kieliopintojen hyväksilukemiseen Vaikka opiskelija saisi korvaavuuksia vieraan kielen opinnoista, suositellaan suoritettavaksi vieraan kielen suullisen ja kirjallisen akateemisen viestinnän opintoja maisteriopintoihin opiskelijan akateemisten viestintätaitojen vahvistamiseksi. Laajuuksien vastaavuuden määrittely Hyväksiluettavissa opinnoissa voi olla vähäisiä laajuuseroja, jolloin aikaisemmin suoritettujen opintojen ei tarvitse täyttää laajuudeltaan täysin vaadittua opintopistemäärää. Vieraan kielen osalta aikaisemmin suoritettujen opintojen minimilaajuus tulee olla vähintään. Toisen kotimaisen kielen hyväksilukupäätöksissä vastaavaa laajuutta oleellisempaa on asetuksen täyttämä vaatimus suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Hyväksilukuperusteiksi ei hyväksytä Yleiskielen taitoa mittaavat ulkomaiset (esim. DALF, IELTS, TOEFL, Cambridge) tai kotimaiset kielikokeet (valtionhallinnon kielitutkinto, YKI) eivät sovellu korvaaviksi suorituksiksi. Opiskelijan tulee osoittaa kielitaitonsa kielikokeissa. Ylioppilastutkinnolla ei voi korvata yliopistotutkinnon kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintovaatimukset täyttävät kurssit ja tavoitteet Tässä kappaleessa on esitelty taideteollisen koulutusalan opintoihin kuuluvat kieliopintojen tutkintovaatimukset täyttävät kurssit, ja niiden tavoitteet. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmien kieliopintojen tutkintovaatimukset täyttävistä kursseista löytyy lisätietoa Aalto-yliopiston kielikeskuksen wwwsivuilta osoitteesta: http://kielikeskus.aalto.fi/en/ Äidinkieli Äidinkielen opinnoissa opiskelija harjoittaa koulusivistyskielensä kirjallista ja suullista viestintätaitoa, joka on tarpeen tutkintoopinnoissa ja opiskelijan omalla alalla. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa

42 vaadittu koulusivistyskielen taito seuraavasti 1. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on suomi ja koulusivistys on hankittu Suomessa, opintoihin kuuluu: 02096 Kirjoita ja puhu asiantuntevasti,. 2. Mikäli Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi ja koulusivistys on hankittu Suomessa, opintoihin kuuluu: 02104 Konsten att tala och skriva professionellt,. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen opinnot suoritettuaan opiskelija osaa käyttää ruotsin tai suomen kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti oman alansa opiskelussa ja myöhemmin työelämän viestintätilanteissa. Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Opiskelija voi osoittaa vaaditun kielitaidon ruotsin kielessä tutkinnon toisena kotimaisena kielenä seuraavasti: Toisen kotimaisen kielen suullinen koe 02128 1 op ja toisen kotimaisen kielen kirjallinen koe 02127 2 op tai Ruotsin kielen kurssi 02095 Kirjoita ja puhu taiteesta ruotsiksi,. Toinen kotimainen kieli, suomi: Opiskelija voi osoittaa vaaditun kielitaidon suomen kielessä tutkinnon toisena kotimaisena kielenä seuraavasti: Suomi toisena kotimaisena kielenä suoritetaan ensisijaisesti tasokokeella: toisen kotimaisen kielen kokeen suomen kirjallinen (02097) 2 op ja suullinen (02098)1 op osio. Vieras kieli 6 op Vieraan kielen opinnot suoritettuaan, opiskelija saavuttaa sellaisen vieraan kielen taidon, että hän pystyy lukemaan oman alan kirjallisuutta ja ammattijulkaisuja, seuraamaan alan kansainvälistä kehitystä ja käyttämään vierasta kieltä erilaisissa oman alan viestintätilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Suorituksen tulee koostua sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta. Arabian kampuksella tarjotaan vieraan kielen opintoina englannin kielen opetusta. Vieras kieli, englanti Opiskelija voi osoittaa vaaditun vieraan kielen kielitaidon englannin kielessä seuraavasti: 1. Suorittamalla 6 opintopistettä seuraavista kursseista. Suorituksen tulee koostua sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta. 02086 Writing Inspirations (w) 02087 Talking Art and Design (o) 3 op 02088 Directed Studies 1 4 op (w+o) (itsenäinen työskentely) (w), written = kurssi täyttää tutkintovaatimusten mukaiset kirjallisen taidon opinnot vieraassa kielessä (o), oral = kurssi täyttää tutkintovaatimusten mukaiset suullisen taidon opinnot vieraassa kielessä tai 1. Osallistumalla englannin AHOTkielikokeisiin 02125 ARTS English oral exemption test (o) 02126 ARTS English written media exemption test (w) Opiskelija voi suorittaa myös halutessaan yhden kokeen () ja yhden kurssin (3 op), mutta siten, että suullinen ja kirjallinen taito (w +o) täyttyvät (esim. 02086 ja 02125). Lisäksi maisterin tutkinnon kieliopin- 42 43 tojen vieraan kielen vaatimuksiin voi sisällyttää edellisten lisäksi myös seuraavia toon ja ne sijoitetaan koulutusohjelmittain opinnäytetyön aloitusvaiheeseen. Koulutusohjelmat tilaavat opetuksen kirjastol- ta, joka vastaa opetuksen toteutuksesta. 02123 ARTS Academic Communication Pakollisiin opintoihin kuuluu: for Master s Students, (w+o) 02106 Writing for Master s Students (w) Kaikki englannin kielen opintojaksot soveltuvat sekä suomenkielisille opiskelijoille että kansainvälisille tutkinto- ja vaihtoopiskelijoille. Porin yksikön opiskelijat saavat lisätietoa kieliopintojen suoritusmahdollisuudesta Porissa opintokoordinaattori Nina Sjölundilta nina.sjolund@aalto.fi. Muut vieraat kielet Jos opiskelija suorittaa tutkintovaatimusten mukaiset vieraan kielen opinnot muussa kuin englannin kielessä, tulee hänen osallistua Aalto-yliopiston kielikeskuksen tai Kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksen järjestämään opetukseen tai hakeutua JOOopiskelijaksi. Vieraan kielen kurssien taso on oltava CEFR-tasolla B1-B2. Tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen opinnot voi suorittaa seuraavissa kielissä: espanja, italia, japani, kiina, ranska, saksa, venäjä. Muun kielitaustan omaava tai ulkomainen maisteritason tutkinto-opiskelija voi sisällyttää kieliopintoihin kursseja, jotka tukevat hänen maisterin opintojaan ja oleskeluaan Suomessa. Vieraiden kielten opintojen tulee täyttää pakollisen vieraan kielen tutkintovaatimukset (CEFR-taso B1-B2). Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kieliopinnot myös jommassakummassa kotimaisessa kielessä (suomi tai ruotsi), jolloin myös alkeistason kieliopinnot hyväksytään tutkinnon pakollisiksi opinnoiksi. 02118 Tiedonhankintataidot 1 op Tiedonhankintataitojen opinnot kuuluvat pakollisina opintoina kandidaatin tutkin- 02118 Tiedonhankintataidot -kurssi Ajoitus: opinnäytetyön aloitusvaihe (esim. 3. opiskeluvuoden syksy), jakso toteutetaan integroituna osana kandidaatintutkielmaseminaaria tai muuta vastaavaa opetusta Edeltävät opinnot: Tiedonhaun perusteet Toteutus: 8 h lähiopetusta kirjaston atkluokassa, itsenäisesti tehtävät harjoitukset Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii oman tieteenalansa systemaattisen aiheenmukaisen tiedonhankinnan kirjaston tarjoamista eri tiedonlähteistä ja oppii myös hyödyntämään taitojaan oman työn laatimisessa. Opiskelija hallitsee tiedontarpeen käsitteellisen jäsentämisen. Opiskelija osaa arvioida eri tiedonlähteitä ja niiden laatua sekä tuntee viitteidenhallinnan apuvälineitä. Sisältö: Opetuksen sisällön painotus sovitaan kunkin ryhmän tarpeiden mukaan, mutta opetuksessa käydään läpi mm. seuraavat asiat: oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen hakutavat: suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat oman tieteenalan ja oppiaineen tärkeimmät tiedonlähteet ja tiedon rakenne lisensoitujen aineistojen etäkäyttö tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi perehtyminen viitteidenhallintaan ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin ja niiden käyttämiseen tieteellisen tekstin tuottamisessa aineistojen arviointi ja tiedon käytön eettiset perusteet

44 30005 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Opiskelija saa perusvalmiudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opinnoissaan sekä perehtyy Aalto-yliopiston sähköisiin järjestelmiin ja palveluihin. Opetuksen tuottaa yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo) yhteistyössä ARTSin IT-palveluiden kanssa. Aikataulut sovitaan koulutusohjelmittain yhteisen opetuksen suunnittelijan kanssa. Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä: Aalto yliopiston laiteympäristöt, sähköposti ja sähköiset palvelut (ITpalvelut järjestää opetuksen) Yhteisöllisyys verkossa, kehittyneet verkkopalvelut opiskelun apuna sekä verkkoviestinnän monipuolinen tarkastelu. Koulutusohjelmien kanssa erikseen sovitut ohjelmistot (Tekstinkäsittely, kuvankäsittely, tekstin ja kuvan taittaminen, esitystekniset ohjelmat) Valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot Pakollisten kieliopintojen lisäksi opiskelijan on mahdollista opiskella vapaasti valittavia kieliopintoja. Arabian kampuksella tarjotaan valinnaisina opintoina: Tutkimusvalmiuksia tukevat opinnot 02107 Tieteellinen kirjoittaminen maisteriopiskelijoille 02114 Tieteellinen kirjoittaminen tohtoriopiskelijoille 02106 Writing for Master s Students (w) 02123 ARTS Academic Communication for Master s Students (w+o) 02105 Academic Writing for Doctoral Students 02124 ARTS Conference Talk for Doctoral Students (ei opetusta Arabiassa 2013 14) Ruotsi 02122 Aktivera din svenska 2 op Suomi vieraana kielenä 02100 Suomi 1A 2 op 02101 Suomi 1B 2 op 02102 Suomi 2A 2 op 02103 Suomi 2B 2 op Kie-98.7031 Suomi 3A 2 op Kie-98.7032 Suomi 3B 2 op Lisäksi valinnaisia kieliopintoja tarjotaan runsaasti Perustieteiden korkeakoulun kielikeskuksessa Otaniemessä sekä Kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksella Töölössä. Opetuksen tarjonnasta löytyy tarkemmin tietoa Intosta kohdasta valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot: https://into.aalto.fi/pages/viewpage. action?pageid=3772312. Lisätietoja kieliopinnoista antaa yhteisen opetuksen suunnittelija Mari Seppälä, mari.seppala@aalto.fi. Kirjaston tuottama valinnainen opetustarjonta koulutusohjelmille Kirjasto tarjoaa valinnaista tiedonhaun ja kuvahaun opetusta koulutusohjelmille. Opetus integroidaan koulutusohjelmakohtaisesti siten, että se tukee ao. aineen opetusta. Koulutusohjelmat tilaavat opetuksen kirjastolta, joka vastaa opetuksen toteutuksesta. Tarjottava opetus ja opetuksen ajoitus 44 1. Tiedonhaun perusteet (3 h) Ajoitus: 1. opintovuoden syksy, esim. uusien opiskelijoiden orientaatiojakso Toteutus: 3 h lähiopetusta kirjaston atk-luokassa ja itsenäisesti tehtävät harjoitukset Sisältö: Kirjaston kokoelmat, tilat ja palvelut. ARSCA- ja Melinda -tietokannat sekä Nelli-portaalin esittely. 45 2. Kuvahaun kurssi (4 h) Tämän kurssin voi liittää esim. jonkun muun kurssin osaksi. Kurssi soveltuu niin kandi- kuin maisteriopintoihin. Ajoitus: Mikä tahansa opintojen vaihe, silloin kun kuva-aineistoa tarvitaan. Toteutus: 4 h lähiopetusta kirjaston atkluokassa, itsenäisesti tehtävät harjoitukset Sisältö: Koulutuksessa tutustutaan erityyppisiin kuvalähteisiin. Opinnoissa käsitellään myös lähdekritiikkiä sekä kuvan käyttöön liittyviä tekijänoikeusasioita. Tavoitteena on oppia käyttämään tehokkaasti erilaisia kuvatietokantoja sekä käyttämään kuva-aineistoa eettisesti ja laillisesti. Kurssi sisältää mm. seuraavat kokonaisuudet: johdanto eri aineistolajeihin diasta digitoituun kuvaan tiedonhaku Aalto-yliopiston kirjaston lisensoimista kuvatietokannoista kotimaiset kuvatietokannat ulkomaisten museoiden kuvatietokannat kuvapalvelukonsortiot ja muut laajat kuvapalvelut kuvahaun arviointi lähdekritiikki tekijänoikeus, creative commons -lisenssit, kuvien käyttö opiskelussa 3. Syventävä tiedonhaun kurssi (4 6 h) Ajoitus: Opetus on hyvä sovittaa esim. maisterin opinnäytetyön aloittamisajankohtaan, jolloin opetus voidaan integroida teoria- tai tutkimusvalmiusopintoihin. Kurssin tarkoituksena on kerrata ja päivittää tietoja. Toteutus: 4 6 h lähiopetusta kirjaston atkluokassa, itsenäisesti tehtävät harjoitukset Sisältö: oman alan tärkeimpien tiedonlähteiden tuntemuksen syventäminen ja tietojen päivitys (tietokannat, e-lehdet) systemaattinen tiedonhankinta ja taitojen hyödyntäminen oman työn laatimisessa omaan tutkimusaiheeseen liittyvän tiedontarpeen täsmentäminen ja sen käsitteellinen jäsentäminen suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat hakutuloksen ja tiedonlähteiden arviointi, lähdekritiikki viittauskäytännöt, viitteidenhallinnan apuvälineet 4. Henkilökohtainen tiedonhaun ohjaus Edeltävät opinnot: Syventävä tiedonhaun kurssi Toteutus: opiskelija varaa ajan (1 2 h) kirjastosta Maisterin opinnäytetyön tekijöille annetaan henkilökohtaista ohjausta ja apua tiedonhaun ongelmiin. Tavoitteena on oppia käyttämään tehokkaasti oman tutkimusaiheen kannalta keskeisiä tiedonlähteitä, kuten Aalto-yliopiston kirjaston e-aineistoja sekä käyttämään myös muiden kirjastojen palveluja.