YLEISSUUNNITELMA 16WWE1111 8.8.2012 FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS Forssan Envitech-alue Hulevesien ja jätevesien käsittelyn ja johtamisen yleissuunnitelma
Sisäinen tarkistussivu PÖYRY FINLAND OY Sivu 1 (1) Asiakas Otsikko Projekti Vaihe Työnumero Forssan vesihuoltoliikelaitos Kiimassuon yms. 16WWE1111 Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro. Tiedoston nimi 16WWE1111_Envitech_yleissuunnitelma_1208 10_Final.doc Tiedoston sijainti Järjestelmä Microsoft Word 11.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Contribution Vastaava yksikkö Revisio Alkuperäinen Dokumentin pvm 08.08.2012 Laatija/asema/allekirj. JSA A B Tarkistuspvm 08.08.2012 Tarkistanut/asema/allekirj. MS Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj.
Sisältö PÖYRY FINLAND OY Sivu 1 (34) 1 JOHDANTO 3 2 ALUEEN KUVAUS 3 3 ALUEEN TOIMIJAT 4 3.1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 4 3.2 Envor Group Oy 4 3.3 Alueella muut toimivat yritykset 5 4 MUODOSTUVAT VESIMÄÄRÄT 6 4.1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 6 4.2 Envor Group Oy 7 4.3 Ekoport Turku Oy 7 4.4 J. Syrjänen Oy 7 4.5 Vapo Oy 8 4.6 Viemäröidyn vesimäärän jakaantuminen Kiimassuon alueella 8 4.6.1 Jätevedenpumppaamoiden käyttötiedot 9 4.6.2 Alueen nykyisten toimijoiden vesi- ja jätevesilaskutustietojen kartoitus 11 5 JÄTEVESIKUORMITUS 11 5.1 Envitech alueen jätevesitarkkailu 11 5.2 Forssan jätevedenpuhdistamolle johdettu kuormitus vuonna 2009 ja 2010 11 5.3 Forssan jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimukset 14 6 MITOITUSARVOT 15 6.1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 15 6.2 Envor Group Oy 16 6.3 Ekoport Turku Oy 18 6.4 J. Syrjänen Oy 18 6.5 Vapo Oy 18 6.6 Uudet toimijat 19 7 POHJAVESISELVITYS 19 7.1 Pohjavesiolot 19 7.2 Pohjaveden seuranta 19 7.3 Pohjavesimuutokset uuden hulevesisuunnitelman mukaan 20 8 NYKYISEN ALUEEN JÄTEVESIEN JA HULEVESIEN HALLINNAN UUDELLEENJÄRJESTELY 20 8.1 Ve 1. LHJ Oy:n alueen suotovesien erilliskäsittely 21
Sivu 2 (34) 8.2 Ve 2. LHJ Oy:n alueen typpipitoisten vesien käsittely erikseen tai yhdessä Envor Group Oy:n vesien kanssa 23 8.3 Ve 3. LHJ Oy:n alueen suotovesien erottelu ja johtaminen kevyen käsittelyn jälkeen maastoon/ puhdistamolle. LHJ Oy:n alueen typpipitoisten suotovesien käsittely Envorin alueella 24 8.4 Ve 4. Puhtaiden suoto- ja hulevesien erottaminen ja johtaminen hulevesiä sisältävään palovesialtaaseen. 27 8.4.1 Likaisten ja puhtaiden hulevesien hallinta LHJ alueella 28 8.4.2 Likaisten ja puhtaiden hulevesien hallinta Envor Group Oy:n alueella 28 9 UUSIEN KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN PERIAATTEET 29 9.1 Uudet kaavoitettavat alueet 29 9.2 Hulevesien laadullinen hallinta 29 9.3 Puhtaiden hulevesien johtaminen maastoon 30 9.4 Hulevesien määrällinen hallinta 31 9.4.1 Yhdyskuntajätevesienpuhdistamolle käsiteltäväksi johdettavien hulevesien määrällinen hallinta 31 9.4.2 Yleiseen hulevesijärjestelmään johdettavien hulevesien määrällinen hallinta 31 10 MUUT VERKOSTOT 32 10.1 Jätevesi 32 10.2 Vesijohto 32 10.3 Palovesirakenteet 33 10.3.1 Vanhan alueen palovesiallas 33 10.3.2 Uuden alueen eteläreunan palovesiallas 33 10.3.3 Ratastien varren palovesiasema 33 11 KUSTANNUSARVIO 33 12 YHTEENVETO 34 Liitteet Liite 1. Verkostojen sekä palovesialtaan mitoitus Piirustukset 16WWE1111.101 Vesihuolto, yleissuunnitelma
Sivu 3 (34) 1 JOHDANTO Forssan Kiimassuon Envitech-alueella toimii useita jätteiden hyödyntämiseen, jatkokäsittelyyn ja loppusijoitukseen erikoistuneita yhtiöitä. Alueen vaiheittaisesta rakentamisesta ja jatkuvasta kehityksestä johtuen nykyinen jäte- ja hulevesien hallinta ja johtamiskäytännöt ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tässä yleissuunnitelmassa esitetään alueen toimijat, alueella muodostuvat viemäriin johdettavat vesimäärät ja laadut. Tämän analyysin perusteella esitetään tarvittavat toimenpiteet alueella muodostuvien sekä puhtaiden että kuormitteisten hulevesien ja jätevesien kokoamiseksi, tarvittaessa käsittelemiseksi ja johtamiseksi tarkoituksenmukaiseen kohteeseen. Suunnittelun tavoitteena on kokonaisuus, jota voidaan jouheasti muokata ja laajentaa alueen tulevaisuuden käytön tarpeita vastaavaksi toiminnan ympäristö- ja pohjavesivaikutukset huomioon ottaen. Kokonaisuuden toiminnan kannalta otetaan huomioon myös alueella toimivien yritysten ja vesihuoltolaitoksen välinen vastuiden jakautuminen. 2 ALUEEN KUVAUS Forssan Envitech-alue sijaitsee Kiimassuolla muutaman kilometrin etäisyydellä Forssan keskustasta. Alueella toimii useita yrityksiä, joista useimmat toimivat jätehuollon parissa ja/tai harjoittavat jätteiden hyödyntämiseen liittyvää toimintaa. Osa laitoksista on vielä rakenteilla. Alueen kartta ja yritykset on esitetty seuraavassa kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Kiimassuon Envitech-alue
3 ALUEEN TOIMIJAT PÖYRY FINLAND OY Sivu 4 (34) 3.1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella toimijoiden raaka-aineet tai materiaalijakeet, yritysten nimet sekä yrityksen tuotteet on esitetty seuraavassa kuvassa. Lukuisat jätteet alueen sisältä/ulkoa mm. sekajäte, biojäte, energiajäte, Hyöty-, ongelma-, erityis- ja öljyjäte, Tuhka, rakennusjäte, puhtaat maat Kylmälaitteet (myös CFC-yhdisteitä sisältävät) Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Cool-Finland Oy Teoll. raaka-aineet (metalli, alumiini), REF-polttoaine, biojäte, jatkokäs. alueen sisällä, jätetäyttöön, PIMAkaatopaikalle, ongelmajätekäsittelyyn Teollisuuden raaka-aineet (rauta, alumiini, muovi, polyuretaanijauho) CFC-yhdisteet ja ammoniakki ongelmajätekäsittelyyn Sähkö- ja elektroniikkaromu teollisuuden sakat, pilaantuneet maa-ainekset, raskasmetalleja sisältävät kiinteät jätteet, asbesti, kreosootti Suomen Elektroniikkakäsittely Oy Suomen Erityisjäte Oy (yhteistyökumppanina Skanska Infra Oy) Teollisuuden raaka-aineet (lasi, metalli, muovit) ja loisteaine ongelmajätekäsittelyyn (lasi, metalli, muovit) Alueen sisällä siirtyy Pilaantuneita maa-aineksia Elektroniikkalaitteet, sähköiset tallenteet, tietoturvapaperi Suomen Tietoturva Oy Kaikki hyödynnetään materiaalina tai energiana Kuva 3.1. LHJ Groupiin kuuluvat yritykset 3.2 Envor Group Oy Envor Group Oy:hyn kuuluvat yritykset, niiden raaka-aineet tai materiaalijakeet, yritysten nimet sekä yrityksen tuotteet on esitetty seuraavassa kuvassa.
Sivu 5 (34) Kuva 3.2. Envor Group Oy:hyn kuuluvat yritykset. 3.3 Alueella muut toimivat yritykset Alueella toimivat lisäksi: - Ekoport Turku Oy. Rakentaa alueelle dieselin valmistuslaitosta, joka tulee käyttämään dieselpolttoaineen valmistuksessa jätemuovia, jätebiomassaa, muuta muovia, REF-polttoainetta ja turvetta. Tuotantoprosessi ei ole vielä toiminnassa. Ollut ongelmia prosessin käyttöönotossa - J. Syrjänen Oy, Kuhalan hyötykäyttölaitos, joka käsittelee seka-, rakennus-, betoni-, tiili-, puu-, metalli-, kaapeli-, paperi-, kartonki- ja rengasjätettä - Vapo Oy, Kiimassuon voimalaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä (noin 70 ja 200 GWh) turpeesta, purusta, puun kuoresta ja metsähakkeesta Yllä mainittujen yritysten raaka-aineet tai materiaalijakeet, yritysten nimet sekä yrityksen tuotteet on esitetty seuraavassa kuvassa.
Sivu 6 (34) Kuva 3.3. Envitech-alueen muita yrityksiä 4 MUODOSTUVAT VESIMÄÄRÄT 4.1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Vuosittainen jätevesimäärä alueelta on vuoden 2004 jälkeen vaihdellut 70 000 ja 110 000 m 3 välillä. Alueen vesimäärissä tapahtui vuonna 2004 selvä vesimäärän nousu, joka liittyy uusien alueiden ja toimintojen käyttöönottoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty alueen yhteinen jätevesimäärä vuosina 1997 2010. Virtaamien perusteella virtaama on ollut vuoden 2004 jälkeen vuosina keskimäärin 183 310 m 3 /d. 120 000 Jätevedenpuhdistamolle pumpatut vedet 100 000 80 000 m 3 60 000 40 000 20 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomen Erityisjäte Oy:n osuus jätevedet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 920 3 528 6772 8274 Jätevedet ilman SE:n jätevesiä 23 795 35 210 30 283 26 217 24 806 23 641 22 431 49 743 78 865 69 958 76 157 109 714 64 042 58 837
Sivu 7 (34) Pintavaluntavesiä johdetaan vain pieneltä alueelta maastoon (lähinnä REF-laitoksen alueelta), muilta alueilta vedet johdetaan viemäriin. Koska merkittävä määrä pintavaluntavesistä johdetaan viemäriin, vuosittainen vesimäärä vaihtelee hyvin merkittävästi. 4.2 Envor Group Oy Envor Group Oy kompostointilaitos ja biokaasulaitoksen jätevesimäärä oli vuonna 2009 31 153 m 3 /a ja vuonna 2010 67 000 m 3 /a. Syntyvä jäteveden määrä on suoraan verrannollinen käsiteltävän jätteen määrään. Vuonna 2010 käsiteltiin 60 000 tonnia jätettä eli 2/3 ympäristöluvan mukaisesta maksimimäärästä. Viimeisten vuosien aikana Envor Group Oy:n jätevesimäärä on ollut seuraava: 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Q m 3 21 790 20 871 20 970 21 880 31 153 67 000 l/s 0,69 0,66 0,66 0,69 0,99 m 3 /d 59,70 57,18 57,45 59,95 85,35 183,6 Taulukossa esitetyt jätevesimäärät eivät sisällä kolmannen bioreaktorin toiminnasta muodostuvaa jätevesimäärää, koska se on otettu käyttöön vasta keväällä 2011. Nykyiset jätevesimäärät sisältävät yhtiön ympäristölupahakemuksen Ve 1 mukaisen kuormituksen, koska kolmas biokaasureaktori on käytössä. Pintavaluntavedet menevät pääosin ojaan, maastoon mutta ojaan johdetuissa pintavaluntavesissä on mittausten mukaan kuormitusta. 4.3 Ekoport Turku Oy Ekoport Turku Oy:n toiminta on edelleen koeluontoista, koska prosessia ei ole vielä saatu toimimaan. Ympäristölupahakemuksen mukaan täydellä tuotannolla jätevesien määrä on n. 2 000 m 3 /a. Ympäristölupahakemuksen mukaan vesi on suolapitoista ja hapanta ja se neutraloidaan tarvittaessa ennen johtamista viemäriin. Ekoport Turku Oy:ltä saatujen tietojen mukaan jätevesimäärä on maksimissaan 0,5 m 3 /h, joka vastaa vuorokausivirtaamaa 12 m 3 /d. 4.4 J. Syrjänen Oy Viemäröity vesimäärä on vähäinen, 30 m 3 /a. Vedet ovat pääasiassa saniteettivesiä. Ympäristöluvassa on velvoitteita laitosalueen hulevesien johtamisesta laskeutusaltaan kautta avo-ojaan sekä velvoite laatuselvityksestä
4.5 Vapo Oy PÖYRY FINLAND OY Sivu 8 (34) Vapo Oy:n voimalaitoksen vuonna 2009 kuluttama vesimäärä oli 20 770 m 3 /a, joka myös on kirjattu muodostuneeksi jätevesimääräksi. Todellinen muodostuva jätevesimäärä on kuitenkin n. 5 000 m 3 /a. 4.6 Viemäröidyn vesimäärän jakaantuminen Kiimassuon alueella Vesimäärä, joka viemäröidään Forssan jätevedenpuhdistamolle, jakaantui vuosina 2009 ja 2010 Kiimassuon alueella seuraavien kuvien mukaan. Kuvasta nähdään, että suurimmat virtaamat tulivat LHJ Oy:ltä, Envor Group Oy:ltä ja Vapo Oy:ltä. Vuonna 2010 näkyy selvä nousu Envor Group Oy:n virtaamassa verrattuna edelliseen vuoteen. Kuva 4.1. Viemäriin johdettavien vuosittaisten vesimäärien (m 3 /a) jakaantuminen Kiimassuon alueella vuonna 2009.
Sivu 9 (34) Kuva 4.2. Viemäriin johdettavien vuosittaisten vesimäärien (m 3 /a) jakaantuminen Kiimassuon alueella vuonna 2010 4.6.1 Jätevedenpumppaamoiden käyttötiedot Ohessa on esitetty LHJ Oy:n jätevedenpumppaamon käyttötietojen analysointi vuodelta 2010. Mukana on myös LHJ Oy:n alueella toimivan erityisjätepumppaamon käyttötiedot. Alueella on myös Metsäsuonkadun jätevedenpumppaamo, joka pumppaa Envor Group Oy:n alueen jätevesiä jätevedenpuhdistamolle. Tästä pumppaamosta ei ole olemassa tarkkoja pumppaamotietoja.
Sivu 10 (34) Kuva 4.3 LHJ Oy:n ja erityisjätepumppaamon virtaamat 2010 Molemmissa pumppaamoissa kevään sulamiskausi on vaikea. Kesän rankkasateet aiheuttavat molemmilla pumppaamoilla virtaaman lisääntymistä. LHJ Oy pumppaamon maksimivirtaamahavainto vuoden 2010 elokuun alussa (63 m³/h) on ilmeisesti virheellinen. Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2010 tunnusluvut keskivirtaaman ja kevään lumensulantajakson virtaamien osalta sekä arvio kesäkauden rankkasateiden vaikutuksesta pumppaamoiden virtaamiin. Taulukko 4.1. Maksimivirtaamat LHJ Oy:n pumppaamo Erityisjätepumppaamo Keskimivirtaama [m³/h] Vuosi 2010 7,6 0,9 Maksimivirtaama [m³/h] Lumensulamiskausi Vuosi 2010 45,8 6,6 Vuorokausisade [mm] 10 10,4 1,9 30 25,3 11,3 50 45,7 29,4
Sivu 11 (34) 4.6.2 Alueen nykyisten toimijoiden vesi- ja jätevesilaskutustietojen kartoitus Alueelta on saatavissa J. Syrjänen Oy:n, LHJ Oy:n, Envor Group Oy:n ja Vapo Oy:n vesi- ja jätevesilaskutustiedot viime vuosilta. Taulukko 4.2. Nykyisten toimijoiden vedenkulutusperäisten jätevesien osuus kaikista jätevesistä 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 10268 J. Syrjänen Oy laskutettu vedenkulutus [m³] 5 21 55 36 36 32 20 laskutettu jätevesimäärä [m³] 5 21 55 36 36 32 20 Muu kuin vedenkulutusperäinen jätevesi [m³] 0 0 0 0 0 0 0 LHJ Oy Laskutettu vedenkulutus LJH yhteensä [m³] 668 1 406 1 377 930 1 439 1 279 864 Laskutettu jätevesimäärä LHJ yhteensä [m³] 53 057 79 508 70 421 77 538 115 099 71 400 67 300 Muu kuin vedenkulutusperäinen jätevesi [m³] 52 389 78 102 69 044 76 608 113 660 70 121 66 436 Envor Group Oy Laskutettu vedenkulutus Envor yhteensä [m³] 1 234 1 414 1 443 1 919 4 777 5 667 15 430 Laskutettu jätevesimäärä Envor yhteensä [m³] 30 564 21 967 21 179 22 340 29 405 30 512 69 849 Muu kuin vedenkulutusperäinen jätevesi [m³] 29 330 20 553 19 736 20 421 24 628 24 845 54 419 Vapo Oy Laskutettu vedenkulutus VAPO yhteensä [m³] 19 356 14 967 15 956 22 961 24 623 22 367 18 357 Laskutettu jätevesimäärä VAPO yhteensä [m³] 19 356 14 967 15 956 22 961 24 623 22 367 18 357 Muu kuin vedenkulutusperäinen jätevesi [m³] 0 0 0 0 0 0 0 Kaikki yhteensä laskutettu vedenkulutus [m³] 21 263 17 808 18 831 25 846 30 875 29 345 34 671 laskutettu jätevesimäärä [m³] 102 982 116 463 107 611 122 875 169 163 124 311 155 526 Muu kuin vedenkulutusperäinen jätevesi [m³] 81 719 98 655 88 780 97 029 138 288 94 966 120 855 Muun kuin vedenkulutusperäisen jäteveden osuus [m³] 79 % 85 % 83 % 79 % 82 % 76 % 78 % Edellisen taulukon luvuista voidaan havaita että hulevesiä (tai muita vedenkulutuksesta riippumattomia vesiä) kulkeutuu viemäröitävien jätevesien joukkoon suuria määriä sekä LHJ Oy:n että Envor Group Oy:n toiminnoista. Muiden vesien osuus on kokonaisvesimäärästä ollut vuodesta 2004 76 %...85 %. 5 JÄTEVESIKUORMITUS 5.1 Envitech alueen jätevesitarkkailu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kuormitusta seurataan neljä kertaa vuodessa otettavilla tarkkailunäytteillä. Envor Group Oy:n Forssan jätevedenpuhdistamolle johdettavaa kuormitusta seurataan neljä kertaa vuodessa otettavilla tarkkailunäytteillä. Lisäksi Forssan vesihuoltoliikelaitos ottaa omia näytteitä viemäriin johdettavasta vedestä. Ekoport Turku Oy:n kuormitusta ei vielä tarkkailla, koska toiminta ei ole lähtenyt käyntiin. J. Syrjänen Oy:n saniteettivesien laatua ei tarkkailla erikseen, vaan niitä seurataan kirjanpidon kautta ja vuosittain tehdään ympäristökatselmus. Vapo Oy:n viemäriin johdettavista vesistä mitataan ph kahdesti kuukaudessa. 5.2 Forssan jätevedenpuhdistamolle johdettu kuormitus vuonna 2009 ja 2010 Puhdistamolle johdettu kuormitus koostui pääasiassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueen ja Envor Group Oy:n alueen kuormituksesta.
3098 6462 47268 14871 13808 131 26402 31776 17524 3816 110515 568542 PÖYRY FINLAND OY Sivu 12 (34) Ekoport Turku Oy:n vuoden 2009 kuormitus ei ollut erikseen saatavissa. J.Syrjänen Oy:n jätevedet olivat 2007 2008 näytteiden (3 kpl) perusteella hyvin vähän kuormitteisia. Kuormituksen jakaantuminen LHJ Oy:n ja Envor Group Oy:n välillä vuoden 2009 arvojen mukaan on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5.1). Envor Group Oy:n kuormitus on orgaanisen aineen (BOD) osalta erittäin paljon suurempi ja sen lisäksi muidenkin parametrien osalta suuri kuormittaja. Envor Group Oy:n näytteissä kemiallinen hapenkulutus (COD) on tietojemme mukaan mitattu COD Cr -menetelmällä, kun taas LHJ Oy:lla mittaus on tehty käyttäen hapettimena permanganaattia (COD Mn ). Permanganaatti (COD Mn ) on tehokkaampi hapetin kuin kromaatti (COD Cr ), joten tästä syystä LHJ Oy:n ja Envor Group Oy:n COD-määrät eivät ole vertailukelpoisia. Alla olevassa kuvassa (Kuva 5.1) Forssan jätevedenpuhdistamolle johdettavaa kuormitusta on kuvattu kiintoaineen (SS), biologisen hapenkulutuksen (BOD), kemiallisen hapenkulutuksen (COD), kokonaistypen (tot-n), ammoniumtypen (NH4-N) ja kokonaisfosforin (tot-p) avulla. 600000 500000 400000 300000 200000 COD Cr COD Mn 100000 0 kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a SS BOD COD tot-n NH4-N tot-p Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Envor Group Oy Kuva 5.1. Forssan puhdistamolle menevän kuormituksen jakaantuminen LHJ Oy:n ja Envor Group Oy:n välillä vuonna 2009. Seuraavassa kuvassa on esitetty LHJ Oy:n ja Envor Group Oy:n kuormituksen jakaantuminen vuonna 2010. Kuvasta nähdään, että Envor Group Oy:n kuormitus on edelleen noussut ja erityisesti typen osalta kuormitus on edellisestä vuodesta noussut yli 350 %.
900000 800000 700000 834150 PÖYRY FINLAND OY Sivu 13 (34) Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Envor Biotech Oy 600000 500000 400000 300000 200000 100000 118925 0 3403 12240 118,3 7370 kg/a kg/a kg/a BOD tot-n tot-p Kuva 5.2. Forssan puhdistamolle menevän kuormituksen jakaantuminen LHJ Oy:n ja Envor Group Oy:n välillä vuonna 2010. Envor Group Oy:n viiden viime vuoden typpipitoisuudet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5.3).
12.9.2005 12.1.2006 12.5.2006 12.9.2006 12.1.2007 12.5.2007 12.9.2007 12.1.2008 12.5.2008 12.9.2008 12.1.2009 12.5.2009 12.9.2009 12.1.2010 12.5.2010 12.9.2010 Tot-N mg/l PÖYRY FINLAND OY Sivu 14 (34) 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuva 5.3. Typpipitoisuus Envor Group Oy:n viemäriin johdettavassa jätevedessä. Forssan vesihuoltoliikelaitoksen omien näytteenottojen ja mittausten perusteella vuosina 2010 ja 2011 Envor Group Oy:n viemäriin johdettavien vesien ammoniumtyppipitoisuudet olivat välillä 1 710 ja 3 120 mg NH 4 -N/l. 5.3 Forssan jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimukset Hämeen Ely-keskus on todennut antamassaan lausunnossaan (14.2.2012) seuraavaa Envitech-alueen jätevesistä ja niiden johtamisesta Forssan jätevedenpuhdistamolle. Forssan jätevedenpuhdistamo ei ole täyttänyt v. 2010-2011 sille ympäristöluvassa asetettuja käsittelyvaatimuksia läheskään kaikkina vuosineljänneksinä. Käsittelyvaatimukset ovat toistuvasti jääneet täyttymättä erityisesti BOD:n, COD:n ja kiintoaineen osalta. Luparajojen ylitykset ovat johtuneet erityisesti Envor Biotech Oy:n jätevesistä. Lisäksi jätevedenpuhdistamon toimintaa ovat haitanneet hulevedet. Forssan jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimukset kiristyvät v. 2014 alusta lukien, jolloin nykyiset BOD:n, COD:n, fosforin ja kiintoaineen poistovaatimukset kiristyvät ja puhdistamolle tulee lisäksi typenpoistovaatimus. Envor Biotech Oy:n jätevedet aiheuttavat jo nykyisellä kuormituksella merkittäviä vaikeuksia Forssan jätevedenpuhdistamolle ja uudet lupavaatimukset asettavat entistä suurempia haasteita, ellei tulokuormitusta oleellisesti vähennetä ja samalla puhdistamoa merkittävästi laajenneta. Forssan jätevedenpuhdistamolle Envitech-alueelta tulevaa jätevesikuormaa tuleekin vähentää oleellisesti rajoittamalla erityisesti Envor Biotech Oy:ltä jätevesiviemäriin johdettavaa jätevesikuormaa. Lisäksi on tärkeää vähentää Envitech-alueelta jätevesiviemäriin johdettavien hulevesien määrää.
6 MITOITUSARVOT PÖYRY FINLAND OY Sivu 15 (34) 6.1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueen toiminnoissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia, joten mitoitusarvoiksi voidaan ottaa nykyinen vesimäärä ja kuormitus. Vuoden 2003 2011 kuormitukset biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 ), kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ), kokonaistypen (tot-n), ammoniumtypen (NH 4 -N) ja kokonaisfosforin osalta on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 6.1 ja Kuva 6.2). Vesien pitoisuudet vaihtelevat varsin voimakkaasti, mikä on oletettavaa, koska joukossa on kuitenkin hulevesiä, jolloin vesimäärä vaihtelee ja lisäksi näytteenotto perustuu todennäköisesti pistonäytteisiin. Kuvista nähdään kuitenkin, että pitoisuudet eivät näytä nousujohteisilta, joten keskiarvoja ja maksimiarvoja voidaan perustellusti käyttää mitoitukseen. 400 350 300 250 200 150 100 50 0 helmi.03 elo.03 helmi.04 elo.04 helmi.05 elo.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 *BOD 7 mg/l *Kok.N µg/l *NH4-N µg/l Kuva 6.1. LHJ Oy:n alueen viemäröityjen vesien BOD ja typpipitoisuudet vuosina 2003 2011
helmi.03 elo.03 helmi.04 elo.04 helmi.05 elo.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 CODCr, mg/l Tot-P, mg/l PÖYRY FINLAND OY Sivu 16 (34) 1600 1400 1200 1000 3 2,5 2 800 600 400 200 0 1,5 1 0,5 0 *COD(Cr) mg/l Kok.P µg/l Kuva 6.2. LHJ Oy:n alueen viemäröityjen vesien CODCr ja kok-p pitoisuudet 6.2 Envor Group Oy Koska Envor Group Oy:n esikäsittely ei tällä hetkellä toimi edes auttavasti, sovittiin työn alussa, että Envor Group Oy mitoitusarvoina käytetään 19.5.2010 mitattuja maksimiarvoja, jotka on esitetty FCG Oy:n raportissa Forssan jätevedenpuhdistamon tehostaminen esisuunnitelma (FCG Oy 28.1.2011). Mitoitusarvot Envor Group Oy:n osalta ovat siten seuraavan taulukon viimeisessä kolumnissa.
Sivu 17 (34) Työn aikana Envor Group Oy:n mitoitusarvoja muutettiin useita kertoja. Envor Group Oy:n biokaasulaitoksen rejektivesien käsittelyprosessi on testiajossa ja lopulliset tulokset ovat toistaiseksi varmistamatta. Viimeisimpien tietojen mukaan Envor Group Oy:n kuormitus viemäriin olisi Envitech alueen suunnitelmista riippuen seuraavan taulukon mukaiset. Neuvottelut Envor Group Oy:n ja vesihuoltoliikelaitoksen välillä jatkuvat edelleen.
Sivu 18 (34) Taulukko 6.1. Envor Group Oy:n suunnitelmien mukainen kuormitus. 6.3 Ekoport Turku Oy Ekoport Turku Oy:n kuormitusta ei ollut erikseen saatavissa, joten tämän toimijan kohdalla käytetään arviota tulevaisuuden vesimäärästä ja jätevesien sisältävästä BOD 7 määrästä, 0 1 000 mg/l ja kokonaistyppimäärästä, 0 250 mg/l. Vesimäärä on joka tapauksessa niin pieni, että vaikka pitoisuudet olisivatkin isoja, niin kuorman vaikutus jää joka tapauksessa vähäiseksi. 6.4 J. Syrjänen Oy J. Syrjänen Oy:n osalta oletetaan saniteettivesimäärien ja laadun pysyvän ennallaan. 6.5 Vapo Oy Vapo Oy:n osalta oletetaan viemäröityjen vesimäärien ja laadun pysyvän ennallaan.
6.6 Uudet toimijat PÖYRY FINLAND OY Sivu 19 (34) Uusien toimijoiden vesimäärien ja laadun osalta arvioidaan, että ne pysyvät seuraavassa ikkunassa: Keskim. Maks. Q m3/a 7 500 10 000 SS mg/l 150 250 BOD mg/l 100 200 COD (Cr) mg/l 150 300 tot-n mg/l 40 60 NH4-N mg/l 35 50 tot-p mg/l 5 10 Muissa tapauksissa toimijat ovat velvollisia hoitaa omalla alueellaan tarvittava esikäsittely ja viiväytys. 7 POHJAVESISELVITYS 7.1 Pohjavesiolot Alue sijoittuu ympäristöään korkeammalla sijaitsevalle kalliomoreenimäelle. Tällaiselle alueelle on tyypillistä vähäinen pohjaveden muodostuminen, ts. pääosa haihdunnasta jäävästä vedestä päätyy alueen soihin ja niiden kautta pintavesistöihin. Pohjaveden muodostumista on edelleen pienentänyt katetut, asfaltoidut alueet, jätepenkereen pohjan tiivistyskerrokset sekä nykytilanteen mukainen hulevesien poisjohtaminen alueelta. Kalliopinnan topografia määrää pohjaveden virtaussuuntia. Paikalliset virtaussuunnat vaihtelevat runsaasti, mutta pohjaveden pääpurkautumissuunnat ovat samat kuin pintavesilläkin. Tämän mukaisesti alueella muodostuvat vähäiset pohjavedet päätyvät kalliopainanteiden suoaltaisiin Kiimassuolle, Sinipäänsuolle ja alueen luoteisosan pienelle suolle, pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen tuntumassa. Suoalueilla pohjavedet todennäköisesti sekoittuvat pintavesiin, suovesiin. Kiimassuolta pohjavesi virtaa sen purkuojan suuntaan aluksi koilliseen ja edelleen pohjoiseen. Sinipäänsuolta pohjavedet purkautuvat todennäköisesti pintavesiojien mukana kahta reittiä länteen. Myös luoteiselta suopainanteelta pohjavedet purkautuvat länteen. Erikseen ei kalliopinnan tasoja ole kyseistä raporttia laadittaessa tutkittu, eikä ole ollut tarpeen tutkia. Kalliopintatietoja on saatu niin maaperäkartasta (GTK) kuin peruskartastakin. Lisäksi tiedossa on ollut alueen kairaustietoja ja pohjavedenpintojen seurantatietoja. 7.2 Pohjaveden seuranta Säännölliseen pohjavesiseurantaan kuuluu toistakymmentä tarkkailupistettä suhteellisen kattavasti toimintoihin nähden. Pääosa tarkkailupisteistä sijoittuu suoalueille, mikä heikentää niiden luotettavuutta pohjaveden laadun seurannassa. Koska alueen pohjavesioloista johtuen maapohjavedet päätyvät suoalueille ja purkautuvat edelleen soiden purkuojiin, voitaisiin nykyistä pohjavesiseurantaa järkevöittää. Pohjavesiseuranta hoituu oleellisin osin alueen purkuojien
Sivu 20 (34) pintavesiseurannalla. Pisteiden määrää voitaisiin vähentää ainakin kolmasosaan nykyisestä, ts. mukana olisivat vain suovesivaikutuksiltaan vähäisimmät ja parhaiten toimivat putket. Korvaavaksi ehdotamme alueelle porattavaksi kaksi kalliopohjavesipistettä, sillä osa muodostuvasta pohjavedestä painuu kalliopohjavedeksi. Kalliopohjavedessä suovesien vaikutukset ovat todennäköisesti maapohjavettä pienemmät, mikä helpottaisi analyysitulosten tulkintaa. Koska alue sijaitsee vedenjakaja-alueella muuta ympäristöä korkeammalla, on kalliopohjavesi paikallista alkuperää helpottaen tulosten tulkintaa. Kalliopisteet tulisi rakentaa paikkoihin, jossa ei ole suota. Tarkkailuraporttien mukaan ei toiminnan vaikutuksia voida juurikaan erottaa pohjaveden laadussa tai niitä on suovesivaikutusten takia vaikea tulkita. Pintavesiseurantaa, joka edellä esitetyin pohjavesiolojen mukaisin perustein olisi jatkossa osa pohjavesiseurantaa, tulisi täydentää vähintään yhteen vuositarkkailuun liitettävällä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden VOC-analyysillä. Samalla AOXmääritys voidaan jättää kokonaan pois. 7.3 Pohjavesimuutokset uuden hulevesisuunnitelman mukaan Jatkossa on tavoitteena pienentää hulevesien johtamista jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet kootaan altaisiin ja johdetaan maastoon käytännössä Kiimassuolta purkautuvaan ojaan. Vaikka vesitase hieman muuttuu, tapahtuu pohjaveden pinnoissa tuskin merkittäviä muutoksia. Pohjavedenpinnat voivat Kiimassuon alueella hieman nousta nykyisestä kohti alueen luonnontilaa. Kun maastoon päästetään puhtaita tai käsiteltyjä hulevesiä, tulee sillä tuskin olemaan haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun. Alueen kaavasuunnitelmien mukaan alueen itä- ja osin pohjoisosaan tulee lisää toimintoja, joilla voi toiminnan laadusta ja suojaustoimista riippuen periaatteessa olla vaikutuksia pohjaveden laatuun. Rakentamisen edistyessä tulee harkittavaksi pohjavesitarkkailun laajentaminen; mahdollisten uusien kallio- tai maapohjavesiputkien asentaminen ja mahdollisesti myös pintavesitarkkailun tarkistaminen. 8 NYKYISEN ALUEEN JÄTEVESIEN JA HULEVESIEN HALLINNAN UUDELLEENJÄRJESTELY Nykyisellään alueen hulevesiä johdetaan merkittävässä määrin puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Suurien hulevesivirtaamien aikana on osoittautunut, että alueen viemärit ovat kapasiteetiltaan rajalliset hallitsemaan kaiken muodostuvan veden. Työn aikana on alueen suurimman kuormittajan, eli Envor Group Oy:n tulevaisuuden kuormituslaskelmat olleet muutoksessa. Tästä syystä suunnittelu on edennyt kahdella rintamalla. Toisena on ollut kuormituksen määrittely (määrä ja laatu) ja toisena alueen hulevesien virtaamien hallinta ja puhdistamolle johdettavan vesimäärän minimointi. Uudelleenjärjestelyn tavoitteena on järjestää käsittely tai organisoida vesien keräys muulla tavalla niin että puhtaat vedet saadaan erotettua likaisista vesijakeista. LHJ Oy:n
Sivu 21 (34) toiminta-alue soveltuu paremmin vähäisemmin likaantuneiden hulevesien erotteluun kuin Envor Group Oy:n alue. Myös LHJ Oy:n alueelta löytyy kuitenkin toimintoja, joiden alueella muodostuvien hulevesien tai suotovesien johtaminen käsiteltäväksi yhdyskunta-jätevedenpuhdistamolle on perusteltua myös jatkossa, kuten esim. LHJ Oy:n typpipitoiset vedet. Envor Group Oy:n prosessivedet johdetaan myös tulevaisuudessa jatkokäsittelyyn. Mikäli Envor Group Oy omissa kehitysprojekteissaan tulee sellaiseen tulokseen, että heidän vesiä voidaan johtaa maastoon, asiaan voidaan siltä osin palata erikseen. Tämän työn aikana tarkasteltiin kolme vaihtoehtoista kokonaisuutta. Esitetyt kokonaisuudet olivat Ve 1. LHJ Oy:n alueen suotovesien erilliskäsittely, - Ve 2. LHJ Oy:n alueen typpipitoisten vesien käsittely erikseen tai yhdessä Envorin vesien osan kanssa - Ve 3. LHJ Oy:n alueen suotovesien erottelu ja johtaminen kevyen käsittelyn jälkeen maastoon/ puhdistamolle. LHJ Oy:n alueen typpipitoisten suotovesien käsittely Envor Group Oy:n alueella. Viimeinen ja valittu kokonaisuus ei hyväksytty toimijoiden ja Forssan kaupungin käymässä yhteisessä kokouksessa, joten laadittiin vielä yksi vaihtoehto, jossa yritettiin välttää suunnitelmien laatiminen toimijoiden alueelle. Lopullinen suunnitelma on näin ollen neljäs vaihtoehto eli: - Ve 4. Puhtaiden suoto- ja hulevesien erottaminen ja johtaminen hulevesiä sisältävään palovesialtaaseen. 8.1 Ve 1. LHJ Oy:n alueen suotovesien erilliskäsittely LHJ Oy:n alueen puhtaampien vesien erillinen puhdistus ja johtaminen maastoon ja uusiokäyttöön. Tässä vaihtoehdossa mahdollinen vesien puhdistus olisi sijoittunut nykyisten altaiden kohdalle Kiimassuon tien päähän. Tässä vaihtoehdossa päämääränä olisi ollut maksimivirtaamien pienentäminen. Ehdotuksen kuvaus on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 8.1).
Sivu 22 (34) Kuva 8.1. Vaihtoehto 1. LHJ Oy:n hulevesien erillinen käsittely Edellisen kuvassa on esitetty: - punainen: ne alueet, joilta muodostuvat hulevedet johdetaan myös tulevaisuudessa yhdyskuntajätevesien kanssa puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle - vaalea sininen: ne alueet joilta muodostuvat hulevedet keräillään käsiteltäväksi jonka jälkeen nämä vedet voidaan johtaa vesistöön tai ottaa hyötykäyttöön (mm. palovedentarve). - tumma sininen: pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueiden valunta- ja kuivatusvedet eivät vaikuttaisi seurantaraporttien perusteella niin kuormitteisilta, että ne olisi välttämättä johdettava puhdistettavaksi muiden jätevesien kanssa. Tässä yhteydessä ne katsotaan soveltuvaksi paikalliseen käsittelyyn ja mahdolliseen hyötykäyttöön. Kuitenkin näiden vesien laatua tulee seurata jatkuvatoimisella mittauksella (esim. sähkönjohtavuus) ja rakentaa säätökaivo, jonka kautta vedet voidaan tarvittaessa ohjata muiden voimakkaasti kuormitteisten hulevesien ja jätevesien kanssa yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. vihreä: nykyisin hulevedet johdetaan suoraan vesistöön. Käytäntöä voidaan jatkaa. Mikäli edellä esitettyjen alueiden (vaalean sininen ja tumman sininen) hulevedet käsiteltäisiin Kiimassuon alueella, vähentäisi se merkittävästi alueelta pumpattavia hulevesimääriä. Hulevesien paikallinen käsittely koskisi n. 10,3 hehtaarin alueen hulevesiä, josta pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue muodostaa n. 1,5 ha. Tämä järjestely vähentäisi rankkasadetilanteen aikaisia (nykyisin poispumpattavia) maksimivirtaamia 25 33 % (altaiden tasausta ei ole huomioitu). Vastaavien
Sivu 23 (34) mitoittavien rankkasadetilanteiden seurauksena pumpattavien jätevesien kokonaismäärä vähenisi 45 50 %. Alueen keskimääräisenä pintavaluntakertoimena on laskelmissa käytetty 36 %. 8.2 Ve 2. LHJ Oy:n alueen typpipitoisten vesien käsittely erikseen tai yhdessä Envor Group Oy:n vesien kanssa LHJ Oy:n typpipitoisten vesien käsittely erillisessä typenpoiston koelaitoksessa käsiteltiin yhtenä vaihtoehtona (Kuva 8.2). Envitech alueen hulevesienkäsittelyn koelaitos olisi seuraavanlainen: - Koelaitoksessa käsitellään Envor Group Oy:n alueen käsiteltyjä prosessivesiä ja LHJ Oy:n alueelta johdettavia typpipitoisia suotovesiä. - Koelaitoksella eri alueilta johdettavat vedet johdetaan erillisiin tasausaltaisiin, joista hulevedet johdetaan pumppauksella käsittelyyn sopivassa suhteessa - Tarkoituksena on lähtökohtaisesti ohjata (LHJ Oy:n alueelta muodostuvat) voimakkaasti typpipitoiset hulevedet koelaitokseen käsiteltäväksi. Tarvittaessa nämä LHJ Oy:n alueelta muodostuvat hulevedet voidaan johtaa (nykyisen käytännön mukaisesti) LHJ Oy:n hulevesipumppaamon yhteydessä oleville altaille ja sitä kautta Forssan puhdistamolle. - Koelaitoksen prosessin ylläpitämiseksi voidaan tarvittaessa johtaa nykyisestä LHJ Oy:n pumppaamolta Forssaan käsiteltäväksi tarkoitettuja hulevesiä Koelaitokseen käsiteltäväksi. Järjestely edellyttää paineviemäriin liitettäviä venttiileitä ja liitosta LHJ Oy:ltä koelaitokselle johtavaan hulevesiviemäriin. LHJ Oy:n pumppaamon altaat, johon johdetaan LHJ Oy:n suotovedet (pois lukien voimakkaasti typpipitoiset vedet) - LHJ Oy:n nykyiset hulevesialtaat järjestellään siten että läntiseen altaaseen pyritään keräämään voimakkaasti kuormitteiset hulevedet, jotka johdetaan edelleen puhdistettavaksi Forssan jätevedenpuhdistamolle. Itäiseen altaaseen pyritään keräämään lika-aineskuormitukseltaan vähäiset hulevedet, jotka voidaan johtaa allasviivytyksen jälkeen maastoon - Virtaamien ohjaus ja jakaminen lika-ainespitoisuuksien perusteella eri altaisiin toteutetaan esim. kolmessa eri pisteessä toteutettavan online-laatumittauksen perusteella. Nämä mittaukset sijoittuvat Kiimassuontien suuntaisesti altaille johtaviin hulevesiviemäreihin. - LHJ Oy:n pumppaamon ns. likaisten hulevesien tasausaltaan ylivuotorakenne johtaa puhtaiden hulevesien viivytysaltaaseen ja edelleen maastoon.
Sivu 24 (34) Kuva 8.2. Vaihtoehto 2. Alueen typpipitoisten vesien erilliskäsittely yhdessä tai erikseen Envor Group Oy:n vesien kanssa. 8.3 Ve 3. LHJ Oy:n alueen suotovesien erottelu ja johtaminen kevyen käsittelyn jälkeen maastoon/ puhdistamolle. LHJ Oy:n alueen typpipitoisten suotovesien käsittely Envorin alueella Tässä vaihtoehdossa erotetaan LHJ Oy:n alueen suotovedet puhtaisiin ja likaisiin sekä johdetaan vedet kevyen käsittelyn (esim. kemiallinen saostus) jälkeen maastoon tai käsittelemättä Forssan puhdistamolle. LHJ Oy:n alueen typpipitoiset suotovedet johdetaan ja käsitellään erikseen Envor Group Oy:n alueella rakennettavassa typenpoistolaitoksessa. Vaihtoehdosta 3 on esitetty periaateratkaisu seuraavassa kuvassa (Kuva 8.3).
Sivu 25 (34) Kuva 8.3. Vaihtoehto 3. Hulevesien laadullinen hallinta alueittain Envitechin nykyisellä alueella. Edellisen kuvassa (Kuva 8.3) on esitetty eri hulevesien jaottelu seuraavilla väreillä: o violetti: ne alueet, joilta muodostuvat hulevedet jaotellaan puhtaisiin ja kevyttä käsittelyä tarvitseviin likaisempiin hulevesiin. Hulevesien laatuperusteinen erottelu toteutetaan jatkuvatoimisin laatumittauksiin (esim. sähkönjohtavuus) ja niiden perusteella ohjautuvaan virtaamanohjaukseen perustuen. Puhtaiksi jaoteltujen hulevesien höytykäyttö esim. sammutusvesilähteenä on mahdollista ennen maastoon johtamista. o vaalea sininen: ne alueet, joilta muodostuvat hulevedet lähtökohtaisesti johdetaan puhdistettavaksi jäteveden-puhdistamolle. o vihreä: nykyisin hulevedet johdetaan suoraan vesistöön. Käytäntöä voidaan jatkaa. o keltainen: alueella muodostuu typpipitoisia vesiä. Ne johdetaan uuteen hulevesien käsittelyprosessiin tasausaltaan kautta. Käsittelyn jälkeen vedet pumpataan jätevedenpuhdistamolle. o oranssi: alueella muodostuvat hulevedet: - niitä ei muodostu,
Sivu 26 (34) - ne käytetään prosessissa; - ne johdetaan esikäsittelyn kautta puhdistamolle. o harmaa: tuleva kenttärakenne. Edellä esitettyä hulevesien laadullisella jaottelulla ja paikallisella käsittelyllä voidaan vähentää merkittävästi alueelta yhdyskuntajätevesien puhdistamolle johdettavia hulevesimääriä. Hulevesien laatuun perustuvan jaottelun prosentuaalista vaikutusta kunnalliselle puhdistamolle johdettaviin hulevesimäärin ei pystytä arvioimaan. Nykyisen toiminta-alueen hulevesijärjestelmän yleissuunnitelman toiminnallinen kuvaus on esitetty seuraavassa kuvassa, jossa on suunnitelmasta esitetty periaatteellinen virtauskaavio. Kuva 8.4. Virtauskaavio hulevesien hallinnasta vaihtoehdossa 3. Tässä esitetty hulevesienkäsittelyn koelaitoksen, typenpoistolaitos, sijainti (Kuva 8.4) mahdollistaa Envor Group Oy:n prosessivesien paikalliskäsittelyn yhdessä LHJ Oy:n alueen kuormitteisten hulevesien kanssa. Mikäli yhteiskäsittelyä ei toteuteta pysyvästi, käsittelylaitoksen sijainti lähempänä LHJ Oy:n hulevesialtaita on suositeltavampi. Yleissuunnitelman periaatteelliset toiminnot ovat seuraavat: Envitech alueen typpipitoisten vesien tasausallas - LHJ Oy:n typpipitoiset vedet pumpataan kokonaisuudessaan Envor Group Oy:n alueen lähelle sijoitettavaan tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vedet ohjataan Envor Group Oy:n alueella sijaitsevaan typenpoistoprosessiin yhdessä Envor Group Oy:n alueen vesien kanssa. LHJ Oy:n pumppaamon altaat - LHJ Oy:n alueelta johdettavien hulevesien määrää ohjataan online-laatumittauksen perusteella. Tarkoituksena on lähtökohtaisesti ohjata alueelta muodostuvat likaiset hulevedet tasausaltaan kautta Forssan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.
Sivu 27 (34) - LHJ Oy:n alueelta muodostuvat puhtaat hulevedet johdetaan esim. altaassa sijaitsevan kevyen käsittelyn jälkeen puhtaiden hulevesien altaaseen ja altaan kautta maastoon. Altaasta määritetään huleveden laatu tehostetusti alussa, jotta varmistetaan että mastoon menee mahdollisimman vähän kuormitteisia hulevesiä. - LHJ Oy:n nykyiset hulevesialtaat järjestellään siten, että läntiseen altaaseen pyritään keräilemään voimakkaasti kuormitteiset (likaiset) hulevedet, jotka johdetaan edelleen puhdistettavaksi Forssan jätevedenpuhdistamolle. Itäiseen altaaseen pyritään keräilemään lika-aineskuormitukseltaan vähäiset (puhtaat) hulevedet, jotka voidaan johtaa allasviivytyksen tai käsittelyn jälkeen maastoon. - Likaisten hulevesien tasausaltaan ylivuotorakenne johtaa puhtaiden hulevesien viivytysaltaaseen ja edelleen maastoon. - Virtaamien ohjaus ja jakaminen lika-ainespitoisuuksien perusteella eri altaisiin toteutetaan kolmessa eri pisteessä toteutettavan online-laatumittauksen perusteella. Kaksi mittauspistettä sijoittuu Kiimassuontien suuntaisesti altaille johtaviin hulevesiviemäreihin ja yksi ongelmajätteen loppusijoitusalueelta tulevaan hulevesiviemäriin. - LHJ Oy:n alueilta johdettavien hulevesien laatu mitataan ennen hulevesialtaille siirtämistä mittauskaivossa. Mittauskaivon jälkeen vedet ohjautuvat jakokaivossa joko puhtaiden tai likaisten hulevesien altaille vievään putkistoon. 8.4 Ve 4. Puhtaiden suoto- ja hulevesien erottaminen ja johtaminen hulevesiä sisältävään palovesialtaaseen. Työn aikana on suunnittelukokouksissa tapahtuneissa neuvotteluissa päädytty lopulliseen suunnitteluvaihtoehtoon, eli vaihtoehtoon 4. Vaihtoehdon yleissuunnitelma on esitetty piirustuksessa 16WWE111.101. LHJ Oy:n ja Envor Group Oy:n alueilla toimijan tehtäväksi tulee erottaa puhtaat hulevedet ja johtaa nämä maastoon tai alueelle rakennettavaan palovesialtaaseen. Muiden toimijoiden osalta toimijan on selvitettävä hulevesien laatu. Eri toiminnoissa syntyvien hulevesien laatu voi vaihdella paljon riippuen toiminnan luonteesta. Täten puhtaille hulevesille ei tässä yleissuunnitelmassa esitetä raja-arvoja vaan asia ratkaistaan toimijakohtaisesti ympäristöviranomaisen toimesta esim. ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä. Puhtaiden hulevesien johtamisen vaikutuksia näiltä alueilta etelään eli Sinipäänsuon alueelle ei ole arvioitu tässä yleissuunnitelmassa. Nykyisin LHJ Oy:n tasausaltailta jäte- ja hulevedet johdetaan Forssan jätevedenpuhdistamolle. Pumppaamon kapasiteetti on 28 l/s ja paineputken koko 200 PEH. Envor Group Oy:n alueen jätevedet johdetaan Metsäsuonkadun pumppaamon kautta 160 PEH paineputkella (arvio 20 l/s) samaan Kiimasuontien purkukaivoon LHJ Oy:n vesien kanssa. Purkukaivosta vedet johdetaan viettoviemärissä 315 PVC Jokioistentien varressa olevaan pumppaamoon. Viettoviemärin kapasiteetti on 50 l/s (vietolla i=0,002).
8.4.1 Likaisten ja puhtaiden hulevesien hallinta LHJ alueella PÖYRY FINLAND OY Sivu 28 (34) Kuntaliiton B:63- määrittämien mitoitussateiden perusteella arvioitiin alueella muodostuvien maksimivalumisvesien määrät ja siten alueelle tarvittava lisätasaustarve jäte- ja hulevesille rankkasateilla. LHJ Oy:n alueella, jonka pinta-ala on noin 21 ha, laskettiin muodostuvan noin 1 100 l/s verran likaisia hulevesiä sateella, joka toistuu kerran 20 vuodessa ja kestää 180 minuuttia. Näistä puhtaita hulevesiä oletetaan olevan 200 l/s. Puhtaita sadevesiä ovat kattovedet sekä ELY-keskuksen hyväksyvät muut valumisvedet. Näitä vesiä tasaamaan vaaditaan yllä olevilla pumppauskapasiteeteilla 2 800 m 3 kokoinen allas. LHJ ilmoitti sähköpostissa LHJ Oy:n alueella olevien tasausaltaiden tilavuudeksi yhteensä 4 090 m 3. Altaille johtavien 5 viettoviemärin kapasiteetti on yhteensä 350 l/s, joka on myös LHJ Oy alueen maksimivirtaama. Nykyisten altaiden koon pitäisi teoreettisesti riittää tasaamaan LHJ Oy:n alueelta tuleva jätevesien ja likaisten hulevesien virtaama. Altaiden tyhjentymiseen menee aikaa noin 13,5 tuntia. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että altaiden pitäisi olla täysin tyhjät sateen alkaessa ja että pumppaamo pystyy toimimaan maksimitehollaan koko pumppauksen ajan. Tehostaakseen altaiden tyhjentymistä ja prosessin toimivuutta pitäisi pumppaamo saneerata. Mikäli pumppaamon teho on Q = 50 l/s altaiden tyhjentyminen kestää 7,5 tuntia. Tämän lisäksi pumppaamon saneerauksen yhteydessä pitäisi myös Kiimasuontien paineviemäri saneerata DN300 kokoiseksi. Tällöin myös viettoviemärin kapasiteetti tulee tarkistaa ottaen huomioon muut uuden alueen liittyjät. LHJ Oy:lta saamien tietojen mukaan paineviemärin ja viettoviemärin kapasiteettiä ei aiota lisätä. 8.4.2 Likaisten ja puhtaiden hulevesien hallinta Envor Group Oy:n alueella Envor Group Oy:n saamien lähtötietojen perusteella merkittävä osa alueella muodostuvista vesistä kierrätetään tulevaisuudessa prosessin sisällä ja osa alueen sadevesistä johdetaan maastoon. Lisäksi alueen sisäisien putkien kapasiteetti ei pysty johtamaan yli 4,6 l/s (400 m 3 /vrk) virtaamia Metsäsuonkadun pumppaamolle. Metsäsuonkadun paineviemärin kapasiteetti on noin 20 l/s. Envor Group Oy:n alueen tehdyissä laskelmissa käytettiin samoja mitoitussateita kuin yllä LHJ Oy:n laskelmissa. Niiden perusteella alueella muodostuu kerran 20 vuodessa tapahtuneen maksimisateen johdosta hulevesiä noin 1 000 l/s ja sen tasaamiseksi tarvitaan 1 400 m 3 tilavuinen allas. Asiakas on ilmoittanut alueella olevan 2 000 m 3 allas, joten lisätasaustarvetta alueella ei ole.
Sivu 29 (34) 9 UUSIEN KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN HULEVESIEN HALLINNAN PERIAATTEET 9.1 Uudet kaavoitettavat alueet Envitech-alueelle ollaan kaavoittamassa vanhojen alueiden ympärille uusia teollisuuden ja jätteenkäsittelyyn käyttöön tarkoitettuja alueita. Alueet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 9.1) oranssilla aluemerkinnällä. Kuva 9.1 Uudet kaavoitettavat alueet 9.2 Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien hallinta voidaan jakaa kahteen eri luokkaan hulevesien laadun ja kuormitteisuuden perusteella: - laadultaan vähäisesti kuormitteisten hulevesien johtaminen palovesialtaaseen tai vesistöön mahdollisen tasausaltaan kautta. - laadultaan kuormitteisten hulevesien johtaminen tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Eri toiminnoissa syntyvien hulevesien laatu voi vaihdella paljon riippuen toiminnan luonteesta. Täten puhtaille hulevesille ei tässä yleissuunnitelmassa esitetä raja-arvoja vaan asia ratkaistaan toimijakohtaisesti ympäristöviranomaisen toimesta esim. ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä. Maastoon johdettavien puhtaiden hulevesien laatua on seurattava säännöllisesti. Tästä luvusta eteenpäin käsiteltäessä uusia alueita tarkoitetaan silloin ainoastaan seuraavassa kuvassa (Kuva 9.2) esitettyjä keltaisia alueita.
Sivu 30 (34) Kuva 9.2 Uudet kaavoitettavat alueet 9.3 Puhtaiden hulevesien johtaminen maastoon Puhtaita hulevesiä johdetaan joko palovesi- tai tasausaltaisiin kolmessa kohteessa. Kohteet on esitetty suunnitelmakartassa 16WWE111.101 ja nuolella kuvassa 9.1. Läntisimmässä kohteessa Palovesialtaan (2 000 m 3 ) ylijäämävesi johdetaan Kiimassuolle, josta ne edelleen virtaavat jv-pumppaamo 2:lle (pohjoisin). Sieltä puhtaat hulevedet johdetaan tasausaltaan (1 500 m 3 ) kautta maastoon. Vedet puretaan entiselle suoalueelle, joka nykyisin on peltoaluetta. Vedet eivät juuri imeydy maahan, vaan ne virtaavat Hirsikorven ojaa pohjoiseen pois alueelta. Poistuessaan alueelta hulevedet virtaavat edelleen Loimijokeen laskevaan Kuhalanojaan. Uuden kaavoitettavan alueen jv-pumppaamolla 1 puhtaat hulevedet johdetaan palovesialtaaseen (2 000 m 3 ). Ylijäämävedet puretaan etelään Kaakkosuolle, jossa vedet sekoittuvat suon pinta- ja pohjavesiin. Suo tasaa vesien purkautumista edelleen etelään Kalliojärven kuivatusojastoon ja edelleen Tammelan Pyhäjärven Kuhasuonlahteen. Puhtaiden hulevesien johtaminen ei aiheuta määrällisiä tai laadullisia muutoksia nykyiseen Sinipäänsuon osalta. Sinipäänsuo sijaitsee Haaranojan valuma-alueella. Haaranojan vesitaseeseen tai laatuun ei suunnitelmista aiheudu mitään muutoksia.
9.4 Hulevesien määrällinen hallinta PÖYRY FINLAND OY Sivu 31 (34) 9.4.1 Yhdyskuntajätevesienpuhdistamolle käsiteltäväksi johdettavien hulevesien määrällinen hallinta Kiinteistöltä poisjohdettavien hulevesien maksimivirtaamalle tulee esittää rajat, jotka määräytyvät kiinteistökohtaisista hulevesiominaisuuksista. Yhdyskuntajätevesien mukana puhdistamolle johdettaville likaisille hulevesille määritetään toimijakohtaisesti suurin sallittava virtaama jätevesiviemäriin. Maksimivirtaama = 25 l/s/ha * voimakkaasti kuormitteisten hulevesien valuma-alue Mitoitus perustuu määrittelyyn, että voimakkaasti kuormitteisia hulevesiä syntyy 20 % alueella tonttien pinta-alasta. Ylimenevä osuus hulevesivirtaamasta on viivytettävä kiinteistöllä. Uuden alueen hulevesisuunnitelma on esitetty piirustuksessa 16WWE1111.101. Likaiset hulevedet johdetaan viettoviemärillä tasausaltaaseen joko JVP 1 tai JVP 2 alueelle riippuen hulevesien syntypaikasta. Altaasta vedet pumpataan Forssan jätevedenpuhdistamolle. Yllä olevan maksimivirtaamakaavan mukaan JVP 1:lle tarvitaan 580 m 3 ja JVP 2:lle 830 m 3 tasausaltaat noin tunnin kestävällä rankkasateella. Laskelmat on tarkistettava, kun tarkemmat tiedot alueelle tulevista toimijoista tarkentuu. 9.4.2 Yleiseen hulevesijärjestelmään johdettavien hulevesien määrällinen hallinta Kiinteistöltä poisjohdettavien hulevesien maksimivirtaamalle tulee esittää rajat, jotka määräytyvät kiinteistökohtaisista hulevesiominaisuuksista. Tämä koskee sekä paikallisen puhdistuksen tarvitsevia lievästi kuormitteisia hulevesiä että vain vähäisesti kuormitteisia hulevesiä (ei käsittelyä). Yleisenä periaatteena on, että lievästi kuormitteisten hulevesien paikallinen käsittely järjestetään kiinteistökohtaisesti. Jos paikallinen käsittely järjestetään keskitetysti useamman toimijan vesille, tulee silti kiinteistökohtaisesti järjestää hulevesien määrällinen viivyttäminen tässä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kiinteistön haltijan tulee järjestää hulevesien määrällinen hallinta siten, että tontilta yleiseen hulevesijärjestelmään mitoittavassa tilanteessa johdettava hulevesivirtaama jää oheisen kaavan mukaista virtaamaa pienemmäksi. Maksimivirtaama = 150 l/s/ha * tontin pinta-ala * pintavaluntakerroin Pintavaluntakertoimena käytetään mitoituksessa 0,5, joka vastaa teollisuus- ja liikealueille määritettyä pintavaluntakerrointa (Paula Kuusisto, 2002, Kaupunkirakentamisen vaikutus pieniin valuma-alueisiin ja vesistöihin Suomessa). Useamman liitospisteen tapauksessa suurin sallittu maksimivirtaama määritetään liitospistekohtaisesti osavaluma-alueittain.
Sivu 32 (34) Jos tontilta joudutaan johtamaan hulevesiä käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle, voidaan näiden hulevesien keräilyala jättää huomioimatta laskettaessa näiden puhtaampien hulevesien maksimivirtaamaa. Ylimenevä osuus hulevesivirtaamasta on viivytettävä kiinteistöllä. Vähäisesti kuormitteiset eli puhtaat hulevedet johdetaan joko avo-ojassa tai viettoviemärissä JVP 2 tai JVP 1 alueilla oleviin tasausaltaisiin riippuen hulevesien syntypaikasta. Altaista vedet johdetaan maastoon. Yllä olevan maksimivirtaamakaavan mukaan JVP 1:lle tarvitaan 1 100 m 3 ja JVP 2:lle 1 500 m 3 kokoiset tasausaltaat noin 20 min kestävällä rankkasateella. JVP 1:llä altaasta mahdollistetaan pelastuslaitoksen vedensaanti (45 l/s, 4-6 bar). Pelastuslaitoksen ohjeen mukaan altaan minimikoko tulee olla 2000 m 3. Laskelmat on tarkistettava, kun tarkemmat tiedot alueelle tulevista toimijoista tarkentuu. 10 MUUT VERKOSTOT Ratastiellä verkostot pyritään sijoittamaan kevyenliikenteentien alle, jonne laaditaan tilavaraus kaapeleille ja kaukolämpöputkille. Ratastien pohjoispuolelle asetetaan rakentamisen ensivaiheessa taloliittymiä varten liitoskaivot sekä vesijohto. Vesijohtoliittymässä Ratastien ali rakennetaan runkovesijohdosta kaksi DN 160 linjaa sprinklerimahdollisuutta varten. 10.1 Jätevesi Ratastielle (JVP 2) sekä JVP 1:lle rakennetaan jätevesiviemäri. Jätevesiviemäriin johdetaan alueiden saniteettivedet sekä ne prosessivedet, jotka vesihuoltoliikelaitos on hyväksynyt ja jotka pysyvät vesihuoltoliikelaitoksen määrittelemien raja-arvojen sisällä. Kappaleessa 6.6 on arvioitu, että uudet toimijat tuottavat max. 10 000 m 3 /a/toimija jätevettä. Alueen viettoviemärikooksi on suunniteltu DN250. JVP 1 ja JVP 2 pumppaamot on suunniteltu samankokoisiksi (Q = 50 l/s). Viemärien ja pumppaamoiden kapasiteetti on suunniteltu niin, että molempien pumppaamoiden alueelle voi tulla noin kymmenen toimijaa, eikä se aiheuta ongelmia jätevesien johtamisessa pois alueelta. Ratastielle on rakennettu DN 400 Häivän JVP:lle purkava viettoviemäri, johon liittyy DN 200 paineviemäri (rakennettu). Tähän paineviemäriin liitetään JVP 2:n paineputki. JVP 1 liittyy samaan painelinjaan, jolloin pumppaamot ohjataan toimimaan vuorotellen. Häivän JVP:n kapasiteetti on Q=17 l/s, H=15m. Pumppaamon kapasiteetti on nostettavissa 38 l/s. Laskelmat on tarkistettava, kun tarkemmat tiedot alueelle tulevista toimijoista tarkentuu. 10.2 Vesijohto Ratastielle rakennettua vesijohtoa DN 200 jatketaan Kiimassuontielle ja liitetään siellä olevaan rakennettuun DN160 vesijohtoon. Myös Metsäsuonkatua pitkin rakennetaan yhteys olemassa olevaan DN 160 vesijohtoon. JVP 1:lle linjataan DN 160 vesijohto.
10.3 Palovesirakenteet PÖYRY FINLAND OY Sivu 33 (34) 10.3.1 Vanhan alueen palovesiallas Vanhalle alueelle Envor Group Oy:n alueiden läheisyyteen rakennetaan 2 000 m 3 palovesiallas. Altaaseen kerätään tonteilta puhtaita hulevesiä. Allas on avoin maa-allas. Allas varustetaan palovesipumppaamolla ja maanpäällisellä palovesiasemalla. Asemasta voidaan palotilanteessa ottaa vettä suoralla letkuyhteydellä sekä sammuttamiseen että paloauton täyttöön. Palovesiaseman tuotto on Pelastuslaitoksen ohjeen mukaan Q = 45 l/s ja 4-6 bar. 10.3.2 Uuden alueen eteläreunan palovesiallas JVP 1 alueelle rakennetaan samanlainen palovesiallas kuin kohdassa 10.3.1. 10.3.3 Ratastien varren palovesiasema JVP 2 alueelle rakennetaan vesijohtoverkostosta täytettävä palovesiasema. Asemaan kuuluu sammutusvesiallas (alavesisäiliö) varustettuna palovesipumppaamolla ja maanpäällisellä palovesiasemalla. Sammutusvesialtaan koko on noin 200 m 3. Altaan koko on mitoitettu siten, että se riittää antamaan vettä kahden tunnin ajan. Pumppaamon tuotto on Pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti Q = 60 l/s ja vedenpaine 4-6 bar. 11 KUSTANNUSARVIO Vaihtoehdon 4 kustannusarvio on esitetty alla.