AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN

Kaupunkisuunnistuksessa tutustutaan Porin historiaan tarinoiden, esimerkkien ja valokuvien avulla. Oppainamme toimivat 11-12-vuotiaat tavalliset porilaislapset. Heidän tarinansa johdattavat meidät läpi viiden eri vuosisadan.

SISÄLLYS 1. SATAKUNNAN MUSEO... 4 2. MUSEON YMPÄRISTÖ... 8 3. KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA 1801 - Gallen-Kallelankatu... 11 4. RAATIHUONEENPUISTO... 12 5. ETELÄRANTA... 14 KARTTA... 16 6. KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta... 20 7. KUNINKAANKARTANO / KIRKKO... 22 8. TORI... 24 9. KAUPPAHALLI... 25 10. VANHA POLIISIASEMA... 26 11. TOIVO... 27 3

1. SATAKUNNAN MUSEO JUHANA-HERTTUA: Me Juhana Jumalan armosta Suomen herttua jne. teemme tiettäväksi, että koska olemme myöntynyt ja hyväksi nähnyt, että Satakuntaan meren puolelle olisi pystytettävä vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilasta mitään linnoituspaikkaa löydä, niin olemme katsonut toisen paikan Porin luota, jonne kaiketi voi vahvan kauppakaupungin rakentaa jne. Sen vuoksi olemme suonut ja myöntänyt, niin kuin me nyt myös tällä avoimella kirjeellämme suomme ja myönnämme, kaikille niille, jotka tahtovat sinne muuttaa ja edellä mainitun Porin luona asua, vapaan kaupankäynnin Ruotsin kaupunginlain mukaisesti ja samoin kuin kaikki muut kauppiaat kaikissa muissa kauppakaupungeissa pyytää toimeentuloaan jne. Samoin suomme ja myönnämme jokaiselle, joka nyt heti muuttaa sinne Ulvilasta tai mistä hyvänsä he nyt tai tuonnempana tulevat, heidän muuttonsa vuoksi kirjeen antamisesta lukien kymmenen vuoden vapauden kaikista veroista ja maksuista, jotka heidän tulisi suorittaa, niin että he sillä aikaa kaikin tavoin vapaina ovat, ellei Ruotsin valtakunta joudu sodan tai muiden levottomuuksien vaivaamaksi. Sen vuoksi käskemme virkamiehiämme, vouteja ja kaikkia muita, jotka meidän puolestamme tekevät ja toimivat, etteivät he mitään haittaa tai vahinkoa tee edellä mainitun Porin porvareille, jotka Porin luona asua tahtovat, vaan kaikin tavoin heitä auttavat. Siten käy toteen, mikä meille on mieluista. Päiväys Ulvilan kartano 8. maaliskuuta vuonna jne. 1558 u PORIN KAUPUNGIN SYNTYHISTORIA Kesällä 1556 nuori Vaasa-ruhtinas saapui seurueineen Ulvilan seudulle. Hän oli saanut isältään, Kustaa-kuninkaalta, nimityksen Suomen herttuaksi ja oli nyt hallitsijamatkalla ruhtinaskunnassaan. Vasta 18-vuotias herttua vaikuttui seudun erikoisesta luonnosta ja mahtavasta joesta vehreine suistoineen. Vuonna 1558 hän saapui jälleen Ulvilaan. Tällä kertaa hän oli päättänyt rakentaa uuden linnan ja kaupungin lähemmäs merta. Ulvila ei sopinut linnan rakennuspaikaksi, koska maasto oli liian tasaista. Joki oli myös madaltunut, niin ettei satamaan enää päässyt laivoilla. Sopiva paikka löytyi 10 kilometrin päästä, Pärnäisten harjulta. Maaliskuun 8. päivänä vuonna 1558 Juhana-herttua antoi määräyksen Porin kaupungin perustamiseksi. 4

Vuosi 1563, jolloin lapset näkevät herttuan kulkueen Eletään Luojan vuotta 1563. 11-vuotiaat Maria ja Johannes asuvat Pärnäisten harjulla pienissä yhden huoneen savupirteissä. Heidän vanhempansa kuuluvat kaupungin suojeluksessa olevaan työväkeen. Isät olivat olleet rakentamassa kuninkaankartanoa. Ihmisiä kiirehtii joka suuntaan. Kauppiaat ja muut varakkaammat henkilöt ovat pukeutuneet parhaimpiinsa. Maria on ihmeissään. Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Myös Johannes saapuu katselemaan. Hän on kuullut kauppiaan pojalta, että itse herttua vierailee kartanossa. Siis sama herttua, joka perusti tämän kaupungin viisi kesää sitten. Kohta he näkevätkin arvokkaan joukon saapuvan. Ratsukulkueessa matkaavilla on kalliit puvut, joissa on poimutetut kaulukset ja leveät, täytetyt hihat. Samettitakit ovat ihonmyötäisiä ja kupeillaan heillä roikkuu kalliit, kulta- ja hopeakirjontaiset vyöt. Herttuan mukana on kuulemma hänen puolalainen puolisonsa Katariina Jagellonica. Taitaa joukossa olla muitakin ulkomaalaisia, koska Maria on kuulevinaan ruotsin lisäksi ihan omituisia kieliä. Olisikohan tuo hienoimmin pukeutunut itse herttua? Maria ja Johannes ihmettelevät kulkuetta hieman kauempaa, koska kaupungin arvokkaampi väki täyttää kadunvarret matalien rakennustensa edessä. Talot ovat suurimmalta osin maalaamattomia. Pari karannutta porsasta puikkelehtii ja kirkuu hevosten välissä. Jotkut yleisöstä näyttävät olevan tästä harmissaan, mutta Mariaa ja Johannesta naurattaa. Juhana-herttua aikoi rakentaa Poriin linnan, mutta sitä ei koskaan ehditty rakentaa, koska valtakunnassa syttyi sota. Talonpojat olivat kantaneet linnaa varten suuria määriä kiviä eri puolilta Satakuntaa. Osa mäelle kannetuista kivistä käytettiin talojen perustuksiin, osa jäi sinne lojumaan. Kuninkaankartanon vieressä olevaa mäkeä kutsuttiin silti Linnamäeksi. Linnasta muistuttaa vielä kaksi kadunnimeä: Isolinnankatu ja Vähälinnankatu. Herttua = aatelisarvo ja kuninkaallisten prinssien arvonimi u ELINKEINOT Kaupungin ainoat teollisuuslaitokset olivat 1500-luvun lopulla kruunun eli valtion tiilitarha ja laivaveistämö eli Porin laivavarvi. Käsityöläisammatit kehittyivät Porissa nopeasti. 1600-luvulla Porissa työskenteli hakastentekijä, kultaseppä, lasimestari, maalari, muurari, nahkuri, nyörinpunoja, pellavakankuri, pelttari eli kupariseppä, puuastiantekijä, puuseppä, rakennusmestari, räätäli, satulaseppä, seppä, sorvari, suutari, tiilenlyöjä ja tynnyrintekijä. Varvi = laivaveistämö, tulee ruotsin sanasta skeppsvarv Vuonna 1674 kaupungissa ei ollut sille välttämätöntä muuraria, lukuun ottamatta erästä tuhrijaa (kluddare), joka oli ilmeisesti kädentaidoiltaan niin heikko, että häntä kiellettiin työkalujen menettämisen ja laillisten sakkojen uhalla harjoittamasta ammattiaan! 5

KAUPUNGIN ULKONÄKÖ ALKUAIKOINA Pori näytti 1500-1600-luvuilla enemmänkin kylältä kuin kaupungilta. Siellä asui noin 400-700 asukasta. Talot olivat puisia, matalia ja maalaamattomia. Rikkaimmatkin kaupunkilaiset elivät vaatimattomasti. Ensimmäiset kivitalot (eli tiilitalot) rakennettiin vasta 1700-luvulla. Porista tuli 1830-luvulla tärkeä merikaupunki. Porin vientituotteeksi tuli etenkin sahatavara, jonka kysyntä oli kasvanut Euroopassa. Kaupunkiin perustettiin sahoja, tulitikkutehdas, konepaja ja puuvillatehdas. Lisäksi Porissa oli muita pienempiä tehtaita. Teollisiin laitoksiin voidaan laskea myös kaupungin tuulimyllyt, joita oli vuoteen 1824 saakka kahdeksan. Niissä jauhettiin asiakkaiden viljaa. Teollisuuslaitoksissa työskentelivät sekä aikuiset että lapset. Vuoteen 1889 saakka kahdeksanvuotiaat lapset saattoivat tehdä jopa 13-tuntista päivää kuutena päivänä viikossa. Myöhemmin tuli voimaan määräys, jonka mukaan 12-15-vuotiaat lapset saivat tehdä töitä 6,5 tuntia päivässä ja 15-18-vuotiaat korkeintaan 12 tuntia eivätkä lapset saaneet tehdä yötöitä. Kuninkaankartanot = kruunun omistamia suuria maatiloja, jotka toimivat hallinnon keskuksina. Näihin kerättiin ympäröiviltä alueilta veroja. Kruunu = Ruotsin valtio Päre = Päreet olivat männystä valmistettuja ohuita, pitkähköjä puusäleitä, joita poltettiin valaisimena. Ne kiinnitettiin joko seinän rakoon tai erityiseen pärepihtiin. PORIN PALOT Pori paloi kaikkiaan yhdeksän kertaa vuosina 1571-1852. Kaupungit paloivat usein, koska rakennukset olivat suurimmalta osin puisia. Lisäksi talot oli rakennettu hyvin lähelle toisiaan. Tulipalot saivat alkunsa usein ihmisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Uusia tulipaloja pyrittiin estämään turvallisemmilla asemakaavoilla (eli kaupungin rakentamissuunnitelmilla). Savupirtti. u ASUMINEN Kaupungin perustamisvaiheessa ja pitkään sen jälkeenkin tavallisen porilaisen asunto oli yksihuoneinen savupirtti eli asunto lämmitettiin uunilla, jossa ei ollut savupiippua. Savu pääsi ulos pienestä, lähellä katonrajaa olevasta aukosta eli räppänästä, mutta huoneessa oli silti aina savua. Vain varakkaimmissa taloissa oli oikeat ikkunat. Valaistuksena käytettiin päreitä. Huonekaluja oli vähän. Tavaroita säilytettiin arkuissa ja seinän vierellä oli pitkiä penkkejä, joilla myös nukuttiin. Varsinaisia tuoleja ei tuolloin vielä ollut. Pöytänä oli levy, joka asetettiin kahden irtojalan päälle. 6

# 1600-luvulla varakkaisiin koteihin saatettiin jo muurata savupiippuja, mutta tavallisten asukkaiden taloihin niitä tehtiin vasta 1700-luvulla. Köyhimmät asuivat savupirteissä vielä myöhemminkin. Savupiippujen yleistyttyä talojen sisustukseen alettiin kiinnittää huomiota. 1700-luvulla talot saivat yhä useammin väriä pintaansa, tavallisimmin punamaalia eli punamultaa. Myös sisäseiniä alettiin maalata. Talojen pihapiirit olivat umpinaisia ja sisäänkäynti taloon sijaitsi pihan puolella. 1800-luvulla matalissa, kapeissa puutaloissa huoneet olivat rivissä ja ne olivat koko rakennuksen levyisiä. Tavallisen porilaisen asunnossa oli 1-2 huonetta ja keittiö. 1800-luvun lopulla uudet rakennukset olivat leveämpiä ja kaikin puolin suurempia. 1900-luvun alussa tavallinen kaupunkipuutalokin sai pintaansa jo öljymaalin. Rahvas = työväki, maalaiskansa Herrasväki = varakkaammat ja korkeassa asemassa olevat henkilöt, joiden ei tarvinnut tehdä raskasta työtä Porvari = henkilö, joka on saanut oikeuden harjoittaa kauppaa tai käsityöammattia kaupungissa. Myöhemmin yksi neljästä säädystä. Säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvarit ja talonpojat. u RUOKAILU Tavallinen porilainen söi 1500-ja 1600-luvuilla leipää ja joi olutta. Kala oli hyvää lisuketta. Lisäksi syötiin muun muassa kaalia, herneitä ja nauriita, mutta peruna yleistyi vasta 1820-luvulla. Tavallinen kansa söi kaupungeissa lihaa erittäin harvoin, koska se oli kallista. Punaisia kasvoja ja isoa vatsaa pidettiin hyvän terveyden merkkinä. Rahvas oli tottunut yksinkertaiseen ruokaan, kun taas herrasväki suosi makuja ja värejä. Kuitenkin tavallinen kansakin maustoi ruokiaan. Ylivoimaisesti yleisin mauste, ja samalla tietenkin tärkein säilöntäaine, oli suola ja siitä saatettiin pula-aikoina maksaa kiskurihintoja. Lisäksi saatettiin käyttää muun muassa katajanmarjaa, mäkimeiramia, lutukkaa, siankärsämöä, kuminaa ja pietaryrttiä. Herrasväki halveksi rahvaan mausteita. MUISTIINPANOJA TEHTÄVÄT # Miksi kaupunki perustettiin juuri tälle paikalle? Mikä on Porin ruotsinkielinen nimi? Mistä suomenkielinen nimi Pori on syntynyt? 7

2. MUSEON YMPÄRISTÖ Syksyllä 1673 Eletään vuotta 1673. 12-vuotias Johannes on matkalla kalaan. Hän kävelee kirkon ohi ja vilkaisee jalkapuihin. Tällä kertaa ne ovat tyhjät. Eilen niissä oli vielä istunut Pustarin ukko, joka on kova kiroilemaan. Taitaa ukko tehdä töitä usein pyhäpäivinäkin! Kaupungin hautausmaa ei vaikuta mukavalta paikalta näin aamuhämärissä. Normaalisti isä on mukana kalassa, mutta nyt hän on jälleen merillä. Kestää vielä monta viikkoa tai jopa kuukausia ennen kuin isä on taas kotona. Johannes toimii sillä välin perheen päänä. Yöllä on satanut ja kaupungin kapeat kadut ovat yhtä velliä. Johannes joutuu loikkimaan etsiessään kiinteää kohtaa jalkojensa alle. Matalat ja harmaat talot näyttävät miltei mustilta. Onneksi kohta tulee talvi. Lumi valaisee edes vähän. Johannesta puistattaa, koska joelta nouseva usva tekee ilman entistä koleammaksi. Johannes oli lähtenyt kotoaan jo kukonlaulun aikaan, koska äiti ja sisarukset tarvitsevat kalaa leivän lisukkeeksi. He asuvat kaupungin etelälaidalla, miltei kiinni tulliaidassa. Sillä alueella asuu kaupungin työväestöä sekä merimiehiä. Yhtä aikaisin oli liikkeellä myös naapurissa asuva Marja. Hän oli tullut Johannesta vastaan palava päre käsissään ja kertonut, että oli käynyt toisessa naapurissa lainaamassa tulta. Marja oli edellisenä iltana peitellyt hiilloksen huolimattomasti. Sen vuoksi hiillos oli yön aikana sammunut ja siitäkös äiti oli suuttuneet. Tulen lainaaminen on ankarasti kiellettyä, joten Marja oli kiirehtinyt nopeasti takaisin kotiin. Jalkapuut = kahden päällekkäisen hirren muodostama laite, jonka reikiin rangaistava kytkettiin jalastaan 8

TULLIAITA Porin ympärille rakennettiin korkea puinen tulliaita vuosina 1625-1626. Kaupunkiin ei päässyt kuin tarkoin vartioiduista porteista, joissa perittiin tullimaksu. Tuohon aikaan kaupunkeihin ei päästy muutenkaan milloin tahansa. Talvisin tulliaitaa jatkettiin myös joen jäälle, jotta kukaan ei olisi livahtanut sitä kautta kaupunkiin. Porin tulliaitaa reunusti myös vallihauta. Tulliaita tuhoutui vuoden 1801 palossa. Kaupungin vanha hautausmaa sijaitsi nykyisen museon paikkeilla. Vuonna 1911 alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia. u KIRKKO KKirkko ja hautausmaa sijaitsivat tavallisesti kaupungin laidalla. Porissa ne olivat kaupungin länsilaidalla, nykyisen Satakunnan Museon paikkeilla. Hirrestä veistetyssä kirkossa oli 1600-luvulla punaiseksi maalatut seinät ja tervattu paanukatto. Vuoden 1698 suurpalossa tuhoutuneen vanhan kirkon tilalle rakennettiin pian uusi kirkko, jossa myös oli tervattu paanukatto ja punamullalla sivellyt, lautavuoratut seinät. Kirkko oli jo huonossa kunnossa, kun se tuhoutui Porin viimeisessä suurpalossa toukokuussa 1852. u KOULU Porissa on ollut koulu kaupungin perustamisesta lähtien. 1600-luvun lopulla koulu sijaitsi nykyisen oluttehtaan portin kohdalla Valtakadulla. Vain harvat kävivät koulua, sillä se oli kallista ja lapsia tarvittiin tuomaan rahaa perheilleen. Porin koulu oli alkuaikoina alkeiskoulu, mutta 1640-luvulla sen korvasi korkeampi triviaalikoulu. Kaikki luokat istuivat samassa salissa, josta kuului varmasti kova mumina, koska tuolloin luettiin vielä ääneen. Opetuskielenä oli ruotsi. KOULUPÄIVÄ Triviaalikoulussa koulupäivä oli seuraavanlainen: oppilaiden piti kokoontua jo aamuviideltä. Koulun kello soi kuudelta ja päivä aloitettiin aamurukouksella. Sen jälkeen luettiin kello kahdeksaan, jolloin seurasi tunnin tauko. Yhdeksästä kymmeneen kaikilla luokilla oli uskontoa. Tämän jälkeen pidettiin kahden tunnin tauko kello kahteentoista asti, jolloin oli lauluharjoituksen vuoro. Kello 13-14 oli kirjoitusharjoituksia ja käännettiin ruotsista latinaksi ja päinvastoin. Tämän jälkeen oli taas tunnin tauko. Viimeiset kaksi tuntia oli kielioppia ja lukemista. Koulupäivä päättyi kello 17. Taukojen aikana oppilailla oli mahdollisuus käydä kotona syömässä, ansaitsemassa rahaa tai tehdä läksyjä. 9

TULEN LAINAAMINEN Tulen sytyttäminen oli ennen työlästä, sillä tulitikkuja ei ollut. Tulisijan hiillosta pyrittiin pitämään yllä, jotta se olisi helppo sytyttää uudelleen lisäämällä ainoastaan puita. Mikäli hiillos pääsi sammumaan, oli tapana lähettää joku naapuriin lainaamaan tulta, vaikka se olikin kiellettyä tulipalovaaran vuoksi. # Tytöt saivat käydä koulua vasta 1800-luvulla, jolloin perustettiin tyttökouluja. Vielä 1900-luvun alussa monet vanhemmat pitivät lastensa koulunkäyntiä täysin turhana. He pelkäsivät, että lapsi alkaa vieroksua työtä. u HOSPITAALI Hospitaalit olivat kirkon perustamia sairaiden ja köyhien hoitolaitoksia. Ne olivat käytännössä eräänlaisia eristyslaitoksia, joihin vaikeasti ja tartuttavasti sairaat, vaivaiset ja mielisairaat teljettiin. Hospitaali sijaitsi aluksi Karjarannassa, mutta 1600-luvun lopulla nykyisen oluttehtaan piha-alueella. Lääkintäpalveluja käyttivät vielä 1900- luvun alussa vain varakkaammat. Tavallinen rahvas turvautui kansanomaiseen lääkintään. Taudin syynä nähtiin usein yliluonnollinen maailma: vainajat ja haltijat. Uskottiin, että myös pahaa tarkoittavat ihmiset saattoivat lähettää tauteja. Taudit ymmärrettiin eläviksi olennoiksi, joilla oli veljiä ja sisaria. MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄ Miksi jalkapuuhun jouduttiin? 10

3. KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA 1801 - Gallen-Kallelankatu Kaupungin eteläraja kulki ennen vuotta 1801 nykyisen Gallen-Kallelankadun kohdalla ja tulliaita sijaitsi raatihuoneen suunnasta katsottuna kadun toisella puolella. Kadun kohdalla oli 1600-luvulla tontteja ja 1700-luvulla pelto. Vuoden 1801 palossa myös tulliaita tuhoutui ja kaupunkia laajennettiin nykyiseen Länsi- ja Itäpuistoon saakka. Elokuu 1764 Pakari = leivintupa, tulee ruotsin sanasta bagare (leipuri) On vuosi 1764. Maria ja Johan asuvat perheineen etelälaidalla Gröna gången -kadulla. Molempien isät ovat töissä kaupungin laivavarvilla. Marian kotiin on juuri muurattu savupiippu! Kuinka ihmeelliseltä se tuntuukaan, että koti ei ole enää täynnä savua. Johanin perheellä ei ole varaa savupiippuun, mutta talo sai punamaalin pintaansa viime vuonna. Naapurustossa on joissain taloissa oikein leivinuunitkin, mutta Marian ja Johanin äidit paistavat leipänsä läheisessä pakarituvassa. Maria ja Johan olivat olleet keräämässä kaalia pieniltä kaalimailta, jotka perheet ovat vuokranneet kaupungilta. Nyt he kiirehtivät rantaan. Satamaan on kuulemma saapunut laivoja. Siellä on niin paljon nähtävää, että he livistävät hetkeksi askareidensa äärestä. # TEHTÄVÄ Kuinka monta askelta on kaupungin vanhalta etelärajalta raatihuoneelle? 11

4. RAATIHUONEENPUISTO Raatihuoneen tori ja puinen raatihuone ennen vuoden 1801 paloa (yläkuva). Raatihuoneen tori ja nykyinen raatihuone ennen vuoden 1852 paloa (oikealla). u TORI / RAATIHUONEENPUISTO Vuoden 1640 tulipalon jälkeen Porin silloiseen keskipisteeseen, nykyisen Raatihuoneenpuiston kohdalle, rakennettiin umpikulmainen keskustori, jota alettiin kutsua Suurtoriksi. Kuningas oli hieman aikaisemmin antanut määräyksen, jonka mukaan kaupankäyntiä sai harjoittaa ainoastaan toreilla. Torin varrella asuivat kauppiaat ja muut tärkeät kaupunkilaiset. 1700-luvulla kaupankäynti alkoi siirtyä kauppiaiden talojen yhteydessä olleisiin kauppapuoteihin. Torista tehtiin puisto 1800-luvun lopulla, kun torikauppa siirtyi nykyiselle kauppatorille. u RAATIHUONE Raati = kaupunginneuvosto Suomen kaupungeissa oli monia julkisia rakennuksia. Tärkein oli tornillinen, yleensä puinen raatihuone, joka sijaitsi päätorin äärellä ja oli samalla kaupungin symboli. Porin 12

raatihuone sijaitsi hallitsevalla paikalla Pärnäisten harjun päällä ja oli jo 1600-luvulla kaksikerroksinen. Rakennuksen alakerrassa sijaitsi kaupunginvankila. Porin ensimmäinen raatihuone sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin. 1600- ja 1700-lukujen raatihuoneet olivat hieman alempana torilla (karhupatsaan kohdalla). 1700-luvulla puinen raatihuone oli punainen ja siinä oli keltaiset ikkunapielet. Nykyinen (eli kuudes), tiilestä rakennettu raatihuone valmistui vuonna 1841. Sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel. Raatihuoneen puinen torni tuhoutui vuoden 1852 palossa ja uusi, nykyinen torni rakennettiin 1890-luvulla. u JUNNELIUKSEN PALATSI / KAUPUNGINTALO Porin nykyinen kaupungintalo on valmistunut vuonna 1895. Sen on suunnitellut arkkitehti August Krook venetsialaisen palatsin mallin mukaan. Talon rakennuttivat Robert Junnelius ja Rosenlewin kauppahuone asuintaloksi suvuilleen. Kellarikerroksessa oli Junneliuksen pankin konttori. Vuonna 1918 talon omisti maisteri Erik Rosenlew. Junneliuksen palatsi ehti toimia osittain sotilaskäytössä ja sairaanhoitajaopistona ennen kuin kaupunki osti rakennuksen vuonna 1963. Tämän jälkeen se muutettiin kaupungintaloksi. Torikauppaa silloisella Nikolaintorilla 1860-1870-luvulla. u TEATTERI Porin teatteritalo valmistui vuonna 1884. Avajaisjuhlissa porilaiset amatöörinäyttelijät esittivät täydelle katsomolle suomeksi huvinäytelmän Kevään oikkuja ja ruotsiksi Topeliuksen Ett skärgårdsäfventyr ( Seikkailu saaristossa ). Teatterin kohdalla oli aikaisemmin ollut puinen, kaksikerroksinen Rosenlewin talo, jonka leivinuunista sai alkunsa Porin viimeinen palo vuonna 1852. # MUISTIINPANOJA TEHTÄVÄT # Ketkä asuivat Suurtorin ympärillä? Katso sivun yläreunassa olevaa kuvaa. Mitä eroja huomaat verratessasi sitä nykyiseen raatihuoneeseen? Kaupungintalo on rakennettu matkien venetsialaisia taloja. Miksi talon seinässä on metallilenkkejä? Kuinka mones nykyinen Porin raatihuone on? Nykyään Porin satama sijaitsee Mäntyluodossa. Sitä ennen satama oli Reposaaressa ja Kivinissä. Missä kaupungin satama oli sitä ennen? 13

5. ETELÄRANTA 1700-luku. Maria ja Johan saapuvat rantaan Eteläranta 1860-luvulla. Kokemäenjoesta nousi aikoinaan myös tämänlaisia hirviöitä. Kuvan otus pyydystettiin nuotalla lähellä kaupunkia vuonna 1917. Se painoi 152 kg ja oli 2,65 m pitkä! Mikä kala kuvassa on? Maria ja Johan kiiruhtavat Suurtorin läpi ja punainen raatihuone jää taakse. He saapuvat Stora Rådhusgatanille eli Isolle Raatihuoneenkadulle (suunnilleen nykyiselle Teatterikadulle). He rientävät mäkeä alas satamaan. Edessä näkyy kivinen Tullilaituri. Vasemmalla ja oikealla näkyy satoja erilaisia pieniä varastoja ja rantaaittoja. Itse asiassa jokea ei kunnolla erota näiden rakennusten takaa. He kääntyvät oikealle ja lähtevät kulkemaan Rantakatua (Etelärantakatu) kohti kuninkaankartanon raunioita. Kadulla käy kova vilske. Kantajia näkyy joka puolella purkamassa tavaraa laitureille. Viininlaskija myhäilee puodissaan, koska kauppa käy hyvin. Viininlaskijan kanssa hymyilevät kilpaa suurkauppiaat hienoissa asuissaan ja hatuissaan. He ovat onnellisia kauppatavaroidensa ja laivojensa perillepääsystä vaarallisilta meriltä. Iloisia parrakkaita merimiehiä kävelee vastaan. Pitkä matka on vihdoin ohi! Maria ja Johan pohtivat, että kuinkahan pitkällä merimiehet ovat käyneet. He kävelevät Linnanlaiturin ohi ja katselevat vielä hetken sataman vilskettä. Sitten onkin aika palata takaisin töiden pariin. Kaupungin laivavarvilta kuuluu kova pauke, kun uusia aluksia valmistetaan. 14

u JOKI Kokemäenjokea on käytetty kulkemiseen kivikaudelta asti. Jokea pitkin on yritetty etsiä uusia metsästysmaita ja myöhemmin sitä on käytetty kaupankäyntiin. Joella on ollut erittäin tärkeä merkitys Ulvilalle ja Porille, koska alun perin kaupungit sijaitsivat meren rannalla ja ne olivat tärkeitä satamakaupunkeja. Kalastus on ollut tärkeä elinkeino. Joesta kalastettiin keväisin lohta ja syyskesällä siikaa ja merestä silakkaa. u MAKASIINIT Pakkahuone (Porin Taidemuseo) Uusrenessanssityylinen pakkahuone on rakennettu 1860-64 tullilaitoksen käyttöön. Sen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Carl Johan von Heideken. Poriin tuodut tavarat punnittiin ja tullattiin tässä rakennuksessa. Vuosina 1977-1982 rakennus muutettiin taidemuseoksi. Rantamakasiini (Cafe Jazz) Koristeellinen uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1896. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Se toimi aluksi höyrylaivasataman tavarasuojana. Rakennuksessa oli huone rantavartijalle. Rantamakasiini toimi varastokäytössä vuoteen 1985 saakka, jolloin siihen avattiin Cafe Jazz -ravintola. MAANKOHOAMINEN Jääkaudella, tuhansia vuosia sitten, suunnattomat jäämassat painoivat maan kuorta alaspäin. Jääkauden jälkeen maankuori palautuu takaisin alkuperäiseen tilaansa. Porin kohdalla maa kohoaa noin seitsemän millimetriä vuodessa. SUOLA Suola oli tärkeä mauste, mutta sillä oli vielä tärkeämpi merkitys ruuan säilömisessä 1800-luvun lopulle saakka. Se oli pitkään tärkein tuontitavara. Vuonna 1773 hallitus määräsi Porin kaupungin varastoimaan 200 tynnyriä suolaa, jotta sitä riittäisi pula-ajan sattuessa. Porilaisia laivoja purjehti Välimeren ja Espanjanmeren satamiin hakemaan suolalasteja. Porista kasvoi 1800-luvulla vahva teollisuuskaupunki lähinnä sahojen ansiosta. Hinaaja Mars vetää puutavaraproomuja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Puunrungot uitettiin sahoille jokea pitkin. Sahalla niistä sahattiin lankkuja ja lautoja. Makasiini = varasto Pori 1840-luvulla. Etualalla karjaa laiduntamassa Kirjurinluodossa. Oikeassa reunassa vanha puinen kirkko. Uudessa raatihuoneessa on vielä alkuperäinen puinen torni. Joella olevien purjelaivojen ja veneiden seassa näkyy yksi höyryalus. Proomu = tasapohjainen kuljetusalus, jossa ei tavallisesti ole omaa voimanlähdettä vaan sitä liikutetaan hinaajalla vetämällä tai työntämällä 15

16

1. SATAKUNNAN MUSEO... 4 2. MUSEON YMPÄRISTÖ... 8 3. KAUPUNGIN ETELÄRAJA ENNEN VUOTTA 1801 - Gallen-Kallelankatu... 11 4. RAATIHUONEENPUISTO... 12 5. ETELÄRANTA... 14 6. KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta... 20 7. KUNINKAANKARTANO / KIRKKO... 22 8. TORI... 24 9. KAUPPAHALLI... 25 10. VANHA POLIISIASEMA... 26 11. TOIVO... 27 17

u PORVARISTONTIT Rosenlewin tontti Etelärantakatu 4 Kauppias W. Rosenlew rakennutti Antinkadun kulmassa sijaitsevan kaksikerroksisen talon vuonna 1854. Ensimmäisessä kerroksessa oli asuinhuoneita, makasiini eli varasto ja kassaholvi. Toisessa kerroksessa oli ainoastaan asuinhuoneita. Vuonna 1910 tontilla oli sekä autotalli että sikala! Mellinin siirtomaatavarakauppa, jossa myytiin mm. kahvia, kaakaota, hedelmiä sekä muuta kaukomaista tuotua tavaraa. Mellinin tontti Etelärantakatu 2 (Yrjönkadun kulmassa) Asuinrakennus valmistui jo vuonna 1837, ennen viimeistä kaupunkipaloa. Sen rakennutti kauppias ja raatimies Carl Gustaf Timgren. Rakennus vahingoittui palossa, mutta korjattiin vuonna 1853 jälleen asuinkelpoiseksi. Vuonna 1891 talo siirtyi kauppias Erik Mellinin omistukseen. Sisäkuva Niilo Mäkisen sekatavarakaupasta, jossa myyjä antoi asiakkaalle tarvittavat tavarat. Suomen ensimmäinen nykyaikainen kauppa, jossa tavarat haettiin itse hyllystä ostoskoreihin, perustettiin Poriin vuonna 1949. Raatimies = Kaupunginneuvoston jäsen Kelirikkoaika = sään aiheuttama kulkuväylien kulkukelvottomuus varsinkin keväisin ja syksyisin # MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄ Kuvan (yllä) keskellä näkyvä kolmikerroksinen talo on ns. Ahlströmin tontilla (Etelärantakatu 6). Verratkaa kuvan talon ympäristöä nykyisen talon kanssa. Mitä muutoksia on tapahtunut? 18

u CHARLOTTA / PORINSILTA Joen yli kuljettiin pitkään ainoastaan veneillä. Vuonna 1808 rakennettiin lautta, joka kulki jokirantojen väliä. Ensimmäinen joen ylittävä silta oli puinen ponttonisilta, joka nimettiin Charlotaksi, koska se avattiin liikenteelle Charlotan päivänä 12.5.1855. Talveksi silta nostettiin maihin ja joki ylitettiin jäitä pitkin ja kelirikkoaikana veneillä. Vuonna 1926 valmistui kiinteä Porinsilta. Sillan ylityksestä perittiin siltamaksu vuoteen 1945 asti. Siltavahdin keräämällä maksulla koottiin rahaa sillan kunnossapitoa varten. Liikenne joen pohjoispuolelle lisääntyi tehtaiden rakentamisen ja kaupungin laajenemisen myötä. Tavallinen kansa kulki yleensä kävellen, mutta tarvittaessa käytettiin hevos- tai jopa härkäkyytiä. Ensimmäiset automobiilit saapuivat Suomeen 1900-luvun alussa. Vain rikkaimmilla oli varaa autoihin. Kuvassa Porin ensimmäisiä autoja. Tämä Opel hankittiin ilmeisesti vuonna 1911. Tavallisin auto-onnettomuus oli tuolloin seuraavanlainen: Taas automobiili säikähdytti hevosen ja ukko putosi kärrynsä aisalta maahan loukaten itsensä niin, että viruu nyt Porin sairaalassa. Polkupyörät ilmestyivät Poriin 1890-luvulla. Ne olivat aluksi varakkaampien kulkuvälineitä. Kuvassa opettajia pyöräilemässä puista ponttonisilta Charlottaa pitkin. Kuvasta näkee myös hieman miten ihmiset pukeutuivat. Pyöräilevät herrasmiehet erottuvat joukosta. Taustalla näkyvillä naisilla on huivit päässä. Varakkaat naiset käyttivät hattuja. Taustalla liehuvat Venäjän liput, koska Suomi kuului Venäjän valtakuntaan 1809-1917. 19

6. KATSAUS TEOLLISUUSLAITOKSIIN - Kirkkopuiston edessä oleva ranta 1800-luku. Lapset matkalla töistä kotiin u TULITIKKUTEHDAS Ruotsista Poriin muuttanut kauppias Hampus Julius Oldenburg (1819 1876) perusti vuonna 1851 Porin Tulitikkutehtaan joen pohjoispuolelle, alueelle, johon myöhemmin perustettiin puuvillatehdas. Vuonna 1902 tulitikkutehdas siirtyi Vähäraumalle Tikkulaan. Kymmenen vuotta tulitikkutehtaan perustamisen jälkeen se tuotti suurimman osan Suomen tulitikuista. Työ oli paljolti käsityötä. Tehtaassa työskenteli paljon lapsia. Porin tulitikkutehdas toimi lähes 150 vuotta. Eletään vuotta 1885. 12-vuotiaat Martta ja Jonne saapuvat töistä. Martta on töissä tulitikkutehtaalla ja Jonne sahalla. He olivat saaneet käydä koulua kokonaiset kuusi vuotta, mutta sen jälkeen he eivät voineet jatkaa, koska heidän oli mentävä töihin hankkimaan perheilleen rahaa. Molempien työpaikat sijaitsevat Isosannalla. Nyt heillä on jälleen 10-tuntinen työpäivä takana ja he kävelevät Charlottaa pitkin kirkolle päin. Joella näkyy proomuja puulastissa sekä pienempiä höyryaluksia. Soutuveneitä on kiinnitetty Charlottaan. Etelärannan kivikaupunki paistattelee ilta-auringossa. Kaduilla näkyy paljon työstä palaavia ihmisiä, jotka ovat matkalla kotiin syömään. u PUUVILLATEHDAS Tehdas käynnistyi vuonna 1900. Aluksi suurin osa työntekijöistä oli alle 18-vuotiaita tyttöjä. Porin Puuvilla työllisti 1930-luvun jälkipuoliskolla yli kaksi tuhatta työntekijää. Se oli Tampereen, Forssan ja Vaasan ohella yksi Suomen suurista puuvillatehtaista. u KAUPUNGIN LAIVAVARVI Nykyisen Linnansillan kohdalla Aittaluodossa sijaitsi kaupungin laivavarvi eli veistämö. Se perustettiin vuonna 1572. Tuolloin siellä työskenteli erityinen päällysmies ja noin 60 työmiestä. 1700-luvun lopulla siellä veistettiin entistä suurempia purjealuksia, joilla purjehdittiin Välimeren satamiin saakka. 1800-luvulla höyryalukset alkoivat pikkuhiljaa syrjäyttää purjelaivoja. Veistämöstä muistuttaa enää 5. kaupunginosan Varvinkatu, joka johtaa kohti rantaa entisen laivavarvin kohdalle. 20

# u PORIN KONEPAJA JA ROSENLEW Porin Konepajan perustivat ruukinomistaja K. J. Lönegren ja kauppias A. Björneberg vuonna 1858. Konepajalla valmistettiin vuodesta 1860 alkaen vaunuja Suomen Valtion rautateille. Vuonna 1870 tehdas paloi ja ajautui vararikkoon. Vuonna 1877 W. Rosenlew & Co hankki konepajan omistukseensa ja alkoi kehittää konepajasta telakkaa, jossa valmistettiin höyrylaivoja. Ensimmäiset tilaukset tulivat Venäjältä vuonna 1879. Vuonna 1903 rakennettiin uusi valimo, jonka valimosali oli tuolloin maan suurimpia. Vuonna 1907 tehtaassa työskenteli 556 työntekijää. Konepajalla valmistettiin myös rautatievaunuja ja dieselpolttomoottoreita. MUISTIINPANOJA # TEHTÄVÄT Mikä rakennus on kuvassa (yllä)? Verratkaa kuvaa nykyaikaan. Mitä on muuttunut? 21

7. KUNINKAANKARTANO / KIRKKO u KESKI-PORIN KIRKKO KUNINKAANKARTANO Kaupungin perustamisen yhteydessä, vuonna 1558, Juhana-herttua rakennutti uuteen kaupunkiinsa komean kuninkaankartanon nykyisen Keski-Porin kirkon kohdalle. Kuninkaankartanossa oli yli 40 rakennusta, joista osa oli siirretty Ulvilasta ja osa oli uusia. Päärakennuksessa oli vielä siihen aikaan harvinaiset ikkunalasit. Muissa ikkuna-aukoissa oli vasikannahasta tehdyt kalvot. Kuninkaankartano rappeutui jo 1600-luvulla ja tuhoutui lopullisesti 1690-luvun tulipalossa. Porin vanha puukirkko, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen Satakunnan Museon kohdalla, paloi vuoden 1852 suuressa kaupunkipalossa. Palon jälkeen kirkko päätettiin rakentaa kaupungin toiseen laitaan. Uuden kirkon, nykyisen Keski-Porin kirkon, vihkiäisjuhla pidettiin uudenvuodenpäivänä vuonna 1864. Keski-Porin kirkko on tyyliltään uusgoottilainen. Kirkon kuorin ikkunoiden lasimaalaukset on tehnyt taiteilija Magnus Enckell. Hän valmisti lasimaalaukset Pariisissa, josta ne toimitettiin osina Poriin vuonna 1926. 1889 Martta katselee kirkkoa. Jonne kertoo, että kirkon torni valettiin raudasta Porin omalla konepajalla 25 vuotta sitten. Torni on koko kaupungin korkein huippu. Sen vuoksi sitä kautta vedettiin kaupungin puhelinlinjat joen yli. Jonne oli ollut isänsä kanssa katsomassa tätä tapahtumaa. 22