eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä
Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen yhteiskunnan hyväksi syntyvät laadukkaista havainnoista ja korkeatasoisesta tutkimuksesta.
Tietoa säästä ja ilmakehästä on liikenne- ja viestintäministeriön alainen ja tuottaa suomalaisen yhteiskunnan tarvitsemat ilmakehään ja säähän liittyvät asiantuntijapalvelut. Helsingin yliopiston magneettismeteorologinen observatorio perustettiin vuonna 1838. 3
4
Sää ja turvallisuus Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuuskeskus tuottaa yleisen turvallisuuden kannalta tärkeitä sääpalveluja. Keskeisiä palveluja ovat valtakunnalliset 1 10 vuorokauden sääennusteet ja säähän liittyvät varoitukset. Ilmatieteen laitoksella on jatkuva valmius reagoida normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Ennusteiden osuvuus 6
Ennusteiden osuvuus 7
Varoitukset 8
Tuotteita ja palveluita asiakkaiden tarpeisiin toimittaa säätä televisioihin, radioihin, lehtiin, erilaisiin verkkopalveluihin ja päätelaitteisiin. Palveluita tuotetaan myös mm. kaupan ja teollisuuden, liikenteen ja veneilyn ja maa- ja metsätalouden käyttöön. Sää-sovellus älypuhelimiin 9
Taustalla korkeatasoinen tutkimus Sääennusteiden ja niiden tuotantomenetelmien pohjalla on korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystyö sekä modernit säähavaintolaitteet. Ilmatieteen laitoksen sääennusteet lasketaan yhdellä Suomen tehokkaimmista tietokoneista.
Havaintopalvelut Operatiivisia asemapaikkoja yht. n.400 Luotausasemia 3 Säätutkia 8 Salamanpaikannusantenneja 8 Taustailmanlaatuasemia 18 Pintasäähavaintoasemia 183 Sadehavaintoasemia 99 11
Ilmastokeskus Palvelee ilmastotietojen käyttäjiä, kuten liikenne-, maa- ja metsätalous- ja energiasektoria Kehittää menetelmiä ja palveluja ilmaston vuodenaikaisvaihtelun ja muutoksen hallintaan sekä tekee alan luonnontieteellistä ja yhteiskunnallista tutkimusta. Tutkii säähavaintojen, vuodenaikais- ja ilmastomallien avulla nykyisen ilmaston alueellisia piirteitä sekä toteutuneita ja ennakoituja tulevia muutoksia ilmastossa. Tutkii myös mm. sään ja ilmastonmuutoksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja arvioi ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen keinoja. 12
Meripalvelut vastaa merenkulkijoille tarkoitetuista erilaisista palveluista, kuten jää-, aallokko- ja vedenkorkeuspalveluista, pelastustoimelle tarkoitettujen ajelehtimisennusteiden ylläpidosta. huolehtii myös Itämeren fysikaalisten ominaisuuksien, kuten jään, lämpötilan ja suolaisuuden pitkäaikaisseurannasta. Uusien meripalvelujen kehittäminen esimerkiksi Arktiselle alueelle. 13
Ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavat kaasut ja pienhiukkaset tutkimuksen kohteena seuraa ilmanlaatua ja ilman koostumusta 20 mittausasemalla eri puolilla Suomea. Asemaverkon avulla saadaan kattava yleiskuva ilmanlaadun perustasosta ja sen muutoksista koko Suomessa. tutkii myös ilmanlaadun ja ilmaston vuorovaikutuksia, ilmansaasteiden leviämistä ja muuntumaa Ilmatieteen laitoksen meteorologit valvovat säätä ilmanlaadun kannalta ympäri vuorokauden ja lähettävät tarvittaessa varoituksia ympäristöviranomaisille. 14
Ilmastonmuutos haastaa tutkimuksen 2000-luvun suuria haasteita ja Ilmatieteen laitoksen painopistealueita sään ja turvallisuuden ohella on mm. ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mahdollisia sopeutumistoimia tutkitaan Ilmatieteen laitoksen tuottaman mittaus- ja mallitustiedon avulla. Tavoitteena tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta yhteiskunnalle ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. 15
16
Meteorologinen tutkimus Meteorologisessa tutkimuksessa kehitetään sääennustusmallia jatkuvasti kansainvälisenä yhteistyönä. Kehitetään meteorologisia sovelluksia ja tuotteita niin operatiivisen sääpalvelun kuin yhteiskunnan ja erityisesti liikennesektorin (maa, meri, ilma) tarpeisiin mm. jatkojalostamalla säämallien tuloksia (esim. tiesää-, älyliikenne-, nowcasting- ja energiasovellukset). Tutkitaan erityisesti kylmien olosuhteiden meteorologiaa, jäätä, lunta, meriä ja ilmastoa tavoitteena fysikaalisten prosessien, vuorovaikutusmekanismien ja ilmastosysteemin parempi ymmärtäminen sekä menetelmien kehitys sää- ja ilmastomallien käyttöön. 17
Uudet havaintomenetelmät on mukana useassa kansainvälisessä satelliittihankkeessa laitteiden suunnittelun, toteutuksen, mittausaineiston käsittelyn ja lopputuotteiden kehittämisen osalta. tutkii mm. avaruussäätä ja sen vaikutuksia satelliittien toimintaan, radioliikenteeseen, voimajohtojen ja kaasuputkistojen toimintaan. Muita tutkimuskohteita avaruudessa ovat revontulet, muiden planeettojen ja komeettojen avaruusympäristöt ja Maan lähiavaruus. Avaruusmenetelmiä hyödynnetään myös Maan ilmakehän tutkimuksessa. 18
Suomalaista käsityötä avaruuteen Aurinkokunnan tutkimus Ilmatieteen laitoksessa painottuu kahteen päätutkimusalueeseen: planeettojen ja kuiden kaasukehiin ja lähiavaruuden ilmiöihin sekä aurinkokunnan pienten kappaleiden - lähinnä komeettojen tutkimukseen. Tutkimusryhmä on mukana useissa mittavissa Euroopan avaruusjärjestön, ESAn, ja Yhdysvaltojen avaruusjärjestön, NASAn, avaruusluotainohjelmissa havaintolaitteiden suunnittelijana ja rakentajana.
Arktinen tutkimus Tärkeimpänä tutkimuksen painopisteenä on ilmastonmuutos pohjoisilla manneralueilla. Lapin ilmatieteellisellä tutkimuskeskuksella on pohjoisen sijaintinsa vuoksi erityisasema suomalaisessa kylmän ilmanalan havaintotoiminnassa ja tutkimuksessa. Satelliittiaineistojen hyödyntäminen arktisten ja pohjoisten alueiden seurantaan on keskeinen osa IL:n koordinoimaa kansallista satelliittipalvelukeskusta Sodankylässä 20
Pallas-Sodankylän GAW-mittausasema Ilmakehän pienhiukkasia ja kasvihuonekaasujen pitoisuuksia mitataan Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä Pallas-Sodankylän mittausasemalla. Tällä työllä luodaan vankka pohja pohjoisten alueiden ilmastonmuutoksen seurannalle ja ennustamiselle. Ilmastojärjestelmän mallitus on koottu laajaksi kansainvälisen tutkijaverkon hankkeeksi.
Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Kaukokartoitusmenelmät ja ilmakehämittaukset tuottavat tietoa aerosolihiukkasten pitoisuuksista sekä alueellisesti että globaalisti. Tuloksia käytetään mm. mallinnustyökalujen validointiin sekä aerosolien kulkeutumisen tutkimiseen. Mallintamalla tietoa aerosolien leviämisestä ilmakehässä sekä niiden ilmastovaikutuksista. 22
Kansainvälinen yhteistyö edustaa Suomea useassa kansainvälisessä järjestössä ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niiden toimintaohjelmiin, mm. Maailman Ilmatieteen järjestö WMO Euroopan säänennustuskeskus ECMWF Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT. IL on myös mukana kehittämässä Eurooppalaista hienohilamallia, Hirlamia, ja osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin sekä meteorologisten laitosten yhteistyöverkoston EUMETNETin toimintaan. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat myös Euroopan avaruusjärjestö, ESA, USA:n avaruushallinto NASA. 23
Kehityshankkeita eri puolilla maailmaa
Dynamicum-toimitalo muutti Helsingin Kumpulan uusiin toimitiloihin syksyllä 2005. Kumpulaan on muodostunut tärkeä kansainvälinen matemaattis-luonnontieteellinen osaamiskeskittymä, jonka muodostavat ja Helsingin yliopisto. 25
Toimintaa eri puolilla Suomea Tampere, Rovaniemi Lento- ja sotilassääpalvelu Kuopio Tutkimus- ja palveluyksikkö Sodankylä Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Jokioinen Jokioisten ilmatieteellinen observatorio Nurmijärvi Nurmijärven geofysiikan observatorio 26
Organisaatio 1.1.2014 27
Ilmatieteenlaitos.fi ja sosiaalinen media Sääennusteet yli 17 000 paikkaan Suomessa Paljon teematietoa eri tutkimusaiheista Yksi Suomen arvostetuimmista verkkobrändeistä Kävijähuippu 650 000 eri kävijää vuorokaudessa IL läsnä myös sosiaalisessa mediassa: Twitterissä @meteorologit ja @IlmaTiede, Facebookissa FMI Beta, YouTube, Flickr, LinkedIn
Talous 29
Henkilöstö 30
IL torjuu ilmastonmuutosta GO-toimistona sai WWF:n Green Office (GO) -merkin vuonna 2008 Ympäristöjärjestelmä: ympäristöjärjestelmän ja ekotehokkaiden toimistokäytäntöjen kehittäminen energiansäästö liikkumisesta aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentäminen materiaalien käytön tehostaminen Erityisesti seurattavia asioita (eli indikaattoreita) ovat lämmön, sähkön ja paperin kulutus sekä sekajätteen määrä 31
DYNAMICUM ERIK PALMÉNIN AUKIO 1 00560 HELSINKI www.ilmatieteenlaitos.fi 32
Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki PL 503, 00101 Helsinki, puh. 029 539 1000 >> www.fmi.fi >> Facebook: FMIBeta Meteorologiska institutet Erik Palméns plats 1, 00560 Helsingfors PB 503, 00101 Helsingfors tel. 029 539 1000 Finnish Meteorological Institute Erik Palménin aukio 1, FI-00560 Helsinki P.O.Box 503, FI-00101 Helsinki tel. +358 29 539 1000 Twitter: @meteorologit ja @IlmaTiede >>