ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 56/08/2 Dnro Psy-2007-y-105 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 56/08/2 Dnro Psy-2007-y-105 Annettu julkipanon jälkeen 14.5.2008 1 ASIA Kuusisuon turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Ylikiiminki LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 HAKEMUS... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Toiminnan ympäristövaikutukset... 4 Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkikäyttö... 4 Jälkihoitotoimenpiteet Kuusisuolla... 5 Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu... 5 Jälkikäyttömuodot Kuusisuolla... 5 Tuotannon jälkeiset korvaukset ja kompensaatiot...5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Hakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 7 Hakijan lisäselvitys vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta... 7 MERKINTÄ... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 7 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 9 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 10 KÄSITTELYMAKSU... 10 Ratkaisu... 10 Perustelut... 10 Oikeusohje... 10 MUUTOKSENHAKU... 11

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon 28.6.2007 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Ylikiimingin kunnassa sijaitsevan Kuusisuon turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien ja jälkihoidon toteuttamiseen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kuusisuo on ollut turvetuotannossa vuodesta 1980 lähtien. Tuotanto on loppunut vuoden 2007 tuotantokauden jälkeen. Hankkeen tarkoituksena on siirtyä lopullisesti Kuusisuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheesta jälkihoitovaiheeseen ja edelleen tuotantoalueen jälkikäyttöön. Vapo Oy:llä on omistuksessaan Kuusisuolla 91,6 ha maata, josta on vuoteen 2007 mennessä poistunut tuotannosta noin 45 ha ja tuotannossa oli vielä 33 ha. Turvetuotantoalue sijaitsee Ylikiimingin kunnassa Nuorittajoen eteläpuolella noin 21 kilometriä keskustaajamasta koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kuusisuon turvetuotantoalueen voimassa olevan ympäristöluvan nro 49/02/2 mukaan luvan saajan on siinä tapauksessa, että turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2011, ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelma alueen jälkihoidosta ja -käytöstä ja sen vaatimasta tarkkailusta ja vesiensuojelutoimista sekä esitys kunnostustoimista ja jälkikäytöstä mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisesta johtuvien vahinkojen korvaamisesta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Jos toimintaa koskevassa luvassa ei ole riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on annettava ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti tätä tarkoittavat määräykset. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.11.2002 antamallaan päätöksellä nro 49/02/2 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kuusisuon noin 73 ha:n turvetuotantoalueelle. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli turvetuotantoa on tarkoitus jatkaa vuoden 2010 jälkeen, määrättiin jätettäväksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Lupamenettely siinä tapauksessa, että toiminta loppuu ennen vuotta 2011, on selostettu edellä kohdassa "Luvan hakemisen peruste".

4 HAKEMUS Yleiskuvaus toiminnasta Kuusisuon valmistelu turvetuotantoon on tehty vuosina 1978 1980 noin 63 ha:n alueella ja vuonna 1983 10,2 ha:n alueella. Kuusisuolla on tuotettu pääasiassa jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta. Turvetuotanto on loppunut vuonna 2007, jolloin tuotettiin vielä 33 ha:n alueella. Kuusisuon vesienkäsittely on järjestetty ns. perustason mukaisesti. Lohkon 1 vedet on johdettu roudattomana aikana pumppaamalla kahden laskeutusaltaan kautta ja muulloin vanhan pumppausaltaan kautta Nuorittajokeen. Vuodesta 2003 alkaen tuotantoalueella on sarkaojien lietesyvennyksien lisäksi edellytetty olevan käytössä virtaamansäätöpadot. Toiminnan ympäristövaikutukset Kuusisuon turvetuotantoalueen ympäristön ja alapuolisen vesistön tilaa ja käyttöä on selostettu voimassa olevassa ympäristöluvassa. Viimeksi Kuusisuon vesistökuormitusta on tarkkailtu vuonna 2004 toukokuun 10. ja syyskuun 12. päivän välisenä aikana (10 kuormitusnäytettä). Vedenlaatu oli melko hyvä ja kesä- ja heinäkuussa valunnan ollessa vähäistä kuormitus oli pientä. Kuusisuolta lähtevä vesi oli hyvin hapanta. 7.6.2004 veden ph oli 3,3 ja 4.8.2004 3,7. Happamuudesta johtuen myös humuspitoisuudet (COD Mn ) olivat alhaisia. Matala ph johtuu alueen pohjamaalajista, joka on osaksi rautasulfidipitoista liejusavea. Vuonna 2005 tehtyjen ph-mittausten perusteella tuotantoalueen vesillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta Nuorittajoen happamuuteen. Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkikäyttö Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään, tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat puretaan. Jälkihoitovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesiensuojelurakenteita. Alueella voidaan myös tehdä toimenpiteitä alueen uusia maankäyttömuotoja (jälkikäyttöä) varten. Alueet on saatettu mahdollisimman nopeasti uuden maankäyttömuodon piiriin tuotannon päätyttyä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle on ilmoitettu vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan lopettamisesta. Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on yleensä noin kaksi vuotta. Kun tuotantokentät kuitenkin poistetaan käytöstä vähitellen maankäytöllisesti toimivina kokonaisuuksina, yleensä useiden vuosien aikana, voi jälkihoitovaihe olla suurelle osaa tuotantoalaa merkittävästikin mainittua kahta vuotta pidempi. Turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta, jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai esimerkiksi koko laskeutusaltaan valuma-alueella sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä. Myös sarkaojien lietteenpidättimet huolletaan tänä aikana.

Noin kahden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa myös päisteputket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi tuotantoalueen poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Lietesyvennyksiä ja altaita ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. 5 Jälkihoitotoimenpiteet Kuusisuolla Turvetuotanto Kuusisuolla päättyy vuoden 2007 nostokauteen, jolloin tuotantoa harjoitetaan 33 hehtaarilla. Kuusisuon tuotantoalueen vedet johdetaan nykyisten lupamääräysten mukaisesti laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatojen kautta vesistöön reittiä laskuoja Nuorittajoki Kiiminkijoki. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatojen kautta niin kauan kuin vesiensuojelun kannalta on tarpeen eli niin kauan kuin tuotannosta poistetut alueet on kokonaisuudessaan otettu uuteen maankäyttöön tai kasvittuneet tai kaksi vuotta on kulunut turvetuotannon lopettamisesta. Ympäristönsuojeluun liittyvät rakenteet kuten jätekatokset, paloaltaat ym. ovat käytössä siihen saakka, kun niitä työmaalla tarvitaan. Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen aikana vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti ja huolehditaan rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen. Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään yhtenä vuonna kerran kuukaudessa 15.5. 30.9. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Uudet maankäyttömuodot eivät yleensä ole luvanvaraista toimintaa, joten myöskään käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestäminen uuden käyttömuodon aikana ei ole tarpeen. Jälkikäyttömuodot Kuusisuolla Hakijan omistamilla alueilla seuraavaan maankäyttöön on siirrytty mahdollisimman pian tuotannon päättymisen jälkeen. Kuusisuolla tuotannosta poistettu alue lohko 2 (9 ha) on jo ruokohelpiviljelyssä. Lohkolla 2 on runsaasti massansiirtosarkoja, jotka ovat luontaisesti hyvin metsittyneitä. Nämä alueet jäävät edelleen metsänkasvatukseen, muutoin sopivat alueet otetaan ruokohelpiviljelyyn. Metsänkasvatus- ja ruokohelpiviljelyala lohkolla 2 on noin 45 ha. Osa lohkosta 1 eli noin 24 ha:n alue ei kuivu luontaisesti, joten alueelle muodostuu kosteikko pumppauksen loputtua. Tuotannon jälkeiset korvaukset ja kompensaatiot Kuusisuon turvetuotannon lopettaminen, jälkihoitotoimenpiteet ja alueiden siirtäminen uuteen maankäyttöön vähentävät turvetuotannon kuormitusta

alapuoliseen vesistöön. Hakijan arvion mukaan toimenpiteistä ei turvetuotannon lopettamisen jälkeen aiheudu korvattavaa tilakohtaista tai kompensoitavaa vahinkoa alapuolisessa vesistössä. Voimassa olevan lupamääräyksen mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 200 euroa käytettäväksi kalastolle, kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi Kuusisuolta johdettavien vesien vaikutusalueella. Hakija on esittänyt, että kalatalousmaksua maksetaan vielä kahdelta turvetuotannon päättymisen jälkeiseltä vuodelta eli vuosilta 2008 ja 2009. 6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylikiimingin kunnassa 24.7. 23.8.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 24.7.2007 Rantapohja-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Ylikiimingin kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on edellyttänyt, että laskeutusaltaita huolletaan ja puhdistetaan vähintään kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen tai siihen saakka, kunnes uusi maankäyttö on aloitettu tai alue on luontaisesti kasvittunut. Koska Kuusisuon pohjamaalaji on osaksi rautasulfidipitoista liejusavea, on pohjamaahan ulottuvaa kaivua vältettävä happamoitumisen estämiseksi. Jälkihoitovaiheen tarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyllä tavalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. 3. Oulun seudun ympäristövirasto Oulun seudun ympäristövirasto on Ylikiimingin kunnan ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisena huomauttanut, että hakemusasiakirjoissa ei ole tarkemmin esitetty, miten kosteikkoalue toteutetaan. Kosteikkoalue tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta saadaan syntymään eläimistöltään, kasvillisuudeltaan ja maisemallisesti monipuolinen kosteikko.

Jälkihoidossa tulee ottaa huomioon Kuusisuolla esiintynyt happamoitumisongelma niin, että haitallisia vaikutuksia ei pääse syntymään alapuolisessa vesistössä. 7 Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon 10.9.2007 toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että kosteikkoa perustettaessa alue siistitään, maapohja tasoitetaan ja pinta muotoillaan monimuotoisesti siten, että sinne syntyy sopivan kokoisia vesialtaita, joihin suo- ja vesikasvillisuus alkaa levitä. Tavoitteena on alueen mahdollisimman nopea kasvittuminen. Kuusisuolla kosteikko perustetaan alueelle, jota ei voi hyödyntää metsätalous- tai viljelykäytössä. Uusi maankäyttö ja siihen liittyvät toimet eivät hakijan näkemyksen mukaan kuitenkaan kuulu lupakäsittelyssä ratkaistaviin asioihin. Hakijan lisäselvitys vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta Hakija on 14.4.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon Veljekset Valkola Ay:n kanssa 8.4.2008 solmimansa vuokrasopimuksen turpeen varastoalueesta ja oikeudesta käyttää aluetta tuotantoalueen vesien johtamiseen ja vesiensuojelurakenteena. Sopimuksen mukaan vastuu Vapo Oy:n Kuusisuolla olevien vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta siirtyy vuokramiehelle (Veljekset Valkola Ay) heti, kun vuokranantajan vastuu niistä päättyy lupamääräysten mukaisesti. MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistaessaan ollut esillä Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuon turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupaviraston ympäristölupapäätös nro 12/07/2. Päätöksen mukaan tuotantoalueen vedet johdetaan Vapo Oy:n Kuusisuon vesienkäsittelyrakenteiden kautta Nuorittajokeen silloin, kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi tehdä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kuusisuon turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien toteuttamiseen. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä edelleen aiheutuvien kalatalousvahinkojen estämiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

8 Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Tuotantoalue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava alueelta. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava nykyisen luvan nro 49/02/2 lupamääräysten mukaisesti eli laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatojen kautta kahden vuoden ajan turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen tai siihen asti, kunnes alue on otettu uuteen maankäyttöön tai Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut alueen kasvittuneen tai kosteikkoalue on vesitetty. Viljely- ja metsitysalueelle saadaan jättää jälkikäyttöä tukevia rakenteita kuten esimerkiksi päisteputkia. 3. Vesiensuojelurakenteet ja laskuojat on pidettävä kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa. Vesiensuojelurakenteita voidaan Vapo Oy:n Kuusisuon toiminnan päätyttyäkin käyttää Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen nro 12/07/2 lupamääräyksen 1 mukaiseen vesienkäsittelyyn. Vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta ja hoidosta vuodesta 2010 alkaen vastaa osapuolten 8.4.2008 tekemän sopimuksen mukaisesti Veljekset Valkola Ay. 4. Lohkolle 1 toteutettava kosteikko on rakennettava niin, että sen vesityksestä ei aiheudu vahinkoa luvan saajan maa-alueen ympäristöön. Kosteikon rakentamisessa on otettava huomioon alueen vesien hallittu purkautuminen eri valuntatilanteissa Nuorittajokeen. Kosteikon valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle. 5. Muiden jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta ja tuotantoalueen ottamisesta jälkikäyttöön on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 6. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailu ja raportointi on järjestettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa tarkkailuohjelmaa. Vesistö- ja kalataloustarkkailua on Kuusisuon osalta on tehtävä vuoden 2009 loppuun asti osana voimassa olevia Nuorittajoen alueen tarkkailuohjelmia. 7. Ympäristölupaviraston päätöksessä nro 49/02/2 määrätty kalatalousmaksu 200 euroa vuodessa on maksettava viimeisen kerran vuodelta 2009. 8. Ympäristölupaviraston päätöksessä nro 49/02/2 määrätyt Kuusisuon turvetuotantoa koskevat velvoitteet tarkkailuvelvoitteita ja kalatalousmaksuvelvoitetta lukuun ottamatta lakkaavat olemasta voimassa 1.6.2008 alkaen. Vapo Oy:n vastuu alueesta päättyy, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. RATKAISUN PERUSTELUT Kun Kuusisuon turvetuotantoalueen toiminta lopetetaan ja jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisia toiminnan lopettamisen jälkeisiä velvoitteita koskevat säännökset. Turvetuotanto Kuusisuolla on päättynyt vuonna 2007. Vapo Oy on tehnyt kokonaan omistamalleen alueelle jälkikäyttösuunnitelman, jonka mukaan noin 9 ha on ollut jo vuodesta 2005 lähtien ruokohelpiviljelyssä, noin 24 ha osittain metsitetään jo taimettuneilta osin tai otetaan ruokohelpihiljelyyn ja noin 24 ha:n alue muodostetaan kosteikoksi. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes ympäristökeskus on todennut, että jälkihoitotoimet on tehty ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt ovat loppuneet joko alueen kasvittumisen tai jälkikäyttöön ottamisen seurauksena. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti päästötarkkailua määrätään toteutettavaksi yhtenä vuonna eli vuonna 2009, jolloin jälkihoitotoimet ovat ennalta arvioiden jo vaikuttaneet kuormitukseen. Käyttötarkkailua on tarpeen tehdä vuosina 2008-2009. Kuusisuolla olevien vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito- ja hoitovastuu Vapo Oy:n toiminnan loputtua siirtyy tehdyn sopimuksen mukaisesti Veljekset Valkola Ay:lle, jonka tuotantoalueen vedet johdetaan edelleen talviaikana näiden rakenteiden kautta vesistöön. Lupamääräyksissä on annettu tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, jotta päästöt vesistöön pienevät mahdollisimman nopeasti eikä alueelle jää jätteitä tai tarpeettomia rakenteita. Vaikutustarkkailua ja kalatalousmaksun maksamista on syytä jatkaa vielä vuosina 2008-2009, koska toiminnan vaikutukset vesistössä vähenevät asteittain. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 42 1 momentti, 43 1 momentti ja 90 1 ja 3 momentti Jätelaki 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 645 euroa. Perustelut Alla mainitussa oikeusohjeessa ei ole erikseen säädetty maksua toiminnan lopettamisen jälkeisten velvoitteiden vahvistamiselle. Tämän vuoksi asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 43 euroa/h. Asian käsittelyn vaatiman 15 tunnin työajan mukainen käsittelymaksu on siten 645 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Antti Ylitalo (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182 AY/es Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 13.6.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

1 Liite 2 KUUSISUON TURVETUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITOVAIHEEN TARKKAILU Tuotannosta poistuneen alueen tarkkailua on jatkettava siten, että tuotannosta aiheutuvat päästöt ja kuormitus voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenaikoina. Käyttötarkkailu Käyttöpäiväkirja Vapo Oy pitää päiväkirjaa, johon merkitään: tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta vuosittainen arvio kasvittumisen edistymisestä alueilla, joita ei ole otettu tuotannon loppumisen jälkeen muuhun käyttöön tuotantoalueiden ottaminen aktiiviseen jälkikäyttöön lasketusaltaiden tyhjentäminen havaitut virtaamat vesinäytteiden ottoajat tarkkailusoilla havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai vesistökuormitukseen. Merkinnät tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Päiväkirja säilytetään vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päästötarkkailu vuonna 2009 Virtaama mitataan tai arvioidaan mittapadolla jatkuvatoimisin laittein tai muuten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vähintään 15.5. 30.9. Päästötarkkailun vesinäytteet otetaan laskeutusaltaiden 1 2 alapuoliselta mittapadolta. Päästötarkkailua tehdään vuonna 2010. Vesinäytteitä otetaan 15.5. 30.9. kerran kuukaudessa. Niistä tehdään seuraavat määritykset: Joka kerta 3 kertaa kaudessa (* Kiintoaine PO 4 -P Kokonaisfosfori NH 4 -N Kokonaistyppi NO 2+3 -N COD Mn Rauta ph (* Kesäajan laajempi analyysi tehdään kesä-, heinä- ja elokuun näytteistä.

2 Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Oulun seudun ympäristövirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vuoden 2009 päästötarkkailusta laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.