KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?



Samankaltaiset tiedostot
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN RAKENTAMISESSA

ILMASTONMUUTOS VAIKUTUKSET RAKENTAMISEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

FRAME-PROJEKTI Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Matalaenergiatalon betonijulkisivut Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Betonisandwich- elementit

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN

MATALAENERGIARAKENTEIDEN TOIMIVUUS. Tutkimustuloksia ja suosituksia uusiin lämmöneristys- ja energiankulutusmääräyksiin ja -ohjeisiin, loppuraportti

Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät Juhani Pirinen, TkT

RAKENTEET. Lähde: versio RAKENTEET

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

Tuulettuvien yläpohjien toiminta

RIL Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

TIETOA HELPOSTA JA TEHOKKAASTA ERISTÄMISESTÄ

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

RAKENTEET. Lähde: versio RAKENTEET

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

RIL Alkusanat

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

PL Valtioneuvosto

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari Wanha Satama, Helsinki

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari

TIETOA HELPOSTA JA TEHOKKAASTA ERISTÄMISESTÄ

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET

LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN KOSTEUSTEKNISESTÄ TOIMIVUUDESTA

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow

Ulkoseinäelementtien suunnitteluohjeet

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Ympäristöministeriön asetus

Tavoite on lisätä tietoisuutta sisätiloissa. Reaaliaikainen tietoisuus tilanteesta

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Lisälämmöneristämisen hyvät periaatteet

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

RAKENTEET. Yksityiskohdat Höyrynsulun läpimenot Höyrynsulun liitokset kivitalot Höyrynsulun liitokset - puutalot

Kustantajan huomautus

RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

RVP-S/T-RF-75. Pätevyyslautakunta: Rakennusfysiikan suunnittelija

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

Uusi energiaoptimoitu kattoristikko vastaus yläpohjan rakennusfysikaaliseen ongelmaan

Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen

Transkriptio:

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? 29.4.2010 2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 YLEISTÄ Lämmöneristyksen lisääminen heikentää vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa: Ulkopinta viilenee, jolloin kosteuden kondensoituminen ja homeen kasvulle suotuisat olosuhteet lisääntyvät. Rakenteiden vikasietoisuus heikkenee samasta syystä. Lämmöneristekerroksen vesihöyrynvastuksen kasvaessa rakenteen kuivuminen hidastuu. Odotettavissa oleva ilmastonmuutos heikentää rakenteiden kosteusteknistä toimintaa entisestään. Viistosateet ja homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät ja kuivumisajat pitenevät. Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa rakenteita muuttamalla ja liitoksien ja detaljien erilaisella toteutuksella. Joissakin rakenteissa kosteustekninen toiminta heikkenee kuitenkin merkittävästi, vaikka rakenteita parannetaankin. Kriittisen eristepaksuuden löytäminen on yleensä vaikeaa. Lämmöneristyksen kasvaessa tilanne muuttuu vain pikku hiljaa huonommaksi. Eristepaksuuksien lisääminen voi myös lisätä rakennuksen energiankulutusta jäähdytystarpeen lisääntyessä. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 2

RAKENNETYYPPIEN JA TUOTANTOTEKNIIKOIDEN MUUTTUMINEN Lämmöneristepaksuuksien lisääminen muuttaa vaipparakenteita monessa tapauksessa niin paljon, että rakenteiden toteutustavat ja tuotantotekniikat muuttuvat. Kokemusperäinen tieto t uusista rakenteista t puuttuu Suunnittelu- ja asennusvirheet kasvavat Uusi rakenne voi olla toiminnaltaan aiempaa huonompi Rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu on haastava tehtävä, joka vaatii kokemusta ja laajaa asiantuntemusta. Suuret muutokset ja nopea aikataulu puutteellinen suunnittelu virheet lisääntyvät kosteusongelmat lisääntyvät Kaikessa rakentamisessa rakennusaikaisen kosteudenhallinnan merkitys korostuu! Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 3 ESIMERKKI 1, LISÄERISTETTY HIRSISEINÄ? Hirsiseinän kuivuminen hidastuu. Eristeen ulkopinnassa kosteuden tiivistymisriski ja homeen kasvulle otollisia olosuhteita. Ilmavuodot sisältä eristeen taakse estettävä! Sisäpuolinen lämmönvarauskyky menetetään. Massiivirakenne on suositeltavampaa lisäeristää ulkopuolelta hyvin vesihöyryä läpäisevällä eristeellä. Rakenteessa on oltava aina myös riittävä höyrynsulku yy lämpimällä puolella. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 4

ESIMERKKI 2, KEVYTSORAKATTO Kevytsoran kuivuminen? hidastuu. Eristeen ulkopinnassa kosteuden tiivistymisriski ja homeen kasvulle otollisia olosuhteita. Kevytsoraa ei saa päästää kastumaan! Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 5 ESIMERKKI 3, PROFIILIPELTIKATTO Paksumpien lämmöneristeiden kiinnitys profiilipeltiin aiheuttaa lisää ohiporauksia. Höyrynsulun ilmavuodot lisäävät riskiä kosteusvaurioille rakenteessa. Vuotokohtien sijainti vaikea havaita, ei voi tarkistaa? Urien kautta tapahtuva tuuletus voi jopa pahentaa kosteusongelmia tässä ä tilanteessa. Katteen asentaminen kuivien eristeiden päälle ensiarvoisen i tärkeää. ää Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 6

ESIMERKKI 4, PUURAKENTEINEN RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Kosteusmuodonmuutokset lisääntyvät. Hoikan alapaarteen lahoriskin aiheuttamia kantavuusriskejä. Lisääntyviä? värähtelyongelmia. Ylimääräinen varmuus poistuu tarkemman mitoituksen seurauksena. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 7 ERISTYSKYVYN LISÄÄMISEN ONGELMALLISUUS ERI RAKENNUSOSISSA Onnistuu helpohkosti Joitakin vaikeuksia Enemmän vaikeuksia Kuorimuuriseinät Eristerapatut seinät, etenkin ohuteriste- rappaukset Peltisandwichit ja peltirankaelementit Kevytsorakatot (myös EPS + kevytsora) Puuristikkokatot Ontelolaatta-alapohjat Betonisandwich-seinät Puurankaseinät Mineraalivilla- ja EPS- eristetyt umpikatot Puukorotetut katot Kevytbetonikatot Maanvastaiset alapohjat Kevytbetoniseinät ja - alapohjat Hirsiseinät Harkkoseinät Puurakenteiset vasakatot Puurakenteiset ryömintätilaiset alapohjat Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 8

PUURUNKOINEN ULKOSEINÄ Höyrynsulku on suositeltavaa asettaa n. 50 mm syvyydelle seinän sisäpinnasta, jotta sitä ei tarvitse rikkoa sähköasennuksien takia. Vähintään 75 % lämmöneristeestä tulee olla kuitenkin höyrynsulun ulkopuolella. Pehmeät lämmöneristeet on asennettava erityisen huolellisesti, jotta kulmiin ja liitoksiin ei synny ilman virtausreittejä. Puurungon ulkopuolelle on suositeltavaa laittaa hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja tai vaakakoolaus. Tuulensuojan on oltava hyvin vesihöyryä läpäisevä. Ulkoverhouksen takana on oltava aina tuuletusväli. Seinärakenteiden toteutuksessa siirryttäneen tulevaisuudessa esim. levyuuma- tai ristikkoratkaisuiden käyttöön tai kaksoisrunkorakenteeseen. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 9 BETONI-SANDWICH ULKOSEINÄ Ulkokuoren käyristyminen lisääntyy. Nurkkadetaljien toteutus vaikeutuu. Ulkokuoren kannatus voi vaatia järeämmän tuennan esim. teräskonsolin. Eristemäärä kasvaa, jolloin on entistä tärkeämpää, että mineraalivillaeristeisiin ei pääse rakennusprosessin aikana merkittävästi ylimääräistä vettä. Kuva: Parma Oy Betonin alkalisuus suojaa rakennetta rakennusaikaisen kosteuden vaikutuksilta. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 10

EERISTEIDEN LÄMMÖNJOHTAVUUTTA PYRITÄÄN PARANTAMAAN Polyuretaani Grafiitti-EPS Kuva: Arto Suikka, Rakennusteollisuus RT Kuva: Arto Suikka, Rakennusteollisuus RT λ = 0,024 W/mK λ = 0,031 W/mK Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 11 YHDISTELMÄERISTEET Eri eristeitä myös yhdistetään tää kustannusten t ja paksuuden optimoimiseksi sekä paloteknisistä syistä. Kuva: Arto Suikka, Rakennusteollisuus RT Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 12

ESIMERKKI TYHJÖERISTEESTÄ λ = 0,008 W/mK Kuva: VIP/ vip-bau.ch Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 13 KIVIRAKENTEEN PÄÄLLE TEHTY ERISTERAPPAUS Sisäpinnan vesihöyrynvastus yleensä riittävä, jos rappaus pinnoitetaan hyvin vesihöyryä läpäisevällä maalilla. Viistosade Diffuusio Ongelmana ovat ennen kaikkea rappaukseen syntyvät kosteusvuotokohdat työvirheiden, lämpöliikkeiden tms. seurauksena. Kapillaarivirtaus Painovoimainen siirtyminen Diffuusio Konvektio Viistosade kastelee myös sementti- ja kalkkisementtipohjaisia rappauksia. Diffuusio sisäänpäin, auringonsäteily voimistaa. Sisäpintaan voi syntyä ajoittain homeen kasvun kannalta suotuisat t olosuhteet. t Sisäpuolella tulee olla kivirakenne. Toisaalta myös kivirakenne voi homehtua. Rakenteen hyvä ilmanpitävyys on erittäin tärkeä. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 14

PUURAKENTEEN PÄÄLLE TEHTY ERISTERAPPAUS Ulkopuoli Sisäpuoli Puurakenne ei toimi tuulettumattoman verhouksen takana. Sekä sisältä että ulkoa tuleva kosteus kerääntyy tuulensuojalevyyn eikä rakenne pääse kuivumaan nopeasti. Paljon kosteusvaurioita Ruotsissa sekä mineraalivilla- ill että EPS- lisäeristetyissä i t i ä seinissä (myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa). Kuva: Ingemar Samuelson SP, Ruotsi Kuva: Ingemar Samuelson SP, Ruotsi Kuva: Ingemar Samuelson SP, Ruotsi Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 15 LIITOSTEN VUOTOKOHTIA ERISTERAPPAUSSEINISSÄ Ikkuna- ja oviliitokset Kiinnikkeet Kuvat: Ingemar Samuelson SP, Ruotsi Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 16

TUULETUSVÄLIN TEHTÄVÄT 1. POISTAA RAKENTEESEEN PÄÄSSYTTÄ YLIMÄÄRÄISTÄ KOSTEUTTA 2. ESTÄÄ JULKISIVU- VERHOUKSEN LÄPI TUNKEUTUVAN KOSTEUDEN KULKEUTUMISTA KAPILLAARISESTI RAKENTEESEEN Pienikin tuuletusväli poistaa kosteutta tehokkaasti ti rakenteesta. t 3. PITÄÄ SEINÄRAKENNETTA ULKOILMAA LÄMPIMÄMPÄNÄ, MIKÄ VÄHENTÄÄ RAKENTEEN HOMEHTUMIS- JA KORROOSIORISKIÄ Puurakenteisiin seiniin on aina jätettävä tuuletusväli ulkoverhouksen taakse! Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 17 RAKENTEIDEN SISÄINEN KONVEKTIO Sisäinen konvektio heikentää avohuokoisilla lämmöneristeillä eristettyjen vaipparakenteiden U-arvoa ja kosteusteknistä toimintaa Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 18

RAKENTEIDEN SISÄINEN KONVEKTIO Sisäisen konvektion kti vaikutus lämmöneristeen teholliseen paksuuteen 2,5 m korkeassa ulkoseinärakenteessa Lämmöneristeen asennus epäideaalinen Lähde: Kokko E., Ojanen T. & Salonvaara M. 1997. Uudet vaipparakenteet. Energian säästö ja kosteustekniikka. VTT tiedotteita 1869. Espoo. Varsinkin ulkoseinissä sisäisen konvektion vaikutus on otettava jatkossa paremmin huomioon avohuokoisilla lämmöneristeillä (esim. pystysuuntaiset konvektiokatkot). Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 19 TUULETETTU YLÄPOHJA Lämmöneristyksen parantamisen alentaa tuuletustilan lämpötilaa. kosteuden tiivistyminen ja homeen kasvu yläpohjassa lisääntyy yläpohjien vikasietoisuus heikkenee Yläpohja on saatava ilmatiiviiksi. Tuuletustilan toimintaa voidaan parantaa lämmityksellä tai säädettävän koneellisen ilmanvaihdon avulla. ilmanvaihdon synnyttämät yli- ja alipaineet haitallisia, jos yläpohja ei ole ilmatiivis. Kosteusvaurioita on havaittu paljon Etelä-Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Kuva: Carl-Eric Hagentoft, Chalmers, Ruotsi Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 20

MAANVASTAINEN ALAPOHJA Lämmöneristeen lisäys maanvastaiseen alapohjaan ei ole kovin tehokasta. Reuna-alueen alueen eristys on tärkeintä. Perusmuurin hyvä lämmöneristyskyky on tärkeä, vaikka sille ei olekaan annettu erillistä U-arvovaatimusta. Routaeristystä tulee lisätä, jos alapohjan lämmöneristystä lisätään. Liitosalueiden id ja läpivientien i ilmatiiviys i tärkeä, koska maassa aina homeita ja pesty sora/ sepelikerros mahdollistaa ilmavirtaukset rakennukseen. Eri mitoitusmenetelmät antavat tällä hetkellä erilaisia tuloksia maanvastaisen laatan kautta siirtyvälle lämpöenergialle. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 21 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Maa jäähdyttää ryömintätilaa kesällä alapohjan lämmöneristyksen parantaminen alentaa lämpötilaa entisestään homeen kasvulle ja ajoittain myös laholle otolliset olosuhteet alapohjan vikasietoisuus heikkenee Ratkaisuna koneellinen kuivatus tai lämmitys Alapohjan ilmatiiviys, ryömintätilan tuuletus kesällä sekä maapohjan lämmöneristys tärkeitä. Hyvin eristetty puurakenteinen ryömintätilainen alapohja on kaikkein riskialtein rakenne kosteusvaurioille! Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 22

RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN TOTEUTUS Oikein Bitumihuopakaista Tuuletusaukot 150 x 150 k ~ 3000 Maapohja ei saa olla monttu, johon vesi kerääntyy Höyrynsulku asennettava tiiviisti Kosteuden kestävä tuulensuojalevy Eloperäiset materiaalit poistettava ryömintätilasta Nämäkään toimenpiteet eivät välttämättä riitä, vaan voidaan tarvita alapohjan koneellista kuivatusta tai lämmitystä. Lämmöneristys alentaa maan lämpötilaa ja vähentää haihtumista (myös routaeristys) Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 23 BETONIELEMENTEILLÄ TEHTY RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA? Alapohjan ja ulkoseinän liitos helpompi toteuttaa ilman kylmäsiltoja, kun lämmöneriste laitetaan betonielementtien päälle. Kosteusteknisen toiminnan kannalta lämmöneristeen tulisi kuitenkin olla betonielementtien alapuolella. Eristeen alapinnassa esiintyy homeen kasvulle otollisia olosuhteita. Kaksoislaattarakenne riskialtis kosteusvaurioille. Rakenteen ilmanpitävyys on erittäin tärkeä. ä Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 24

KYLMÄSILLAT Lämmöneristyspaksuuden kasvattaminen voi sekä lisätä että vähentää kylmäsiltojen vaikutusta rakenteissa Pystyrakenteissa lämmöneristyksen läpi tehtävien ripustusten ja kannatusten dimensiot kasvavat. Rankarakenteet voidaan toteuttaa levyuuma- tai ristikkorakenteina tai kaksoisrunkorakenteina, jolloin tukirungon kylmäsiltavaikutus vähenee (vähennystä tapahtuu myös nurkissa). Tehollinen lämmöneristepaksuus vähenee ohuiden ja paksujen rakennusosien liitosalueilla. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 25 IKKUNOIDEN AIHEUTTAMAT KYLMÄSILLAT RIL 249-2009 2009 Matalaenergiarakentaminen. Asuinrakennukset. Arkkitehtonisista syistä tai kiinnittämisen helpottamiseksi ikkuna voidaan haluta asentaa rakenteen sisä- tai ulkopintaan. Ikkunat tulee kuitenkin asentaa lämmöneristeen kohdalle! Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 26

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS Lämpötilan ja sademäärän muutos Suomessa tulevina vuosikymmeninä Viistosaderasitus julkisivupinnoille kasvaa. Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Kosteuden siirtyminen i ulkoa sisälle päin lisääntyy. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 27 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS Lämpötilan ja sademäärän muutos Suomessa eri kuukausina vuosina 2070-2099 verrattuna vuosiin 1971-2000 Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät varsinkin syksyllä ja talvella. Rakenteiden kuivuminen hidastuu syksyllä y ja talvella. Myös pilvisyys lisääntyy syksyllä ja talvella, jolloin kuivuminen hidastuu entisestään. Sulamis-jäätymissyklit y lisääntyvät talvella, jolloin kivirakenteiden pakkasrapautuminen lisääntyy. Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari, Helsinki 29.4.2010 Juha Vinha 28