15.6.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 97/2016 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN ERÄIDEN OIKEUSTOIMIEN VÄLIAIKAISESTA RAJOITTAMISESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Hallituksen esitys 97/2016 vp on ollut käsiteltävänä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lisäksi hallintovaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa valiokuntien käsittelyjen perusteella seuraavaa: Perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 30/2016 vp todetut sääntelyn selkeyttämistarpeet 1) Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksen 3 :n muodostama kokonaisuus on vaikeasti hahmottuva. Kun 1 momentin tarkoituksena on säätää velvollisuus sisällyttää säännöksessä mainittu irtisanomisehto tiettyihin sopimuksiin, ehdotetussa 2 momentin sääntelyssä täsmennetään, millaisia tilanteita sopimusehdon sisällyttämisvelvollisuus koskee yksityisen palvelun tuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. Kun otetaan huomioon, että sääntelyllä ei ole perusteluiden mukaan taannehtivia vaikutuksia ja kun 2 momentin loppuosan sääntely kuitenkin koskee sopimuksen irtisanomista ja irtisanomisen edellytyksiä, voi tämä perustuslakivaliokunnan mielestä tarkoittaa ainoastaan sitä, että irtisanomismenettelyä ja irtisanomisen ehtoja koskeva sääntely 2 momentin loppuosassa koskee vain irtisanomista nyt sopimuksiin otettavaksi ehdotetun sopimusehdon perusteella. Näiltä osin sääntelyä voidaan täsmentää alla esitetyn mukaisesti. 2) Perustuslakivaliokunnan mielestä asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden toteutuminen on irtisanomisperusteena epämääräinen, koska valinnanvapautta koskevaa lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole olemassa. Tämän johdosta valinnanvapautta koskeva kriteeri oikeudellisesti epämääräisenä olisi poistettavissa alla esitetyn mukaisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi harkita samalla onko myöskään tarvetta samassa lauseessa olevalle kriteerille siitä, että osapuolet eivät ole löytäneet neuvotteluissa ratkaisua sopimuksen muuttamiseksi. Lienee ilman tätä kriteeriäkin selvää, että osapuolet voivat neuvottelujen tuloksena yhteisymmärryksessä muuttaa sopimuksen sisältöä. 3) Irtisanomisehdon soveltaminen voi myös joissain tilanteissa, esimerkiksi soveltamisajankohdasta riippuen, muodostua ongelmalliseksi, koska irtisanominen on nimenomaisesti säädetty riippumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta. Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että tällainen lausunto ei ole yleensä va- Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74126 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(5) lituskelpoinen päätös. Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan 11 artiklan mukaan paikallisviranomaisilla tulee olla oikeus ryhtyä oikeudelliseen menettelyyn turvatakseen toimivaltuuksiensa vapaan käyttämisen ja niiden paikallisen itsehallinnon periaatteiden noudattamisen, jotka on vahvistettu perustuslaissa tai kansallisessa lainsäädännössä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee harkita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon korvaamista päätöksellä, jonka lainmukaisuus voidaan saattaa hallintotuomioistuimen arvioitavaksi. Jos THL:n lausunto muutetaan päätökseksi, se tuo mukanaan sopimuksen osapuolena olevalle yksityiselle palvelun tuottajalle päällekkäisen valitusmahdollisuuden saman prosessin kahdessa vaiheessa. Tämä lisää edelleen byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia. STM esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi, että päätöksen sijaan kyseinen menettely muutettaisiin oikeudellisesti ei-sitovaksi kuulemisvelvoitteeksi tai vaihtoehtoisesti luovuttaisiin kyseisestä vaatimuksesta. 4) Lakiehdotuksen 4 :ssä tarkoitetun poikkeuslupamenettelyn osalta PeV toteaa, että Poikkeusluvan myöntäminen edellyttäisi muun muassa sitä, että investointi tukee muutoinkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Poikkeusluvan myöntäminen sidottaisiin siten hallituksen jo tekemiin ja tuleviin linjauksiin uudistuksen tavoitteista (HE, s. 17). Poikkeusluvan myöntämisen edellytys jää näin ollen hyvin avoimeksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotukseen jo sisältyvä erillinen edellytys investoinnin tarpeellisuudesta alueen palvelurakenteen kannalta täyttää sääntelytarpeen. Kyseinen kohta poikkeusluvan saannin ehtona voidaan oikeudellisesti epämääräisenä poistaa. 5) Lakiehdotuksen 5 :n osalta PeV toteaa, että Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että säännöksessä sitomattomuus kohdistetaan vain tahoon, joka on säännöksessä mainittuna ajanhetkenä järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Säännös voidaan ymmärtää niin, että sopimuksen alkuperäisesti tehnyt osapuoli, esimerkiksi kunta taikka sen sopimuskumppani, olisi kuitenkin sidottu lainvastaisen sopimukseen. Tämä ei voine olla säännöksen tarkoitus, mistä syystä säännöstä on perustuslakivaliokunnan mielestä aiheellista täsmentää vastaamaan sen tarkoitusta. PeV:n lausunnon johdosta on selkeintä säätää lainvastaiset sopimukset suoraan lain nojalla mitättömäksi. Hallintovaliokunnan lausunto HaV 25/2016 vp 6) Hallintovaliokunta esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se arvioisi 4 :n 2 momentissa tarkoitetulle lupakäsittelylle asetettavan määräajan mahdollisen tarpeen. STM ei pidä tarpeellisena säätää määräajasta. Lupahakemuksia on hyvin erityyppisiä, joten niille tarpeellinen käsittelyaika voi jossain määrin vaih-
3(5) della. Hakemusten hankkeet voivat myös olla hyvin eri vaiheissa suhteessa hankkeen toteutukseen. Lupakäsittelyä varten voidaan myös joutua pyytämään hakijaa täydentämään hakemuksen mukana esitettyjä tietoja tai asiakirjoja. Poikkeuslupakäsittelyyn sovelletaan hallintolain säännöksiä, joten ministeriön on käsiteltävä hakemukset ko. lain tarkoittamalla tavalla viivytyksettä (HallintoL 23 ). Lakiehdotuksen 5 :n osalta hallintovaliokunta kiinnittää huomiota kunnan asemaan (kuten myös perustuslakivaliokunta edellä todetusti) ja esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selventäisi asiaa mietinnössään. Viitaten myös PeV:n lausuntoon (edellä kohta 5), on alla ehdotus säännöksen muotoiluksi siten, että lainvastainen sopimus olisi mitätön. THL:n lausunto STM:n täydennykset 7) THL toi lausunnossaan esiin tarpeen säätää tiedonsaannista sen tehtävien hoitamiseksi. Sekä THL:lle 3 :ssä että STM:lle 4 :ssä annettava tehtävä saattaa edellyttää tietoja, joihin liittyy esimerkiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 20 kohdan tarkoittamia tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Selvyyden vuoksi voitaisiin ehdotukseen lisätä uusi pykälä molempien viranomaisten oikeudesta saada tehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot salassapitosäännösten estämättä. (alla ehdotus uudeksi 5 :ksi). 8) Kunnat tai kuntayhtymät voivat investointien sijaan tehdä käytännössä pitkäaikaisen vuokra- tai käyttöoikeussopimuksen, jolla tosiasiassa rahoitetaan pykälässä 4 tarkoitettu rakennusinvestointi. Muodollisesti nämä olisivat kuitenkin 3 :n tarkoittamia rakennusten vuorka- tai muita käyttöoikeussopimuksia. Jos 3 :n velvoitetta irtisanomisehtoon sovellettaisiin myös näihin sopimuksiin, estyisi tosiasiassa tämän rahoitusmuodon käyttö myös sellaisissa tosiasiallisissa rakennusinvestoinneissa, jotka voisivat olla 4 :ssä tarkoitetuin perustein tarkoituksenmukaisia. On todennäköistä, että tällaisen rahoituksen saanti olisi käytännössä mahdotonta. STM esittää, että investointeja koskevaan 4 :ään lisätään uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin siitä, että sellaisia vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavia yli 5 miljoonan euron sopimuksia, joiden tosiasiallisena tarkoituksena on investointien rahoittaminen, koskisi 4 :n poikkeuslupamenettely. Sen sijaan niitä ei koskisi 3 :n irtisanomisehtovelvoite. Tällä mahdollistettaisiin sinänsä tarkoituksenmukaisten tosiasiallisten investointien kohdalla poikkeuslupamenettelyn kautta rahoitusleasing-tyyppisten rahoitusmekanismien käyttö. Alla ehdotus uudeksi 4 :n 4 momentiksi.
4(5) 9) Lopuksi STM toteaa, että lakiehdotuksen 3 :n 1 momentin hankintamenettelyä koskevan säännöksen osalta olisi hyvä valiokunnan mietinnössä korostaa sitä, että sääntelyn tarkoituksena on vain mahdollistaa irtisanomisehdon lisääminen ilman uutta hankintamenettelyä. Ehdotukset muutoksiksi lakitekstiin (hakasuluissa olevien tekstien osalta esitetään harkittavaksi niiden poistoa) 3 Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevat sopimukset Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2018 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sen estämättä, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään, irtisanomisehto voidaan sisällyttää myös voimassa oleviin hankintasopimuksiin ilman uutta hankintamenettelyä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää viisikymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin tässä laissa tarkoitettuihin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin, jos niitä olennaisilta osin muutetaan tämän lain voimaantulon jälkeen. (Siirto aiemmasta 2 momentista uudeksi momentiksi) Voidakseen irtisanoa 1 momentissa tarkoitetun irtisanomisehdon sisältävän sopimuksen, on palvelujen järjestämisvastuussa olevan tarjottava sopimuksen osapuolena olevalle yksityiselle palvelujen tuottajalle mahdollisuutta sopimusta koskeviin neuvotteluihin [sekä kuultava Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta siitä, onko irtisanominen on perusteltua palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukaisen toteutuksen tai kustannusvaikuttavan toiminnan kannalta]. Edellä 1 momentissa tarkoitetun irtisanomisehdon sisältävän sopimuksen irtisanomisen edellytyksenä on lisäksi, ettei sopimus ole palvelujen järjestämisvastuussa olevan arvion ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan tarkoituksenmukainen asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden toteuttamisen kannalta eivätkä osapuolet ole löytäneet neuvottelussaan ratkaisua sopimuksen muuttamiseksi.
5(5) 4 Investoinnit rakennuksiin Kunta tai kuntayhtymä ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta tai kuntayhtymä voi hakea poikkeuslupaa 1 momentissa tarkoitettua investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen ja se tukee muutoinkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Sen estämättä mitä edellä 1 momentissa säädetään, kunta ja kuntayhtymä saa tehdä sitoumuksia rakennusten vuosihuoltoon liittyviin investointeihin sekä sellaisiin investointeihin, jotka ovat valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella välttämättömiä. Mitä edellä säädetään investoinneista, sovelletaan myös sellaiseen vuokra- ja muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavaan rakennuksiin kohdistuvaan investointiin, jonka arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa. Jos kunta tai kuntayhtymä on saanut tällaiseen investointiin 2 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan, ei tässä poikkeusluvassa tarkoitettua investointia koskevaan sopimukseen sovelleta 3 :ää. 5 Tietojen saanti Sosiaali- ja terveysministeriöllä [ja terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella] on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada 3 :n 4 momentissa ja 4 :n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. 5 6 Lain vastaisen sopimuksen sitomattomuus Jos 2-4 :n mukaiseen oikeustoimeen on ryhdytty tämän lain vastaisesti, on sopimus mitätön. Hallitusneuvos Päivi Salo