Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Samankaltaiset tiedostot
Lietteen terminen käsittely PAKU-laitoksessa. Endev Oy RAKI-Foorumi

Lannoitteiden raaka-aineita lietteitä polttamalla. Endev Oy

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Lietteen hyödyntäminen Euroopassa

Biolaitosyhdistys päivät

Envor Group - historiikki

Joutsan seudun biokaasulaitos

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

Envor Group Hämeenlinna

Puhdistamoliete nyt! Ari Kangas Ympäristöministeriö. RaKi-Foorumi

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018

Yhdyskuntalietteen käyttö

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Suomen tahtotilana on edetä ravinteiden

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Ravinteet puhtaasti kiertoon

LIETTEEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET MAATALOUDEN ULKOPUOLELLA Rauni Karjala PROJEKTIN ALKUSYSÄYS

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät , M/S Viking Grace

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Kierrätys ja kompostointi

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Älykäs ja ekologinen

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Typenja fosforintalteenotto

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta


Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Transkriptio:

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä Endev Oy 4.10.2017

MIKSI JÄTEVESILIETE ON (OLLUT) JÄTETTÄ? Yhdyskuntajätevesilietteet sisältävät mm. lääkeainejäämiä, mikromuovia, huumeainejäämiä, palonsuojaaineita ja hormoneja joiden ei haluta päätyvän peltoihin, metsiin ja vesistöihin. Myös ravinteet ovat haitta-aineita joutuessaan väärään paikkaan, kuten päätyessä vesistöihin aiheuttamaan rehevöitymistä. Kun jätevesilietettä käytetään viherrakentamiseen, valuu osa ravinteista ja haitta-aineista lähivesistöihin sateiden mukana.

MIKSI FOSFORI HALUTAAN TALTEEN? Nykymaatalouden suuret sadot pohjautuvat fosforin käyttöön lannoitteena Pula maaperästä louhitusta fosforista uhkaa tulevina vuosikymmeninä. Jatkossa fosforia voidaan kerätä ns. Urban mining menetelmällä kolmesta pääkohteesta, karjanlannasta, yhdyskuntalietteistä ja teurastamojen lihaluu-jauhosta. Periaatteessa Suomessa näillä kolmella lähteellä voitaisiin korvata mineraalinen fosfori lannoitteena ehkä kokonaisuudessaan. Suomessa yhdyskuntajätevesilietteistä maatalouden käyttöön päätyy arviolta 3 %.

MIKSI NYKYMENO EI VOI JATKUA? Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoja ei ole suunniteltu poistamaan kaikkia haitallisia aineita, joita tulee kotitalouksista, kaatopaikoilta, hulevesistä ja teollisuudesta. Lääkeainejäämät ja hormonit häiritsevät jo pahasti esimerkiksi kalojen lisääntymistä, myös Suomessa. Haitta-aineita mukanaan kuljettavaa mikromuovia löydetty merkittäviä määriä mm. Kallavedestä. Lietteen levityksen ja sitä kautta lietteen mahdollisesti sisältämien haitallisten yhdisteiden vaikutukset maaperäeliöihin, ja niiden lisääntymiseen, on iso riski. Epätietoisuus lietteen sisältämistä haitallisista aineista yhdistettynä varovaisuusperiaatteeseen estävät jätevesilietteen hyödyntämistä lannoitteena.

PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELY EU:SSA JA MAAILMALLA Ympäristötietoisuus kasvaa ja regulaatio tiukkenee, sama trendi niin Euroopassa kuin Aasiassa, suosii termistä käsittelyä. Esimerkkinä EU:n lannoiteasetusesitys (2016). Tärkein ekologinen syy termiseen käsittelyyn siirtymiseen on haitta-aineiden kierron katkaisu, toinen syy ravinteiden haitallisen kierron katkaisu ja kolmas syy ravinteiden talteenotto ja hyödyntäminen, ensisijaisesti fosforin osalta. Tiheät väestökeskittymät ruuhkineen tuovat oman paineensa paikalliselle, kompaktille ratkaisulle. Kehitys etenee nopeammin markkinoiden kuin regulaation kautta. Suomessa Fazer näyttää mallia. Osa maista käsittelee yhdyskuntalietteen termisesti jo lähes kokonaan; esim. Japani, Sveitsi ja Hollanti.

PAKU PUHDAS RATKAISU PAKU-teknologia on Endev Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämään patentoituun teknologiaan perustuva jätevesipuhdistamon ravinteiden, vesikemikaalien ja energian talteenottolaitos. Teknologian ansiosta jätevedenpuhdistamolta eteenpäin kuljetettava aineen määrä laskee murto-osaan, eli yli 90 % lietteen massasta häviää poltettaessa. Jäljelle jäävästä tuhkasta puolestaan noin 95 % on käyttökelpoista sellaisenaan lannoitteena tai lannoitteen raaka-aineena. Lietteen PAKU-käsittelyssä saadaan poistettua mikromuovit, lääkeainejäämät, huumeaineet, hormonit ja osa raskasmetalleista.

PAKU-TEKNOLOGIA *Yksinkertaistettu kuvaus PAKU-teknologi 7

PAKU-TEKNOLOGIAN MARKKINAT Länsimaisessa yhteiskunnassa yksi ihminen tuottaa lietettä 0,2 tonnia vuodessa. Lietteen käsittelykustannus on Suomessa luokkaa 60 tonni. Saksassa tonnihinta monilla alueilla 80, Kiinassakin jo lähemmäksi 40. Lisäksi tiheät väestökeskittymät tuovat oman paineensa paikalliselle, kompaktille käsittelylle Teknologialla on mahdollisuus käsitellä myös biokaasutuksen jälkeiset mädätysjäännökset. Uutena esille on noussut teollisuuslietteet, esim. kivihiili- ja metsäteollisuus, sekä bioetanolin tuotanto.

TUHKAN HYÖDYNTÄMINEN Endevin PAKU-prosessissa tuhkaa syntyy n. 7 % märän lietteen määrästä Syntyvästä tuhkasta noin 95 %, eli ns. tuotetuhka, on erittäin fosforirikasta, potentiaalista lannoitetta tai lannoitteen raaka-ainetta Tuhkan hyödyntämismahdollisuus lannoitteena on varmistettu MMM:ltä ja EVIRA:lta Monissa Euroopan maissa tuhka voidaan käyttää suoraan peltolannoitteeksi, koska fosfori on nopeammin liukenevaa Yhteistyökumppanina tuhkan hyödyntämisessä Suomessa Napapiirin Energia ja Vesi Oy Tuhkan hyödyntämisestä on menossa kokeita mm. LUKE:n, SYKE:n ja EVIRA:n kanssa

ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN Ravinteiden ohella PAKU-laitos hyödyntää myös yhdyskuntalietteen sisältämän energian Lämpöenergiaa syntyy pelkistäen 1 MWh per lietetonni Lietteen kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa, minkä laatuista lämpöä saadaan Lämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpönä Käyttökohteesta riippuen myös rakennusten, typen haihdutusaltaiden tai esim. biokaasutusprosessin lämmitykseen Energiasta saatavalla tuotolla katetaan laitoksen käyttö- ja ylläpitokulut.

PAKU-LAITOS ROVANIEMELLE Lähtökohta: Kompostointiin perustuva Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n (NEVE) lietteenkäsittelyratkaisu osoittautui ongelmalliseksi niin lähialueelle aiheutuvan hajuhaitan, kuin ympäristöregulaation tiukkenemisen vuoksi. Tavoitteet: Katkaista nykyinen kemikaalikierto Saada ravinteet kuten fosfori ja typpi hyötykäyttöön, eikä vesistöihin Hyödyntää lietteen sisältämä energia Löytää kustannustehokas vaihtoehto, koska maksajina ovat Rovaniemen kaupungin asukkaat

PAKU-LAITOS ROVANIEMELLE Ratkaisu: Rakennetaan PAKU-teknologiaan perustuva jätevesilietteen termisen käsittelyn laitos NAVE:n jätevedenpuhdistamon yhteyteen. Tulokset: Kuumentamalla liete 850 asteen lämpötilaan katkaistaan haitta-aineiden kierto Lietteen loppukäsittelyn hajuongelma poistuu alipaineistetussa PAKU-prosessissa Syntynyt fosforipitoinen tuhka voidaan hyödyntää NEVE:n tuhkarakeistamon lannoiteraakaaineena Prosessissa syntynyt lämpö hyödynnetään kaukolämpönä, riittää 300-400 omakotitalon lämmitykseen Tulevan ympäristöregulaation mukaisella ratkaisulla ei ole tarvetta varautua lisäkäsittelyyn ja sitä kautta kohoaviin kustannuksiin. Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen kärkihanke näyttää mallia muulle Suomelle.