90. Liikuntatoimi Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille. Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen. Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Toiminnalliset tavoitteet Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu Keskeisimmät toimenpiteet Parannetaan kunnallisia liikunta- ja liikuntapaikkapalveluja koskevaa tietopohjaa ja varmistetaan ohjauksen yhdensuuntaisuus paikallistasoa koskevissa liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista. Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta lisääviä hankkeita. Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Edistetään informaatio-ohjauksella, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa. Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia. Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä. Myönnetään tunnustuspalkintoja suomalaisille olympiavoittajille. Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia. Tuetaan liikunnan ja urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Antidopingtoimikuntaa. Vahvistetaan urheilun integriteettiä lisäämällä ottelutulosten manipulointia ehkäiseviä toimia. Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tuetaan OKM:n ja STM:n yhteisen terveyttä edistävän liikunnan strategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoa. Tuetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa, työelämän liikunnallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia sekä muita liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa. Huomioidaan liikunta-alan yrittäjyys osana luovien alojen yrittäjyyden edistämistä. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä. Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen. Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta. Parannetaan liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua tekemällä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa. Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Tuetaan urheiluoikeuden professuuria. Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja 2013 toteutuma 2014 toteutuma 2016 arvio Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/tea-viisari 1) koko maan väestöpainotettu keskiarvo 66 67 70 OKM:n ja aluehallinnon myöntämät valtionavustukset liikuntapaikkarakentamiseen (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet) Myöntöjä yhteensä (kpl) 152 172 139 uimahallit (kpl) 5 8 8 liikuntahallit tai -salit (kpl) 18 14 13 palloilu- ja urheilukentät (kpl) 35 31 30 jäähallit (kpl) 5 14 5 lähiliikuntapaikat (kpl) 54 52 50 muut liikuntapaikat 35 53 33 Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma Hankkeet 229 218 220 Kunnat 100 89 100 Liikkujat naiset (%) 64 63 62 miehet (%) 36 37 38 Liikkujat 140 000 140 000 140 000 Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille Myönnetyt 309 378 450 Hakemukset 1 205 1 162 1 200 Lapsia ja nuoria 90 000 92 000 93 500 tytöt (%) 40 40 40 pojat (%) 60 60 60 Liikkuva koulu -ohjelma 2) Koulut 172 800 1 400 Oppilaat 60 000 163 000 285 000 Urheiluakatemioiden avustaminen Avustetut urheiluakatemiat, kpl 19 19 17 Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-taso n. 2 370 2 400 2 400 Dopingtestit (ADT ry) Kansallisen testausohjelman testit, yht 2 877 2 770 2 800 kilpailun ulkopuoliset 1 453 1 460 1 400 kilpailutestit 1 424 1 310 1 400 joista veritestejä 27 81 310 Urheilijaprofiilit, verinäytteet 245 276 300 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
2013 toteutuma 2014 toteutuma Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa Valtakunnalliset 409 773 403 804 400 000 Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/% 279 900/68,3 279 900/69,3 279 900/70,0 2016 arvio Alueelliset 89 709 86 915 85 000 Valtionosuudella rahoitetut päivät/% 53 000/59,1 53 000/61,0 53 000/62,4 1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kahden vuoden välein kunnan liikunnan edistämisestä 7 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla. Vuoden 2013 luku perustuu vuoden 2012 tuloksiin. 2) Vuoden 2013 tunnusluvut sisältävät ainoastaan valtakunnallisten kokeiluhankkeiden parissa tapahtuvan toiminnan. Vuoden 2014 lukuihin on lisäksi sisällytetty aluehallinnon kautta OKM:n määrärahasta avustusta saaneiden hankekoulujen toiminta. Vuoden 2016 arvio sisältää edellä mainitun lisäksi Liikkuviksi kouluiksi muutoin rekisteröityneet koulut. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015) Liikuntabudjettiin ei kohdistu säästötoimia, koska valtion liikuntabudjetti rahoitetaan lähes kokonaan veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovaroja käytetään liikuntaan vuonna 2016 yhteensä 147,6 milj. euroa. Määräraha on tosin jonkin verran kuluvaa vuotta pienempi, mikä johtuu Veikkaus Oy:n hieman pienemmästä tuloutuksesta. Valtion liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet vuonna 2016 ovat liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä yhteisöllisyyden, osallistumisen ja liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen. Valtion liikuntaneuvoston vastikään valmistuneessa raportissa on arvioitu valtionhallintoa liikunnan edistäjänä (Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011 2015; Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4). Raportin mukaan nykyinen liikuntajärjestelmä edistää lähinnä valmiiksi aktiivisten ja kilpaurheiluorientoituneiden ihmisten liikkumista, mutta liikuntaa harrastamattomien ja riittämättömästi liikkuvien kohderyhmä on jäänyt tavoittamatta. Näin siitä huolimatta, että valtion liikuntamäärärahat ovat 2000-luvulla kasvaneet 80 milj. eurosta 148 milj. euroon. Määrärahojen nousun myötä opetus- ja kulttuuriministeriön tekemien yksittäisten päätösten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Hankeavustuksilla on kannustettu järjestöjä, kuntia ja muita yhteisöjä suuntaamaan toimintaansa valtion tavoitteet, kuten matalan kynnyksen liikunta, yhdenvertaisuusnäkökulmat tai vähän liikkuvien tarpeet, huomioiden. Hankkeet ja kehittämistoiminta ovat synnyttäneet paljon monipuolista toimintaa, mutta liikuntaneuvoston arvion mukaan satojen yksittäisten toimenpiteiden ja valtakunnan tasoa kuvaavien indikaattoreiden välille ei tunnu syntyvän yhteyttä. Valiokunta toteaa, että julkisen rahoituksen tulee tukea edellä mainittujen liikuntapoliittisten tavoitteiden toteutumista, mitkä pohjautuvat uuteen, 1.5.2015 voimaan tulleeseen liikuntalakiin (390/2015). On myös tärkeää, että julkisella rahoituksella saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus, mikä edellyttää myös avustusten riittävää seurantaa. Valiokunnan mielestä huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että suuri osa väestöstä liikkuu aivan liian vähän. Vain joka kymmenes työikäinen liikkuu suositusten mukaisella tavalla riittävästi; ikäihmisistä riittävästi liikkuu vain muutama prosentti. Liikunnan puutteesta on näin tullut merkittävälle osalle väestöstä terveyden riskitekijä. Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan lähes 2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Maailman terveysjärjestön (WHO) linjauksissa fyysinen passiivisuus on nostettu jo neljänneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi maailmassa. Valiokunta katsoo, että liikunnan edistäminen edellyttää aiempaa vahvempaa poikkihallinnollista otetta sekä myös laajaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Erityisen tärkeää on kytkeä liikunta kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa, mihin terveyttä ja hyvinvointia edistävä kärkihanke antaa hyvän mahdollisuuden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Valiokunnan mielestä tarvitaan myös herätteitä ja kampanjointia liikunnan lisäämiseksi, mihin myös tähtää liikuntamaaotteluhaaste, jonka Eduskunnan urheilukerho on esittänyt Ruotsin parlamentille ja sen kautta koko Ruotsin kansalle. Valiokunta lisää 30 000 euroa momentille 29.90.50 liikuntamaaottelun suunnitteluun ja koordinointiin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että joukkuelajeja harrastavat nuoret pelaajat eivät ole saaneet vastaavanlaisia apurahoja kuin yksilölajien harrastajat. Valiokunnan mielestä jatkossa on perusteltua ottaa huomioon myös joukkuelajeja harrastavien nuorten pelaajien mahdollisuudet apurahoihin. Valiokunta lisää 50 000 euroa momentille 29.90.50 nuorten joukkuepelaajien apurahoihin. Valiokunta korostaa myös lasten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan. Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut voimakkaasti, ja etenkin kilpaurheilulajeissa kustannusten nousu on ollut niin merkittävää, ettei kaikilla perheillä ole varaa maksaa lapsen tai nuoren urheiluseuraharrastusta. Onkin tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on äskettäin asettanut työryhmän pohtimaan toimia, joilla lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen hintaa voitaisiin alentaa. On myös erittäin myönteistä, että Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan nyt valtakunnalliseksi hankkeeksi, jonka tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Hanke on tärkeä, sillä liikunnan kokonaisharrastuksen määrä lasten ja nuorten keskuudessa on aivan liian vähäinen, vaikka noin puolet lapsista liikkuu urheiluseuroissa. Valiokunta painottaa myös koulujen liikuntapaikkojen kehittämistä, millä edistetään lasten tasapuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen. 30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää Liikkuva koulu ohjelman toteuttamiseen tavoitteena laajentaa ohjelma valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Osaaminen ja koulutus: Tunti liikuntaa päivässä 7 000 Yhteensä 7 000 2016 talousarvio 7 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 147 622 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Määrärahaa saa käyttää: 1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin 8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen 9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen 11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 29 821 000 Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 28 321 000 Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 500 000 Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 61 356 000 Liikunnan kansalaistoimintaan 44 259 000 Huippu-urheiluun 11 560 000 Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 700 000 Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 380 000 Kansainväliseen yhteistyöhön 457 000 Koko väestön liikunnan edistäminen 28 170 000 Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 400 000 Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 8 770 000 Liikunnan osaaminen ja tietopohja 28 275 000 Liikunnan koulutuskeskuksille 18 486 000 Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 730 000 Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 3 929 000 Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000 Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000 Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 300 000 Yhteensä 147 622 000 Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 97,07 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 664 000 euroa momentilta 29.90.52. Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoitukseen on tarkoitus osoittaa enintään 11,8 milj. euroa vuosina 2016 2018. Hankkeen rahoituksen etupainotteisuudesta johtuva korkohyöty osoitetaan edunsaajalle, mikä lasketaan osaksi valtion rahoituksen kokonaissummaa ja vähentää vastaavasti momentilta 29.90.50 maksettavien hankkeeseen osoitettujen avustusten määrää. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -572 Yhteensä Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. 2016 talousarvio 147 622 000 2015 I lisätalousarvio 2015 talousarvio 148 194 000 2014 tilinpäätös 147 295 011 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) Määrärahaa saa käyttää: -572 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
7) ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaiseen enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 7) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 7) ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kuudennen kappaleen. 2016 talousarvio 147 622 000 2015 I lisätalousarvio 2015 talousarvio 148 194 000 2014 tilinpäätös 147 295 011 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015) Edellä luvun 90 perusteluissa esitettyyn viitaten valiokunta lisää momentille 30 000 euroa liikuntamaaottelun suunnitteluun ja 50 000 euroa nuorten joukkueurheilijoiden tukeen. Valiokunta vähentää momentilta 80 000 euroa, joka on lisätty vastaavasti momentille 29.90.52. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 147 622 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 7) ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaiseen enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen 8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen 11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa. Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 750 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen myönnettyä enimmäismäärää tarkistetaan vastaamaan talousarviossa tehtyä lisäystä nuorten joukkueurheilijoiden tukeen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 2016 II lisätalousarvio 2016 talousarvio 147 622 000 2015 tilinpäätös 147 993 082 2014 tilinpäätös 147 295 011 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 750 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen. 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 744 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä enintään 16 914 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverojen osuuden muutos 187 Yhteensä 187 2016 talousarvio 744 000 2015 talousarvio 557 000 2014 tilinpäätös 107 333 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015) Valiokunta lisää momentille 80 000 euroa viitaten edellä momentin 29.90.50 kohdalla todettuun. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 824 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. (54.) Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2015 talousarvio 40 000 000 2014 tilinpäätös 40 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10