Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Valitus Juha Juuti Päätöksestä PL 180 Nro 2014/00005 53101 Lappeenranta sähköposti: juuti.juha@gmail.com puh. 0500221213 2.3.2014 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta PL 820 00101 Helsinki sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi Valitus Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys hakee muutosta Suomen Riistakeskuksen päätökseen Nro: 2014/00005, joka myöntää metsästyslain 41 b :n mukaisen poikkeusluvan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikana tapahtuvaan hävittämiseen. Suomen Riistakeskus on tehnyt poikkeuslupapäätöksen metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 1 kohdan perusteella kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Katsomme, että lupa varisten ja harmaalokkien hävittämiseen on peruutettava, koska riittäviä, päteviä perusteita luvalle ei löydy ts. lupaehdot eivät täyty. Suomen Riistakeskus katsoo, että poikkeuslupa vakavan vahingon estämiseksi voidaan ja täytyy laittaa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys katsoo tässä valituksessa esittämillään perusteilla, ettei poikkeuslupahakemuksessa ole esitetty sellaista vakavan vahingon uhkaa, joka tekisi välttämättömäksi laittaa lupa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Poikkeuslupia ei tule myöntää ajalle, jolloin kyseisen lajin muutto on vielä kesken, koska lupa kohdistuu tällöin läpimuuttaviin yksilöihin, jotka eivät aiheuta kohteella haittaa (KHO:n päätös 3909/1/05). Paikallisten lintujen vähentämiseksi ei ole mitään perustetta kohdistaa hävitystoimenpiteitä läpimuuttaviin lintuihin. Lupa varisten hävittämiseen on ajoitettu niin (alkaen 10.3.), että varismuutto Etelä-Karjalassa on parhaillaan (liite 1, kuva1) menossa. Jotta varisten tappaminen ei kohdistuisi muuttaviin yksilöihin, on varisten hävittämislupa muutettava alkavaksi aikaisintaan 1.5. Myös harmaalokkien hävittämisluvan alku (10.4.) osuu aikaan, jolloin harmaalokin muutto Etelä-Karjalassa on edelleen meneillään (liite 1, kuva 2). Harmaalokkien hävittämisluvan alkamisajankohta on muutettava alkavaksi aikaisintaan 1.5. Valitusperustelut Hakija perustelee hakemusta hallitsemattomasti lisääntyvällä lintukannalla, mikä on totuudenvastainen väite. Hakijan hakemuksen liitteenä olevista linnuston seurantatiedoista on helposti todettavissa, että varisten määrä on vähenemässä ja että harmaalokkien määrä on vähenemässä voimakkaasti. Lisäystä lintujen määrään ovat aiheuttaneet vain tilapäiset poikkeusolosuhteet, jolloin ravintoa on ollut jätekeskuksessa tai sen ympäristössä normaalia enemmän tarjolla. Kuluvan talven laskentojen perusteella lintujen määrät ovat edelleen vähentyneet. 1
Seurantatiedot osoittavat jätekeskuksessa esiintyvien lintujen määrien olevan riippuvaisia ennen kaikkea ravinnonsaannista. Lintujen ravinnonsaantia on pyritty vähentämään jätekuormia peittämällä ja jyräämällä, mikä onkin oikea ja tehokkain tapa vaikuttaa lintujen määrää vähentävästi. Jätekeskuksen toimintaa tulee parantaa siten, että linnut eivät pääse kompostointilaitokseen tai kompostointialueelle. Tämän lisäksi muu jäte tulee peittää ja jyrätä välittömästi sen saapuessa jätteenkäsittelylaitokselle. Tappamisella ei ole osoitettu olevan pysyvää vaikutusta alueellisten kerääntymien lintumääriin. Ampuminen saattaa myös karkottaa lintuja alueen ympäristöön. Luvassa tulisi myös määritellä tarkasti menetelmä, jolla poikkeamispäätös pannaan toimeen. Tästä luvasta menetelmä ei käy ilmi. Variksia ja harmaalokkeja ei voida hakemuksessa esitetyn perusteella pitää kansanterveydellisenä riskinä, joka edellyttäisi valikoimatonta, pesintäaikaista tappamista. Kaatopaikkaharmaalokit eivät Suomessa ole merkityksellinen tautilähde ihmisille, tuotantoeläimille tai kalakannoille (Juvaste, R. 2002: Harmaalokit seuranamme - populaatiot, ympäristövaikutukset ja hallinta ISBN 951604025X, 9789516040250). Kasvavan lintujen määrän (paikkansapitämätön väite) väitetään vaarantavan alueen hygienian ja työntekijöiden sekä alueella asioivien terveyden. Näyttöä lintujen aiheuttamista terveydellisistä haitoista ei ole esitetty. Jätekeskusympäristössä työskentelevien tulee käyttää asianmukaisia suojaimia ja suojatoimia hygieniansa turvaamiseksi. Salmonellan tartuntariskin pienentämiseksi tai salmonellasaneerauksen yhteydessä tartuntapaineen alentamiseksi voi olla tietyissä poikkeustilanteissa perusteltua hävittää tuotantotilojen läheisyydessä oleskelevia ja sisälle tiloihin pyrkiviä lintuja. Luvan myöntämisen edellytyksenä tulee tällöin olla tilan hoitavan ja/tai salmonellasaneerauksesta vastaavan eläinlääkärin puoltava lausunto sekä sen varmistaminen, ettei lintujen tai niiden ulosteiden joutumista riskikohteisiin voida estää. Lintujen hävittäminen ei kuitenkaan tuo pitkällä tähtäimellä pysyvää ratkaisua, mikäli rehuvarastojen, rehunkuljetusreittien, ruokintapöytien ja -laitteiden sekä juoma-altaiden suojaamisesta ei ole huolehdittu. Lintuinfluenssariskin mainitseminen jätekeskuslintujen hävittämisen perusteena on aiheetonta. Korkean taudinaiheuttamiskyvyn omaavaa lintuinfluenssavirusta ei ole todettu siipikarjatiloilla tai luonnonvaraisilla linnuilla Suomessa. Sen sijaan Euroopassa ja muualla maailmassa, erityisesti Kaakkois-Aasiassa, virusta on löydetty vuosittain sekä siipikarjalta että luonnonvaraisilta vesilinnuilta. Siipikarjaa voidaan parhaiten turvata tautiepidemioilta estämällä luonnonvaraisten lintujen pääsy kosketuksiin siipikarjan kanssa. (Evira) Se, että lähialueen asukkaat tuntevat lintujen uhkaavan turvallisuuttaan, ei osoita, että linnut todella olisivat vaaraksi ihmisille. Mitään näyttöä ei ole esitetty eivätkä satunnaisesti esim. pesänsä lähistöllä uhkaavasti käyttäytyvät, pesäänsä tai poikasiaan puolustavat linnut ole ihmisille todellinen uhka. Hakemuksessa vedotaan myös riistanhoidollisiin syihin. Riistalintujen väheneminen johtuu useimmiten muista tekijöistä kuin pesäpredaatiosta. Yleensä syynä on elinympäristöjen heikkeneminen, kuten vesistöjen ravinteisuuden lisääntyminen ja umpeenkasvu ja metsätalouden aiheuttama sopivien metsäympäristöjen väheneminen. Varislintujen poiston ei todettu merkittävästi vaikuttaneen kosteikkolintujen (Clark ym. Removing American crows and duck nesting success. Canadian Journal of Zoology 73: 518-522) tai kanalintujen (Parker, H. 1984: Effect of corvid removal on reproduction of willow ptarmigan and black grouse. Journal of Wildlife Management 48: 1197-1205.)pesimätulokseen. Niissä kokeissa, joissa petojen poistolla on tulkittu olleen vaikutusta, on tavallisesti poistettu lintujen lisäksi myös 2
nisäkäspetoja. Ylipäänsä ei ole näyttöä siitä, että petojen poistolla voitaisiin savuttaa pysyviä vaikutuksia hyvin eristyneitä alueita, kuten meren ulkoluotoja, lukuun ottamatta. EU:n lintudirektiivin 7. artiklassa todetaan, että lupa tulee myöntää ainoastaan, mikäli ongelmaan ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua. Hakijan perusteluissa ei ole tarkemmin selvitelty, millaisia muita ratkaisuja lintumäärien vähentämiseksi on yritetty. Todetaan vain, että lintuja on peloteltu eri tavoin saamatta aikaan kunnollisia tuloksia. Haittalintuseurantojen perusteella muu tehokas, tyydyttävä ratkaisu näyttäisi olevan ravinnoksi kelpaavan jätteen saannin vähentäminen jyräämällä ja peittämällä jätekuormat mahdollisimman tehokkaasti. Hakuperusteissa mainittua lähiseudun viljelijöiden rehupaalien repimistä voidaan ehkäistä peittämällä paalit ja varastoimalla niitä teiden varsille. Yhteenveto Seurantojen mukaan varisten määrä Kukkuroinmäen jätekeskuksessa on laskemassa ja harmaalokkien määrä laskemassa merkittävästi. Lintujen määrä seuraa selvästi saatavissa olevan ravinnon määrää. Tehokkain keino lintujen vähentämiseen näyttääkin olevan ravinnoksi kelpaavan jätteen saannin vähentäminen peittämällä ja suojaamalla. Ampumisella (Oletamme, että ampuminen on käytettävä hävitystapa, vaikka siitä ei ole tarkempaa mainintaa.) ei ole todettu olevan pysyvää vaikutusta lintujen määrään. Näiden tosiasioiden valossa varisten ja harmaalokkien tappaminen niiden rauhoitusaikana on toimimaton ja eettisesti arveluttava ratkaisu lintujen aiheuttamiin ongelmiin. Hävittämislupien alkamisaikoja on muutettava muutolla olevien lintujen hävittämisen estämiseksi. Lisäksi Jos haittalintujen hävittämistä Kukkuroinmäen jätekeskuksessa kuitenkin ryhdytään suorittamaan, pitäisi Riistakeskuksen vaatia ammuttujen (?) lintujen dokumentointia valokuvaamalla sen varmistamiseksi, ettei tapettujen lintujen joukossa ole muita, rauhoitettuja lajeja. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys olisi myös erittäin kiinnostunut tarkistamaan kyseiset valokuvat. Liitteet: Liite 1 Graafiset kuvaajat Varisten ja Harmaalokkien muuton ajoittumisesta Etelä-Karjalassa Liite 2 Suomen Riistakeskuksen päätös ja valitusosoitus Lappeenranta 2.3.2014 Juha Juuti, puheenjohtaja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Raine Kekäläinen, sihteeri Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 3
LIITE 1 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 31.1.-4.2. 5.-9.2. 10.-14.2. 15.-19.2. 20.-24.2. 25.2.-1.3. 2.-6.3. 7.-11.3. 12.-16.3. 17.-21.3. 22.-26.3. 27.-31.3. 1.-5.4. 6.-10.4. 11.-15.4. 16.-20.4. 21.-25.4. 26.-30.4. 1.-5.5. 6.-10.5. 11.-15.5. Kuva 1. Variksen muutto Etelä-Karjalassa Tiira-aineiston perusteella (n = 3760 yksilöä). Vain muuttolennossa havaitut yksilöt. 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 31.1-4.2 5.2-9.2 10.2-14.2 15.2-19.2 20.2-24.2 25.2-1.3 2.3-6.3 7.3-11.3 12.3-16.3 17.3-21.3 22.3-26.3 27.3-31.3 1.4-5.4 6.4-10.4 11.4-15.4 16.4-20.4 21.4-25.4 26.4-30.4 1.5-5.5 6.5-10.5 11.5-15.5 Kuva 2. Harmaalokin muutto Etelä-Karjalassa 2013 Tiira-aineiston perusteella (n= 8860 yksilöä). 4
LIITE 2 SUOMEN RIISTAKESKUS Kaakkois-Suomi Pikkuympyräkatu 3 A 49400 Hamina 029 431 2001 Ossi Huovinen Hulkonmäentie 130 54190 Konnunsuo PÄÄTÖS Pvm Nro 07.02.2014 2014/00005 2014/00005 1 METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis (2014) 1000 kpl Varis (2015) 1000 kpl Harmaalokki (2014) 500 kpl Harmaalokki (2015) 500 kpl Hakemuksen alue Lappeenranta Alueen pinta-ala 130 ha Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy (EKJH) on hakenut 18.12.2013 päivätyllä hakemuksella poikkeuslupaa 500 harmaalokin ja 1000 variksen pyyntiin kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi, viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi sekä kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Haettu pyyntiaika harmaalokin ja variksen osalta on 10.3.-31.7.2014. Hakija on 10.1.2014 täydentänyt hakemustaan sähköpostilla siten, että hakemus koskee 5 vuotta. Samalla hakija ilmoitti hakevansa poikkeuslupaa myös ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön. Hakija perustelee hakemusta seuraavasti: 1. Eläintautien estäminen. Hallitsemattomasti lisääntyvä lintukanta lisää riskiä mm. salmonellan ja lintuinfluenssan leviämiseen. Lähistöllä sijaitsee mm. kaksi siitoskanalaa noin 5 km säteellä jätekeskuksesta. 2. Kasvava lintujen määrä vaarantaa alueen hygienian ja työntekijöiden sekä alueella asioivien terveyden. 3. Yleinen turvallisuus vaarantuu. EKJH on saanut lähialueen asukkailta valituksia lintumäärän kasvamisen johdosta. 4. Riistanhoidolliset syyt. EKJH:lla ei ole asiantuntemusta arvioida riistanhoidollisia syitä, mutta lisääntyvät varis-, lokki- ja korppikannat eivät ole hyväksi alueella oleville riistalinnuille. Hakemuksen liitetietojen mukaan variksia vieraili talvella 2012-2013 alueella enimmillään 1400 kpl päivässä. Harmaalokkien määrä vuonna 2012 oli enimmillään 770 kpl päivässä.
2014/00005 2 Arvioidut vahingot voivat olla kymmeniä tuhansia euroa, jos erilaiset taudit lisääntyvästä lintukannasta johtuen pääsevät leviämään. Lisäksi lintujen on havaittu repivän lähiseudun viljelijöiden rehupaaleja pelloilla käyttökelvottomiksi. Lintuja on yritetty pelotella eri tavoin saamatta aikaan kunnollisia tuloksia. Hakemuksen liitteenä on kartta alueesta sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinturaportti talvi 2012-2013 sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksen lokkiraportti 2012. LAUSUNNOT Joutsenon riistanhoitoyhdistys Joutsenon riistanhoitoyhdistys on antanut poikkeuslupahakemuksesta puoltavan lausunnon 18.12.2014. Välitoimenpiteet PÄÄTÖS Suomen riistakeskus on hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvittänyt hakemusalueiden ja niiden lähiympäristön Natura 2000 -alueet, sekä arvioinut hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutusta näiden alueiden suojeluarvoihin. Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksesta poiketen seuraavasti: Varis (2014) 600 kpl 10.03.2014-03.05.2014 ja 16.07. - 31.07.2014 Varis (2015) 600 kpl 10.03.2015-03.05.2015 ja 16.07. - 31.07.2015 Harmaalokki (2014) 200 kpl 10.04.2014-08.05.2014 ja 16.07. - 31.07.2014 Harmaalokki (2015) 200 kpl 10.04.2015-08.05.2015 ja 16.07. - 31.07.2015 Tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 1 kohdan perusteella kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön myönnetään poikkeuslupa edellä oleville poikkeuslupa-ajoille. Ko. lupa ei ole voimassa muina aikoina. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Harmaalokin osalta pyynti tulee kohdistaa vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin, jotta vähennetään riskiä tappaa erehdyksessä vaikeasti erotettavia rauhoitettujen lokkilajien nuoria yksilöitä. Tämän poikkeusluvan nojalla voidaan pyytää hakemuksen karttaliitteeseen rajatulla alueella edellyttäen,että luvan käyttäjällä on alueella siihen muutoin metsästyslain säännösten edellyttämä oikeus. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä toimittamalla Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolle oheinen saalisilmoituslomake poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ilmoituksessa on mainittava tämän poikkeusluvan numero, pyydystettyjen lintujen määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöä koskevan poikkeusluvan käyttöoikeus
lakkaa, jos pysyvän kohteen peruste lakkaa. 2014/00005 3 Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään. Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset Metsästysasetuksen (666/1993) 25 a :n mukaan rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti: 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.-31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.-31.7. ja muualla maassa 10.3.-31.7; 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.-31.7. ja muualla maassa 1.4.-31.7; 3) korppi poronhoitoalueella 10.4.-31.7; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 :n 1 momentin nojalla 41 b :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi; 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeusluvan edellytysten arvioinnista, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta ja 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b :n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai
2014/00005 4 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan pyynnin tuloksesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Suotuisa suojelutaso Tämä poikkeuslupapäätös on tehty variksen ja harmaalokin kannantila huomioon ottaen, jolloin poikkeamisella ei haitata näiden lintujen suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varis ja harmaalokki ovat runsaslukuisia ja niiden suojelun taso on suotuisa. Tällä poikkeuslupapäätöksellä sallittu rauhoituksesta poikkeaminen ei millään tavoin haittaa lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Harmaalokin osalta pyynti on rajoitettu lupaehdolla vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin. Rajaus on tehty, jotta pyynnissä ei erehdyksessä tapettaisi vaikeasti tunnistettavia nuoria rauhoitettujen lokkilajien yksilöitä. Varisten ja harmaalokkien esiintyminen ja niiden aiheuttamat vahingot hakemusalueella Varikset ja harmaalokit ovat alueella yleisiä ja ne aiheuttavat merkittävän uhkan kansanterveydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Ko. linnut muodostavat riskin tautien leviämiselle. Lähistöllä sijaitsee kaksi siitoskanalaa, joille tautien leviäminen on myös riski etenkin salmonellavaaran takia. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Ko. lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ei ole olemassa alueella muuta tehokasta torjuntakeinoa. Kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen määrän mahdollisimman tehokas rajoittaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi. Muina vuoden aikoina tapahtuvalla pyynnillä vahinkoja ei pystytä riittävästi vähentämään. Myöskään pelottimilla ei olla onnistuttu vähentämään ongelmia riittävästi. Näin ollen poikkeusluvan myöntämiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Rajattu alue Suomen riistakeskus katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää haetulle alueelle.
Poikkeuslupa-aika 2014/00005 5 Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Poikkeuslupa on myönnetty kahdeksi vuodeksi. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 28 :n mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Suomen riistakeskuksen käsityksen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä orgaanista ainetta sisältävän jätteen kaatopaikkakieltoa, joka tulee voimaan 1.1.2016. Tämä tulee vähentämään olennaisesti tarvetta ns. rauhoittamattomien lintujen pyyntiin myönnettäville hygieniaperusteisille poikkeusluville. Näin ollen kaatopaikkoja koskevien hygieniaperustaisten poikkeuslupien voimassaoloaika tulee rajata viimeistään 31.12.2015 loppuvaksi. Poikkeuslupatarve arvioidaan uudelleen vuonna 2016, mikäli hakija hakee tuolloin uutta poikkeuslupaa. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Pesäpoikasajan alun, eli poikkeuslupa-ajan lopun, määrittämisessä on variksen osalta hyödynnetty rengastustoimiston rengastusaineistoa. Sallitun pyynnin määrä Suomen riistakeskus on rajoittanut poikkeusluvan siihen laajuuteen, joka on välttämätön kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Päätösharkinnassa on otettu huomioon samalle hakijalle aiempina vuosina myönnetyt poikkeusluvat ja niiden nojalla saatu saalis. Viime vuosina kyseisen alueen lähialueille on haettu vastaavia poikkeuslupia. Natura-arvioinnin tarveharkinta Hakemusalueet eivät sisälly Natura 2000 -rajauksiin. Hakemusalue sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä lähimmästä Natura 2000 -alueesta (Kivisaaren lehtokorpi FI0407006 SCI-alue). Suomen riistakeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty ja tällä päätöksellä sallittu toiminta ei luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin sanamuodon mukaisesti todennäköisesti merkittävästi heikennä valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista
vaikutusarviota ei ole tarpeen tehdä. 2014/00005 6 Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen Metsästyslain muutoksen (206/2013) myötä ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen tuli kielletyksi 1.6.2013 lukien (ML 33 :n 1 momentin 15 kohta). Kiellosta voidaan poiketa ML 41 :n 3 momentin nojalla 41 a :n 1 momentissa, 41 b :n 1 momentissa ja 41 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Perusteena aikarajauslinjaukselle on se, että poikkeusta tulee soveltaa vain kun se on tarpeen poikkeuksen edellytysten näkökulmasta. Suomen riistakeskus katsoo, että tässä tapauksessa pystytään ilman ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttölupaa rauhoitusajan ulkopuolella vähentämään haittoja ampumalla tapahtuvalla pyynnillä ja hätistelyllä. Näin ollen lupa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön on myönnetty vain päätös -kohdassa mainitulle ajalle. Päätöksen täytääntöönpano Suomen riistakeskus on arvioinut täytäntöönpanosta aiheutuvan vahingon tai haitan suuruutta suhteessa siihen vahinkoon tai haittaan, mikä voi aiheutua täytäntöönpanon lykkääntymisestä. Saadun selvityksen perusteella kyseessä oleva vahinkotilanne on erityisen vakava, ja mitä ilmeisimmin pahenee entisestään, jos vahinkoja torjumiseksi myönnettyä poikkeuslupaa ei voida viivytyksettä laittaa täytäntöön. Saadun selvityksen perusteella on ilmeistä, että päätöksen täytäntöönpano vasta valitusajan loputtua olisi kyseessä olevassa vahinkotilanteessa asianosaisten kannalta kohtuutonta. Kyseessä oleva poikkeuslupa mahdollistaa rajoitetun eläinmäärän tappamisen tarkasti raja-tulla alueella ja lyhyenä aikana. Suomen riistakeskus katsoo, että poikkeuslupa vakavan vahingon estämiseksi voidaan ja täytyy laittaa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, koska täytäntöönpano valitusajan loputtua todennäköisesti johtaisi vakaviin vahinkoihin, jotka olisivat kohtuuttomia suhteessa siihen hyötyyn, mikä voitaisiin saavuttaa lykkäämällä päätöksen täytäntöönpanoa valitusajan loppumiseen asti. Edellä mainituilla perusteilla Suomen riistakeskus on päättänyt, että tässä erityisessä vahinko tilanteessa poikkeuslupa voidaan laittaa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Loppuyhteenveto Ottaen huomioon hakemuksessa esitetyt asiat ja muut käytettävissä olevat keinot Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää tämän poikkeusluvan metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 1 kohdan perusteella kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi ja metsästyslain (615/1993) 41 b :n 3 kohdan perusteella viljelmille ja kotieläimille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Hakijalle on lisäksi myönnetty lupa käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta poikkeusluvan nojalla sallitussa pyynnissä. Päätöksen täytäntöönpano Hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 1 momentin mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Säännöksen 2 momentin mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos
2014/00005 7 päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Riistahallintolain (158/2011) 31 :n mukaan Suomen riistakeskuksen 2 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun ja oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Säännöksen 1 momentissa tarkoitettu yksittäistä lupaa koskeva Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen. Hallintolainkäyttölain 31 :n 1 momentin pääsääntönä on muutoksenhaun lykkäävä vaikutus muutoksenhaun alaisen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa (mm. 30.3.2007 nro 874 ja 4.2.2014 nro 286) on korostettu sitä, että poikkeukset tulee hakea ja päätökset tehdä niin ajoissa, että rauhoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista ennen kuin valitusaika päätöksestä päättyy. Lisäksi maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on ratkaisuissaan (mm. Dnro 143/4/2012, 19.7.2012) todennut, että oikeussuojajärjestelmän toiminnan turvaaminen vaatii lähtökohtaisesti, että poikkeukset haetaan ja Suomen riistakeskuksen päätökset tehdään niin ajoissa, että rauhoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista ennen kuin valitusaika riistakeskuksen päätöksestä päättyy. Suomen riistakeskus katsoo edellä olevan perusteella, että tämä Suomen riistakeskuksen päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, koska poikkeuslupa kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi menettäisi merkityksensä, jos sitä ei voisi panna täytäntöön heti päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Hakija on laittanut hakemuksen vireille hyvissä ajoin, mutta Suomen riistakeskuksen päätöksen teko on kestänyt, koska Suomen riistakeskus on nähnyt välttämättömäksi odottaa tiettyjen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen saamiseen (4.2.2014 nro 286 ja 287) asti ennen kuin ratkaisut kyseisenkaltaisiin hakemuksiin on voitu tehdä. Näin ollen, kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaaminen ja viivästymisen johtuessa muusta kuin hakijan menettelystä, Suomen riistakeskus katsoo, että tämä päätös on voitava laittaa täytäntöön päätöskohdassa mainitusta päivästä alkaen. Edellä olevan perusteella tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Riistahallintolain 31 :n 2 momentin nojalla muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Oikeusohjeet Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 41 :n 1 momentti, 41 b :n 1 momentti ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, metsästysasetuksen (666/1993) 25 a, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 ja 3 momentti, 5 :n 2 ja 3 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n 1 momentin 6 kohta, luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n 1 momentti, hallintolainkäyttölain (586/1996) 31.
2014/00005 8 Muutoksenhaku Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Erkki Kiukas 029 431 2221 SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät Visa Eronen riistapäällikkö Erkki Kiukas esittelijä, riistapäällikkö Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin nojalla. JAKELU Päätös hakijalle toimitusmaksuin postiennakolla. Tiedoksi: Joutsenon riistanhoitoyhdistys Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kaakkois-Suomen poliisilaitos MAKSU Käsittelymaksu 30,00 EUR
VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta; päätös, johon muutosta haetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan; postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valitusaika Valitusaika on 30 päivää. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Käsittelymaksu Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta perii pääsääntöisesti valitusasian tutkimisesta käsittelymaksuna 114 euroa maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen (1067/2012) nojalla. Maksu peritään yleensä postiennakolla päätöksen lähettämisen yhteydessä. Yhteystiedot MSVLK 00.02.2010 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde (09) 6811 500 telekopio (09) 6811 5010 sähköposti valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika klo 8.00-16.15
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.