PÄÄTÖS. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis (2014) 250 kpl.

Transkriptio

1 SUOMEN RIISTAKESKUS Kaakkois-Suomi Pikkuympyräkatu 3 A Hamina Pertti Sihvonen Kulmakuja Joutseno PÄÄTÖS Pvm Nro / / METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS Erä-Enso ry Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis (2014) 2 Varis (2015) 2 Varis (2016) 2 Varis (2017) 2 Varis (2018) 2 Harakka (2014) Harakka (2015) Harakka (2016) Harakka (2017) Harakka (2018) Harmaalokki (2014) Harmaalokki (2015) Harmaalokki (2016) Harmaalokki (2017) Harmaalokki (2018) Hakemuksen alue Ruokolahti Alueen pinta-ala 320 ha Hakija on päiväämällään hakemuksella hakenut poikkeuslupaa 250 variksen, 50 harmaalokin ja 50 harakan pyyntiin kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi, viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi ja kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Haettu aika kaikkien lintujen osalta on Hakemus on tehty viidelle vuodelle. Hakemus koskee kahta eri aluetta: 1. Laurinniemen kaatopaikka, jolla on runsaasti variksia ja lokkeja Tälle alueelle hakija esittää seuraavat perustelut: Teollisuusjätteen joukossa on tärkkelyspitoista jätettä mukana. Tällöin muodostuu hygieninen haitta ja tautien leviämismahdollisuus lähialueelle ja sen viljelmille. Stora Enso Oyj:n puolelta on tullut hakijalle toivomus, että alueella suoritettaisiin variksien

2 2014/ ja lokkien hävittämistä, jotta haittoja voitaisiin vähentää. Hakijan mukaan varisten ja lokkien määrä lisääntyi kaatopaikalla vuonna 2013 melko runsaasti, koska ammutavien lintujen määrää oli varsin radikaalisti pudotettu aikaisemmista vuosista. Haittaa on yritetty ehkäistä niin, että jätetäyttöalue pidetään mahdollisimman pienenä. Kaatopaikka on kuitenkin laaja ja sitä ei ole mahdollista mitenkään kattaa. 2. Lahnalahti (vesilintujen pesimäaluetta), alueella harjoitetaan melko mittavaa lintujen ruokintaa. Perusteluina mainitaan seuraavaa: Lahnalahden vesilintukohteella on tapahtunut merkittävää vesilintujen, etenkin sorsien vähenemistä, vaikka lahti on otollinen paikka vesilintujen pesinnälle ja ruokinnalle. Viime vuosina pesintämäärät ovat vähentyneet ja poikastuotto on pienentynyt ja tuhot ovat olleet sen mukaiset. Hakijan mukaan tuhotun sorsapoikueen arvo voi olla jopa tuhat euroa. Ruokintalauttojen likaantuminen on oma ongelmansa ja niitä joudutaan siivoamaan usein. Tautivaara lisääntyy lauttojen ollessa likaisia. Poikasten menetykset ovat hakijan mukaan %. Hakemuksen mukana on karttaliitteet molemmista alueista. Välitoimenpiteet PÄÄTÖS Suomen riistakeskus on hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvittänyt hakemusalueiden ja niiden lähiympäristön Natura alueet, sekä arvioinut hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutusta näiden alueiden suojeluarvoihin. Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksesta poiketen seuraavasti: Varis (2014) Varis (2015) Varis (2016) Varis (2017) Varis (2018) Harakka (2014) Harakka (2015) Harakka (2016) Harakka (2017) Harakka (2018) Harmaalokki (2014) Harmaalokki (2015) Harmaalokki (2016) Harmaalokki (2017) Harmaalokki (2018) 100 kpl 100 kpl 70 kpl 70 kpl 70 kpl 30 kpl 30 kpl 30 kpl 30 kpl Yllä mainittu vuotuinen lintujen poikkeuslupamäärä on yhteinen pyydettävien lintujen enimmäismäärä alla oleville alueille. Luvanhakijan tulee huolehtia, että sallittu yhteinen pyyntimäärä ei ylity. Lupa on voimassa hakemuksessa ilmoitetuilla eri alueilla ja eri lintulajeilla seuraavasti:

3 2014/ Hakemuksessa mainittu Laurinniemen kaatopaikka-alue ja (varis ) ja (harmaalokki) ja (harakka) 2. Hakemuksessa mainittu Lahnalahden alue ja vuosina 2015, 2016, 2017 ja 2018 (varis ) vuosina 2014, 2015, 2016, 2017 ja 2018 (harmaalokki) vuosina 2014, 2015, 2016, 2017 ja 2018 (harakka) Tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 1 kohdan perusteella kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi Laurinniemen kaatopaikan osalta ja Lahnalahden osalta metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 4 kohdan perusteella eläimistön suojelemiseksi. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Harmaalokin osalta pyynti tulee kohdistaa vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin, jotta vähennetään riskiä tappaa erehdyksessä vaikeasti erotettavia rauhoitettujen lokkilajien nuoria yksilöitä. Tämän poikkeusluvan nojalla voidaan pyytää hakemuksen karttaliitteeseen rajatulla alueella edellyttäen,että luvan käyttäjällä on alueella siihen muutoin metsästyslain säännösten edellyttämä oikeus. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä toimittamalla Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolle oheinen saalisilmoituslomake poikkeusluvan voimassaolon päättymisen jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä. Ilmoituksessa on mainittava tämän poikkeusluvan numero, pyydystettyjen lintujen määrä, niiden sukupuoli,pyyntiajankohta ja pyyntipaikkatieto. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset Metsästysasetuksen (666/1993) 25 a :n mukaan rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti: 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella , Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella ja muualla maassa ; 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella ja muualla maassa ; 3) korppi poronhoitoalueella ; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 :n 1 momentin nojalla 41 b :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää

4 ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi; 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. 2014/ Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeusluvan edellytysten arvioinnista, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta ja 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b :n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan pyynnin tuloksesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit.

5 Suotuisa suojelutaso 2014/ Tämä poikkeuslupapäätös on tehty variksen, harakan ja harmaalokin kannantila huomioon ottaen, jolloin poikkeamisella ei haitata näiden lintujen suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varis, harakka ja harmaalokki ovat runsaslukuisia ja niiden suojelun taso on suotuisa. Tällä poikkeuslupapäätöksellä sallittu rauhoituksesta poikkeaminen ei millään tavoin haittaa lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varisten, harakoiden ja harmaalokkien esiintyminen ja niiden aiheuttamat vahingot hakemusalueella Varikset, harakat ja harmaalokit ovat alueella yleisiä ja ne aiheuttavat Laurinniemen kaatopaikalla merkittävän tautien leviämisriskin. Lahnalahden alueella kyseisest linnut aiheuttavat merkittäviä pesintätuhoja alueella pesivälle vesilinnustolle. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Ko. lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ei ole olemassa alueella muuta tehokasta torjuntakeinoa. Kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen määrän mahdollisimman tehokas rajoittaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi. Muina vuoden aikoina tapahtuvalla pyynnillä vahinkoja ei pystytä riittävästi vähentämään. Näin ollen poikkeusluvan myöntämiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Rajattu alue Suomen riistakeskus katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää haetulle alueelle. Alueet ilmenevät hakijan toimittamista karttakopioista. Poikkeuslupa-aika Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Laurinniemen kaatopaikkaa koskien poikkeuslupa on myönnetty kahdeksi vuodeksi. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 28 :n mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Suomen riistakeskuksen käsityksen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä orgaanista ainetta sisältävän jätteen kaatopaikkakieltoa, joka tulee voimaan Tämä tulee

6 2014/ vähentämään olennaisesti tarvetta ns. rauhoittamattomien lintujen pyyntiin myönnettäville hygieniaperusteisille poikkeusluville. Näin ollen kaatopaikkoja koskevien hygieniaperustaisten poikkeuslupien voimassaoloaika tulee rajata viimeistään loppuvaksi. Poikkeuslupatarve arvioidaan uudelleen vuonna 2016, mikäli hakija hakee tuolloin uutta poikkeuslupaa. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Variksella, harakalla ja harmaalokilla alkaa niiden oma pesäpoikasvaihe tällä poikkeuslupapäätöksellä myönnetyn kevään pyyntiajan loputtua ja niiden pesintäkausi jatkuu heinäkuulle asti. Useimpien riistalajeihin kuuluvien sorsien pesintä on jo heinäkuun loppupuolella niin pitkällä, että rauhoittamattomat linnut eivät yleensä aiheuta niiden pesinnälle merkittävää riistanhoidollista haittaa. Tästä syystä poikkeuslupa variksen, harakan ja harmaalokin pyyntiin on myönnetty vain näiden lintujen pesäpoikasvaiheen alkuun asti. Variksen osalta poikkeamisaikaa on rajattu alkamaan vuonna 2014 haettua myöhemmäksi, jotta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisujen (esim. Dnro 143/4/2012, , Dnro 103/4/2011, , Dnro /4/2011, ja Dnro 275/4/2008, ) mukainen valitusaika ehtii kulua ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Harkinnassa on otettu huomioon myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut (mm nro 286) sekä apulaisoikeuskanslerin on ratkaisu Dnro OKV/931/1/ Pesäpoikasajan alun, eli poikkeuslupa-ajan lopun, määrittämisessä on variksen ja harakan osalta hyödynnetty rengastustoimiston rengastusaineistoa. Hakija on hakenut kaikki poikkeusluvat alkamaan 1.3. lähtien. Variksen ja harmaalokin osalta rauhoitusaika alkaa kuitenkin vasta 10.3 lukien ja harakan osalta 1.4. vuosittain. Kaikilla ko. linnuilla rauhoitusaika päättyy Muuna aikana ko. lintujen pyyntiin ei tarvita poikkeuslupaa. Sallitun pyynnin määrä Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Harmaalokin osalta pyynti on rajoitettu lupaehdolla vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin. Rajaus on tehty, jotta pyynnissä ei erehdyksessä tapettaisi vaikeasti tunnistettavia nuoria rauhoitettujen lokkilajien yksilöitä. Suomen riistakeskus on rajoittanut poikkeusluvan siihen laajuuteen, joka on välttämätön kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Päätösharkinnassa on otettu huomioon samalle hakijalle aiempina vuosina myönnetyt poikkeusluvat ja niiden nojalla saatu saalis. Harakan osalta lupamäärää on vähennetty myös siksi, että harakka on paikallisempi kuin varis ja harmaalokki, minkä vuoksi alueen harakkakannan kokoon voidaan jossakin määrin vaikuttaa myös ennen rauhoitusaikaa tapahtuvalla pyynnillä. Eläimistön suojeleminen

7 2014/ Metsästyslain 3 :n mukaan riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Riistanhoidollisilla toimenpiteillä pyritään esimerkiksi auttamaan riistaeläimiä vaikean kauden yli, joka voi olla talvi tai kuten tässä tapauksessa lintujen pesimäkauden muninta- ja poikasvaihe. Näitä riistanhoidollisia toimenpiteitä ovat muun muassa pienpetojen ja ns. rauhoittamattomien lintujen, kuten varisten ja harakoiden pyynti. Tällöin toimitaan erityisesti metsästyslain 3 :ssä säädetyn mukaisesti eli lisätään, säilytetään tai parannetaan riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Suomen riistakeskus toteaa lisäksi, että hakemuksessa tarkoitetut lajit ovat metsästyslain 5 :n mukaisia lajeja, jolloin Suomen riistakeskus on asiassa toimivaltainen. Suomen riistakeskus toteaa olevan yleisessä tiedossa ja myös eri tutkimuksin ja selvityksin on osoitettu kiistattomasti rauhoittamattomien lintujen, kuten variksen, harakan ja harmaalokin vaikutus muiden lintulajien pesinnän tulokseen. Tämä asia tunnustetaan myös lintudirektiivin ohjeasiakirjassa (s ). Suomen riistakeskus toteaa lisäksi, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 873) on jo aiemmin vahvistettu se, että lintudirektiivi mahdollistaa perustellusta syystä ajallisesti ja alueellisesti rajatusti poikkeusluvan nojalla tappaa variksia ja harmaalokkeja eläimistön suojelemistarkoituksessa. Näin on todettu myös toisessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 875), joka koski variksia, harakoita, harmaalokkeja ja merilokkeja. Edelleen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( taltionumero 286), joka koski varista ja harakkaa sekä ratkaisussa ( taltionumero 287), joka koski harmaalokkia ja merilokkia, on vahvistettu ao. lajien pyynti eläimistön suojelemistarkoituksessa. Tällä päätöksellä myönnetty poikkeuslupa ei poikkea poikkeuslupahakemuksessa esitetyiltä lähtökohdiltaan olennaisella tavalla edellä mainituissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa olleista tilanteista. Niin ikään edellä jo käsitellyssä komission lintudirektiivistä laatimassa ohjeasiakirjassa todetaan, joskin viljelmille koituvan vakavan vaaran estämistä käsittelevässä asiayhteydessä, että vahinkojen estämisen maksimoimiseksi vahinkoja aiheuttavien lintujen sääntelytoimet ovat todennäköisesti tehokkaimmillaan silloin, kun kanta on pienimmillään ja tilalle tulevien lintujen määrä on mahdollisimman pieni - yleensä tämä on pesimäkausi tai pesimistä edeltävä kausi. Tämä toteutuu myös tässä päätöksessä. Hakemuksen eri käsittelyvaiheissa saadun selvityksen mukaan, jota voidaan pitää riittävän yksityiskohtaisena ja vaikutusten osalta riittävästi todennettuina, lintujen tappaminen ampumalla on hakemuksessa tarkoitetuilla alueilla ainoa tyydyttävä ratkaisu muiden eläinlajien pesien ja poikasten suojelemiseksi. Poikkeus on siten tarpeen eläimistön suojelemiseksi. Lisäksi poikkeusluvassa on määritelty se lajikohtainen enimmäismäärä lintuyksilöitä, jotka kyseisinä rajattuina aikoina saadaan ampua eläimistön suojelemiseksi hakemuksessa tarkoitetulla rajatulla alueella. Suomen riistakeskus katsoo asiassa toimivaltaisena päätöksentekijänä edellä olevan ja hakemuksessa esitetyn perusteella, että poikkeusluvan myöntämiselle eläimistön suojelemistarkoituksessa on sekä juridiset että tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat biologiset perusteet. Natura-arvioinnin tarveharkinta Hakemusalueet eivät sisälly Natura 2000-rajauksiin, eikä poikkeuslupa-alueiden lähellä tai vaikutuspiirissä ole Natura alueita. Lähin Natura-alue on yli 8

8 2014/ kilometrin päässä haetusta Laurinniemen kaatopaikasta (Kuokkalampi, FI , Ruokolahti, SPA-alue). Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusarviota ei ole tarpeen tehdä. Loppuyhteenveto Ottaen huomioon hakemuksessa esitetyt asiat ja muut käytettävissä olevat keinot Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää tämän poikkeusluvan. Tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 1 kohdan perusteella kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi Laurinniemen kaatopaikan osalta ja Lahnalahden osalta metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 4 kohdan perusteella eläimistön suojelemiseksi. Päätöksen täytäntöönpano Oikeusohjeet Tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta riistahallintolain (158/2011) 31 :n 2 momentin nojalla. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 41 :n 1 momentti, 41 b :n 1 momentti ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, metsästysasetuksen (666/1993) 25 a, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 ja 3 momentti, 5 :n 2 ja 3 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n 1 momentin 6 kohta, luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n 1 momentti. Muutoksenhaku Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö Erkki Kiukas esittelijä, riistapäällikkö

9 2014/ Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin nojalla. JAKELU Päätös hakijalle toimitusmaksuin postiennakolla. Tiedoksi: Ruokolahden-Imatran riistanhoitoyhdistys Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kaakkois-Suomen poliisilaitos MAKSU Käsittelymaksu 30,00 EUR

10 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta; päätös, johon muutosta haetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan; postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valitusaika Valitusaika on 30 päivää. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Käsittelymaksu Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta perii pääsääntöisesti valitusasian tutkimisesta käsittelymaksuna 114 euroa maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen (1067/2012) nojalla. Maksu peritään yleensä postiennakolla päätöksen lähettämisen yhteydessä. Yhteystiedot MSVLK Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta postiosoite: PL 820, HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde (09) telekopio (09) sähköposti valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika klo

11 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.