PÄÄTÖS. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis 500 kpl. Alueen pinta-ala

Transkriptio

1 SUOMEN RIISTAKESKUS Kaakkois-Suomi Pikkuympyräkatu 3 A Hamina Paavo Kotonen Villalantie YLÄMAA PÄÄTÖS Pvm Nro / / METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS Harri Heinonen Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis 500 kpl Harakka 150 kpl Harmaalokki 100 kpl Räkättirastas 850 kpl Hakemuksen alue Lappeenranta Alueen pinta-ala 200 ha Hakija on hakenut päiväämällään hakemuksella poikkeuslupaa 500 variksen, 150 harakan, 100 harmaalokin ja 850 räkättirastaan pyyntiin viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi ja kasviston ja eläimistön suojelemiseksi ajalle Hakemus on koko Ylämaan riistanhoitoyhdistyksen alueen kattava yhteislupa, jolla haetaan yhteisesti poikkeuslupaa 17 eri lupaosakkaalle. Lupaosakkaat on numeroitu ja jaettu marjanviljely- maanviljely- ja riistanhoitokohteisiin. Perusteluina on mainittu seuraavaa: Kyseiset linnut rikkovat rehupaaleja, syövät marjaviljelmiltä marjoja sekä pilaavat ulosteillaan tuotantoeläinten ruokia. Vahingot aiheuttavat myös ylimääräistä työtä. Lisäksi ko. linnut rosvoavat riistalintujen pesiä. Kyseisten lintujen on arvioitu tuhoavan jopa 20 % riistalintujen pesistä. Vahinkojen estämiseen on käytetty ko. lintujen pyyntiä. Arvioidut yhteenlasketut marjanviljelyvahingot ovat euroa ja maanviljelylle aiheutuvat vahingot euroa. Hakija hakee lisäksi lupaa poiketa metsästyslain 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista siten, että pyynnissä voisi käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta. Hakemuksen liitteenä on lupaosakasluettelo ja kartta, johon on merkitty numeroinnilla eri osakkaiden yhteystiedot, vahinkokohteet ja pyyntialueet.

2 2014/ Välitoimenpiteet PÄÄTÖS Suomen riistakeskus on hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvittänyt hakemusalueiden ja niiden lähiympäristön Natura alueet, sekä arvioinut hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutusta näiden alueiden suojeluarvoihin. Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksesta poiketen seuraavasti: Varis Harakka Harmaalokki Räkättirastas 400 kpl 120 kpl 70 kpl 500 kpl Yllä oleva lintujen määrä on alla olevilla alueilla pyydettävien lintujen yhteismäärä, jota ei saa ylittää. Lupa on voimassa hakemuksessa ilmoitetuilla alueilla eri lintulajeilla seuraavasti: 1. Hakemuksessa mainitut marjanviljelytilat, joita on 2 tilaa. Näistä toisella on myös muuta maanviljelyä (räkättirastas), (varis) (harakka) Marjanviljelytiloilla räkättirastaiden osalta ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä välittömän Marjanviljelytiloilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä harakan aiheuttaman välittömän Marjanviljelytiloilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä variksen aiheuttaman välittömän 2. Hakemuksessa mainitut maanviljelystilat, joita on 7 tilaa (paalivahingot, karjatilat ). Näistä kahdella on myös riistanhoitokohteita (varis) (harakka) (harmaalokki) Maanviljelystiloilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä harakan aiheuttaman välittömän Maanviljelystiloilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä variksen aiheuttaman välittömän Niillä maatiloilla, joilla on myös riistanhoidollisia kohteita, pyyntiaika näissä riistanhoidollisissa kohteissa päättyy harakan osalta ja variksen osalta Hakemuksessa mainitut riistanhoidolliset kohteet, joita on 11 osakasta. Näistä kahdella on myös maanviljelyskohteita (sisältyvät myös kohtaan 2).

3 2014/ (varis) (harakka) (harmaalokki) Hakijalle myönnetään lupa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön edellä mainitulle variksen poikkeuslupa-ajoille pois lukien aikaväli , jolloin on variksen oma pesäpoikasvaihe. Muina aikoina ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttö ei ole sallittu. Marjan- ja maanviljelystilojen osalta tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 3 kohdan perusteella viljelmille ja kotieläimille koituvan vakavan Riistanhoidollisten kohteiden osalta tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 4 kohdan perusteella eläimistön suojelemiseksi. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Harmaalokin osalta pyynti tulee kohdistaa vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin, jotta vähennetään riskiä tappaa erehdyksessä vaikeasti erotettavia rauhoitettujen lokkilajien nuoria yksilöitä. Tämän poikkeusluvan nojalla voidaan pyytää hakemuksen karttaliitteeseen rajatulla alueella edellyttäen, että luvan käyttäjällä on alueella siihen muutoin metsästyslain säännösten edellyttämä oikeus. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä toimittamalla Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolle oheinen saalisilmoituslomake poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ilmoituksessa on mainittava tämän poikkeusluvan numero, pyydystettyjen lintujen määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään. Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset Metsästysasetuksen (666/1993) 25 a :n mukaan rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti: 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella , Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella ja muualla maassa ; 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella ja muualla maassa ; 3) korppi poronhoitoalueella ; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41

4 :n 1 momentin nojalla 41 b :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi; 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. 2014/ Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeusluvan edellytysten arvioinnista, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta ja 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b :n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan pyynnin tuloksesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit.

5 Suotuisa suojelutaso 2014/ Tämä poikkeuslupapäätös on tehty variksen, harakan, harmaalokin ja räkättirastaan kannantila huomioon ottaen, jolloin poikkeamisella ei haitata näiden lintujen suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varis, harakka, harmaalokki ja räkätttirastas ovat runsaslukuisia ja niiden suojelun taso on suotuisa. Tällä poikkeuslupapäätöksellä sallittu rauhoituksesta poikkeaminen ei millään tavoin haittaa lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varisten, harakoiden, harmaalokkien ja räkättirastaiden esiintyminen ja niiden aiheuttamat vahingot hakemusalueella Varikset, harakat ja harmaalokit ovat alueella yleisiä ja ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa alueen viljelmille, kotieläimille ja pesimälinnustolle. Räkättirastaat aiheuttavat vakavaa vahinkoa alueen marjaviljelmille. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Ko. lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ei ole olemassa alueella muuta tehokasta torjuntakeinoa. Tehdyt suojaukset eivät ole tehonneet toivotulla tavalla. Kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen määrän mahdollisimman tehokas rajoittaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi. Muina vuoden aikoina tapahtuvalla pyynnillä vahinkoja ei pystytä riittävästi vähentämään. Näin ollen poikkeusluvan myöntämiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Rajattu alue Suomen riistakeskus katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää hakemuksessa eritellylle ja haetulle alueelle. Poikkeuslupa-aika Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Pesäpoikasajan alun määrittämisessä on räkättirastaan, variksen ja harakan osalta hyödynnetty rengastustoimiston rengastusaineistoa. Räkättirastaan osalta poikkeusluvan alkamisaikaa on muutettu haettua myöhäisemmäksi, jotta vielä seudulta muuttavat ja muualla pesivät räkättirastasyksilöt voitaisiin paremmin suojata ampumiselta ja kohdistaa se viljelmän lähistölle pesimään asettuviin ja todennäköisesti viljelmälle vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3949/1/05). Lisäksi lupa-aikaa on rajattu siten, että

6 eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajin pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. 2014/ Variksen ja harakan osalta poikkeamisaikaa on rajattu alkamaan vuonna 2014 haettua myöhemmäksi, jotta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisujen (esim. Dnro 143/4/2012, , Dnro 103/4/2011, , Dnro /4/2011, ja Dnro 275/4/2008, ) mukainen valitusaika ehtii kulua ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Harkinnassa on otettu huomioon myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut (mm nro 286) sekä apulaisoikeuskanslerin on ratkaisu Dnro OKV/931/1/ Riistanhoidollisten kohteiden osalta kyseisillä rauhoittamattomilla linnuilla alkaa niiden oma pesäpoikasvaihe tällä poikkeuslupapäätöksellä myönnetyn pyyntiajan loputtua ja niiden pesintäkausi jatkuu heinäkuulle asti. Useimpien riistalajeihin kuuluvien sorsien ja metsäkanlintujen pesintä on jo heinäkuun loppupuolella niin pitkällä, että rauhoittamattomat linnut eivät yleensä aiheuta niiden pesinnälle merkittävää riistanhoidollista haittaa. Tästä syystä poikkeuslupa variksen, harakan ja harmaalokin pyyntiin on myönnetty näille kohteille vain näiden lintujen oman pesäpoikasvaiheen alkuun asti. Sallitun pyynnin määrä Suomen riistakeskus on rajoittanut poikkeusluvan siihen laajuuteen, joka on välttämätön kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Päätösharkinnassa on otettu huomioon samalle hakijalle aiempina vuosina myönnetyt poikkeusluvat ja niiden nojalla saatu saalis. Harakan osalta lupamäärää on vähennetty myös siksi, että harakka on paikallisempi kuin varis ja harmaalokki, minkä vuoksi alueen harakkakannan kokoon voidaan jossakin määrin vaikuttaa myös ennen rauhoitusaikaa tapahtuvalla pyynnillä. Eläimistön suojelu Metsästyslain 3 :n mukaan riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Riistanhoidollisilla toimenpiteillä pyritään esimerkiksi auttamaan riistaeläimiä vaikean kauden yli, joka voi olla talvi tai kuten tässä tapauksessa lintujen pesimäkauden muninta- ja poikasvaihe. Näitä riistanhoidollisia toimenpiteitä ovat muun muassa pienpetojen ja ns. rauhoittamattomien lintujen, kuten varisten ja harakoiden pyynti. Tällöin toimitaan erityisesti metsästyslain 3 :ssä säädetyn mukaisesti eli lisätään, säilytetään tai parannetaan riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Suomen riistakeskus toteaa lisäksi, että hakemuksessa tarkoitetut lajit ovat metsästyslain 5 :n mukaisia lajeja, jolloin Suomen riistakeskus on asiassa toimivaltainen. Suomen riistakeskus toteaa olevan yleisessä tiedossa ja myös eri tutkimuksin ja selvityksin on osoitettu kiistattomasti rauhoittamattomien lintujen, kuten variksen, harakan ja harmaalokin vaikutus muiden lintulajien pesinnän tulokseen. Tämä asia tunnustetaan myös lintudirektiivin ohjeasiakirjassa (s ). Suomen riistakeskus toteaa lisäksi, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 873) on jo aiemmin vahvistettu se, että lintudirektiivi mahdollistaa perustellusta syystä ajallisesti ja alueellisesti rajatusti poikkeusluvan nojalla tappaa variksia ja harmaalokkeja eläimistön suojelemistarkoituksessa. Näin

7 2014/ on todettu myös toisessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 875), joka koski variksia, harakoita, harmaalokkeja ja merilokkeja. Edelleen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( taltionumero 286), joka koski varista ja harakkaa sekä ratkaisussa ( taltionumero 287), joka koski harmaalokkia ja merilokkia, on vahvistettu ao. lajien pyynti eläimistön suojelemistarkoituksessa. Tällä päätöksellä myönnetty poikkeuslupa ei poikkea poikkeuslupahakemuksessa esitetyiltä lähtökohdiltaan olennaisella tavalla edellä mainituissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa olleista tilanteista. Niin ikään edellä jo käsitellyssä komission lintudirektiivistä laatimassa ohjeasiakirjassa todetaan, joskin viljelmille koituvan vakavan vaaran estämistä käsittelevässä asiayhteydessä, että vahinkojen estämisen maksimoimiseksi vahinkoja aiheuttavien lintujen sääntelytoimet ovat todennäköisesti tehokkaimmillaan silloin, kun kanta on pienimmillään ja tilalle tulevien lintujen määrä on mahdollisimman pieni - yleensä tämä on pesimäkausi tai pesimistä edeltävä kausi. Tämä toteutuu myös tässä päätöksessä. Hakemuksen eri käsittelyvaiheissa saadun selvityksen mukaan, jota voidaan pitää riittävän yksityiskohtaisena ja vaikutusten osalta riittävästi todennettuina, lintujen tappaminen ampumalla on hakemuksessa tarkoitetuilla alueilla ainoa tyydyttävä ratkaisu muiden eläinlajien pesien ja poikasten suojelemiseksi. Poikkeus on siten tarpeen eläimistön suojelemiseksi. Lisäksi poikkeusluvassa on määritelty se lajikohtainen enimmäismäärä lintuyksilöitä, jotka kyseisinä rajattuina aikoina saadaan ampua eläimistön suojelemiseksi hakemuksessa tarkoitetulla rajatulla alueella. Suomen riistakeskus katsoo asiassa toimivaltaisena päätöksentekijänä edellä olevan ja hakemuksessa esitetyn perusteella, että poikkeusluvan myöntämiselle eläimistön suojelemistarkoituksessa on sekä juridiset että tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat biologiset perusteet. Natura-arvioinnin tarveharkinta Natura-arvioinnin tarveharkinta ja selvitys läheisen Salajärvi-Ryönänlahti-Natura-alueen ( FI , SPA-alue) luontoarvoihin Tämän poikkeusluvan nojalla sallittu poikkeaminen variksen ja harakan ja harmaalokin rauhoituksesta ei ole sellainen hanke tai suunnitelma, joka todennäköisesti merkittävästi heikentäisi poikkeuslupa-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien Natura verkostoon kuuluvien alueiden niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Tämän poikkeusluvan nojalla tapahtuva rauhoittamattomien lintujen pyynti voi aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista häiriötä ko. Natura alueen luonnolle. Tällä häiriöllä voi olla lyhytaikaista ja paikallista vaikutusta alueella olevien lintujen käyttäytymiseen. Häiriö on kuitenkin niin lyhytaikaista ja paikallista, ettei sillä sen vuoksi voi katsoa todennäköisesti merkittävästi heikennettävän Natura-alueiden niitä luontoarvoja, joiden vuoksi läheiset alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Pyyntitoiminta ja siihen liittyvä alueella liikkuminen ei vaikuta pienimuotoisuutensa vuoksi mitenkään merkityksellisesti viereisen Salajärvi-Ryönänlahti Natura-alueen luontotyyppeihin. Hakija on ilmoittanut ja Suomen riistakeskus on todennut, että ampumapaikat sijaitsevat sellaisella etäisyydellä ko. Natura-kohteesta, että kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen pyynti ei aiheuta merkittävää haittaa eikä häiriötä pesimälinnustolle eikä muuttomatkalla oleville linnuille. Päinvastoin kyseinen pyynti parantaa alueen vesilinnuston tuottoa.

8 Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen 2014/ Metsästyslain muutoksen (206/2013) myötä ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen tuli kielletyksi lukien (ML 33 :n 1 momentin 15 kohta). Kiellosta voidaan poiketa ML 41 :n 3 momentin nojalla 41 a :n 1 momentissa, 41 b :n 1 momentissa ja 41 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Perusteena tämän päätöksen aikarajaukselle on se, että poikkeusta tulee soveltaa vain kun se on tarpeen poikkeuksen edellytysten näkökulmasta. Aikarajaus on asetettu myös siksi, että variksen oman pesäpoikasvaiheen aikana ei ole tarkoituksenmukaista houkutella pesiviä lintuja pyydettäväksi. Suomen riistakeskus katsoo, että tässä tapauksessa pystytään ilman ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttölupaa rauhoitusajan ulkopuolella vähentämään haittoja ampumalla tapahtuvalla pyynnillä. Näin ollen lupa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön on myönnetty vain päätöskohdassa mainitulle poikkeuslupa-ajalle. Loppuyhteenveto Ottaen huomioon hakemuksessa esitetyt asiat ja muut käytettävissä olevat keinot Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää tämän poikkeusluvan. Marjan- ja maanviljelystilojen osalta tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 3 kohdan perusteella viljelmille ja kotieläimille koituvan vakavan vahingon estämiseksi.riistanhoidollisten kohteiden osalta tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 4 kohdan perusteella eläimistön suojelemiseksi. Päätöksen täytäntöönpano Oikeusohjeet Tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta riistahallintolain (158/2011) 31 :n 2 momentin nojalla. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 41 :n 1 momentti, 41 b :n 1 momentti ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, metsästysasetuksen (666/1993) 25 a, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 ja 3 momentti, 5 :n 2 ja 3 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n 1 momentin 6 kohta, luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n 1 momentti. Muutoksenhaku Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät

9 Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö 2014/ Erkki Kiukas esittelijä, riistapäällikkö Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin nojalla. JAKELU Päätös hakijalle toimitusmaksuin postiennakolla. Tiedoksi: Ylämaan riistanhoitoyhdistys Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kaakkois-Suomen poliisilaitos MAKSU Käsittelymaksu 30,00 EUR

10 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta; päätös, johon muutosta haetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan; postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valitusaika Valitusaika on 30 päivää. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Käsittelymaksu Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta perii pääsääntöisesti valitusasian tutkimisesta käsittelymaksuna 114 euroa maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen (1067/2012) nojalla. Maksu peritään yleensä postiennakolla päätöksen lähettämisen yhteydessä. Yhteystiedot MSVLK Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta postiosoite: PL 820, HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde (09) telekopio (09) sähköposti valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika klo

11 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.