MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha Hertsi,
Kuntien hyvinvointi- strategiat Kansallisetohjelmat Ilmastoohjelmat Maaseutuohjelma Maakuntastrategia ja maakuntaohjelma 2017 INKA Älykäs kaupunki Uudistuva teollisuus Lahden kaupunkiseudun kasvusopimus Kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Liikenne Matkailustrategia EU-ohjelmat
5 Päijät-Hämeen strategiset kärjet, älykäs erikoistuminen ja maakuntaohjelma 2014-2017 Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö Muotoilu Ympäristö Cleantech Biotalous Innovaatiot Hyvinvointi Kehittyvillä markkinoilla osaajana Pietarin ja Venäjän potentiaali Vapaa- ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus 19. maaliskuuta 2015
6 Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö Ympäristökaupunki Lahti ja houkuttelevat kunnat 19. maaliskuuta 2015
7 Päijät-Hämeen strategiset kärjet, älykäs erikoistuminen ja maakuntaohjelma 2017 Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen 1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky 1.2. Resurssitehokas teollisuus 1.3. Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut 1.4. Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen 1.5. Kilpailukykyinen osaaminen 1.6. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 1.7. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Kehittyvillä markkinoilla osaajana Pietarin ja Venäjän potentiaali Vapaa- ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus 19. maaliskuuta 2015
8 Päijät-Hämeen strategiset kärjet, älykäs erikoistuminen ja maakuntaohjelma 2017 Hyvinvoiva väestö 2.1. Hyvinvoinnin lisääminen 2.2. Kulttuurin monet mahdollisuudet 2.3. Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä 2.4. Uudet käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit Kehittyvillä markkinoilla osaajana Pietarin ja Venäjän potentiaali Vapaa- ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus 19. maaliskuuta 2015
9 Päijät-Hämeen strategiset kärjet, älykäs erikoistuminen ja maakuntaohjelma 2017 Kestävä ympäristö 3.1. Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä 3.2. Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen 3.3. Luonnonvarojen kestävä käyttö Kehittyvillä markkinoilla osaajana Pietarin ja Venäjän potentiaali Vapaa- ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus 19. maaliskuuta 2015
10 4.1 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen (bio_22mo/21rr) Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä. Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista muun muassa puurakentamista, kalusteteollisuutta ja alan koulutusta, joiden avulla voidaan nostaa jalostusastetta. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon. 19. maaliskuuta 2015
11 4.1 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Ruokatuotannon maatilojen ja yritysten määrät, maaseuturahasto, TEKES, kansallinen ruokasektorin BKT-osuus, investoinnit, rahoitus, MMM kehittämisohjelma liikevaihdon kasvu, rahoituslähteitä Uudenlaiset bioenergiaratkaisut uudet bioenergiahankkeet EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat Jalostusarvoa nostavat kehittämistoimet mm. puun osalta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, EAKR, TEKES, kansallinen rahoitus Vesiliiketoiminta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, TEKES, EAKR, kansallinen rahoitus Biomassan käyttö uuden liiketoiminnan lähteenä Älykkäiden ja kestävien kalusteiden kehittäminen Muut? uudet biotaloushankkeet uudet kestävät kalusteratkaisut EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat ESR, EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat 19. maaliskuuta 2015
12 4.1 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Kuva 4 Puun uudet mahdollisuudet VTT 2014 People in Biotechnology 2044 julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2014/v4.pdf 19. maaliskuuta 2015
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (käyvin hinnoin) 2014-2020 2007-2013 139 Perusrahoitus 305 161 1 022 368 1 476 Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö EU 1 488 M Kansallinen 1 488 M Yhteensä 2 976 M EU 1 983 M Kansallinen 2 215 M Yhteensä 4 198 M 13
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (1) 1. Pk-yritysten kilpailukyky ( EAKR 328 milj. ) Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. ) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% = n. 190 milj. EAKR 14
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (2) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. ) Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. ) Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. ) Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 6. Tekninen tuki (EAKR 39 milj. ) 15
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakenneerityistavoitteista biotalouden kannalta Erityistavoitteet mm. 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen Investointiprioriteetin toimien tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kasvavien, innovatiivisten ja kansainvälistyvien yritysten lisääminen. Tuetaan yrityksiä esimerkiksi seuraavilla aloilla: biotalous, energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkaat teknologiat, bio- ja nanoteknologiat, kylmän ympäristön osaaminen ja erityisolosuhteiden teknologiat. 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Erityistavoitteen toimien tuloksena pk-yritysten toiminnan, tuotteiden ja palveluiden energia- ja resurssitehokkuus on parantunut uusien energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen käyttöönoton avulla ja energiaa säästynyt yrityksen toimintaprosesseissa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (PHL) Toimenpiteissä korostuu kolme osa-aluetta: energia- ja materiaalitehokkuus, uusiutuva energia ja vähähiiliset strategiat (tuetaan t&k&i toimintaa) ESR 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Erityistavoitteen tuloksena on toimenpiteisiin osallistuneiden heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien kohderyhmien työ- ja toimintakykyä parannettu ja siten edistetty heidän 16 etenemistään työllisyyspoluilla.
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Päijät-Hämeessä Ensimmäisen kierroksen hyväksyttyjä EAKR- hankkeita mm. Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita (LADEC) Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut alueellinen energiatietopalvelu (Lahden kaupunki) Venäjän vienti kasvuun Päijät-Hämeessä (LADEC) Reiska - resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan (LAMK) Vähähiilisyydestä uutta liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (välke-hanke, SYKE, Asikkala ja Padasjoki) Uudet ideat keväällä 2014 teemana uusiutuva energia Orimattilan Henna vähähiilisen puutarhakaupungin pilotti, Orimattilan kaupunki Uutta energiaa korjausrakentamiseen, Heinolan kaupunki BIOINVEST- Elinvoimaa teollisista symbiooseista, Heinolan kaupunki Yritysvetoinen terminaali YTE, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Kehittyvän Kujalan jätekeskuksen energiatehokkuus- ja tuotanto, Päijät-Hämeen jätehuolto Oy Ylimaakunnallisia mm. LEVARBIO Levien arvokkaiden biomolekyylien ja biomassan hyödyntäminen ravinnossa, rehuna ja energiana 17 Puun uuteaineiden tuottaminen osana energiantuotannon arvoketjua
18 Maaseutuohjelma tukee ja toteuttaa maakuntaohjelmaa 2017 Kehittyvillä markkinoilla osaajana Kestävä ympäristö Pietarin ja Venäjän potentiaali Vapaa- ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Kuva 13 Hämeen maaseutuohjelman painotukset 19. maaliskuuta 2015
Kiitos