Talonrakentamisen ympäristömittari TkL Olli Teriö ja DI Jukka Hämäläinen Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa pääpaino on yleensä kiinteistön käytön aiheuttamissa ympäristövaikutuksissa. Sen sijaan rakennustuotannon aiheuttamien ympäristövaikutusten tutkiminen on ollut vähäistä, vaikka rakennustuotanto vaikuttaa rakennuspaikan ympäristöön nopeasti ja voimakkaasti. Rakentajat eivät ole tietoisia aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista tai niihin liittyvistä kustannuksista. Samanaikaisesti paine ympäristöasioiden kehittämiseen on lisääntynyt ja myös rakentajien oma mielenkiinto ympäristövaikutuksia kohtaan on kasvanut. Tampereen teknillisellä yliopistolla on kehitetty rakennustyömaan ympäristövaikutusten valvonnan ja ohjauksen avuksi Talonrakentamisen ympäristömittari. Mittari kehitettiin Itä- Suomen rakennusalan kehityshanke ISKE:n ympäristöaiheisessa osaprojektissa. ISKE- hanketta hallinnoi Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri ry ja sen rahoitus on järjestetty pääosin Manner- Suomen ESR- ohjelmasta Pohjois- Savon, Etelä- Savon ja Pohjois- Karjalan ELY- keskusten kautta. Mittarin kehitystyössä on kirjallisuuden pohjalta selvitetty rakentamisen ympäristölainsäädäntöä ja rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Mittarin asiasisältö muodostuukin pääosin juuri edellisistä. Havainnoinnin ja toimintatutkimuksen avulla mittaria on muokattu edelleen rakennustyömaan käyttöön soveltuvaksi. Mittarin perusperiaate on rakentajille tuttu työturvallisuuden mittaukseen käytetystä TRmittarista. Mittaushavainnot kirjataan kunnossa / ei kunnossa -periaatetta käyttäen. Kirjatuista havainnoista lasketaan ympäristötoiminnan taso indeksilukuna kullekin osa-alueelle ja ilmoitetaan prosenttilukuna. Tarkasteltavat kohteet ovat kuitenkin uusia. Mitattavat osaalueet ovat työmaan tiedonhallinta, jätteiden ja materiaalien, energian käyttö ja rakentamisen päästöt. Yhdeksän ISKE-hankkeessa mukana olevaa rakennusyritystä osallistuivat rakennustyömaiden väliseen ympäristökilpailuun. Kilpailun tavoitteena oli lisätä rakennusyritysten ympäristötietoisuutta, rakentamisen ekotehokkuutta ja hyvien toimintatapojen käyttöä rakennustyömailla. Pääpaino kilpailussa oli työmaiden konkreettisessa tekemisessä. Kilpailukierroksia järjestettiin kaksi, joista ensimmäinen huhti-toukokuussa ja toinen loka-marraskuussa 2010.
Taulukko. Talonrakentamisen ympäristömittarin mittauskohteet. Talonrakentamisen ympäristömittari (TRY-mittari) Ympäristömittauskohteet Jätteen Työmaan asiakirjat Tiedottaminen Jätelavat ja -astiat Työpisteet Jätteen siirrot työmaalla Havaintojen määrä Yksi jokaisesta aluesuunnitelman havainnointikohteesta Yksi jokaisesta asiakirjasta (kosteudenhallinta-, jätehuolto-, ja pölyntorjuntasuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointi) Yksi jokaisesta ilmoitustaulun havainnointikohteesta Yksi työmaan merkinnästä ja neljä rajauksesta jokaiselta sivulta Yksi liikenneväylien ja parkkipaikkojen merkinnöistä Yksi jokaisen jätelavan ja -astian merkinnästä Yksi jokaisen keräyspisteen lajittelun noudattamisesta Yksi jokaisesta kiinteästä ja käynnissä olevasta työpisteestä Yksi jokaisesta lohkosta Materiaalien Varastoalueet Valmiit rakennusosat Yksi jokaisesta varastoitavasta materiaalierästä Yksi jokaisesta pientarvikevarastosta Yksi lohkon valmiiden rakennusosien suojauksesta Energian käyttö Työmaan energian käyttö Yksi lohkon aukkojen sulkemisesta Yksi sadevesien pääsystä lohkon rakenteisiin Yksi lumen pääsystä lohkon rakenteisiin Yksi lohkon työvalaistuksesta Yksi jokaisesta työkoneesta Pölyntorjunta Kemikaalivarasto Ongelmajätevarasto Polttoaine- ja öljysäiliöt Hätätilannevalmiudet Yksi lohkon jokaisesta osastoinnista Yksi lohkon huokoisista materiaaleista Yksi lohkon jokaisesta pölyävästä käynnissä olevasta työstä Yksi kemikaalivarastosta Yksi kemikaaliluettelosta Yksi käyttöturvallisuustiedotteista Yksi jokaisesta ongelmajätevarastosta Yksi ongelmajätekirjanpidosta Yksi jokaisesta polttoainesäiliöstä Yksi jokaisesta tynnyristä Yksi pienastioiden säilytyksestä Yksi öljy- ja kemikaalivahinkokalustosta Yksi vahinkokaluston merkitsemisestä Yksi hätätilanne- tai torjuntaohjeista Kevään 2010 ensimmäisellä kilpailukierroksella mittauksissa oli mukana kahdeksan yritystä ja työmaita kertyi 11 kpl. Mittaustulokset vaihtelivat 53 84 % välillä, kaikkien mittauksien keskiarvo oli 70 %. Korjauskohteissa toiminta vaikutti olevan ympäristötietoisempaa kuin uudisrakentamisessa. Keväällä parhaita tuloksia saivat RP-Karmi Oy, Rakennusliike Terho Kaskinen Oy, Rakennustoimisto K. Tervo Oy ja Skanska Talonrakennus Oy. Näiden yritysten työmaiden indeksiluku oli 79 ja 84 % välillä. Toisella kierroksella mitattiin 7 työmaata ja mittausten keskiarvo oli 74 %. Paras tulos mitattiin Rakennustoimisto K. Tervo Oy:n työmaalla, joka oli 92 %. Myös Skanska Talonrakennus Oy:n ja Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työmailta mitattiin hyvä lukema eli 84 %. Kaikkien mittausten keskiarvon nousu 4 prosenttiyksiköllä kertoo kilpailun positiivisesta vaikutuksesta rakennus-
työmaiden ympäristötoimintaan. Toisella kierroksella uudiskohteissa toiminta vaikutti olevan ympäristötietoisempaa päinvastoin kuin ensimmäisellä kierroksella. Mittauksen osa-alueissa kehittymistä tapahtui kaikilla muilla paitsi päästöjen osa-alueella. Päästöjen osalla kuitenkin mittauskohteista poistettiin sellaiset havainnointikohteet, jotka ovat ensisijaisesti työturvallisuuteen liittyviä, mikä selittää osa-alueen heikkenemistä. Toisin sanoen kunnossa olevia havaintokohteita jäi mittauksista pois. Mittausten keskiarvot mittausalueittain 1. ja 2. kierroksella 100 80 60 40 20 0 Jätteiden Energian käyttö Materiaalin mittausten keskiarvo ensimmäinen kierros mittausten keskiarvo toinen kierros Kuva. Toisella mittauskierroksella tulokset pääsääntöisesti paranivat. -osan heikentymistä selittää mittaustapaan tehdyt muutokset. Rakennustyömaiden välisessä ympäristökilpailussa työmaan tuotannonsuunnitelmista tarkastettiin, että ympäristöasiat on niissä huomioitu. Uusia ympäristösuunnitelmia tai muita dokumentteja ei työmailta vaadittu. Lisäksi tarkastettiin, että asiakirjat täyttävät lakisääteiset vaatimukset. Tarkasteltavat työmaan asiakirjat olivat alue-, kosteudenhallinta-, jätehuolto- ja pölyntorjuntasuunnitelmat sekä ympäristövaikutusten arviointi. Merkittävin tarkastelukohde oli aluesuunnitelma. Siinä tulisi näkyä varastoalueet, jätteiden keräyspisteet, kulkutiet työmaalle, pääportti ja työmaan rajaaminen esimerkiksi aitaamalla. Lisäksi kilpailussa tarkastettiin, että työmaa oli aluesuunnitelman mukainen. Muista asiakirjoista tarkastettiin esimerkiksi, että jossakin suunnitelmassa oli käsitelty ympäristöriskien arviointia ja että työmaalta löytyivät kemikaaliluettelo ja ongelmajätekirjanpito käyttöturvallisuustiedotteiden lisäksi. Mielenkiintoinen havainto kilpailussa oli, että parhaillakin dokumenteilla voitiin työmaan käytännön toimintaa hoitaa huonosti tai puutteellisista suunnitelmista huolimatta työmaa saattoi olla mallikelpoinen.
Mittarin mukaan työmaiden parhaiten hoidettuja ympäristötoiminnan osa-alueita olivat energian käyttö ja materiaalien. Käytännössä se tarkoittaa, että rakennuksen vaipan aukot olivat suojattu turhien lämpöhäviöiden välttämiseksi eikä koneita käytetty tyhjäkäynnillä. Myöskään työvaloja ei pidetty turhaan päällä. Materiaalien n osa-alueella tarvikkeet olivat välivarastoissa yleensä suojattu hyvin ja valmiit pinnat oli suojattu kolhiintumisilta, kipinöiltä ja roiskeilta. Ylä- ja alakvartiili jakaumat mittausalueittain 100 80 60 40 20 0 Jätteiden Energian käyttö Materiaalin Kaikkien mittausten yläkvartiili Kaikkien mittausten alakvartiili Kuva. Mittausten ylä- ja alakvartiiliarvot. Energian käyttö ja materiaalien olivat suhteellisen hyvin hallinnassa kilpailuun osallistuneilla työmailla. Sen sijaan päästöjen torjunnassa ja jätteiden ssä esiintyi enemmän parannettavaa. Tiedonhallinnassa on tiettyjä parantamistarpeita. Päästöjen ja jätteiden n osalla oli useimmilla työmailla selvästi parantamisen varaa. Esimerkiksi kemikaaleja ei oltu varastoitu lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla. Yleisesti ottaen kemikaalien ja jätteiden n ohjeet olivat puutteellisia, eikä edes kaikkia lakisääteisiä dokumentteja löytynyt. Pölyntorjunnassa osastoinnit olivat yleensä hyvin hoidettu, mutta pölyn poistoa kohdeimureilla ei juurikaan havaittu. Myös suojainten käyttö oli vähäistä. Jätelavoista tarkastettiin, että niihin oli merkitty kerättävä jätejae ja että jätelavalla oli vain siihen kuuluvaa jätettä. Useita pistemenetyksiä syntyi siitä, että vähäinen määrä sopimatonta jätettä kuten muovia tai metallia oli puulavalla.
Kuva. Esimerkki kunnossa olevasta kemikaalien säilyttämisestä. Kuva Skanska Talonrakennus Oy:n työmaalta. Lisätietoja: Olli Teriö, Tampereen teknillinen yliopisto, olli.terio(at)tut.fi www.rakennusmedia.fi