HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN POHJAVESIALUEET LUOKITUSMUUTOSESITYS

LUOKITUSMUUTOSESITYS 16X154564.720ML.SLU 5.5.2014 Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN POHJAVESIALUEET LUOKITUSMUUTOSESITYS

1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 1.1 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE JA LUOKITUSMUUTOSESITYKSEN TAUSTA... 3 1.2 SIJAINTI JA YHTEYSTIEDOT... 3 1.3 HANKKEEN AIKATAULU... 4 2 KAIVOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 2.1 KAIVOSALUEEN POHJAVESIOLOSUHTEET JA LUOKITELLUT POHJAVESIALUEET... 5 2.1.1 Kuervaara... 9 2.1.2 Kivivuopionvaara I... 9 2.1.3 Kivivuopionvaara II... 10 2.1.4 Rautuvaara... 11 2.2 MUUT LÄHIYMPÄRISTÖN LUOKITELLUT POHJAVESIALUEET... 11 2.3 ARVIO JATKOTUTKIMUSTEN TARPEESTA... 12 3 KOLARIN JA YLLÄKSEN ALUEEN VESIHUOLTO... 13 3.1 TALOUSVEDEN OTTO... 13 3.2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 13 3.3 ARVIO HANNUKAISEN ALUEEN POHJAVESIVAROJEN HYÖDYNTÄMISTARPEESTA JA -KELPOISUUDESTA... 15 3.4 ARVIO RAUTUVAARAN ALUEEN POHJAVESIVAROJEN HYÖDYNTÄMISTARPEESTA JA -KELPOISUUDESTA... 15 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 15 5 LUOKITUSMUUTOSESITYS... 16 6 VIITTEET... 17 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 OIVA-järjestelmän mukaiset pohjavesialuetiedot Hannukaisen ja Rautuvaaran alue, yleisjärjestelykartta Pohjavesianalyysit eri vuosien tutkimuksista Pohjavesiputkikortteja Pekka Tuomela, FM Jaakko Saukkoriipi, FT Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 email: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

3 1 JOHDANTO 1.1 Hannukaisen kaivoshanke ja luokitusmuutosesityksen tausta Northland Mines Oy suunnittelee kaivostoiminnan aloittamista Kolarin kunnan Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. Varsinainen kaivos tulisi sijaitsemaan Hannukaisessa, johon on suunniteltu kaksi avolouhosta (Hannukainen ja Kuervitikko) sekä murskaamo ja sivukiven läjitysalueet ja muut kaivoksen tarvitsemat tukitoiminnot. Murskattu malmi kuljetettaisiin hihnakuljettimella Rautuvaarassa sijaitsevalle rikastamolle. Rautuvaaran nykyistä rikastushiekka-aluetta suunnitellaan laajennettavan rikastamisessa syntyvän rikastushiekan varastoimiseksi. Lopputuotteena syntyvät rikasteet kuljetettaisiin markkinoille rautateitse. Kaivoshankkeen YVA-selostus on valmistunut 30.8.2013 ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausuntonsa 24.1.2014. Kaivoshankkeen kannattavuusselvitys on myös valmistunut ja julkaistu maaliskuussa 2014. Tällä hetkellä on meneillään kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen laadinta, joka suunnitellaan jätettävän Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolle vuoden 2014 aikana. Nyt laadittu luokitusmuutosesitys on keskeinen osa valmisteilla olevaa ympäristölupahakemusta. YVA-selostuksessa (liite 14) on esitetty alustava selvitys pohjavesialueluokitusten tarkistamisesta (Ramboll, 2013). Tämä selvitys täydentää alustavaa selvitystä ja siinä on huomioitu kaikki hankkeen kannattavuusselvityksen (Northland, 2014) yhteydessä hankittu hydrogeologinen tieto, jolla on merkitystä pohjavesialueiden hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnissa. Pohjavesialueen vedenhankintakelpoisuuden arvioinnissa määrällisenä raja-arvona on käytetty 100 m 3 /d suuruista käyttöön saatavaa pohjavesimäärää (Britschi ym. 2009). Mikäli pohjavesialueelta on mahdollista ottaa teknistaloudellisesti järkevästi 100 m 3 /d pohjavettä yhdestä pisteestä tai yli 250 m 3 /d koko pohjavesialueelta, voidaan pohjavesialue siirtää II-luokkaan. Tarkastelussa merkitystä on lisäksi sillä, (1) muodostaako alue yhtenäisen kokonaisuuden muiden pohjavesialueiden kanssa, esim. osana harjuketjua ja (2) onko pohjavesialueella erityistä paikallista merkitystä sijaintinsa takia nykyiselle tai tulevalle vedenhankinnalle. Tässä luokitusmuutosesityksessä on soveltuvin osin noudatettu Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus-oppaan ohjeita (Britschi ym. 2009). 1.2 Sijainti ja yhteystiedot Hankkeesta vastaava on Northland Mines Oy. Hakijan yhteystiedot: Northland Mines Oy Asematie 4 95900 KOLARI Yhteyshenkilö: Katri Hämäläinen Puh: 040-162 3901 Sähköposti: KHamalainen@northland.eu www.northland.eu

1.3 Hankkeen aikataulu Hannukaisen kaivoksen rakennustöiden suunnitellaan alkavan vuonna 2016 (Taulukko 1-1). Rakentamisvaiheen aikataulu tarkentuu kuitenkin ympäristölupaprosessin yhteydessä. Joidenkin ydintoimintojen rakentamisjärjestys on jo aikataulutettu ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Työmaateiden rakentaminen, pintamaan poisto ja eteläisen sivukivialueen rakentaminen aloitetaan Hannukaisessa sitä mukaa kuin lupaasiat edistyvät. Vesien hallintaan liittyvä infrastruktuuri, pumppaamot ja vesialtaat rakennetaan varhaisessa rakennusvaiheessa, jotta vältetään vesien hallitsematon johtaminen ympäröiviin vesistöihin. Taulukko 1-1. Hankkeen alustava aikataulu. Hankkeen vaiheet 2013 16 2016 17 2017 34 2035 40 YVA + Lupa Rakentamisvaihe Toimintavaihe Sulkemisvaihe Rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2016 alkupuoliskolla ja kaivostoiminnan arvioidaan kestävän vuoden 2017 lopusta vuoden 2034 loppuun. Varsinainen malminlouhinta käynnistyy vuonna 2018. Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 10 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksen jälkeen eli vuonna 2027. Kaivoksen arvioitu elinikä on 18 vuotta. Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän viisi vuotta, vuodesta 2035 vuoteen 2040. 4

2 KAIVOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivosalueella ja sen ympäristössä sijaitsee useita luokiteltuja pohjavesialueita, joista osa sijoittuu myös haetun kaivospiirialueen sisäpuolelle (Taulukko 2-1). Liitteessä 1 on esitetty ympäristöhallinnon ympäristötiedonhallintajärjestelmästä (OIVA) poimitut pohjavesialuetiedot kaivospiirin alueelle/läheisyyteen kokonaisuudessaan tai osin sijoittuvista pohjavesialueista. Taulukko 2-1. Luokitellut pohjavesialueet hankealueella tai sen läheisyydessä (OIVA). Pohjavesialueen nro Pohjavesialueen nimi Hankealueen osa Pohjavesialueen luokka Arvioitu antoisuus m 3 /d 12273124 Kivivuopionvaara Hannukainen III 150 12273125 Kivivuopionvaara Hannukainen III 300 12273123 Kuervaara Hannukainen III 300 12273117A Saivojärvi kuljetuskäytävä II 2 000 12273117B Saivojärvi kuljetuskäytävän pohjoispuoli III 500 12273128 Kurtakko Rautuvaara III 150 12273129 Kivikkopalo Rautuvaara III 200 Seuraavissa kappaleissa on kuvattu tarkemmin pohjavesialueet Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden osalta. Liitteessä 2 on esitetty ympäristölupahakemuksen mukainen yleisjärjestelykartta em. alueista. 5 2.1 Kaivosalueen pohjavesiolosuhteet ja luokitellut pohjavesialueet Hannukainen Kokonaan tai osittain kaivospiirin alueella Hannukaisessa sijaitsevat Kuervaaran pohjavesialue (12273123) sekä Kivivuopionvaaran pohjavesialueet (12273124 ja 12273125, jäljempänä tekstissä Kivivuopionvaara I ja II). Lisäksi suunniteltu kuljetuskäytävä kulkee Saivojärven pohjavesialueen (12273117A) halki. Hannukaisen alueen pohjavesiesiintymät on esitetty kuvassa (Kuva 2-1) ja Rautuvaaran alueen kuvassa (Kuva 2-2). Seuraavissa kappaleissa on esitetty pohjavesialueiden kuvaus OIVA-järjestelmän ja alustavan luokitusmuutosesityksen mukaan (Ramboll, 2013) sekä muiden käytettävissä olevien tietojen mukaan (Pöyry Environment 2008, SRK 2013). Liitteissä 3 on esitetty alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten analyysituloksia eri vuosilta.

6 Kuva 2-1. Pohjavesialueet, havaintoputket ja kaivot Hannukaisen alueella.

7 Kuva 2-2. Pohjavesialueet ja pohjavesiputket ym. maaperätutkimukset Rautuvaaran alueella. Pisteiden tarkempi koodaus on esitetty taulukossa (Taulukko 2-2).

8 Taulukko 2-2. Rautuvaaran alueen pohjavesiputket. No Z(m) Yhtiö Tyyppi Tunnus_ID Itäinen Pohjoinen Itäinen Pohjoinen Z(m) No Yhtiö Tyyppi Tunnus_ID Projektio: KKJ2 Projektio: KKJ2 1 SRK BH RAU12HYD01 2496723 7489436 206.65 30 HYo TP_SP Rautu-2012_TP_5 2497770 7490687 219 2 SRK BH RAU12HYD02 2497594 7490110 197.6 31 HYo TP Rautu-2012_TP_6 2496722 7489399 207 3 SRK BH RAU12HYD03 2497702 7489450 196.52 32 HYo TP Rautu-2012_TP_7 2496022 7488908 214 4 SRK BH RAU12HYD04 2500247 7491791 189.73 33 HYo TP Rautu-2012_TP_8 2496283 7488474 207 5 SRK BH RAU12HYD05 2497758 7490570 215.87 34 HYo TP Rautu-2012_TP_9 2496966 7487423 200 6 SRK BH RAU12HYD06 2497147 7488642 190.76 35 HYo TP Rautu-2012_TP_10 2497049 7487835 238 7 SRK BH RAU12HYD07 2497278 7488956 192.17 36 HYo TP Rautu-2012_TP_11 2497386 7487747 221 8 SRK BH RAU12HYD08 2496221 7488412 197.97 37 HYo TP Rautu-2012_TP_12 2497751 7487483 207 9 SRK BH RAU12HYD09 2497007 7487816 193.99 38 HYo TP Rautu-2012_TP_13 2497672 7487060 202 10 SRK BH RAU12HYD10 2497891 7487612 201.8 39 HYo TP Rautu-2012_TP_14 2496908 7485768 191 11 SRK BH RAU12HYD11 2497580 7487076 196.41 40 HYo TP Rautu-2012_TP_15 2496820 7485772 186 12 SRK BH RAU12HYD12 2496607 7485776 176.52 41 HYo TP Rautu-2012_TP_16 2495655 7486528 210 13 SRK BH RAU12HYD13 2496908 7487704 194.36 42 HYo TP Rautu-2012_TP_17 2498249 7488627 215 14 SRK BH RAU12HYD14 2500604 7492300 190.35 43 HYo TP_SP Rautu-2012_TP_18 2498018 7488871 193 15 SRK BH RAU12HYD15 2500699 7491694 192.99 44 HYo TP_SP Rautu-2012_TP_19 2498673 7489824 213 16 SRK BH RAU12HYD16 2499160 7491478 205.09 45 HYo TP Rautu-2012_TP_20 2499390 7490446 222 17 SRK BH RAU12HYD17 2498833 7491058 196.06 46 HYo TP_SP Rautu-2012_TP_21 2499401 7490742 196 18 SRK BH RAU12HYD18 2498009 7489135 194.28 47 GTK SP GTK-putki1 2497601 7488935 na 19 SRK BH RAU12HYD19 2498535 7488601 213.95 48 GTK SP GTK-putki2 2497554 7489540 na 20 SRK BH RAU12HYD20 2498843 7489434 223.45 49 GTK SP GTK-putki3 2496881 7487876 na 21 SRK BH RAU12HYD21 2498466 7489613 194.69 51 SRK TP TP2 2497777 7490089 194 22 SRK BH RAU12HYD22 2495561 7488316 204.79 50 SRK TP TP1 2497940 7490220 194 23 SRK BH RAU12HYD23 2499410 7490430 215.43 52 SRK TP TP3 2497645 7489970 192 24 SRK BH RAU12HYD24 2495595 7486761 199.13 53 SRK TP TP4 2497862 7489992 194 25 SRK BH RAU12HYD25 2497036 7489678 na 54 SRK TP TP5 2497826 7489804 na 26 HYo TP_SP Rautu-2012_TP_1 2500366 7491486 186 55 SRK TP TP6 2497505 7489370 na 27 HYo TP_SP Rautu-2012_TP_2 2500115 7491828 193 56 SRK TP TP7 2497469 7489165 na 28 HYo TP Rautu-2012_TP_3 2499181 7491457 210 57 SRK TP TP8 2497194 7488803 na 29 HYo TP_SP Rautu-2012_TP_4 2498166 7491211 235

9 2.1.1 Kuervaara Kuervaaran pohjavesialue sijoittuu Kuervaaran eteläreunalle. Pohjavesialueen eteläreuna rajoittuu Äkäsjokeen, jonne alueella muodostuva pohjavesi purkautuu. Alueen maaperä on hiekkavaltaista. Hannukaisen avolouhosalueella tehtyjen sedimentologisten tutkimusten (Helsingin yliopisto 2012) mukaan, alueella esiintyy vaihtelevia lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä myös moreenikerroksia. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,51 km 2 ja muodostuvan pohjaveden arvioitu määrä 300 m 3 /d (OIVA). Kuervaaran pohjavesialue sijoittuu pohjaveden virtaussuuntaan nähden Hannukaisen vanhan avolouhosalueen eteläpuolelle. Avolouhoksen itäpuolella, pohjaveden virtaussuunnassa pohjavesialueen yläpuolella, sijaitsee vanha sivukiven läjitysalue. Tulevaa kaivostoimintaa ajatellen pohjavesialue tulisi osittain jäämään laajentuvan avolouhoksen ja maanpoistojen alueelle. Kuervaaran pohjavesialueella on pohjavedessä todettu kohonneita sulfaattipitoisuuksia (havaintoputket SP305, SP310, SP317) (Kuva 2-1), jotka ajoittain ylittävät talousvesiasetukset (STM 461/2000) mukaisen enimmäispitoisuuden 250 mg/l (Pöyry Environment 2008, Helsingin yliopisto 2012, SRK 2013). Suurimmat todetut pitoisuudet ovat olleet luokkaa 420 mg/l pohjavesiputkessa SP305. Pohjavedessä todetut kohonneet sulfaattipitoisuudet rajoittavat alueen hyödyntämistä vedenhankintaan. Lisäksi pohjaveden magnesium- ja kalsiumpitoisuudet ovat olleet kohonneita. Pohjaveden ph on alhainen, luokkaa 5 havaintoputkissa SP305 ja SP310. Pohjavesialueella todetut muutokset ovat todennäköisesti aiheutuneet aiemman kaivostoiminnan seurauksena, johon Northland Mines Oy:n toiminnalla ei ole ollut mitään vaikutusta. Veden laadun heikkeneminen johtunee pohjavesialueen läheisyydessä sijaitsevasta sivukiven läjitysalueesta ja/tai Kuervaaran louhosjärvestä, josta pitkällä aikavälillä on sulfidimineraalien hapettumisen ja rapautumisen seurauksena liuennut mm. sulfaatteja ja metalleja. Kohonnut magnesiumpitoisuus indikoi silikaattien rapautumista. Alueen maa- ja kallioperän luontaista vaikutusta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. Mineralisoituneella alueella (sulfidimalmi) on selvää, että pohjavesikin voi luontaisesti sisältää kohonneita sulfaatti- ja metallipitoisuuksia. Kuervaaran pohjavesialue olisi syytä poistaa pohjavesialueluokituksesta ilman suunniteltua uutta kaivostoimintaakin, perusteena pohjaveden laadulliset syyt. Tämän pohjavesialueen osalta ei nähdä tarpeelliseksi perustella luokituksesta poistamista hyödyntämiskelpoisen pohjaveden määrällä, koska pohjaveden laatu joka tapauksessa estäisi tai vaikeuttaisi pohjaveden talousvesikäyttöä. Pohjavesialueella on muutamia käytössä olevia yksityisiä talousvesikaivoja, joiden vedenlaadussa näkyy vastaavia muutoksia kuin pohjavesiputkissa. Sulfaatin osalta talousvesinormi ei kuitenkaan ole toistaiseksi havaintojen mukaan ylittynyt. Alueella kulkee Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n (YYTH) talousvesiverkosto, johon on mahdollista liittyä tarpeen niin vaatiessa. 2.1.2 Kivivuopionvaara I Kivivuopionvaaran pohjavesialue muodostuu Kivivuopionvaaran itärinteellä esiintyvistä moreenikerrostumista ja lajittuneista kerrostumista. Pohjaveden virtaus suuntautuu kallioperän topografian ohjaamana kohti Kivivuopionvaaran ja Kuervaaran välistä painannetta ja edelleen kohti Äkäsjokea. Alueella tehtyjen maaperätutkimusten

(kairaukset ja maatutkaluotaukset) perusteella kallio esiintyy alueella lähellä maanpintaa ja irtomaakerroksen paksuus on alueella vähäinen, pääosassa aluetta enimmilläänkin muutamia metrejä. Paksuimmat maapeitteet on todettu alueen länsilaidassa, jossa maapeitteitä on paikoin lähes 10 m, mikä Hannukaisen yleisiin olosuhteisiin nähden on suhteellisen ohut. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,17 km 2 ja muodostuvan pohjaveden arvioitu määrä 150 m 3 /d (OIVA). Valtaosa pohjaveden muodostumisalueesta jäisi tulevan avolouhoksen alle sen laajentuessa lopullisiin mittoihinsa. Kivivuopionvaaran alueella on tehty hydrologisia tutkimuksia SRK:n toimesta (SRK 2013). Tutkimuksissa pohjavedestä on havaittu kohonneita sulfaattipitoisuuksia. Sulfaattipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan lähellä talousvesinormia (250 mg/l) (HAN11HYD01) (Taulukko 2-2). Alueella ei sijaitse mitään aiempaan kaivostoimintaan liittyvää infrastruktuuria, joten todennäköisesti havaitut kohonneet pitoisuudet johtuvat alueen maa- ja kallioperän luontaisesta geokemiasta. Kivivuopionvaaran alueelle on sijoitettu neljä hydrogeologisiin tutkimuksiin liittyvää pohjavesiputkea (HAN11HYD01-04), joista osa sisältää tuplaputket maa- ja kallioperäpohjaveden tutkimiseksi. Putkikortit on esitetty liitteessä 4. Pohjavesiputket HAN11HYD01 (S ja D) ja HAN11HYD03 on tarkoitettu pohjavesipinnan seurantaa ja näytteenottoa varten. Putket HAN11HYD02 ja HAN11HYD04 (Taulukko 2-2) ovat halkaisijaltaan suurempia (Ø 170 mm) ja soveltuvat tarvittaessa myös syvän kalliopohjaveden koepumppaukseen. Putket on ulotettu syvälle kallioperään, koska niiden ensisijainen tarkoitus on ollut selvittää koko akviferin (maa- ja kallioperä) vedenjohtavuusominaisuuksia. Ensin mainittu näistä putkista sijaitsee pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen laitamilla alueen eteläosassa. Vuonna 2011 molemmista mainituista pohjavesiputkista suoritettiin koepumppauksia eri menetelmillä koepumppaus maa- ja kallioperän vedenjohtavuusominaisuuksien selvittämiseksi. Tutkimukset on esitetty SRK:n raportissa (2011). Tutkimustuloksia ei voida sellaisenaan soveltaa irtomaaperän pohjavesikerrostuman antoisuuden arviointiin vaan sen kokeellinen selvittäminen vaatisi koepumppausta tulppauksen avulla kallioperään ulottuvasta putkesta HAN11HYD02 tai tavanomaisella menetelmällä putkesta HAN11HYD01(S). Pohjavesialueen tunnetut hydrogeologiset ominaisuudet, vedenlaatu, arvioitu antoisuus ja alueen sijainti tulevaan kaivosinfrastruktuuriin nähden eivät kuitenkaan näkemyksemme mukaan edellytä koepumppausjärjestelyitä. Kohdan 1.1 antoisuuden arviointikriteerien mukainen vesimäärä olisi ehkä alueelta saatavissa mutta veden laadullinen käyttökelpoisuus olisi kyseenalaista jo nykyisellään. 10 2.1.3 Kivivuopionvaara II Kivivuopionvaaran pohjavesialue muodostuu Valkeajoen ja Kivivuopionojan väliin jäävästä hiekkaselänteestä. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,31 km 2 ja muodostuvan pohjaveden arvioitu määrä 300 m 3 /d. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu Valkeajokeen ja Kivivuopionojaan. Pohjavesialueen itäosaan Kivivuopionojan itäpuolelle sijoittuu pienialainen valuma-alue, jolla ei ole merkitystä vedenhankinnan kannalta muodostuvan pohjaveden vähäisyyden vuoksi. Pohjavesialueella ei ole suoritettu hydrogeologisia tutkimuksia, ainoastaan muutamia hajanaisia geoteknisiä pohjatutkimuspisteitä pohjavesialueen länsi- ja pohjoislaidalla, varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella sekä Helsingin yliopiston suorittamia maatutkaluotauksia. Tutkimusten perusteella alueella saattaa olla

huomattavan paksujakin karkearakeisia maakerrostumia, mikä viittaa arvioidun pohjaveden muodostumismäärän olevan suuruusluokaltaan oikea. Pohjavesialue ei varsinaisesti sijaitse minkään suunnitellun kaivosinfrastruktuurin alueella, joskin edellä mainittu kuljetuskäytävä kulkee sen poikki. Pohjavesialue sijoittuu kuitenkin lähes kokonaisuudessaan haetun Hannukaisen kaivospiirin alueelle. 11 2.1.4 Rautuvaara Osittain kaivospiirin alueella Rautuvaarassa sijaitsee Kurtakon pohjavesialue (12273128). Lisäksi Kivikkopalon pohjavesialue (12273129) sijaitsee kaivospiirin läheisyydessä sen eteläpuolella. Kivikkopalon pohjavesialueelle ei kohdistu pohjaveden määrällisiä tai laadullisia muutoksia kaivostoiminnan seurauksena, eikä sitä näin ollen ole tarpeen käsitellä tässä selvityksessä. Kurtakon pohjavesialue muodostuu koillinen-lounas suuntaisesta pitkittäisharjusta, jonka maa-aines on hiekkavaltaista. Harju rajoittuu suoalueisiin sekä pohjoisessa Rautuvaaran kaivoksen rikastushiekka-altaaseen. Pohjaveden muodostumisalueen pintaala on 0,28 km 2 ja muodostuvan pohjaveden arvioitu määrä 150 m 3 /d. Pohjavesialue sijaitsee puoliksi haetun Rautuvaaran kaivospiirin sisälle. Pohjaveden vedenlaatua on tutkittu esim. GTK:n toimesta vuonna 2006. Tällöin pohjavesiputkesta GTK3 otetuissa vesinäytteissä raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (liite 5). Myös sulfaatin pitoisuudet olivat koholla (noin 170 mg/l) indikoiden rikastushiekka-alueen tai suovesien vaikutusta tai alueen luontaisen maaperän geokemiaa. Syystä riippumatta alueen pohjavesi ei sellaisenaan sovellu talousvesikäyttöön. Kurtakon pohjavesialueella yhdestä pisteestä käyttöön saatavan pohjaveden määrän arvioidaan olevan alle 100 m 3 /d. Rikastushiekka-alue sekä ympäröivät suoalueet voivat vaikuttaa alueelta käyttöön saatavan pohjaveden laatuun. Pohjavesialueen sijainnin, pohjaveden laadullisten syiden sekä alueella muodostuvan pohjaveden määrän vähäisyyden vuoksi alueen merkitys yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta on käytännössä olematon. Kurtakon pohjavesialue olisi syytä poistaa pohjavesialueluokituksesta ilman suunniteltua uutta kaivostoimintaakin, perusteena pohjaveden laadulliset syyt. Tämän pohjavesialueen osalta ei nähdä tarpeelliseksi perustella luokituksesta poistamista hyödyntämiskelpoisen pohjaveden määrällä, koska pohjaveden laatu joka tapauksessa estäisi tai vaikeuttaisi pohjaveden talousvesikäyttöä. 2.2 Muut lähiympäristön luokitellut pohjavesialueet Hannukaisen ja Rautuvaaran välille suunniteltu kuljetuskäytävä kulkee Saivojärven pohjavesialueen (12273117A) halki. Kyseinen pohjavesialue on luokiteltu luokkaan II. Lisäksi ko. alueen pohjoispuolella on Saivojärven (12273117B) pohjavesialue, joka on luokiteltu luokkaan III. Saivojärven II-luokan pohjavesialueelle arvioitu pohjaveden muodostuminen on suurempi kuin muiden Hannukaisen alueella olevien pohjavesimuodostumien yhteensä. Arviota tukee Kolarin kunnan suorittamat koepumppaukset Saivojärven pohjavesialueella (kts. kohta 3.2).

2.3 Arvio jatkotutkimusten tarpeesta Edellä esitetyt tutkimukset ovat käsityksemme mukaan riittäviä arvioitaessa pohjavesiesiintymien hyödyntämiskelpoisuutta, eikä uusia tutkimuksia ole siten tarpeen tehdä. Tämän raportin liitteenä olevia tutkimuksia voidaan tarpeen mukaan toimittaa viranomaisen käyttöön arviointia varten. 12

3 KOLARIN JA YLLÄKSEN ALUEEN VESIHUOLTO 13 3.1 Talousveden otto Ylläksen alueen vesihuollosta vastaa Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy (YYTH). Alueella on useita vedenottamoita Ylläsjärvellä ja Äkäslompolossa. Hannukaisen alueelle talousvesi johdetaan pääasiassa Äkäslompolosta, jossa sijaitsevat Kaupinjärven, Revonkanto-ojan sekä Äkäslompolon vedenottamot. Näistä Äkäslompolon vedenottamo tullaan mitä todennäköisimmin sulkemaan. Huolimatta Hannukaisen kylän alueella käytössä olevasta vesijohtoverkosta, kylässä on edelleen muutamia yksityistalouksien käytössä olevia kaivoja. Äkäsjokivarren haja-asutusalueen kiinteistöissä on käytössä talokohtaiset kaivot. Rautuvaaran alueella sijaitsee yksi asuinkäytössä oleva kiinteistö, jonka talousvesi otetaan kunnallisesta verkosta. Huomioitavaa myös on, että kyseinen asuinkiinteistö on tällä hetkellä tyhjillään. Alueella sijaitsevalle Rautuvaaran jätevedenpuhdistamolle sekä Rautuvaaran alueen muille yrityskäytössä oleville kiinteistöille talousvesi saadaan Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n (YYTH) vesijohtoverkosta. Tällä hetkellä Hannukaisen alueen pohjavesialueille ei ole olemassa hyödyntämispainetta. YYTH Oy:n toimitusjohtajan Petri Laihon mukaan (11.3.2014) Äkäslompolon alueen esiintymistä on saatavilla niin runsaasti pohjavettä, että uusia pohjavedenottamoita ei yrityksen toiminta-alueelle ole tarpeen suunnitella. 3.2 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Kolarin kunnan alueen viimeisin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2004 (PSV-Maa ja Vesi Oy 2004). Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kesällä 2005 kyseisen vesihuollon kehittämissuunnitelman, joka koskee kunnan vesihuollon kehittämistarpeita ja toimenpiteitä 10 seuraavan vuoden aikana. Toistaiseksi suunnitelmaa ei ole päivitetty, eikä sen päivittäminen ole lähiaikoina tulossa vireille. Kehittämissuunnitelmassa kuvataan edellisessä kohdassa esitetyn mukainen nykytilanne talousveden ottamisen osalta, lukuun ottamatta Revonkanto-ojan vedenottamoa, joka on valmistunut vuonna 2006. Kehittämissuunnitelmassa on kuvattu Äkäslompolon osalta, että uuden vedenottamon etsintä ja tutkimukset ovat käynnissä. Muutoin kehittämissuunnitelmassa todetaan vesihuoltoverkoston kehittämistarpeesta Ylläksen (ja Hannukaisen) alueella: Ylläksen alueen runkoverkostojen kapasiteetti on mitoitettu voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti 30000 vuodepaikalle. Tällä hetkellä verkostoissa on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia. Parhaillaan Äkäslompolon alueella suoritettavien koeporausten ja tutkimusten perusteella rakennettavan uuden vedenottamon valmistumisen jälkeen vedenottamoiden ja runkoverkoston kapasiteetti riittää kattamaan ennustetun vedenkulutuksen. Ylläksen alueen vesihuollon kehittäminen tulee sovittaa yhteen alueen maankäytön ja kaavoituksen kanssa siten, että em. kapasiteetti saataisiin tehokkaammin käyttöön. Sekä kirkonkylän että Ylläksen alueen vedenottamot sijaitsevat kohtuullisen etäällä toisistaan syöttäen vettä verkostoon eri kohdista. Vedenjakeluvarmuus em. verkostoissa on siten hyvä. Pohjavesialueita on kartoitettu riittävästi mahdollisten uusien vedenottamoiden tarpeisiin. Pohjavesien suojelu on huomioitu myös maankäyttö- ja rakennusmääräyksissä.

Uusien pohjavesiesiintymien käyttöönotolle ei siten ole tarvetta myöskään kehittämissuunnitelman mukaan. Mikäli vastoin kehittämissuunnitelmaa, uusia pohjavesialueita kuitenkin tarvittaisiin, on Äkäslompolon-Ylläsjärven alueilla useita tutkittuja pohjavesialueita, joita voitaisiin tarvittaessa hyödyntää. Tällaisia alueita ovat mm. Niesan ja Kesänkijärven alueet sekä Saivojärvi Hannukaisen läheisyydessä. Kolarin kunnan alueella sijaitsevia pohjavesiesiintymiä on vesihuollon kannalta tutkittu vuonna 1994 laaditun vesihuollon yleissuunnitelman sekä Ylläksen alueen vesiensuojelun ja vesihuollon yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yleissuunnitelmissa on esitetty Lapin vesi- ja ympäristöpiirin vuosina 1977 1978, 1981 1982 sekä 1993 tutkimat pohjavesiesiintymät ja lähteet. Lapin vesipiiri on aikaisemmin, vuonna 1974, suorittanut alustavia pohjavesitutkimuksia ja lähdeinventointeja Äkäsjoki- ja Ylläsjokisuulla, Äkäslompolossa sekä Vaattojärvellä. Tutkitut pohjavesiesiintymät ja lähteet sekä suunnitellut vedenottamot on esitetty taulukoissa (Taulukko 3-1 ja Taulukko 3-2). Näiltä alueilta on saatavissa huomattavasti suurempia pohjavesimääriä kuin nyt tämän selvityksen kohteena olevilta pohjavesialueilta. Lisäksi näillä alueilla veden käyttökelpoisuuteen liittyvät riskitekijät ovat huomattavasti vähäisempiä, mikä varmistaa hyvälaatuisen käyttöveden saannin myös erilaisissa poikkeustilanteissa. Taulukko 3-1. Kolarin kuntaan suunniteltuja vedenottamoita. Numero Vedenottamon sijainti Antoisuus m 3 /d 1 Venejärvi noin 200 2 Pasmajärvi noin 300 3 Nuottavaara noin 280 4 Ruokojärvi noin 50 Yhteensä 830 Taulukko 3-2. Kolarin kunnan tutkitut pohjavesiesiintymät ja lähteet. Nro Sijainti Antoisuus m 3 /d Huom 1 Ylläsjärvi, Palovaara 450 2 Niesa I, Luosujärvi 600 3 Niesa II, Luosujärvi 2 500 4 Ylläsjärvi 1 100 5 Kesänkijärvi I, Äkäslompolo 750 6 Kesänkijärvi II, Äkäslompolo 400 7 Ristimella, Äkäslompolo 100 8 Saivojärvi 1 000 9 Pellikoskenmaa, Äkäsjoensuu 400 Hyvälaatuista vettä 10 Takasaajo 400 Lievästi hapanta, CO 2-pitoisuus korkea 11 Siukovaara, Saaripudas 700 Osin rautapitoista vettä (yläp.kerros) 12 Kolarinsaari 400 Vesi lievästi hapanta 13 Kolarinmännikkö 300 Korkea Fe- ja Mn-pitoisuus 14 Vaarasaari, Pasmajärvi 300 Hyvälaatuista vettä 15 Pohjasenvaara 700 16 Venejärvi 200 17 Ruokojärvi 50 18 Nuottavaara 280 Yhteensä 10 630 14

3.3 Arvio Hannukaisen alueen pohjavesivarojen hyödyntämistarpeesta ja - kelpoisuudesta Edellä esitetyt seikat huomioiden Hannukaisen tulevan kaivospiirin alueella sijaitseville pohjavesialueille ei ole tunnistettavissa hyödyntämistarvetta tulevaisuudessa. Kuervaaran ja Kivivuopionvaara I:n osalta vedenlaatu on jo nykyisellään sellaista, että se ei sovellu talousvesikäyttöön. Jos vastoin nykyistä käsitystä alueella kuitenkin tarvittaisiin uusia pohjavesialueita vedenottoon, olisi todennäköisin vaihtoehto Saivojärven alue, jota on vedenottoon alustavasti jo tutkittu. Mikäli kaivoshanke toteutuu, tulee lisäksi huomioida, että Kivivuopionvaara I ja Kuervaaran pohjavesialueet sijoittuvat osin suunnitellun avolouhoksen tai muiden kaivosalueen rakenteiden alueille, jolloin niiden hyödyntämiskelpoisuus tältä osin estyy. 15 3.4 Arvio Rautuvaaran alueen pohjavesivarojen hyödyntämistarpeesta ja - kelpoisuudesta Edellä esitetyt seikat huomioiden Rautuvaarassa sijaitsevalle Kurtakon pohjavesialueelle ei myöskään ole tunnistettu hyödyntämistarvetta tulevaisuudessa. Pohjaveden laatu alueella on jo nykyisellään sellaista, että se ei sovellu talousvesikäyttöön. Kyseinen pohjavesialue lisäksi sijoittuu osin suunnitellun rikastushiekkaaltaan/selkeytysaltaan alueelle, mistä saattaa pitkällä aikavälillä aiheutua myös pohjaveden laadun heikkenemistä. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä selvityksessä esitettyjen tutkimusten perusteella arvioidaan, että Hannukaisen ja Rautuvaaran alueen pohjavesiesiintymät ovat antoisuudeltaan ja vedenlaadultaan sellaisia, että niiden hyödyntäminen laajemmassa talousvesikäytössä ei ole järkevää, eikä ko. pohjavesialueille ole tiedossa olevaa hyödyntämistarvetta. Alueen nykyisessä vesijohtoverkostossa ja siihen liittyvissä vedenottamoissa on nykyiselläänkin runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia. Uusia pohjavesiesiintymiä ei nykytiedon mukaan ole tarpeen ottaa käyttöön myöskään tulevaisuudessa. Mikäli uusien pohjavesialueiden hyödyntämistarvetta tulevaisuudessa ilmenisi, lähialueilla sijaitsee reservissä useita pohjavesialueita (Taulukko 3-2), joilta on käytettävissä olevien tietojen perusteella saatavissa huomattavasti suurempia määriä hyvälaatuista pohjavettä.

5 LUOKITUSMUUTOSESITYS Edellä esitetyin perustein Hannukaisessa ja Rautuvaarassa sijaitsevien pohjavesialueiden Kuervaara, Kivivuopionvaara (I ja II) ja Kurtakko osalta esitetään, että kyseiset alueet poistettaisiin pohjavesialueluokituksesta. Mikäli luokituksen poistoa ei pidetä mahdollisena Kivivuopionvaara II osalta, tulisi pohjavesialueen rajausta kuitenkin tarkistaa pohjavesialueen itäreunalla. Tällöin Kivivuopionvaaran pohjavesialueen rajausta muutettaisiin siten, että sen itäreuna rajautuu Kivivuopionojaan. Koska kyseinen pohjavesialue kuitenkin sijaitsee lähes kokonaisuudessaan haetun Hannukaisen kaivospiirin alueella, on sen poistaminen luokituksesta perusteltua esim. syystä että alueelle saatetaan tulevaisuudessa sijoittaa kaivosaluetta tukevaa infrastruktuuria. Kyseisellä pohjavesialueella ei ole myöskään merkitystä Hannukaisen/Äkäslompolon alueen vesihuollon kannalta. Luokitusmuutokset katsotaan perustelluksi edellä esitettyjen hydrogeologisten tutkimusten perusteella sekä suunnitellun kaivostoiminnan vuoksi ja alueilla jo nykyisin sijaitsevista aiemman kaivostoiminnan rakenteiden aiheuttamien potentiaalisten riskitekijöiden vuoksi. Luokitusmuutosesityksen kohteena olevia pohjavesialueita ei suunnitella hyödynnettäväksi Kolarin-Ylläksen alueen vesihuollossa tulevaisuudessa. Lähialueilla sijaitsee lisäksi useita muita luokiteltuja pohjavesialueita, joiden hyödyntämiskelpoisuus ml. antoisuus on huomattavasti parempi kuin suunnitellun kaivosalueen pohjavesialueilla. Näillä alueilla ei myöskään sijaitse tai sinne suunnitella toimintoja, jotka saattaisivat aiheuttaa riskin pohjaveden pilaantumiselle. 16

6 VIITTEET Britschi, R., Antikainen, M., Ekholm-Peltonen, M. Hyvärinen, V., Nylander, E., Siiro, P., Suomela, T., 2009. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Ympäristöopas/2009, Suomen ympäristökeskus Helsingin yliopisto 2012. Sedimentological and hydrogeological conditions in Hannukainen, Kolari. Northland Mines Oy. Helsingin yliopisto 2013. Quaternary sediments, groundwater conditions and geo-environment of the Rautuvaara area, Kolari. Northland Mines Oy. PSV-Maa ja Vesi Oy 2004. Kolarin kunta, vesihuollon kehittämissuunnitelma. Pöyry Environment 2008. Soil and groundwater baseline study. Final report. Northland Exploration Finland Oy. Pajala and Kolari iron ore projects. Ramboll Finland Oy 2013. YVA-selostus. Northland Mines Oy, 2014, Hannukainen Iron Oxide Copper Gold Project, Definite Feasibility Study (DFS), 2014. SRK Consulting (UK) Limited, 2011. Open Pit Mine Water Management Study, Hannukainen DFS, Finland. SRK Consulting (UK) Limited, 2013. Hydrological Impact Assessment (HIA) for the Hannukainen iron ore-copper-gold project, Phase 2. January 2013, Report prepared for Northland Mines Oy. UK4970. 17