[Appropriate corporation letterhead]

[Appropriate corporation letterhead] KAIKILLE VANHIMMISTOILLE Asia: Alaikäisten suojeleminen kaltoinkohtelulta Sisällys kpl Lain näkökulma... 5 9 Seurakunnan näkökulma... 10 Hengellinen apu uhreille... 11 12 Syytösten tutkiminen... 13 Oikeuskomitea... 14 Takaisinottokomitea... 15 16 Rajoitukset... 17 19 Arkistointi... 20 Muutto toiseen seurakuntaan... 21 22 Ilmoitukset viranomaisten taholta... 23 Tapaukset joihin liittyy ainoastaan alaikäisiä... 24 25 Merkinnät Paimentakaa-kirjaan... 26 Rakkaat Veljet 1. Tämä kirje korvaa 1. lokakuuta 2012 päivätyn, kaikille vanhimmistoille osoitetun lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan kirjeen ja se on lisätty Kirjehakemistossa (S-22) mainittujen ohjekirjeiden joukkoon. Käykää tämä kirje huolellisesti läpi. Kirjeen viittaukset lapsen vanhempiin soveltuvat yhtä lailla myös lapsen laillisiin huoltajiin. 2. Lapsen kaltoinkohteluun sisältyy lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai lapsen fyysisen kaltoinkohtelu. Siihen sisältyy myös alaikäisen äärimmäinen laiminlyönti. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on kieroutunutta käytöstä ja sillä tarkoitetaan sukupuoliyhdyntää alaikäisen kanssa, anaalista tai suuseksiä alaikäisen kanssa, alaikäisen sukupuolielinten, rintojen tai pakaroiden hyväilyä, alaikäisen tirkistelyä, itsensäpaljastamista alaikäisen nähden tai maksun antamista alaikäiselle seksuaalisista palveluista. Joissakin tapauksissa lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi katsotaan myös lapsipornografia tai säädyttömien ja avoimesti eroottisten viestien tai kuvien lähettäminen sähköisesti alaikäiselle. 3. Raamatun mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava synti. (5. Moos. 23:17, 18; Gal. 5:19 21; ks10 luku 5 kpl 10; w97 1/2 s. 29; g93 8/10 s. 10, alav.) Jehovan todistajat pitävät lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä inhottavana (Room. 12:9). Seurakunta ei siksi millään tavoin suojele tällaiseen vastenmieliseen rikokseen syyllistynyttä henkilöä synnillisen toimintansa seurauksilta. 4. Raamatun mukaan lapsen vanhemmilla on vastuu opettaa ja suojella lastaan (Ef. 6:4). Hengellisinä paimenina vanhinten tulee auttaa lasten vanhempia huolehtimaan tästä raamatullisesta velvollisuudesta. Hyödyllistä aineistoa siitä, miten vanhemmat voivat suojella lapsiaan, löytyy julkaisuistamme ja internet-sivustoltamme (w10 1/11 s. 13; w08 1/10 s. 21; g 10/07 s. 3 11; lr s. 170 171; g99 8/4 s. 9, 11; g97 8/4 s. 14; w96 1/12 s. 13 14 kpl:t 18 19; fy s. 61 62 kpl:t 24 26; g93 8/10 s. 5 13; g85 22/1 s. 3 10). 8/1/16-FI Confesión Religiosa Inscrita

Sivu 2 5. Lain näkökulma. Joissakin oikeusjärjestelmissä laki velvoittaa henkilön ilmoittamaan viranomaisille, jos hän saa tietää lapsen kaltoinkohteluun liittyvistä syytöksistä. Uhrilla ja hänen vanhemmillaan on aina täysi oikeus ilmoittaa syytöksestä viranomaisille (Gal. 6:5; ks10 luku 12 kpl 19). 6. Jotta varmistetaan, että vanhimmat noudattavat lapsen kaltoinkohtelun ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä, kahden vanhimman tulee soittaa viipymättä haaratoimiston lakiosastolle ja pyytää lainopillisia neuvoja aina, kun vanhinten tietoon tulee syytöksiä lapsen kaltoinkohtelusta (Room. 13:1 4). Haaratoimistoon tulee soittaa myös siinä tapauksessa, että kummatkin osapuolet ovat alaikäisiä. Vanhinten ei tule pyytää väitettyä uhria, syytettyä henkilöä tai ketään muuta soittamaan haaratoimiston lakiosastolle vanhinten puolesta. Vanhinten tulee soittaa lakiosastolle myös seuraavissa tilanteissa: Väitetty kaltoinkohtelu tapahtui vuosia sitten. Väitetty kaltoinkohtelu perustuu vain yhden todistajan lausuntoon. Väitetyssä kaltoinkohtelutapauksessa uskotaan olevan kyse torjutuista muistoista. Kaltoinkohtelusta syytetyt tai sen uhrit ovat sittemmin kuolleet. Jonkun uskotaan jo kertoneen väitetystä kaltoinkohtelusta viranomaisille. Kaltoinkohtelusta syytetty tai sen uhri ei kuulu teidän seurakuntaanne. Kaltoinkohtelusta syytetty ei ole Jehovan todistaja, mutta on seurakunnan yhteydessä. Väitetty kaltoinkohtelu tapahtui ennen kuin syytetty tai uhri kastettiin. Väitetyn kaltoinkohtelun uhri on jo aikuinen. Väitetty kaltoinkohtelu tapahtui menneisyydessä, eikä ole selvyyttä siitä, pyysivätkö seurakuntanne vanhimmat ohjeita haaratoimiston lakiosastolta. 7. Lakiosasto antaa asiassa lainopillisia neuvoja, jotka soveltuvat tapaukseen. Mikäli lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytetty on seurakunnan yhteydessä, lakiosastolle soittavien kahden vanhimman tulisi ilmoittaa lakiosastolle hänen syntymäaikansa ja kastepäivänsä (jos kastettu). Sen jälkeen kun vanhimmat ovat keskustelleet lakiosaston kanssa, puhelu siirretään palvelusosastolle, joka voi antaa lisää apua vanhimmille. 8. Kahden vanhimman tulee välittömästi soittaa haaratoimiston lakiosastolle kaikista kastetuista ja kastamattomista vangeista, joita on syytetty lapsen kaltoinkohtelusta ja jotka ovat nyt seurakunnan yhteydessä. Näihin sisältyvät ne, jotka osallistuvat vankilassa järjestettyihin seurakunnan kokouksiin. Joissakin tapauksissa vanhimmilla ei ehkä ole mahdollisuutta saada tietää, millaisen rikoksen vanki on tehnyt, mutta jos he saavat tietoonsa, että tapaus koskee lapsen kaltoinkohtelua, heidän tulee soittaa välittömästi lakiosastolle. 9. Jos vanhimmat saavat tietää, että joku seurakunnan yhteydessä oleva on ollut tekemisissä lapsipornografian kanssa, kahden vanhimman tulee välittömästi soittaa haaratoimiston lakiosastolle. Samoin haaratoimiston lakiosastolle tulee soittaa välittömästi, jos vanhimmat saavat tietää, että joku aikuinen tai alaikäinen on lähetellyt alaikäiselle säädyttömiä, eroottisia kuvia tai viestejä. Lakiosastolle ei ole tarpeen soittaa silloin, kun osapuolet ovat aikuisia. 10. Seurakunnan näkökulma. Seurakunnan näkökulmasta lapsen seksuaalisella hyväksikäytöllä ei tarkoiteta tilanteita, joissa aikuisikää lähestyvä alaikäinen suostuu omasta tahdostaan sukupuolisuhteisiin muutamaa vuotta häntä vanhemman aikuisen kanssa, eikä myöskään yleisesti ottaen tilanteita, joissa kaikki osapuolet ovat alaikäisiä. (Ks. kappaleet 24 25.) Sen si-

Sivu 3 jaan tarkoitamme tilanteita, joissa aikuinen on syyllistynyt pienen tai nuoren lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai on ollut sukupuolisessa kanssakäymisessä aikuisikää lähestyvän alaikäisen kanssa vastoin tämän tahtoa. 11. Hengellinen apu uhreille. Koska vanhimmat ovat hengellisiä paimenia, heidän tulee olla ymmärtäväisiä ja myötätuntoisia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreja ja heidän perheitään kohtaan (Jes. 32:1, 2). Hyödyllisiä ehdotuksia ja ohjeita on annettu Paimentakaa-kirjan 4. luvun kappaleissa 21 28. Vanhinten tulee tarkastella huolellisesti tätä aineistoa, kun he auttavat seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Jos kaltoinkohtelun uhri on yhä alaikäinen asiaa käsiteltäessä, vanhimman ei tule koskaan tavata alaikäistä kahden kesken. Läsnä tulisi aina olla joku toinen vanhin ja seurakunnan aikuinen jäsen, mieluiten alaikäisen uhrin vanhempi tai hänen molemmat vanhempansa. Mikäli ei ole mahdollista keskustella uhrin vanhempien läsnäollessa (jos esimerkiksi syytetty on uhrin äiti tai isä), läsnä tulisi olla joku muu seurakunnan aikuinen jäsen, joka on uhrin luotettu. Vanhimpien antaman hengellisen avun lisäksi uhri tai hänen perheensä saattaa toivoa saavansa myös muuta apua. Uhri tai hänen perheensä saattaa esimerkiksi haluta mielenterveyden ammattilaisen apua. Tämä olisi heidän henkilökohtainen ratkaisunsa. 12. Jos jotakuta aikuista vaivaavat menneisyydessä tapahtuneesta kaltoinkohtelusta johtuvat muistot ja tunteet, ja hän haluaa keskustella vanhimman kanssa näiden johdosta, vanhimman tulee puhua lohduttavasti hänelle (1. Tess. 5:14). Vanhinten tulee olla ymmärtäväisiä, myötätuntoisia, rohkaisevia ja kärsivällisiä niitä kohtaan, jotka kertovat heille tällaisista muistoista. Vanhin ei milloinkaan saa olla kahden kesken sisaren kanssa, joka ei ole hänen lähisukulaisensa, eikä tulla hänen ainoaksi uskotukseen. 13. Syytösten tutkiminen. Vanhimmat saattavat kuulla lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä syytöksistä suoraan uhrilta, uhrin vanhemmilta tai joltakulta uhrin luotettavalta uskotulta. Saatuaan apua ja ohjausta haaratoimistosta vanhimmisto nimittää kaksi vanhinta tutkimaan kaikki syytökset lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Näiden vanhinten tulee noudattaa huolellisesti raamatullisia menettelytapoja sekä toimia tässä kirjeessä ja Paimentakaakirjassa (erityisesti kirjan luvussa 5) annettujen Raamattuun perustuvien ohjeiden mukaan. Vanhinten tulee muistaa, että he eivät voi joko tutkiessaan syytöstä tai oikeuskomitean käsittelyn aikana vaatia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhria esittämään todistustaan syytettyä hyväksikäyttäjää vastaan tämän läsnäollessa. Jos nämä kaksi vanhinta tulevat siihen tulokseen, että olisi tarpeen kuulla seksuaalisen hyväksikäytön uhria, joka on alaikäinen, heidän tulisi tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa ottaa ensin yhteyttä haaratomiston palvelusosastoon. 14. Oikeuskomitea. Jos vanhimmisto tulee siihen tulokseen, että on olemassa riittävästi todisteita, joiden nojalla on aiheellista muodostaa seurakunnan oikeuskomitea lapsen seksuaalisen hyväksikäytön johdosta, vanhimmiston koordinaattorin tulee ensin ottaa yhteyttä kierrosvalvojaan (ks10 luku 5 kpl 37; luku 6 kpl:t 1 2). Kierrosvalvoja määrää jonkun kokeneen vanhimman palvelemaan oikeuskomitean (ja tarvittaessa valituskomitean) puheenjohtajana. Mikäli väärinteko osoitetaan todeksi eikä väärintekijä ilmaise katumusta, hänet täytyy erottaa seurakunnasta (ks10 luku 7 kpl 26). Toisaalta, mikäli väärintekijä katuu ja häntä ojennetaan, ojennuksesta tulee ilmoittaa seurakunnalle (ks10 luku 7 kpl:t 20 21). Ilmoitus tehdään seurakunnan suojelemiseksi. 15. Takaisinottokomitea. Jos lapsen seksuaalisen hyväksikäytön johdosta erotettu henkilö anoo saada tulla takaisin seurakuntaan, vanhimmiston koordinaattorin pitäisi ottaa yhteyttä oman seurakuntansa kierrosvalvojaan ja antaa hänelle niiden veljien nimet, jotka palvelivat alkuperäisessä oikeuskomiteassa. Kierrosvalvoja määrää kokeneen vanhimman palvelemaan

Sivu 4 takaisinottokomitean puheenjohtajana. Jos komitea päättää ottaa hänet takaisin seurakuntaan, kahden vanhimman tulee välittömästi soittaa palvelusosastolle. Tämä yhteydenotto täytyy tehdä ennen kuin takaisinottamisesta ilmoitetaan seurakunnalle. (ks10 luku 11 kpl:t 1 6, 11 15.) 16. Jos lapsen seksuaalisen hyväksikäytön johdosta erotettu henkilö on muuttanut ja ottaa yhteyttä toiseen seurakuntaan, jotta hänet otettaisiin takaisin, tämän uuden seurakunnan vanhimmiston koordinaattorin tulee ottaa yhteyttä oman seurakuntansa kierrosvalvojaan. Tämän uuden seurakunnan kierrosvalvoja määrää kokeneen veljen palvelemaan takaisinottokomitean puheenjohtajana tässä uuden seurakunnan muodostamassa takaisinottokomiteassa. Jos tämä komitea suosittelee henkilön takaisinottamista, komitean tulee ottaa yhteyttä alkuperäisen seurakunnan vanhimmiston koordinaattoriin. Tämä ottaa sitten yhteyttä omaan kierrosvalvojaansa ja antaa hänelle niiden veljien nimet, jotka palvelivat alkuperäisessä oikeuskomiteassa. Tämä kierrosvalvoja määrää jonkun kokeneen veljen palvelemaan puheenjohtajana tässä alkuperäisen seurakunnan järjestämässä takaisinottokomiteassa. Jos tämäkin komitea on samaa mieltä henkilön takaisinottamisesta, kahden vanhimman molemmista seurakunnista tulee soittaa välittömästi palvelusosastolle. Nämä puhelinsoitot tulee tehdä ennen kuin takaisinottamisesta ilmoitetaan molemmissa seurakunnissa. (ks10 luku 11 kpl:t 7 10, 13.) 17. Rajoitukset. Vanhinten tulisi noudattaa huolellisesti kaikkia palvelusosaston antamia ohjeita siitä, millaisiin järkeviin varotoimiin tulisi ryhtyä alaikäisten suojelemiseksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneeltä henkilöltä. Palvelusosasto voi esimerkiksi antaa ohjausta, kun 1) seurakunnan oikeuskomitea toteaa, että lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt henkilö katuu ja saa jäädä seurakuntaan, 2) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön johdosta erotettu henkilö otetaan takaisin seurakuntaan, 3) kastamaton julistaja tai seurakunnan kastettu jäsen tuomitaan maallisessa oikeudessa syylliseksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mutta hän kiistää syyllisyytensä tai kun 4) henkilöstä, jota pidetään yleisesti paikkakunnalla tai seurakunnassa lasten ahdistelijana, tulee kastamaton julistaja tai seurakunnan kastettu jäsen. 18. Palvelusosasto antaa vanhimmille ohjeita myös siitä, missä määrin kyseisen henkilön osallistumista seurakuntatyöhön ja kenttäpalvelukseen sekä kanssakäymistä alaikäisten kanssa pitäisi rajoittaa. Seurakunnan vanhimpia pyydetään varoittamaan kyseistä henkilöä, että hänen ei tule koskaan olla kahden kesken alaikäisen kanssa, ei ystävystyä alaikäisten kanssa eikä ilmaista kiintymystään alaikäisiä kohtaan, jne. Joissain tapauksissa palvelusosasto voi erikseen pyytää vanhimpia ilmoittamaan seurakunnassa olevien alaikäisten lasten vanhemmille, että heidän on tarpeen valvoa lastensa mahdollista kanssakäymistä kyseisen henkilön kanssa. Jos vanhimmistolla on johonkin menneisyydessä tapahtuneeseen tapaukseen liittyviä kysymyksiä, heidän tulisi määrätä kaksi vanhinta soittamaan palvelusosastolle ohjauksen saamiseksi. Jos seurakuntaan nimitetään tai seurakuntaan muuttaa uusia vanhimpia, vanhimmiston koordinaattorin tulee varmistaa, että he ovat tietoisia niistä ohjeista, jotka palvelusosasto on antanut tällaisten henkilöiden suhteen. 19. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt ei ole pätevä palvelemaan seurakunnassa missään erityistehtävissä useisiin vuosiin, jos koskaan. Tähän sisältyvät myös vähäpätöisemmiltä vaikuttavat tehtävät. Vanhinten tulee pitää mielessä, mitä sanottiin Vartiotornin 1.1.1997 kirjoituksessa Inhotkaamme pahaa sivulla 29 kappaleessa 1: Aikuinen kristitty, joka syyllistyy lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syntiin, paljastaa, että hänellä on luonnoton lihan heikkous. Kokemus on osoittanut, että sellainen aikuinen ihminen saattaa käyttää hyväkseen muitakin lapsia. Kaikki lapsen hyväksikäyttäjät eivät välttämättä syyllisty tähän syn-

Sivu 5 tiin toistamiseen, mutta monet syyllistyvät. Seurakunta ei voi myöskään tutkia sydäntä ja kertoa, kuka on tai ei ole taipuvainen syyllistymään lasten hyväksikäyttöön toistamiseen (Jeremia 17:9). Paavalin neuvot Timoteukselle soveltuvat näin ollen erityisen voimakkaasti niihin kastettuihin aikuisiin, jotka ovat käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen lapsia: Älä koskaan pane käsiäsi hätäisesti kenenkään päälle äläkä ole osallinen toisten synteihin. (1. Timoteukselle 5:22.) Jos siis seurakunnan vanhimmisto on sitä mieltä, että jollekulle vuosikymmeniä sitten lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneelle voitaisiin antaa pienempiä palvelustehtäviä kuten mikrofonien säätäminen ja äänilaitteista huolehtiminen tai avustaminen tileistä, kirjallisuudesta, lehdistä tai alueista huolehtimisessa heidän tulee valita kaksi vanhinta soittamaan haaratoimiston palvelusosastolle. Tehtävään määrättyjen vanhinten tulee soittaa palvelusosastolle ennen kuin tällaiselle henkilölle annetaan mitään palvelustehtäviä seurakunnassa. 20. Arkistointi. Seurakunnan yhteydessä olevien lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytettyjen (olipa syytökset osoitettu todeksi tai ei) tiedot, kuten muun muassa esittelykirjeet, tulee säilyttää kirjekuoressa, jonka päällä on kyseisen henkilö nimi ja teksti älä hävitä. Tämä kirjekuori tulee säilyttää toistaiseksi seurakunnan luottamuksellisten kirjeiden arkistossa. Näihin kirjeessä säilytettäviin tietoihin sisältyvät lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneistä henkilöistä täytetyt Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lomakkeet (S-77), vaikka heidät olisi myöhemmin otettu takaisin seurakuntaan. 21. Muutto toiseen seurakuntaan. Jos lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytetty (olipa syytökset osoitettu todeksi tai ei) muuttaa toiseen seurakuntaan, kahden vanhimman, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan, josta henkilö muuttaa pois, tulee soittaa välittömästi haaratoimiston lakiosastolle. Ennen lakiosastolle soittamista vanhinten olisi hyvä ottaa selville sen seurakunnan nimi, johon henkilö on muuttamassa, mikäli se on tiedossa. Näin tulisi menetellä silloinkin, kun henkilö on erotettu tai hän on vankeudessa ja hänet siirretään suorittamaan rangaistustaan toiselle paikkakunnalle tai kun hänet vapautetaan vankilasta. Seurakunnan palveluskomitean ei tule lähettää mitään tietoja henkilöstä uuteen seurakuntaan ennen kuin he ovat saaneet lainopillisia neuvoja lakiosastolta ja muita ohjeita palvelusosastolta. 22. Kun vanhimmat saavat tietää, että heidän seurakuntaansa on muuttanut henkilö, jota on syytetty lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä (olipa syytökset osoitettu todeksi tai ei), kahden vanhimman tulisi soittaa välittömästi haaratoimiston lakiosastolle. Näin tulisi menetellä silloinkin, kun henkilö on erotettu tai hän on vankeudessa ja hänet siirretään suorittamaan rangaistustaan toiselle paikkakunnalle tai kun hänet vapautetaan vankilasta. Jos henkilö on erotettu ja hän asuu seurakunnan alueella, vanhinten tulee merkitä henkilö aluekorttiin kieltopaikaksi. 23. Ilmoitukset viranomaisten taholta. Aika ajoin viranomaiset voivat ilmoittaa vanhimmille, että heidän alueellaan asuu seksuaalirikollinen. Tämä ilmoitus saattaa sisältää henkilön osoitteen ja luonnehdinnan hänen rikoksestaan. Tällaisissa tapauksissa vanhinten tulee merkitä henkilö aluekorttiin kieltopaikaksi. 24. Tapaukset joihin liittyy ainoastaan alaikäisiä. Miten vanhinten tulee toimia, kun alaikäiset syyllistyvät sopimattomaan seksuaaliseen käytökseen keskenään? Kuten kappaleessa 6 mainittiin, kahden vanhimman tulee myös tässä tapauksessa soittaa välittömästi haaratoimiston lakiosastolle. Tavallisesti seurakunta ei katso lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi tapauksia, joissa alaikäiset ovat sukupuolisessa kanssakäymisessä keskenään. Henkilöiden iästä riippumatta tällainen väärä käytös on joka tapauksessa vakavaa ja voi edellyttää seurakunnalta oikeudellisia toimia. Vanhimmiston tulee yhteistyössä lasten vanhempien kanssa huolehtia siitä, että alaikäiset

Sivu 6 saavat hengellistä apua. Jos vanhimmilla herää kysymyksiä jostakin nimenomaisesta tapauksesta, heidän tulee soittaa palvelusosastolle. (ks10 luku 5 kpl 61; luku 6 kpl 14.) 25. Säädyttömien kuvien ja viestien lähettämiseen liittyvät vakavat vaarat muistuttavat siitä, että kristittyjen vanhempien on erittäin tärkeää valvoa sitä, miten heidän lapsensa käyttävät matkapuhelinta ja muita sähköisiä viestimiä. Jos kastetut alaikäiset ovat lähettäneet toisilleen säädyttömiä kuvia tai viestejä, vanhinten on käytettävä arvostelukykyä harkitessaan, antaako väärinteko aihetta oikeudellisiin toimiin. Hyödyllistä aineistoa on julkaistu Vartiotornin 15.7.2006 Lukijoiden kysymyksiä -palstalla. Perehtykää tähän aineistoon hyvin, ennen kuin päättelette, että kastettu alaikäinen on syyllistynyt räikeään epäpuhtauteen tai häpeämättömään käytökseen, irstauteen (ks10 luku 5 kpl 9). Jos kastettua alaikäistä on aiemmin neuvottu mutta hän on jatkanut väärää menettelyä, yleensä ryhdyttäisiin oikeudellisiin toimiin. Ratkaisut täytyy tehdä tapauskohtaisesti. Kaikissa tapauksissa vanhimmiston tulee yhteistyössä lasten vanhempien kanssa huolehtia siitä, että alaikäiset saavat hengellistä apua. (ks10 luku 6 kpl 14.) Jos vanhimmilla on joitakin nimenomaisia tapauksia koskevia kysymyksiä, heidän tulee soittaa palvelusosastolle. 26. Merkinnät Paimentakaa-kirjaan. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kunkin vanhimman tulee tehdä merkintä Ks. kirje 1.8.2016 kaikille vanhimmistoille seuraaviin Paimentakaa-kirjan kohtiin: luvun 3 kappale 20, luvun 5 kappaleen 10 toinen luetelmapallo, luvun 7 kappaleen 20 toinen luetelmapallo, luvun 10 kappale 2 ja luvun 12 kappale 18. Lisäksi kaikkien tulisi vetää viiva luvun 12 kappaleiden 20 21 yli. 27. On välttämätöntä noudattaa tässä kirjeessä annettuja ohjeita aina kun saatte tietää tapauksesta, johon liittyy lapsen kaltoinkohtelua. Nämä ohjeet auttavat meitä ylläpitämään Jehovan nimen pyhyyttä ja suojelemaan alaikäisiä (1. Piet. 2:12). Yhteistoimintaanne tässä asiassa arvostetaan suuresti. Antakoon Jehova teille tietoa, viisautta ja ymmärryskykyä huolehtiessanne näistä vakavista asioista huolenpitoonne uskottujen Jumalan lampaiden hyväksi (Sananl. 2:6; 1. Piet. 5:2, 3). Veljenne, Kopio: Kierrosvalvojat