SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO 04.06.2010 LUONNOS RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Maanantai 19.04.2010 klo 10.00-12.20 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, os. Lintulahdenkuja 4, Helsinki. A:ssa os. Lintulahdenkuja Osallistujat Mauri Marttunen, pj. (x) Tytti Solantaus (x) Aarne Kinnunen, varapj. ( ) Anne Hartoneva ( ) Kari Haavisto (x) Heidi Manns-Haatanen ( ) Tommi Reen ( ) Mia Tuominen ( ) Saija Sambou (x) Kaisa Saario ( ) Jaana Helander (x) Antti Savela ( ) Ilse Julkunen ( ) Bettina von der Pahlen ( ) Sakari Suominen ( ) Marja-Leena Kärkkäinen ( ) Pia Mäenpää (x) Leena Metsäpelto ( ) Johanna Karlström ( ) Sami Uotinen ( ) Tuija Öberg (x) Janne Väinölä ( ) Olli Salin (x) Terttu Mehtonen ( ) Kurt Hellstrand ( ) Pia Rosengård-Andersson ( ) Tauno Kurikka ( ) Heli Yliriesto ( ) Esa Savolainen ( ) Helena Pohjanvirta (x) Reetta Ikonen ( ) Petra Kjällman, asiantunt. ( ) Juhani Iivari, asiantunt. (x) Matti Marttunen, asiantunt.(x) Kalevi Juntunen. siht. (x) Pia Slögs, siht. (x) Tapio Lehtonen (x) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mauri Marttunen avasi kokouksen. Kunnioitimme 9.4.2010 kuolleen neuvottelukunnan jäsenen Kaisa Kurikan muistoa hiljaisella hetkellä. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi seuraavin lisäyksin; lisättiin edellisen kokouksen muistion hyväksyminen kohdaksi kolme, muuttaen seuraavien kohtien numerointia. Postiosoite: PL 33, 00023 Valtioneuvosto Puhelin: (09) 16001 Sähköposti: etunumi.sukunimi@stm.fi Käyntiosoite: Meritullinkatu 8, Helsinki Telekopio: (09) 160 74126 Email:kirjaamo.stm@stm.fi (Kirjaamo)
2 kohtaan muut asiat lisättiin väkivallan vastaisen julistuksen käsittely. 3. Kokouksen 18.1.2010 muistio hyväksyttiin. 4. Toimeenpanojaoksen 8 kohtaisen esityksen läpikäynti Pia Slögs esitteli toimeenpanojaoksen, 2.2.2009 päivätyn, esityksen työjaoston toimenpide ehdotuksineen. 1) Täysi-ikäiselle määrätyn, muodollisesti täysivaltaisen täysi-ikäisen päämiehen edunvalvojan sovitteluun liittyvä aloiteoikeus. Toimeenpanojaos on esittänyt että aloiteoikeutta tulisi laajentaa tältä osin. Työjaoston ehdotus siitä, että asian käsittelyä jatketaan STM:n virkatyönä, hyväksyttiin. 2) Huoltajan ja edunvalvojan suostumus sovitteluun ja alaikäisen 15-vuotta täyttäneen oikeus päättää tarvittaessa sovittelussa henkilöään koskevasta asiasta. Toimeenpanojaos ei esityksessään ehdottanut muutosta asiaan, toimeenpanojaos ehdotti että asia tulisi ottaa uudelleen huomioitavaksi silloin kun sovittelulakia esitetään muiltakin osin muutettavaksi. Työjaoston ehdotus siitä, että asian käsittelyä jatketaan STM:n virkatyönä, hyväksyttiin. 3) Poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle ilmoittamisen rajoittaminen. Toimeenpanojaos esitti tulkintanaan, että sovittelulain mukainen ilmoittamisvelvollisuus ei koske riita-asioita. Toimeenpanojaos esitti edelleen, että STM antaisi asiasta ohjeen. Toimeenpanojaos esitti myös näkemyksenään, että neuvottelukunnan tulisi ottaa kantaa sovittelutoimiston ilmoittamisvelvollisuuteen ja sen mahdolliseen rajoittamiseen, asianomistajarikosten osalta. Aiheesta käytiin keskustelua. Periaatteessa toimeenpanojaoston esitystä pidettiin hyvänä. Todettiin kuitenkin että sovittelutoimistoilla voi olla hankalaa tehdä rajanvetoja asianomistaja- ja viralliseen syytteen alaisten rikosten välillä. Todettiin, että poliisiviranomainen ei ryhdy toimenpiteisiin asianomistajarikosten osalta, mikäli asianomistajalla ei ole rangaistusvaatimuksia tai ellei erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaadi. Keskustelimme myös siitä, onko poliisiviranomaisella tarve saada tietoa nuorten tekemistä asianomistajarikoksista kokonaiskuvan saamiseksi. Ilmoittamisvelvollisuuden säätämisen taustalla on ollut halu saada tietoa rikosasioista jotka sovittelussa
3 kulkevat rikosprosessin ulkopuolella. Keskustelua käytiin myös siitä, tulisiko sovittelutoimiston ilmoittaa sovittelemistaan asianomistajarikoksista tilasto muodossa vai tapauskohtaisesti. Esille tuli näkemys siitä, että ilmoittamisvelvollisuudesta ei saa muodostua este sovittelun käyttämiselle. Neuvottelukunta päätti, että lakityöryhmä jatkaa asian työstämistä. Lakityöryhmää tulisi täydentää poliisihallinnon edustuksella. 4) Lähisuhdeväkivallan sovittelua koskevat kysymykset. Asian laajuuden vuoksi päätettiin käsittely siirtää syksyn teemakokoukseen. 5) Hallintomenettelystä sovittelutoiminnassa. Toimeenpanojaos on esityksessään ehdottanut, että neuvottelukunta harkitsisi valitusoikeuden mahdollista rajoittamisen tarvetta niiden päätösten osalta, joiden perusteena on osapuolen suostuminen sovitteluun tai sovittelusta kieltäytyminen. Työjaos esitti pohdittavaksi myös STM:n asiaan liittyvän ohjeenanto mahdollisuuden. Keskustelussa todettiin, että sovittelutoimiston päätöksistä valitetaan useimmiten, kun kyseessä on kielteinen päätös, jossa perusteena on jonkun osapuolen kieltäytyminen sovittelusta. Työjaoston ehdotus siitä, että asian käsittelyä jatketaan STM:n virkatyönä, hyväksyttiin. 6) Määrärahakysymykset ja kulukorvaukset. Neuvottelukunta totesi, että asia on valmisteltu lakityöryhmässä, eikä asian käsittelylle kokouksessa näin ollen ole tarvetta. 7) Hyvät käytännöt sovitteluhenkilöstön kohtelussa. Toimeenpanojaosto on esityksessään todennut, että asia sopii hyvin käsiteltäväksi THL:n aloittaman hankkeen hyvät käytännöt sovittelussa puitteissa. Työjaosto esitti edelleen että asia voitaisiin käsitellä toukokuussa järjestettävillä Kehipäivillä, yhteisistä näkemyksistä voitaisiin näin kirjata muistio, jonka pohjalta sovittelutoimistot pääsevät nopealla aikataululla noudattamaan yhteneväisiä käytäntöjä liittyen ainakin vapaaehtoisten sovittelijoiden kohteluun sekä irtisanomismenettelyyn. Neuvottelukunta totesi, että toimitaan ehdotetulla tavalla. 8) Valtiokonttorin suorittama rikosvahinkojen korvaus ja sovitteluratkaisut. Neuvottelukunta totesi, että asiaa on selvitetty Valtiokonttorilta ja aluehallintovirasto on antanut asiasta informaatiota sovittelutoimistoille. Asiasta ei näin ollen, ole syytä keskustella tässä kokouksessa.
4 Keskustelussa tuotiin esille mm. se, että suurilta osin samat asiat kuin toimeenpanojaoston esityksessä esitetyt kysymykset askarruttavat sovittelutoimistoja edelleen. Ohjeistuksen tarve on ilmeinen. Kalevi Juntunen ehdotti, että lakityöryhmä jatkaisi työtään sovittelulain uudistuksen sekä edellä mainittujen aiheiden osalta, jotta asioissa edettäisiin ja saataisiin STM:n ohjeistus kentälle. Kari Haavisto kertoi, että STM:ssä valmistellaan tulevana syksynä tai talvena, uuden lain voimaantulon jälkeen, valtakunnallista ohjeistusta lain uudistukseen liittyen. Pulmana on ollut lain valmistelun nopea tahti, sekä juristityöpanoksen saannin vaikeus STM:ssä. Matti Marttunen toi esille sen seikan, että moni edellä mainituista asioista sivuaa OM:ön tehtäviä. Verrattiin myös sovittelualoitteita kirjalliseen menettelyyn menevien juttujen määriin. Kirjallisen menettelyn osalta valtionsyyttäjä on määritellyt tulostavoitteet. Pia Mäenpää ehdotti että sovitteluun tulevien juttujen aloitemäärien nousua toivottaessa voisi olla yhteydessä vsv, yhteistyön ja koulutuksen lisäämiseksi. 5. Neuvottelukunnan jäsenten esittämät kysymykset. Sihteerille on esitetty kysymys siitä, voiko varajäsen osallistua samaan kokoukseen varsinaisen jäsenen kanssa. Neuvottelukunta totesi, että työjaoston jäsenenä toimiva varajäsen voi tässä ominaisuudessaan osallistua samaan kokoukseen varsinaisen jäsenen kanssa. Edelleen, maakuntakäynti kokoukseen kutsutaan kaikki, varsinaiset ja varajäsenet sekä jaostojen jäsenet. Muissa tapauksissa varajäsenet osallistuvat kokouksiin varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Rikosuhripäivystys on esittänyt neuvottelukunnalle käsiteltäväksi lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyviä kysymyksiä, mm. rikosuhripäivystyksen esitteen lähettämistä rikoksen uhrille sovittelutoimiston toimesta. Aihe on toukokuun Kehi-päivien asialistalla, josta on tarkoitus saada sovittelutoimistojen näkemykset aiheeseen liittyen neuvottelukunnalle. Neuvottelukunta totesi, että asian käsittely siirretään syksyn teemakokoukseen.
5 6. Kansainvälisen jaoksen jäsenten valinta, kriteerit nk:n edustajan lähettämiselle sekä mahdollisen edustajan valinta Bilbaon seminaariin. Saija Sambou esitteli Aarne Kinnusen ehdotuksen kansainvälisten asioiden (kv) jaoston jäsenistä. Jäsenehdotus; Aarne Kinnunen (pj), Pia Slögs, AVI:n edustus noudattaen koulutusvastuun rotaatioperiaatetta, THL:n edustus sekä Saija Sambou (siht.). Alun perin ehdotuksessa oli myös Kaisa Kurikka. Neuvottelukunta hyväksyi ehdotuksen mukaiset jäsenet sekä valtuutti kv jaoston täyttämään Kaisa Kurikalle tarkoitetun paikan parhaaksi katsomallaan henkilöllä. Juhani Iivari toimii THL:n edustajana kv jaoksessa, kunnes hänen seuraajansa on valittu. Olli Salin ehdotti kv jaoksen jäseneksi Helsingin sovittelutoimiston vastuuhenkilöä Raija Panttilaa, ehdotus saatetaan sihteerin toimesta kv-jaokselle tiedoksi. Keskustelimme kriteereistä kansainvälisiin seminaareihin osallistumiselle neuvottelukunnan edustajana. Neuvottelukunta totesi, että kansainvälinen yhteistyö on tärkeää ja suotavaa, kuitenkin huomioiden määrärahojen vähentyminen. Tärkeätä on myös, että kansainvälisistä seminaareista saatu tieto voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajalti. Tämä huomioiden, vaaditaan edustajalta seminaariraportti, jaettavaksi sovittelukentän käyttöön. Aikaisemmissa kansainvälisissä seminaareissa neuvottelukuntaa on edustanut Petra Kjällman ja Helena Pohjanvirta. Päätös edustajan lähettämisestä tehdään aina tapauskohtaisesti. Tällä kerralla neuvottelukunta päätti lähettää Pia Slögsin edustajanaan European Forum for Restorative Justice:n Bilbaossa 17 19.6.2010 järjestämään seminaariin Doing Restorative Justice in Europe. 7. Lakityöryhmän esityksen esittely Juhani Iivari esitteli lakityöryhmän esityksen. Kyseessä on sovittelulain uudistus, liittyen valtionkorvauksen jaon uudistamiseen, palautuneiden korvausten uudelleenjakoon sekä sovittelijoille maksettavista kulukorvauksista. Valtionkorvaus on ollut riittämätön laajoilla ja harvaan asutuilla alueilla. Tähän asti jakoperusteet ovat määräytyneet siten, että alueen pinta-alan vaikutus on ollut 15 %, rikollisuustilanne 15 % ja asukasluku 70 %. Ehdotuksen mukaan painoarvot muuttuisivat siten, että pinta-alan vaikutus olisi 20 %, rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 30 % (aikaisemmin siis kaikki rikokset) sekä asukasluku 50 %. Juhani totesi että on ollut vaikea löytää sellaista laskennallista kaavaa joka johtaisi yhdenvertaiseen valtionkorvaukseen eri alueilla. Hän esitteli tekemi-
6 ään mallilaskelmia, joissa käytetty eri painotuksia prosenttiluvuissa. Mallilaskelmissa on myös käytetty eri tehokkuuskertoimia, kuten esim. rikokset suhteessa asukaslukuun. Nämä laskentakaavat osoittautuivat kuitenkin sopimattomiksi. Epäsuhtaa on nähtävissä tällä hetkellä, sillä jotkut alueet palauttavat rahaa, kun taas toisilla saatu valtionkorvaus on riittämätön. Ongelmana on myös ollut se, että toisilta alueilta palautuvaa rahaa ei ole voitu jakaa uudelleen sovittelutoiminnan käyttöön. Esityksen mukaan aluehallintovirastot voisivat jakaa alueellaan uudelleen mahdollisesti palautuvan määrärahan. Jos vielä tämän uudelleenjaon jälkeen on palautunutta rahaa käytettävissä, voisi STM siirtää rahan käytettäväksi valtakunnallisesti. Keskeistä on, että valtionkorvaus voitaisiin hyödyntää kokonaisuudessaan, mahdollisimman joustavalla tavalla. Helena Pohjanvirta kertoi mielipiteenään, että perusteet olisi pitänyt arvioida kokonaan uudestaan, siten että myös tehokkuus huomioitaisiin. Urpo Mönkkönen esitti, että edellä mainittu laskentamalli tuottaa Itä- Suomelle pienemmän määrärahan kuin nykyinen laskentamalli. Juhani kertoi laskelmien perustuvan edellistä vuotta edeltävän vuoden tilastolukuihin, josta syystä laskelmien lopputulos tällä hetkellä on suuntaa antava. Käytiin keskustelua lisärahoitukseen liittyvistä käytännön asioista. Keskustelua käytiin myös siitä, onko sovittelutoiminta samanlaista koko maassa. Sovittelutoimistojen välillä on eroja sekä tapausten määrissä, että luonteessa. Joillain sovittelutoimistoilla on huomattavat määrät lähisuhdeväkivaltatapauksia sekä monikulttuurisia sovitteluja, nämä vievät enemmän resursseja kuin useimmat muut sovittelutapaukset. Neuvottelukunta voi ottaa kantaa siihen, tuleeko pyytää valtakunnallisen rahoituksen korottamista vasta sitten, kun sovittelutoiminta käyttää valtakunnallisella tasolla koko sille tällä hetkellä varatun 6,3 milj. euron rahoituksen. Sovittelijoille maksettavista kulukorvauksista säädettäisiin lain tasolla. Kulukorvaus perustuu perusosasta ja mahdollisesta lisäosasta, joka on 50 % peruskorvauksen määrästä. Vaihtoehtoisesti sovittelutoimisto voi maksaa erityiskorvauksen sovittelijan laatiman kuluerittelyn mukaisesti. 8. Syksyn kokousten suunnittelu, maakuntakäynti ja lsvv teemakokous Turun sekä Kemin sovittelutoimistot ovat esittäneet neuvottelukunnalle kutsun syksyn maakuntakäynnille. Keskustelun jälkeen neuvottelukunta päätti että maakuntakäynti
7 tehdään Turun sovittelutoimistoon. Neuvottelukunta päätti kutsua kokoukseen myös Ahvenanmaan sovittelutoimiston. Lsvv teemakokous pidetään maakuntakäynnin yhteydessä 13.9.2010. Työjaosto valmistelee tarkemman asiasisällön. Teemakokouksen jälkeinen kokous päätettiin pitää maanantaina 22.11.2010 klo 10 13 THL:n tiloissa. 9. Muut asiat Juhani Iivarin siirtyminen eläkkeelle huomioitiin kiitospuhein ja häntä kiitettiin ansiokkaasta työstään sovittelun hyväksi. Väkivallan vastaisesta annetusta julistuksesta keskusteltiin. Helena Pohjanvirta kertoi että sovittelutoimistojen kannanottoa julistukseen ei ole otettu vastaan Helsingin Sanomiin. Totesimme, että väkivaltarikoksia sovitellaan eniten ja näistä on myös hyviä kokemuksia. Keskustelussa tuli esille se, että sovittelu ei automaattisesti tarkoita sitä, että mahdollinen käräjäkäsittely asiassa jäisi pois. Mikäli tällainen joko tai näkemys on olemassa, tulee kiinnittää huomiota tiedottamiseen ja syyttämiskäytäntöön. On hieman epäselvää tarkoitetaanko väkivallan vastaisessa julistuksessa väkivallan sovittelua yleisesti vai lähisuhteissa tapahtuneen väkivallan sovittelua. Työjaosto valmistelee asiaa syyskuun teemakokoukseen. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on suunnitellut tutkimusta sovittelun vaikuttavuudesta rikosprosessiin. Optulassa asiaa hoitaa Hannu Nieminen, joka on tehnyt alustavan tutkimussuunnitelman. Matti Marttunen on yhteydessä Optulaan asian tiimoilta ja selvittää lisää aiheesta sekä edistää mahdollisuuksien mukaan asiaa. Olli Salin kertoi että Helsingin sovittelutoimisto on pyytänyt kaikilta heidän kehittämäänsä sovittelutietokanta ohjelman käyttäjiä ilmoittamaan tämän kuun loppuun mennessä toiveensa ohjelman kehittämisen suhteen. Tänä vuonna tehdään päivityksiä käyttäjien tarpeiden mukaan. Asiaa käsitellään syksyn aikana, mahdollisuuksien mukaan 13.9.2010 järjestettävässä kokouksessa, tuolloin keskustellaan tulisiko mahdollisesti kehittää kokonaan uusi ohjelma vastaamaan paremmin myös tulevaisuuden tutkimustarpeita. Keskusteltiin kuitenkin siitä, että sovittelutietokannan tulee ensisijaisesti vas-
8 tata sovittelutoimistojen tarpeita. Esitettiin myös toiveita ohjelman käyttöön liittyvän koulutuksen tarpeellisuudesta. Työjaosto valmistelee asian käsittelyä. Juhani Iivari kertoi, että neuvottelukunnan jäsen Ilse Julkunen on virkavapaalla ainakin vuoden, hänen varajäsenensä on myös estynyt osallistumasta neuvottelukunnan työskentelyyn. Juhani ehdotti että neuvottelukunnan jäseneksi nimitettäisiin Ilse Julkusen virkavapaan ajaksi hänen sijaisensa Minna Kivipelto. Juhani toimittaa asiasta THL:n kirjeen STM:lle päätöstä varten. Tapio Lehtonen esittäytyi, poliisihallinto on nimittänyt hänet edustajakseen neuvottelukuntaan. Tommi Reen toimii varajäsenenä ja palaa varsinaiseksi jäseneksi marraskuussa. Tapio Lehtonen kertoi 29 30.4.2010 Tampereella järjestettävästä seminaarista sovittelun sujuva arki. Seminaari on syyttäjän, poliisin ja sovittelun yhteinen seminaari johon on ilmoittautunut 64 osallistujaa. 10. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.20