PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS 31.12.2010 Dnro: PRH 260/20/2011
1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1 JOHDON KATSAUS... 2 1.2 PRH:N TOIMINNASTA LYHYESTI... 3 1.3 VAIKUTTAVUUS... 4 1.4 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 4 1.4.1 Toiminnan tuottavuus... 5 1.4.2 Toiminnallinen taloudellisuus... 6 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 6 1.5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 9 1.5.1 Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet... 10 1.5.2 Palvelukyky ja laatu... 11 1.6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 13 1.7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 16 1.7.1 Rahoituksen rakenne... 16 1.7.2 Talousarvion toteutuman analyysi... 17 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma... 17 1.7.4 Tase... 19 1.8 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 20 1.9 ARVIOINTIEN TULOKSET... 21 1.10 YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 21 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 22 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 23 4. TASE... 24 5. LIITETIEDOT... 26 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 35
2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuonna 2010 valmistui Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) arviointi, jonka työ ja elinkeinoministeriö (TEM) teetti Ramboll Management Consulting yhtiöllä. Arvioinnissa todettiin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä PRH:n toimintaan ja monien mielestä virasto on yksi Suomen parhaiten toimivista virastoista. Erityisenä kehittämiskohteena mainittiin sähköiset palvelut. Lisäksi katsottiin, että viraston organisaatio kaipaa modernisointia. Viraston roolia innovaatiojärjestelmässä tulisi myös kehittää siten, että tulevaisuudessa Suomella olisi laaja-alainen IPR-virasto. TEM ei ole vielä tehnyt päätöksiä arvioinnin jatkotoimista. Teollisoikeuksien hallinnosta ja sisällöstä tehtävät kansainväliset ratkaisut, kuten mahdollinen EU-patentin käyttöönotto ja tiivistetty yhteistyö tiettyjen jäsenvaltioiden kesken vaikuttavat myös PRH:n toimintaan ja rahoitukseen. PRH:n monivuotinen pääjohtaja Martti Enäjärvi jäi eläkkeelle syksyllä 2010 ja uutena pääjohtajana aloitti Rauni Hagman. Elinkeinoelämän toipuminen taloudellisesta taantumasta heijastui myös PRH:n palveluiden kysyntään ja viraston käsittelyyn tulleiden asioiden määrä oli kaikissa tärkeimmissä toiminnoissa lähes ennakoidun suuruinen. Työn tuottavuus virastossa oli korkea, tuottavuus kasvoi edellisvuoteen verraten 3,4 prosenttia, mikä ylitti selvästi tulostavoitteeksi asetetun kahden prosentin kasvun. Myös taloudellisuus kehittyi erittäin hyvin ja asetetut tavoitteet saavutettiin myös siltä osin. Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyaikatavoitteet saavutettiin kaupparekisteri-ilmoituksissa sekä tavaramerkkihakemuksissa. Patentti- ja yrityskiinnityshakemuksissa sekä yhdistysrekisteri-ilmoituksissa keskimääräiset käsittelyajat olivat jossain määrin pitempiä kuin asetetut tavoitteet. Säätiövalvonnassa jatkettiin säätiöiden toiminnan sääntöjen ja lainmukaisuuden selvitystä. Julkisuuteen nousivat säätiöiden antama vaalirahoitus ja säätiöiden myöntämät lainat lähipiireille. Helsingin käräjäoikeus määräsi Riihi säätiön lakkautettavaksi PRH:n tekemän hakemuksen johdosta. Syyskuun alussa 2010 tuli voimaan yhdistyslain muutos, jolla lakiin lisättiin uudet säännökset etäosallistumisesta yhdistyksen kokoukseen sekä hallituksen tehtävistä kirjanpidon ja varainhoidon osalta. Vuoden aikana otettiin käyttöön kaupparekisteri-, yrityskiinnitys-, säätiörekisteri -ja tilinpäätöstietoja tarjoava tietopalvelujärjestelmä VIRRE sekä yhdistysrekisteri-ilmoitusten uusi sähköinen käsittelyjärjestelmä. Vuoden lopulla sähköisiä ilmoituksia oli puolet kaikista yhdistysrekisterin ilmoituksista. Patentti- ja innovaatiolinja uudisti ISO 9001:2008-laatusertifikaatin toiminnanohjausjärjestelmälleen. PRH:n asiakkaat arvioivat tyytyväisyytensä viraston palvelutasoon erittäin korkeaksi. Arvosana koko viraston tasolla oli 4,0 asteikolla 1-5.
Vuosi 2010 oli taloudellisesti virastossa tiukka ja kustannussäästöjä pyrittiin saamaan kaikissa toiminnoissa. Henkilöstö vaihtoi myös valtaosin lomarahojaan lomapäiviksi. Henkilöstön työtyytyväisyys laski kymmenyksellä edellisvuotisesta tasosta. Myös tiedonkulussa nähtiin puutteita. Erityisesti arvostettiin työn itsenäisyyttä ja työn sisältöön vaikuttamista sekä mahdollisuutta yhdistää työ ja yksityiselämä. Vuoden aikana valmistui viraston ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma. PRH:n kehittyneillä palveluilla on nyt ja jatkossa olennainen merkitys yrittäjyyden ja innovatiivisuuden sekä yhteisöllisen toiminnan edistämisessä. Oikeudellisen suojan saaminen yrityksen tunnusmerkeille kuten toiminimelle ja tavaramerkille sekä keksinnöille on tärkeä edellytys elinkeinotoiminnan kilpailukyvylle ja talouden kasvulle. 3 1.2 PRH:n toiminnasta lyhyesti PRH:n organisaatio muodostuu patentti- ja innovaatiolinjasta, tavaramerkki- ja mallilinjasta, yritys- ja yhteisölinjasta, yhdistysasiain yksiköstä sekä hallinnosta ja muista yksiköistä. Patentti- ja innovaatiolinjan tehtäviin kuuluu patenttihakemuksissa olevien keksintöjen uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen, patenttien myöntäminen sekä hyödyllisyysmallien rekisteröiminen. Linja tarkastaa, että kansainväliset patenttihakemukset on muodollisesti laadittu oikein. Linja vastaa myös Suomessa voimaansaatettavien eurooppapatenttien rekisteröinnistä ja julkaisemisesta. PRH:n asema ja arvostus kansainvälisenä patenttiviranomaisena, PCTviranomaisena, on vakiintunut. PRH on solminut Japanin, USA:n, Korean, Unkarin, Itävallan, Etelä-Korean, Venäjän ja Kanadan patenttivirastojen kanssa Patent Prosecution Highway (PPH) -sopimukset, joiden nojalla hakija voi pyytää kyseisissä virastoissa nopeutettua käsittelyä PRH:n ensin hyväksyttyä hänen patenttivaatimuksensa. Tavaramerkki- ja mallilinja käsittelee kansallisia tavaramerkin rekisteröintihakemuksia sekä ratkaisee Madridin pöytäkirjan mukaisten, Suomeen kohdistettujen kansainvälisten tavaramerkki hakemusten rekisteröintien voimaantulon maassamme. Linja käsittelee myös tavaramerkkien voimassaolon uudistamiset ja muut rekisterin pitoon liittyvät asiat sekä antaa tietoja rekisteristä, huolehtii neuvonnasta ja välittää Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon OHIMin (Office for the Harmonization in the Internal Market) tehdyt yhteisön tavaramerkkihakemukset. Tavaramerkki- ja mallilinjalle kuuluvat myös suomalaiset mallien rekisteröintihakemukset sekä mallien rekisteröintien uudistukset ja muut rekisterinpitoon liittyvät asiat. Monivuotisen kehittämistyön tuloksena linjan prosessikuvaukset saatettiin toimintoja samalla tehostaen kattaviksi. Yritys- ja yhteisölinjan keskeisiä tehtäviä ovat kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yrityskiinnitysrekisterin pitäminen sekä tilinpäätösasioiden julkistaminen ja näihin tehtäviin liittyvien ilmoitusten ratkaiseminen. Lisäksi
linja valvoo säätiöiden hallintoa ja päätösten laillisuutta yritysten ja säätiöiden perustamisissa ja niissä tapahtuvissa muutoksissa. Yhdistysasiain yksikkö vastaa yhdistysten, kauppakamarien ja uskonnollisten yhteisöjen rekisteröinnistä, neuvonnasta ja tietopalvelusta. Hallinto toimii pääjohtajan, ylijohtajan ja muiden linjanjohtajien apuna ja vastaa viraston suunnittelutoiminnoista sekä talous-, yleis- ja henkilöstöhallinnosta, kansainvälisistä ja lakiasioista, viestinnästä ja pääjohtajan sihteeristöstä. Hallinto vastaa myös tietohallinnosta siltä osin kuin sitä ei ole delegoitu linjojen tai muiden yksiköiden tehtäväksi. Hallinnon kanssa kiinteässä yhteydessä toimivat PatRek-asiakaspalvelu, markkinointi- ja liiketoimintayksikkö sekä sisäinen tarkastus. 4 1.3 Vaikuttavuus 1.4 Toiminnallinen tehokkuus PRH mittaa toimintansa vaikuttavuutta epäsuorasti muun muassa kysymällä asiaa sidosryhmiltä asiakastyytyväisyyskyselyssä. PRH:n yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittareina ovat olleet kyselyssä pyydettävät arviot viraston toiminnasta seuraavien tavoitteiden saavuttamisen suhteen: - asiakkaiden toimintaedellytykset kansainvälisessä innovaatiokentässä ja - innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tukeminen. Vuodelle 2010 oli asetettu tavoitteeksi 4,0 asteikolla 1-5. Kumpaankin kysymykseen saatiin vastausten keskiarvoksi 3,4 mikä jäi alle tavoitteen. Vuoden 2008 kyselyssä vastaavat tulokset olivat 3,6. Vastausten keskiarvot vaihtelivat kuitenkin asiakasryhmittäin, ja esimerkiksi patentti-ja innovaatiolinjan asiakkaat antoivat paremmat arviot kuin yhdistysrekisterin. PRH:n asiakasvaikuttavuus liittyy palvelukykyyn, ja sen keskeisimmät mittarit ovat asiakastyytyväisyys, käsittelyajat ja sähköisten palveluiden kehittyminen. Asiaa käsitellään luvussa 1.4.2 ja liitteessä 18. PRH:lla ei ole siirto- ja sijoitusmenoja, jolloin niiden vaikuttavuutta ei käsitellä tässä yhteydessä. PRH:n toiminnan tuloksellisuutta mitataan tunnuslukujen avulla, joita koskevista tavoitteista sovitaan tulosohjausprosessissa TEM:n kanssa. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet tulosyksiköille määritellään sisäisessä tulossopimuksessa. Tuloksellisuustavoitteet ja niiden toteutuminen esitetään tulosprismajaottelun mukaisesti.
5 1.4.1 Toiminnan tuottavuus Tuottavuusmittaus kohdistuu PRH:ssa keskeisten asiakaspalveluiden työn tuottavuuteen. Viraston tunnuslukuna on tulosyksiköiden tuottavuuden muutosten henkilötyövuosilla painotettu keskiarvo. Tuottavuuslaskennan piirissä olevien tulosyksiköiden henkilötyövuosiosuus koko viraston henkilötyövuosista oli 69,6 prosenttia. Hallinnolle ja tukipalveluille ei ole tuottavuusmittareita. Tukipalvelut vaikuttavat välillisesti tuottavuuteen, esimerkiksi hyvällä neuvonnalla saadaan parempilaatuisia ilmoituksia ja hakemuksia, jotka voivat nopeuttaa käsittelyä ja parantaa tuottavuutta. Käsittelyprosessien työn tuottavuus nousi vuoden 2010 aikana keskimäärin 3,4 prosenttia, samalla ylittyi tulossopimuksen kahden prosentin kasvutavoite. Viimeisen kolmen vuoden tuottavuuskehitykset tavoitteineen on esitetty tulosyksiköittäin taulukossa 1. 2008 2009 2010 Tot Tot Tot Tav Patenttiasiat -4,8-0,4 6,4 2,0 Hyödyllisyysmalliasiat 7,9-1,9 26,4 2,0 Tavaramerkkiasiat -7,6 1,0-4,9 2,0 Mallioikeusasiat -10,2-9,7-6,9 2,0 Kaupparekisteriasiat (sis. tilinpäätösasiat) 13,8 6,6 2,9 2,0 Yrityskiinnitysasiat 4,2-13,4 4,4 2,0 Säätiöasiat 27,2-8,7-1,5 2,0 Yhdistysasiat -1,7-1,3 1,7 2,0 Käsittelyprosessit yhteensä 3,0 1,5 3,4 2,0 Taulukko 1. Työn tuottavuuden muutos ja PRH:n sisäisesti asettamat tulosyksikkökohtaiset tavoitteet (%) Patentin hyvää tuottavuuskehitystä selittää erityisesti käsittelyprosessin laadun kehittäminen ja nuoren tutkijapolven onnistunut eteneminen ns. oppimiskäyrällä. Tavaramerkkiasioissa työn tuottavuuden laskuun vaikutti erityisesti se, että pois lähteneiden lakimiesten tilalle ei ole voitu palkata uusia hakemuskäsittelijöitä. Kaupparekisteriasioissa tuottavuuden nousuun vaikutti osaltaan sähköisten tilinpäätösilmoitusmäärien kasvu. Yhdistysasioissa tuottavuuteen vaikutti yksikön henkilöresurssien käyttö uuden tietojärjestelmän käyttöönoton testaukseen. Vuodesta 1988 PRH:n tuottavuus on noussut 148 prosenttia (kuvio 1). Keskeisimmät syyt hyvään tuottavuuskehitykseen ovat olleet tulosohjaus, tulosmittaus, prosessien parantaminen sekä käsittelyjärjestelmien ja henkilöstön jatkuva kehittäminen.
6 1.4.2 Toiminnallinen taloudellisuus Kuvio 1. PRH:n työn tuottavuuden kehitys ja asetetut tavoitteet Toiminnan taloudellisuuden kehitystä mitataan tulosyksiköiden yksikkökustannusten muutosten painotetulla keskiarvolla. PRH:n keskimääräiset yksikkökustannukset nousivat viime vuonna 2,6 prosenttia (taulukko 2). Vuodelle 2010 asetettu taloudellisuustavoite saavutettiin, sillä talousarviossa oli rajaksi asetettu, että yksikkökustannukset saisivat nousta enintään 5,7 prosenttia. Reaalisesti yksikkökustannukset nousivat 1,8 prosenttia. 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 2008 2009 2010 Nimellinen muutos -0,9 2,2 2,6 Budjetissa sallittu muutos 5,3 3,0 5,7 Reaalinen muutos - 5,5 1,1 1,8 Taulukko 2. Yksikkökustannusten muutos edellisestä vuodesta keskimäärin, % Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994, 1381/1995 ja 75/2007) ja työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (1085/2009). Asetus tuli voimaan toimintavuoden alussa. Uudistetulla asetuksella tarkistettiin kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yrityskiinnityksen maksuja vuoden 2010 alusta rahoitustilanteen parantamiseksi. Yhdistysrekisterin maksuja tarkistettiin 1. päivänä helmikuuta 2010 alkaen (62/2010). Tavoitteena oli nostaa yhdistysrekisterin kustannusvas-
7 taavuutta 40 prosenttiin. Tämän jälkeen patenttien maksuja on tarkistettu asetuksella (143/2010), joka tuli voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2010. Säätiöiden vuosiselvitysten käsittely aiheuttaa PRH:lle kustannuksia, joiden kattamista käsittelymaksuin selvitettiin toimintavuoden aikana. Asiaan odotetaan ratkaisua toukokuussa 2011. Tuotoista 93 prosenttia tulee PRH:ta koskevien maksuperustelain ja - asetuksen perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista, kuusi prosenttia liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista ja lisäksi muita tuottoja on alle prosentti kokonaistuotoista. Budjettiin oli kirjattu ja TEM:n kanssa vahvistettu julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi 92 prosenttia, liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoite oli 162 prosenttia ja alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi oli asetettu 23 prosenttia. Julkisoikeudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2008 2009 2010 2010 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 38 802 36 677 40 886 39 717 Muut tuotot 262 190 83 232 Erillistuotot yhteensä 39 064 36 867 40 969 39 949 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 500 257 247 543 Henkilöstökustannukset 17 849 17 734 17 404 18 440 Vuokrat 3 239 3 312 3 290 3 498 Palvelujen ostot 5 651 6 318 8 003 8 920 Poistot 680 1 227 1 201 2 402 Korot 604 933 415 964 Muut erilliskustannukset -491-510 665 435 Erilliskustannukset yhteensä 28 032 29 271 31 225 35 202 Käyttöjäämä 11 032 7 596 9 744 4 747 Tukitoimintojen kustannukset 9 519 9 472 7 923 8 026 Kustannukset yhteensä 37 551 38 743 39 148 43 228 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) 1 513-1 876 1 821-3 279 Kustannusvastaavuus - % 104 95 105 92 Taulukko 3. Julkisoikeudellisien suoritteiden kustannusvastaavuus Taloudellinen tilanne parani edelliseen vuoteen verrattuna ja kysyntä elpyi. Julkisoikeudellisten suoritteiden hyvään tulokseen vaikutti osaltaan vuoden aikana tehdyt maksutarkistukset (taulukko 3). Maksutuotot olivatkin 1,0 miljoonaa euroa enemmän kuin oli ennakoitu, ja kustannuksissa jäätiin etenkin henkilöstökustannusten ja poistojen osalta. Suunnitelmaluvuissa ennakoitiin yritys- ja yhteisölinjan tiedontarjontajärjestelmän valmistumista jo vuoden 2010 alussa, käyttöönotto viivästyi kuitenkin loppuvuoteen, jolloin järjestelmästä tehtävät poistot ja korot jäivät huomattavasti suunniteltua pienemmiksi.
8 Alle omakustannusarvon hinnoitellut julkisoikeudelliset suoritteet Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt, tuhatta euroa 2008 Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2010 Budj.tavoite Tuotot 707 833 1 161 760 Muut tuotot Erillistuotot yhteensä 707 833 1 161 760 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13 36 39 23 Henkilöstökustannukset 1 556 1 743 1 749 1 744 Vuokrat 250 260 258 278 Palvelujen ostot 525 660 594 514 Poistot 76 61 96 115 Korot 39 141 24 36 Muut erilliskustannukset -56-230 -227 25 Erilliskustannukset yhteensä 2 403 2 671 2 533 2 735 Käyttöjäämä - 1 695-1 838-1 372-1 975 Tukitoimintojen kustannukset 620 665 642 624 Kustannukset yhteensä 3 023 3 336 3 175 3 359 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) -2 316-2 503-2 014-2 599 Kustannusvastaavuus - % 23 25 37 23 Taulukko 4. Alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus Alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet ovat yhdistyksien, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiöiden suoritteita (taulukko 4). Niiden maksut voivat olla toimintavuodenaikana voimassa olevien PRH:n suoritteista annetun lain ja TEM:n antaman asetuksen nojalla alihinnoiteltuja yhteiskuntapoliittisista syistä. Laskelma sisältää myös säätiövalvonnan kustannukset. PRH on tehnyt TEM:lle asetusesityksen, jossa säätiöasiat ovat kustannusvastaavia. Mikäli maksuasetus muuttuu esityksen mukaisesti, ainoastaan yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien suoritteet voivat olla alle omakustannusarvon hinnoiteltuja. Koko viraston tasolla liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden osalta päästiin 141 prosentin kustannusvastaavuuteen (taulukko 5). Liiketaloudellisten suoritteiden kysyntä kasvoi hieman ennustetusta ja kustannuksia kohdistui liiketaloudellisiin suoritteisiin hieman enemmän kuin oli odotettu. Tulos oli kuitenkin hyvä. NOVUS-hankkeeseen kuuluvan tiedontarjonnan osajärjestelmän (VIRRE) valmistuminen lykkääntyi vuoden 2010 loppuun. Hankkeesta realisoituu liiketaloudellisiin suoritteisiin kohdistuvia poistoja kirjanpitoon vasta keväällä 2011.
9 Liiketaloudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2008 2009 2010 2010 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 2 640 2 672 2 883 2 711 Muut tuotot Erillistuotot yhteensä 2 640 2 672 2 883 2 711 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 24 10 12 23 Henkilöstökustannukset 619 662 780 640 Vuokrat 127 119 155 133 Palvelujen ostot 234 203 538 382 Poistot 30 34 88 118 Korot 29 26 32 48 Muut erilliskustannukset -36-9 32 12 Erilliskustannukset yhteensä 1 027 1 045 1 637 1 356 Käyttöjäämä 1 613 1 627 1 246 1 355 Tukitoimintojen kustannukset 383 314 406 315 Kustannukset yhteensä 1 410 1 359 2 043 1 671 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) 1 230 1 313 840 1 040 Kustannusvastaavuus - % 187 197 141 162 Taulukko 5. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta PRH:n toiminnan laajuus käy ilmi taulukosta kuusi, jossa esitetään tilastot ydinpalveluihin liittyvistä suoritemääristä kertomusvuotena ja sitä edeltävinä kahtena vuotena sekä taulukosta seitsemän, jossa on viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät samoin kolmelta vuodelta. Toiminnan laadun arvioinnit ja laatujärjestelmät tukevat tuloksellisuuden saavuttamista. PRH hyödyntää kehittämistyössä Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) yhdessä tasapainoisen onnistumisen strategiamallin (BSC) kanssa. Kertomusvuonna kehittämistyössä otettiin huomioon edellisvuosien laatupalkinto- ja laatuinnovaatiokilpailuista saatu palaute, jossa tärkeäksi kehittämisalueeksi nousivat muiden muassa viraston prosessit ja prosessijohtaminen. Patenttihakemuskäsittelyn ISO 9001 -sertifikaatti uusittiin syksyllä 2010, mikä edellyttää sitoutumista laadunhallintajärjestelmän ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen.
10 1.5.1 Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet 2008 2009 2010 Muutos % Myönnetyt patentit 998 1 055 923-13 Loppuunkäsitellyt kansalliset patenttihakemukset 2 324 2 414 3 163 + 31 Kansainväliset patenttiasiat - tehdyt uutuustutkimukset (PCT/ISA) 643 839 744-11 - tehdyt patentoitavuuden esitutkimukset (PCT/IPEA) 158 132 139 + 5 Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit (EPO) 5 245 4 556 4 644 +2 Loppuunkäsitellyt hyödyllisyysmallihakemukset 486 466 539 + 16 Ratkaistut tavaramerkkihakemukset (kansalliset) 4 486 4 570 3 654-20 Rekisteröityjen tavaramerkkien uudistamiset ja muutokset 6 104 5 630 5 936 + 5 Kansainväliset tavaramerkit: - käsitellyt Madrid-hakemukset (alkuperämaa Suomi) 282 251 220-12 - ratkaistut Madrid-hakemukset (kohdemaa Suomi) 2 278 2 045 1 813-11 - uudistamiset ja muutokset 7 983 8 062 9 001 + 12 Loppuunkäsitellyt mallit 463 394 358-9 Rekisteröityjen mallien uudistamiset ja muutokset 619 444 490 + 10 Rekisteröidyt kaupparekisterin perusilmoitukset 33 228 30 446 30 622 + 1 Käsitellyt kaupparekisterin muutosilmoitukset 85 972 91 119 97 345 + 7 Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat 103 197 152 288 153 152 + 1 Vahvistetut yrityskiinnitykset 6 778 6 022 5 526-8 Säätiöasiat - rekisteröidyt uudet säätiöt 44 42 32-24 - käsitellyt muutosilmoitukset 1 114 1 095 1 072-2 - tarkastetut säätiöt 3 365 2 779 2 616-6 Rekisteriin merkityt uudet yhdistykset 2 117 2 444 2 268-7 Muutokset ja purkautumiset yhdistysrekisteriin (sisältää nimenkirjoittajamuutokset) 17 476 17 427 16 269-7 Päätökset uskonnollisten yhdyskuntien asioissa (sisältää seurakunnat) 111 93 64-31 Ratkaistut valitukset 166 173 178 + 3 Taulukko 6. Tilastotietoja PRH:n päätöksistä Vuonna 2010 keskeisimpien PRH:n käsittelyä vaativien asioiden yhteismäärä kasvoi 1,8 prosenttia (taulukko 6). Kasvu johtuu pääasiassa kaupparekisterin lisääntyneistä muutosilmoituksista.
11 2008 2009 2010 Muutos-% 2009/2010 Suomeen myönnetyt kansalliset patentit 14 135 13 401 12 216-8,8 % Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit 32 859 33 893 34 406 + 1,5 % Patenttiasiamiesrekisterissä - asiamiestoimistoja 174 178 178 0,0 % - asiamiehiä 336 341 356 + 4,4 % Hyödyllisyysmallisuojat 3 085 2 995 2 927-2,3 % Tavaramerkit 77 348 77 196 76 294-1,2 % Suomessa hyväksytyt tavaramerkkien kansainväliset rekisteröinnit 43 124 42 957 42 238-1,7 % Mallirekisteröinnit 4 011 3 785 3 571-5,7 % Yritykset kaupparekisterissä 497 525 512 656 530 004 + 3,4 % Yrityskiinnitykset 138 440 144 462 149 988 + 3,8 % - joiden yhteispääoma (mrd. euroa) 68,5 76,4 82,1 + 7,5 % Säätiöt 2 807 2 822 2 814-0,3 % Yhdistykset 128 954 130 363 131 738 + 1,1 % Uskonnolliset yhdyskunnat ja seurakunnat 341 355 358 + 0,8 % Taulukko 7. Voimassa olevat teollisoikeudet ja rekistereissä olevat yhteisöt 1.5.2 Palvelukyky ja laatu Merkittäviä asiakaspalvelumuotoja ovat kattavat tieto- ja neuvontapalvelut, joita on tarjolla sähköisesti PRH:n kotisivuilla ja sähköpostitse, puhelimitse sekä Innotalossa Helsingissä. Sähköinen asiointi on jatkuvasti lisääntynyt uusien ja kehittyvien palvelujen myötä ja samalla vähentänyt paikan päällä asioivien määrää (liite 18). Innotalossa asioivien palvelua selkeytettiin siirtämällä viraston kirjasto PatRek-asiakaspalvelupisteen kanssa yhteisiin tiloihin. Tämä lisäsikin merkittävästi kirjaston näkyvyyttä ja asiakasmääriä. PatRekissa asiakkaat saavat kaikkien yksiköiden palvelut yhden luukun periaatteella. Kirjaston kokoelmissa on yli 60 miljoonaa sähköistä patenttijulkaisua ja kattava teollisoikeudellinen kirja- ja aikakauslehtikokoelma. Pat- Rekissa ja kirjastossa kävi vuonna 2010 yhteensä noin 50 000 asiakasta. ELYt (aiemmin TE-keskukset) ovat vuodesta 1999 toimineet aluepalvelukeskuksina PRH:n asioissa. Maistraatit toimivat yhteisöasioissa alueviranomaisina ja näiden lisäksi uusyrityskeskukset ja kauppakamarit antavat neuvontapalveluja. Käsittelyn nopeus toimii PRH:ssa yhtenä keskeisimpänä ulkoisen palvelutason ja siten myös asiakasvaikuttavuuden kuvaajana. Sitä mitataan avainsuoritteiden keskimääräisenä (mediaani) käsittelyaikana kirjaamisesta loppuunkäsitelty-vaiheeseen (taulukko 8).
12 2008 2009 2010 Patenttihakemukset (v) - Kotimaiset 2,8 2,9 2,8 Tavoite 2,6 2,7 2,7 Hyödyllisyysmallihakemukset (kk) 6,0 5,9 5,4 Tavaramerkkihakemukset (kk) - Kansalliset 6,3 5,0 4,9 Tavoite 4,5 4,0 5,0 Mallioikeushakemukset (kk) 7,8 7,9 7,6 Kaupparekisteri-ilmoitukset ml. tilinpäätökset (pv) 4 3 1 Tavoite (pv) 5 5 4 Yrityskiinnityshakemukset 7 8 7 Tavoite 5 5 5 Säätiöt; ilmoitukset ja hakemukset (pv) 5 5 16 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset - Nimenkirjoittajamuutokset 1 pv 1,3 vk 4 vk - Perustamisilmoitukset (kk) 1,8 2,1 1,7 Tavoite 2,0 1,4 1,4 - Sääntömuutokset ja purkautumiset (kk) - - 7,8 Valitukset (v) - Patenttiasiat 2,1 1,5 1,2 - Tavaramerkkiasiat 2,1 2,2 2,4 - Mallioikeusasiat 1,0 1,3 2,0 - Kaupparekisteriasiat 0,3 0,8 0,2 - Hyödyllisyysmalliasiat 1,4 0,9 0,6 - Yhdistysasiat - 0,6 0,9 - Säätiöasiat - - - Taulukko 8. Keskimääräiset käsittelyajat (mediaani) PRH arvioi tuloksellisuuttaan säännöllisesti myös asiakastyytyväisyyskyselyin. Asiakastyytyväisyys liittyy palvelujen laatuun ja mittaa myös palvelujen vaikuttavuutta. Loppuvuodesta toteutetussa kyselyssä asiakkaiden tyytyväisyys PRH:n palvelutasoon oli 4,0 asteikolla 1-5 mitattuna. Tulos oli sama kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite. Edellisessä vuoden 2008 kyselyssä asiakasarvio oli myös 4,0. PatRek-asiakaspalvelu sai jälleen parhaan arvion, arvosana kyselyssä oli peräti 4,6. Yleisesti ottaen asiakkaiden tyytyväisyys asioiden käsittely- ja toimitusaikoihin näyttää parantuneen verrattuna edelliseen kyselyyn.
13 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen PRH:ssa työskenteli vuoden 2010 lopulla 470 henkilöä, mikä on 27 vähemmän kuin vuosi sitten ja henkilötyövuosia (htv) kertyi 453,7 (19,2 vähemmän kuin vuonna 2009). TEM:n kanssa solmitun tulossopimuksen tavoite oli 472 htv. Tuottavuusohjelman toteuttaminen vähentää lähivuosina suunnitelmallisesti ja vaiheittain henkilöstöä eräistä toiminnoista, mutta toisaalta kansainväliset sopimukset edellyttävät PCT-tehtävissä riittävää henkilöstömäärää. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli asetettu VmBaro-työtyytyväisyyskyselyssä työilmapiirin ja yhteistyön osalta 4,0 (asteikko 1-5). Tulokseksi saatiin varsinaisessa kyselyssä 3,7. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli myös kirjattu sairauspoissaolojen pieneneminen alle 9 päivään per henkilötyövuosi; toteuma oli 9,2 päivää, joka oli noussut hieman edellisen vuoden 8,3:sta. Osaamisen alueella tavoitteiksi oli kirjattu koulutusaktiivisuudeksi (pv/htv) 5,5 sekä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden prosenttiosuudeksi henkilöstöstä 43,0. Tavoite ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudeksi saavutettiin tarkalleen. Sen sijaan koulutuspäivien lukumäärä jäi vain lähes kolmeen, sillä taloudellinen tilanne pakotti virastoa harkitsemaan tarkoin maksullisia koulutustilaisuuksia. Työnantajakuvan tavoitteeksi oli asetettu 3,8 asteikolla 1-5 ja lähtövaihtuvuusprosentiksi alle 3,5. Työtyytyväisyyskyselyssä työnantajakuvaksi saatiin 3,4 ja lähtövaihtuvuudeksi 4,8. PRH:ssa lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös päättyneet määräaikaiset virkasuhteet. Johtamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen osoittautui edelleen haasteelliseksi. Ministeriön välillä solmitussa sopimuksessa johtamiselle oli asetettu tavoite 3,8 asteikolla 1-5 mutta toteutuma oli 3,4. Tiedon kulun tavoite oli 3,7 ja toteuma 2,9. Palautteen saannin tavoite oli 3,7 ja toteuma 3,4. Edelliseen vuoteen verrattuna toteumat olivat laskeneet jonkin verran. PRH:n henkilöstöstrategia (HESTRA) vahvistettiin käyttöön tammikuussa 2010. Toimintavuoden aikana HESTRAa ja etenkin sen viittä menestystekijää käytiin läpi esimieskunnalle järjestetyissä tilaisuuksissa. Kullekin menestystekijälle on määritelty mittarit tai tunnusluvut sekä tavoitearvot, joita tarkasteltiin nyt ensimmäisen seurantavuoden päätyttyä. Huomattava osa tuloksista saatiin VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn avulla. Työtyytyväisyyskyselyn keskiarvossa (3,4) oli laskua kymmenyksen verran edellisvuoden tuloksesta. Kysymyskokonaisuuksissa eli indekseissä tapahtui laskuja, mutta muutokset olivat melko pieniä. Työtyytyväisyyskysely vahvisti viime vuosien hyvää tasoa tasa-arvoisesta ja joustavasta työyhteisöstä. Hyvin myönteisiksi PRH:ssa koettiin mahdollisuudet yhdistää työ- ja yksityiselämä (4,2), oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu työtovereiden taholta (3,8) sekä työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön (3,8).
Edellisvuosien tapaan palkkaukseen ja tiedonkulkuun liittyvissä asioissa on vielä kehitettävää, sillä arvot näissä liikkuvat hieman kolmosen alapuolella. Edellä esitetyt ja osin melko haasteelliset ja tyydyttäviksi katsotut indeksiarvot selittyvät todennäköisesti sillä, että vuosi oli henkilöstölle tiukan talouden ja selvitystöiden aikaa. Tulospalkkioiden peruuttaminen, lomarahojen vaihtaminen vapaaksi, toimitilojen uudelleenjärjestelyt, henkilöstöresurssien ja tulostavoitteiden ristiriita joissain työyksiköissä saattoivat osaltaan vaikuttaa työtyytyväisyystason lievään laskuun. Johdonmukaisella esimiestoiminnalla sekä ennakoivalla tiedottamisella ja avoimella vuorovaikuttamisella työtyytyväisyys jatkossa pyritään pitämään hyvänä. Tässä on yhtenä hyvänä apuvälineenä toimintavuoden aikana laadittu yhdenvertaisuussuunnitelma. PRH:n tulosjohtamisjärjestelmä mahdollistaa määrärahojen riittäessä tulospalkkioiden maksamisen. Viraston taloudellinen tilanne koheni loppuvuodesta sen verran, että tulospalkkioita kyettiin maksamaan. Palkkioita on maksettu vuoden 2010 tuloksen perusteella erikseen tuottavuuden, asiakastyytyväisyyden ja kehittämishankkeen onnistuneisuuden perusteella. Tuottavuuspalkkioina maksettiin 459 059,08 euroa, asiakastyytyväisyyspalkkiona maksettiin 100 792,79 euroa ja kehittämispalkkioina maksettiin 2 857,03 euroa, yhteensä 562 708,90 euroa. 14
15 2008 2009 2010 Henkilöstömäärä 505 497 470 Henkilöstömäärän muutos-% -0,4-1,3-5,4 Henkilötyövuodet 485,4 472,9 453,7 Keski-ikä 45,6 46,6 47,2 Ikäjakauma 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-1 18 28 53 78 45 77 81 78 54 4 0 7 25 44 76 50 71 83 78 57 6 Koulutustaso, indeksiluku, naiset 4,5 4,7 4,7 Koulutustaso, indeksiluku, miehet 5,8 6,1 6,0 Vakinaiset, naiset, lkm 283 279 280 Vakinaiset, naiset, %-osuus 54,7 56,1 59,6 Vakinaiset, miehet, lkm 161 163 160 Vakinaiset, miehet, %-osuus 31,2 32,8 34,0 Määräaikaiset, naiset, lkm 47 36 19 Määräaikaiset, naiset, %-osuus 9,1 7,2 4,0 Määräaikaiset, miehet, lkm 26 16 11 Määräaikaiset, miehet, %-osuus 5,0 3,2 2,3 Kokoaikaiset, lkm 460 448 428 Kokoaikaiset, %-osuus 89,0 90,1 91,1 Osa-aikaiset, lkm 57 49 42 Osa-aikaiset, %-osuus 11,0 9,9 8,9 Kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 25 565 653 25 201 189 24 037 305 Tehdyn työajan palkat, /vuosi 15 800 952 15 493 842 14 980 462 Tehdyn työajan palkat, %-osuus palkkasummasta 77,5 76,9 77,3 Välilliset työvoimakustannukset, /vuosi 9 764 701 9 707 347 9 056 843 Välilliset työvoimakustannukset, %-osuus tehdyn työajan palkoista 61,8 62,7 60,5 Taulukko 9. Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut 0 1 22 39 74 50 60 86 79 51 8 2008 2009 2010 2010 Tavoite Koulutuspanostus, /htv tai pätevyysinvestoinnit 601 456 354 600 Koulutus ja kehittäminen, työpäivää/htv 5,4 4,1 2,9 5,5 Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, %-osuus 39,8 43,5 43,0 43,0 Taulukko 10. Osaaminen ja muu aineeton pääoma
16 2008 2009 2010 2010 Tavoite Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1-5 3,5 3,5 3,4 3,8 Johtaminen, asteikko 1-5 3,6 3,6 3,4 3,8 Tiedon kulku, asteikko 1-5 3,1 3,1 2,9 3,7 Palautteen saanti, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,4 3,7 Kehittymisen tuki, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,2 3,4 Työilmapiiri ja yhteistyö, asteikko 1-5 3,7 3,6 3,7 4,0 Työolot, asteikko 1-5 3,8 3,8 3,7 - Työnantajakuva, asteikko 1-5 3,4 3,5 3,4 3,8 Lähtövaihtuvuus*, % henkilöstöstä 5,5 3,4 4,8 <3,5 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä 0,2 0,2 0,4 - Sairauspoissaolot, pv/htv 10,1 8,3 9,2 <7,0 Työterveyshuolto, euroa/htv 564 667 593 - Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen, euroa/htv 256 272 156 - * Sisältää myös päättyvät määräaikaiset virkasuhteet Taulukko 11. Työhyvinvointi 1.7 Tilinpäätösanalyysi ja johtopäätökset Tuloksellisuuden kuvaus osoittaa, että PRH saavutti varsin hyvin TEM:n kanssa vuodelle 2010 solmitussa tulossopimuksessa olleet toiminnalliset tavoitteet. Taloudellinen taantuma tuntui viraston tulovirroissa vielä alkuvuonna, mikä merkitsi tiukkaa menokuria koko virastossa. Käytössä olleet määrärahat riittivät tarkan suunnittelun avulla, ja vasta loppuvuosi merkitsi positiivista käännöstä viraston tulovirrassa. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke eteni käytössä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Toimintavuonna hankkeen omarahoitusosuutta onnistuttiin kasvattamaan edellisestä vuodesta. Tiedontarjontaosajärjestelmä VIRRE valmistui loppuvuodesta 2010. Hankkeen aikataulussa pysyminen edellyttää jatkovuosina hyvissä ajoin tehtyjä budjettipäätöksiä, jotta hanketta ei tarvitse keskeyttää rahoituksen puutteen vuoksi. Asiakkaat käyttivät sähköisiä palveluita entistä enemmän, ja heitä ohjataan käyttämään sähköisiä palveluita enenevässä määrin hinnoittelun ja palvelujen saatavuuden avulla. Henkisten voimavarojen alueella PRH:ssa valmisteltiin henkilöstöstrategiaan sisällytettyjen seurantaa varten valittuja mittareita ja niihin tulostavoitteita. Työtyytyväisyyden osalta korkealle asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Viestintään ja tiedonkulkuun kiinnitetään huomiota myös esimieskoulutuksessa. 1.7.1 Rahoituksen rakenne PRH on nettobudjetoitu virasto. Toimintavuonna PRH:n menot ylittivät viraston saamat tulot. Viraston tulot olivat yhteensä 45 234 678,94 euroa ja menot 46 865 011,05 euroa. Alijäämä tuloista ja menoista laskien oli
1.7.2 Talousarvion toteutuman analyysi 1 630 332,11 euroa, kun ei oteta huomioon määrärahojen teknisiä siirtoja. Tämä katettiin budjettiin ja työllistämiseen varatuilla määrärahoilla ja siirtomäärärahoilla. PRH:n normaalin kehysbudjetin suuruinen määräraha on tarkoitettu kattamaan lähinnä yhdistyksien ja uskonnollisien yhdyskuntien asioiden käsittelyn menoja, koska niiden suoritteet on hinnoiteltu yhteiskuntapoliittisista syistä alle omakustannusarvon. Myöskään säätiörekisterin suoritteilta ei odoteta voimassa olevan lainsäädännön perusteella kustannusvastaavuutta. Talousarviovuonna budjettiin oli saatu rahaa myös yritysja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistusta varten. Nettobudjetoidut määrärahat Vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa PRH:lle myönnettiin 4 612 000 euron kolmevuotinen määräraha. Edelliseltä vuodelta 2009 oli siirtynyt käyttämätöntä määrärahaa yhteensä 780 343,16 euroa. Vuonna 2010 oli siten käytettävissä yhteensä 5 392 343,16 euroa. Vuodelta 2009 siirtyvä määräraha käytettiin kokonaisuudessaan ja kuluvan vuoden määrärahasta 760 127,59 euroa. Määrärahasta siirrettiin 3 851 872,41 euroa käytettäväksi vuonna 2011. Budjetointitavoissa ei ole tapahtunut muutoksia. 17 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Bruttobudjetoidut määrärahat NOVUS- ja YTJ-hankkeita varten saatiin käyttöoikeus käyttää TEM:n hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa yhteensä 400 000 euroa. Bruttobudjetoiduista tuloarviotileistä oli käytössä arvonlisäverojen tulotili. Vuoden aikana tilille kirjattiin liiketaloudellisten suoritteiden myynnin laskutuksen yhteydessä perittyjä arvonlisäveroja yhteensä 625 193,77 euroa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muihin tuloihin kirjattiin työllistettävien kela-palautuksia 1 248,61 euroa. Hallinnonalan arvonlisäveromenojen tilille kirjattiin ostojen arvonlisäveroja yhteensä 4 247 477,87 euroa. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin tarkoitettua määrärahaa käytettiin 91 109,97 euroa työvoiman palkkaamiseen. Tuotto- ja kululaskelman toiminnan tuotot olivat yhteensä 45,2 miljoonaa euroa. Tuotot koostuivat lähes kokonaan varsinaisen toiminnan tuotoista, joita oli 45,1 miljoonaa euroa, vähäisistä vuokrista ja käyttökorvauksista sekä muista toiminnan tuotoista 0,1 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,7 miljoonaa euroa eli lähes 12 prosenttia. Euromääräisesti eniten tuotot kasvoivat yritys- ja yhteisölinjalla. Kuviosta 2 selviää tuottojen jakautuminen linjoittain ja taulukosta 12 selviää tuotot linjoittain vuosina 2008-2010 sekä tuottojen muutosprosentti.
18 Kuvio 2. Tuottojen jakautuminen linjoittain 2010 Linja/yksikkö (tuhatta euroa) 2008 2009 2010 Muutos % Patentti- ja innovaatiolinja 16 712 16 577 17 539 +5,8 Tavaramerkki- ja mallilinja 4 086 3 557 3 935 +10,6 Yritys- ja yhteisölinja 21 036 19 648 22 657 +15,3 Yhdistysrekisteri 578 588 883 +33,4 Valituslautakunta ja muut 208 151 221 +46,4 Taulukko 12. Toiminnan tuotot linjoittain (tuhatta euroa) Toiminnan kokonaiskulut tuotto- ja kululaskelmalla kasvoivat neljä prosenttia ja olivat toimintavuoden aikana yhteensä 44,1 miljoonaa euroa (kuvio 3). Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä 24,5 miljoonaa euroa ja ne olivat 56 prosenttia kaikista kuluista. Omaan käyttöön tulevien IT-kehityshankkeiden osalta aktivoitiin henkilöstömenoja 0,8 miljoonaa euroa, joka näkyy tuotto- ja kululaskelmalla omana eränään. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin käytettiin 11,2 miljoonaa euroa ja vuokriin 5,4 miljoonaa euroa. Aktivoiduista käyttöomaisuusinvestoinneista kirjattiin vuoden aikana poistoja yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Kuvio 3. Kulurakenne 2010
19 Kokonaiskulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,6 miljoonaa euroa. Suurinta kasvu oli ulkopuolisten palvelujen osalta, niihin käytettiin 0,5 miljoonaa enemmän verrattuna edellisvuoteen. Henkilöstökulut, vuokrat ja poistot pysyivät lähes ennallaan. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta muut kulut pienenivät saman verran. Henkilöstökulujen aktivoinnit omiin IThankkeisiin (valmistus omaan käyttöön) pienenivät 0,3 miljoonaan euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Sisäisiin kuluihin on tilivuoden aikana kirjattu 1,0 miljoonaa euroa, mikä on PRH:n osuus verohallinnon kanssa yhteistyössä tehtävän YTJjärjestelmän kehittämiskuluista. Tältä osin kirjauskäytännöt ovat muuttuneet edelliseen vuoteen verrattuna ja kirjanpito selkiytynyt. Jäämä I oli positiivinen 1,1 miljoonaa euroa. Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista koostuivat perityistä ja suoritetuista arvonlisäveroista. Ne olivat nettona yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Tilikauden kulujäämä oli negatiivinen 2,5 miljoonaa euroa. 1.7.4 Tase Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 28,6 miljoonaa euroa. Tase muodostuu lähes kokonaan PRH:n tietojärjestelmien aktivoiduista kehittämis- ja rakentamiseristä ja tietojärjestelmiin liittyvistä IT-laitteista (kuvio 4). Taseen vastaavaa puolella aineettomat hyödykkeet muodostavat suurimman osan taseen kokonaisarvosta, yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvo sisältää tutkimus- ja kehittämismenoja 0,8 miljoonaa euroa ja valmisohjelmistojen menojäännöstä 0,3 miljoonaa euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös muut pitkävaikutteiset menot, jotka ovat lähinnä toimitilojen remonteista aiheutuneita aktivoituja kustannuksia sekä itse valmistettujen ja teetettyjen ohjelmien jäännösarvoja yhteensä 19,9 miljoonaa euroa. Summaan on aktivoitu vuoden lopulla valmistuneet yhdistysrekisterin uudistetun tietojärjestelmän menot sekä yritys- ja yhteisölinjan VIRRE-tietopalvelun menot. Muihin aineettomiin käyttöomaisuuden eriin jäivät vielä keskeneräiset osat yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistamishankkeista 6,5 miljoonaa euroa. Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat koneet ja laitteet 0,2 miljoonaa euroa, kalustosta oli jäljellä jäännösarvoa enää 0,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointeja tehtiin vuoden aikana yhteensä 4,5 miljoonaa euroa lähinnä tietojärjestelmiin. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat lyhytaikaiset saamiset sekä muut rahoitusvarat yhteensä 0,8 miljoonaa euroa.
20 Kuvio 4. PRH:n omaisuuserät 2010 Taseen vastattavaa puolelle kuuluu valtion oma pääoma, yhteensä PRH:n osalta 17,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset velat yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma PRH:n johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi- ja vahvistuslausuma perustuu talousarvioasetuksen 69 :n säädöksiin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. PRH:n johtoryhmän jäsenet arvioivat viraston vuoden 2010 sisäisen valvonnan tilan itsearviona. Arviointikehikkona käytettiin suppeaa sisäisen valvonnan tilan arviointikehikkoa (Suppea sisäisen valvonnan arviointikehikko, Valtiovarain controller -toiminto ja sisäisen tarkastuksen jaosto, 4.2.2009). Tehdyssä arvioinnissa otettiin huomioon myös TEM:n virastosta tekemä evaluointiraportti. PRH:n johdon sisäisen valvonnan lausuma koskee viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle talousarvioasetuksen 69 :ssä säädettyjä tavoitteita talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisesta, johtamisesta ja ulkoisen ohjauksen edellyttämistä oikeista ja riittävistä tiedoista viraston taloudesta ja toiminnasta. PRH:ssa on jatkettu viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen kehittämistä siten, että ne ovat sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden asianmukaiset. Tavoitteena on, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta saadaan olennaiseksi osaksi normaalia toimintaa ja johtamista. PRH on ryhtynyt Valtiontalouden tarkastusviraston ja TEM:n edellyttämiin toimenpiteisiin maksuaikakorttien käyttöä koskevan sisäisen valvonnan järjestämiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa on tunnistettu seuraavat pääasialliset kehittämiskohteet:
21 PRH:n hallinnon ja tukipalveluiden kehittäminen ja uudelleen organisointi vastamaan viraston ydintoimintojen tarpeita ja viraston johtamista, PRH:n viestintästrategian ja -suunnitelman uudistaminen sekä poikkeusolosuhteiden viestintäsuunnitelman aikaansaaminen, PRH:n työjärjestyksen ajantasaistaminen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen. 1.9 Arviointien tulokset 1.10 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Vuonna 2010 valmistui TEM:n käynnistämä PRH:n evaluointi. Vuoden 2011 aikana PRH aloittaa yhdessä ministeriön kanssa evaluointiraportissa esitettyjen viraston kehittämistarpeiden toteutuksen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on ministeriön ja PRH:n vuoden 2011 tulossopimukseen kirjattu PRH:n hallinnon ja tukipalveluiden uudelleen järjestäminen vuonna 2011. PRH on ryhtynyt Valtiontalouden tarkastusviraston ja TEM:n edellyttämiin toimenpiteisiin Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuksessa esiin tulleen yksittäisen maksuaikakortin käyttöä koskevan sisäisen valvonnan puutteen korjaamiseksi. Asiasta on tehty tutkintapyyntö poliisille sen selvittämiseksi, onko asiassa tapahtunut rikos.
22 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero Nimi Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t ) Tilinpäätös 2010 Vertailu tilinpäätös talousarvio Toteuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 11.04.01 Arvonlisävero 576 107,57 625 193,77 625 193,77 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 12.32.99.06 Työ- ja elinkeinoministeriön 1 248,61 1 248,61 0,00 100 hallinnonalan muut tulot Tuloarviotilit yhteensä 576 107,57 626 442,38 626 442,38 0,00 100 Pääluokan, Nimi ja määrärahalaji momentin ja tilijaottelun numero 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA+LTA:t) Talousarvion käyttö vuonna 2010 Määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 Vertailu talousarvio tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä Käytettävissä Käyttö vuosilta siirtyneet vuonna 2010 vuonna 2010 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 9 624 239,92 8 950 587,84 5 098 715,43 3 851 872,41 8 950 587,84 0,00 1 180 343,16 5 792 343,16 1 940 470,75 3 851 872,41 32.01.21 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 400 000,00 400 000,00 400 000,00 0,00 32.01.29 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 4 551 685,65 4 247 477,87 4 247 477,87 4 247 477,87 0,00 32.30.51.2.1 Palkkaukset (kiinteä määräraha) 35 554,27 91 109,97 91 109,97 91 109,97 0,00 32.40.03 Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 5 037 000,00 4 612 000,00 760 127,59 3 851 872,41 4 612 000,00 0,00 780 343,16 5 392 343,16 1 540 470,75 3 851 872,41 Määrärahatilit yhteensä 9 624 239,92 8 950 587.84 5 098 715,43 3 851 872,41 8 950 587,84 0,00 1 180 343,16 5 792 343,16 1 940 470,75 3 851 872,41 Talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole valtuuksia.
23 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Maksullisen toiminnan tuotot 45 074 198,93 40 213 989,76 Vuokrat ja käyttökorvaukset 18 500,75 17 766,06 Muut toiminnan tuotot 141 977,77 45 234 677,45 291 003,17 40 522 758,99 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 731 793,26 649 474,24 Henkilöstökulut 24 502 119,16 24 526 832,52 Vuokrat 5 442 425,19 5 518 978,69 Palvelujen ostot 11 227 963,37 10 751 932,62 Muut kulut 461 146,64 565 349,76 Valmistus omaan käyttöön -851 893,06-1 161 937,77 Poistot 1 629 143,01 1 666 775,45 Sisäiset kulut 958 564,00-44 101 261,57 0,00-42 517 405,51 JÄÄMÄ I 1 133 415,88-1 994 646,52 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot 1,49 12,43 Rahoituskulut -1 040,23-1 038,74-95,59-83,16 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0,00 0,05 Satunnaiset kulut -2 623,05-2 623,05-19 383,69-19 383,64 JÄÄMÄ II JA JÄÄMÄ III 1 129 754,09-2 014 113,32 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 625 193,77 576 107,57 Suoritetut arvonlisäverot -4 247 477,87-3 622 284,10-4 551 685,65-3 975 578,08 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ -2 492 530,01-5 989 691,40
24 4. TASE VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tutkimus- ja kehittämismenot 778 807,72 1 338 804,58 Aineettomat oikeudet 316 917,88 224 925,08 Muut pitkävaikutteiset menot 19 882 595,89 5 644 412,73 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 535 525,23 27 513 846,72 16 482 742,43 23 690 884,82 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 218 767,22 303 738,40 Kalusteet 0,00 3 955,82 Muut aineelliset hyödykkeet 138 393,85 357 161,07 138 393,85 446 088,07 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 84,09 84,09 84,09 84,09 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 27 871 091,88 24 137 056,98 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 369 677,69 380 874,82 Siirtosaamiset 288 447,70 221 865,52 Muut lyhytaikaiset saamiset 100 448,54 758 573,93 83 128,91 685 869,25 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 2 256,10 3 353,05 Maksuliiketulotilit 6,77 2 262,87 57,00 3 410,05 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 760 836,80 689 279,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 631 928,68 24 826 336,28
25 VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 3 376 200,48 3 376 200,48 Edellisten tilikausien pääoman muutos 11 837 121,71 4 707 732,31 Pääoman siirrot 4 404 692,17 13 119 080,80 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -2 492 530,01 17 125 484,35-5 989 691,40 15 213 322,19 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 700,00 680,00 Saadut ennakot 526 294,32 454 251,50 Ostovelat 2 174 514,15 2 125 232,35 Kirjanp.yks. väliset tilitykset 462 868,64 474 462,72 Edelleen tilitettävät erät 2 356 504,28 1 797 129,77 Siirtovelat 5 983 704,74 4 760 046,36 Muut lyhytaikaiset velat 1 858,20 11 506 444,33 1 211,39 9 613 014,09 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 506 444,33 9 613 014,09 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 631 928,68 24 826 336,28
26 5. LIITETIEDOT Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1. Patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto, jonka nettobudjetoituina maksullisen toiminnan tuloina budjetissa ovat patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot maksuperusteisesti ja säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot suoriteperusteisesti. Kirjanpito ja tilinpäätös on laadittu budjetinlaadintamenettelyä vastaavasti. Menettelyissä ei ole tapahtunut tilikauden aikana muutoksia ja laskelmat ovat vertailukelpoisia. 2. Vähäiset ulkomaanrahan määräiset velat on kirjattu maksuperusteella. Ulkomaanrahan määräisiä saamisia ei ollut vuoden vaihteessa. 3. Käyttöomaisuuteen on aktivoitu tietojärjestelmähankkeisiin kulunutta työaikaa sosiaalikuluineen niiden hankinnan ja valmistuksen osalta. Käyttöomaisuuden poistoissa on noudatettu viraston laatimaa poisto-ohjelmaa. 4. Aikaisempiin vuosiin ei kohdistu merkittäviä tuotto- tai kulueriä eikä virheiden korjauksia. 5. Tilinpäätöstiedot ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. 6. Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
27 Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi 32.40.03 Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA+LTA) Talousarvion käyttö vuonna 2010 Määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 vertailu talousarvio - tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja käytettävissä vuonna 2010 Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutukset) Patentti- ja Bruttomenot 45 559 771,47 46 607 000,00 45 994 806,53 49 846 678,94 46 775 149,69 rekisterihallituksen Bruttotulot 40 522 771,47 41 995 000,00 45 234 678,94 45 234 678,94 45 234 678,94 Siirretty seuraavalle vuodelle toimintamenot Nettomenot 5 037 000,00 4 612 000,00 760 127,59 3 851 872,41 4 612 000,00 780 343,16 5 392 343,16 1 540 470,75 3 851 872,41
28 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Patentti- ja rekisterihallitus ei ole ylittänyt arviomäärärahoja. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Patentti- ja rekisterihallitus ei ole peruuttanut siirrettyjä määrärahoja. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2010 2009 Henkilöstökulut 20 252 390,34 20 205 705,13 Palkat ja palkkiot 19 214 668,45 19 674 827,20 Tulosperusteiset erät 562 708,90 91,87 Lomapalkkavelan muutos 475 012,99 530 786,06 Henkilösivukulut 4 249 728,82 4 321 127,39 Eläkekulut 3 635 517,38 3 576 780,96 Muut henkilösivukulut 614 211,44 744 346,43 Yhteensä 24 502 119,16 24 526 832,52 Johdon palkat ja palkkiot, joista 980 333,94 958 881,40 tulosperusteiset erät 18 878,13 0,00 Luontoisedut ja muut etuudet 1 180,00 1 200,00 Johto 1 180,00 1 200,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00
29 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ovat pysyneet entisinä. Suunnitelman mukaiset poistoajat olivat vuonna 2010: Omaisuusryhmä Aineettomat hyödykkeet Poistome- Poistoaika Vuotuinen Jäännösnetelmä vuotta poisto-% arvo-% Tutkimus- ja kehittämismenot tasapoisto 5 vuotta 20 0 % Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta 20 0 % - tavaramerkki tasapoisto 10 vuotta 10 0 % Muut pitkävaikutt. menot tasapoisto 5 vuotta 20 0 % - itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 % Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat ei poistoa Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 % Kalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 % - julkaisu- ja varastohyllyt tasapoisto 10 vuotta 10 0 % Muut aineelliset hyödykkeet - taide-esineet ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit Muut osuudet ei poistoa