Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

(epävirallinen) Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/396/07.00/2013 YSO/509/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.10.2013 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Neste Markkinointi Oy, y-tunnus: 1626490-8 PL 95 00095 Neste Oil KIINTEISTÖN OMISTAJA Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Käyntiosoite: Aurinkokatu/Vanajantie 11, Hämeenlinna Kiinteistörekisteritunnus: 109-5-26-1102 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentti VIREILLETULOAIKA 23.9.2013. YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Toimintahistoria ja nykytilanne Kohteessa on harjoitettu vuosina 1967-1977 autojen ruosteenesto- ja huoltotoimintaa. Vuodesta 1977 vuoteen 1996 kohteessa toimi huoltamoyritys, joka harjoitti polttonesteen jakelutoimintaa. Huoltamotoiminta kohteessa päättyi vuonna 1996. Toiminnan päättymisen jälkeen kohteesta poistettiin polttonesteen jakeluun liittyvät rakenteet (säiliöt ja mittarikentän rakenteet). Rakenteiden purkutöiden yhteydessä mittarikentän ja säiliöalueen maaperää kunnostettiin. Mittarikentän ja öljynerotinkaivojen välinen seinämä jäi tällöin likaiseksi. Massanvaihdon valvojana toimi Golder Associates Oy. Suoritemaksu 900 euroa (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295025000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna

HAMELY/396/07.00/2013 2/19 Huoltamotoiminnan päätyttyä kohteessa on toiminut autotarvikeliike ja autojen tee-se-itse-korjaushalli. Nykyisin korjaushalli toimii varastona. Rakennus odottaa purkua. Tontin etelälaidan läheisyydessä, tierakennustyömaan yhteydessä suoritettiin kesällä 1999 pilaantuneen maaperän kunnostusta. Massanvaihtotyömaan valvojana toimi lp-tekniikka Oy. Tontin etelälaidalla tehdyn kaukolämpöputken kaivutyön yhteydessä vuonna 1999 suoritettiin massanvaihtoa. Valvojana toimi Golder Associates Oy. Kohde on merkitty asemakaavaan huoltoaseman korttelialueeksi (LH). Alue on suunniteltu muutettavaksi asuinkäyttöön. Alue rajautuu koillisessa Vanajantiehen ja luoteessa Aurinkokatuun. Aurinkokadun eteläpuolella on asuinkerrostaloja. Kaakossa alue rajautuu puistoalueeseen, jonka toisella puolella sijaitsee kaksikerroksinen asuin-/toimistorakennus sekä varasto-/toimistorakennuksia. Luoteispuolella sekä Vanajantien pohjoispuolella sijaitsee liike- tai varastorakennuksia. MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maa- ja kallioperä Alueen maanpinta on melko tasainen. Maanpinnan taso on noin +81 m. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatimaan maaperäkarttaan alue on merkitty kartoittamattomaksi alueeksi. Kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella maaperän pintakerrokset ovat pääosin hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata. Täyttömaakerroksen paksuus tutkimuspisteissä vaihteli 1-4 m:n välillä. Täyttömaan alapuolella on turvekerros, jonka alapuolella on savi-/silttikerros. Tutkimusten yhteydessä täyttömaakerroksen ei havaittu sisältävän jätettä. Tutkimuspisteet ovat ulottuneet syvimmillään 7 m:n syvyyteen maan pinnasta. Kallion pinnan tasosta alueella ei ole tietoa. Pohja- ja orsivesi Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Ahvenisto I-luokka, 0410902) sijaitsee kohteesta 2,2 km länteen. Kohteessa tai sen lähiympäristössä ei ole pohjaveden käyttöä. Pohjaveden arvioidaan virtaavaa lounaaseen, kohti Vanajavettä. Pintavesi Suuri osa piha-alueesta on päällystetty asfaltilla. Päällystämättömillä alueilla sadevedet imeytyvät maaperään muodostaen orsi- /pohjavettä tai kulkeutuvat pintavaluntana kiinteistön pohjoisrajalla sijaitsevaan avoojaan sekä kohti tontin eteläosia. Lähin merkittävä vesistö on Vanajavesi, joka sijaitsee noin 150 m:n päässä tutkimusalueesta lounaaseen. TUTKIMUKSET JA TULOKSET Kohteen alueella on Golder Associates Oy:n toimesta suoritettu maaperätutkimuksia vuonna 1999 Neste Markkinointi Oy:n ja vuonna 2006 Peab Seicon Oy:n toimeksiannosta. Kohteen maaperää on kunnostettu aiemmin vuosina 1996 ja 1999.

HAMELY/396/07.00/2013 3/19 Vuonna 1999 kohteen maaperän pilaantuneisuutta selvitettiin maaperäkairauksin. Kohteeseen tehtiin 7 tutkimuspistettä, jotka ulottuivat 3,5-7 m syvyyteen. Maanäytteitä otettiin yhteensä 33 kpl. Yhteensä 16 näytteestä määritettiin hiilivetypitoisuus HNU-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin mineraaliöljypitoisuus 7 näytteestä ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus 5 näytteestä. Vuoden 1999 tutkimuksessa betonisen öljynerotinkaivon läheisyydessä maaperän todettiin olevan selvästi öljyhiilivedyillä pilaantunutta (S4/2,5 m, mineraaliöljypitoisuus 6 600 mg/kg). Myös kiinteistön polttoöljysäiliön läheltä, rakennuksen länsipuolelta otetuissa näytteissä S3 ja S7 todettiin kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (S3/2,5m: 1 320 mg/kg ja S7/2,5m: 1 980 mg/kg). Jäteöljysäiliön läheisyydessä rakennuksen eteläpuolella todettiin vain lievästi kohonneita mineraaliöljypitoisuuksia (S1/1,5 m: 400 mg/kg). Tutkimuksen yhteydessä tehdyissä laboratorioanalyyseissä todettiin suurimmillaan haihtuvien hiilivetyjen TVOCpitoisuus 55 mg/kg näytteessä S4/2,5 m. Vuonna 2006 kiinteistön maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin osana suurempaa Vanajantien ja Aurinkokadun välistä tutkimusaluetta. Kiinteistölle kairattiin neljä tutkimuspistettä, jotka pyrittiin sijoittamaan siten, että tontilla tiedossa olevan maaperän pilaantuneisuuden laajuutta saataisiin rajattua. Tutkimuspisteet ulotettiin 3-4 m:n syvyydelle maan pinnasta, ja niistä otettiin yhteensä 19 maanäytettä. Kaikista näytteistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen suhteellista pitoisuutta Gastrac-kaasunilmaisimella ja 9 näytteestä analysoitiin öljyhiilivetypitoisuutta PetroFlagkenttätestillä. Kolmesta näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivedet C 10 -C 40 ja kahdesta näytteestä haihtuvat hiilivedyt (VOC). Vuoden 2006 tutkimuksessa laboratorioanalyyseissä todettiin suurimmillaan öljyhiilivetypitoisuus C 10 -C 40 650 mg/kg (näyte S106/0,5 m). Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet analysoiduissa näytteissä olivat alle laboratorioanalyysin määritysrajan. Vuoden 1996 kunnostuksen yhteydessä kaivua suoritettiin kolmella alueella; mittarikentän, dieselsäiliön sekä 95E- ja 99-säiliöiden alueella. Kaivannoista otettiin 10 jäännöspitoisuusnäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa mineraaliöljypitoisuus. Näytteestä S41 analysoitiin lisäksi haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus. Vuoden 1996 maaperän kunnostuksen yhteydessä mittarikentän alueen kaivannon luoteissivustalla kaivu lopetettiin öljynerotinkaivon ja viemäröinnin takia. Haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus kaivannon seinämästä otetussa näytteessä S41 oli 1 800 mg/kg ja mineraaliöljypitoisuus 600 mg/kg. Muissa kunnostuksen jäännöspitoisuusnäytteissä ei todettu kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Vuoden 1999 kunnostuksen yhteydessä kaivannon luiskasta otettiin 7 jäännöspitoisuusnäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa mineraaliöljyjen ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet. Kaivannon luiskasta havaittiin suotautuvan vettä. Luiskaan asennettiin pohjaveden tarkkailukaivo L1. Kaivosta otettiin vesinäyte 15.9.1999. Näytteestä analysoitiin mineraaliöljyjen ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet.

HAMELY/396/07.00/2013 4/19 Vuoden 1999 massanvaihdon yhteydessä kiinteistön etelälaidalla olleeseen kaivannon luiskaan jäi paikoitellen hiilivetypitoisia maamassoja. Öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 pitoisuudet näytteissä S25-S31 vaihtelivat välillä 9-1 530 mg/kg. Haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus vaihteli välillä 0-16 mg/kg. Kaivosta L1 otetussa vesinäytteessä todettiin MTBE - pitoisuus 22 µg/l. Mineraaliöljypitoisuus oli alle laboratorion määritysrajan. Vuoden 2011 tutkimus Tutkimuskohteessa otettiin maanäytteitä yhteensä 8 tutkimuspisteestä. Lisäksi yhdestä tutkimuspisteestä otettiin näytteet käsikairalla. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan täyttömaakerroksen alapuoliseen turvekerrokseen. Näytteenottosyvyys oli syvimmillään 5 metriä. Näytteitä otettiin yhteensä 31 kpl. Kenttätestien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa seuraavat haitta-aineet: Öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) (12 kpl), haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (C 5 -C 10 ), MTBE-, TAME- ja BTEX-yhdisteet (11 kpl), erittäin haihtuvat yhdisteet (1 kpl), PAH-yhdisteet (1 kpl), raskasmetallit (1 kpl), orgaanisen hiilen määrä TOC (1 kpl). Laboratorioanalyysissä todettiin 5 näytepisteessä kohonneita öljyhiilivetyjakeiden pitoisuuksia. Suurin pitoisuus todettiin huoltohalliin tehdyssä näytepisteessä S206 (syvyys 0,5-1 m), jossa C 10 -C 21 pitoisuus oli 19 800 mg/kg ja C 22 -C 40 -pitoisuus 34 400 mg/kg. Pitoisuudet ylittävät öljyhiilivedyille asetetun ongelmajätteen raja-arvon. Näytepisteissä S201 ja S205 todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuuksia, näytepisteessä S201 enimmillään 1 420 mg/kg ja näytepisteessä S205 enimmillään 3 500 mg/kg. Entisen öljynerotuskaivon pohjoispuolella sijaitsevassa näytepisteessä S201 todettiin lisäksi alemman ohjearvon ylittäviä bentseenin, ksyleenin ja öljyhiilivetyjakeiden C 5 -C 10 pitoisuuksia (näyte S201/1-2 m: C 5 -C 10 135 mg/kg). Näytepisteissä S204 ja S208 todettiin alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuuksia, enimmillään näytteessä S204/0-1 m 892 mg/kg. Entisessä pesuhallissa sijaitsevasta näytepisteestä S205 syvyydeltä 1-2 m analysoitiin erittäin haihtuvat hiilivedyt. Analyysissä todettiin lievästi kohonneita pitoisuuksia ksyleeniä, n-propyylibentseeniä, isopropyylibentseeniä, 1,2,4-trimetyylibentseeniä, 1,3,5- trimetyylibentseeniä ja sec-butyylibentseeniä sekä 4-Isopropyylitolueenia. Haitta-aineiden kokonaismäärä Kohonneet haitta-ainepitoisuudet esiintyivät noin 0-4 metrin syvyydellä maanpinnan tasosta pääosin täyttömaassa. Näytepisteissä S201 ja S205 ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia ulottuu myös täyttömaakerroksen alapuolisen turpeen pintaan. Alemmat ohjearvot ylittäviä maita sisältävän alueen laajuudeksi arvioidaan kaikkien tutkimustulosten perusteella noin 900 m 2 ja pilaantuneen maa-aineksen määräksi noin 2800 m 3 eli n. 4 500 t (keskimääräinen pilaantuneen maakerroksen paksuus noin 3 m). Vaarallisen jätteen rajan (öljyhiilivetypitoisuus yli 10 000 mg/kg) ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin 100 m 3 ktr ja öljyhiilivetypitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin 1700 m 3 ktr.

HAMELY/396/07.00/2013 5/19 Pilaantuneet alueet sijoittuvat rakennuksen alapuoliseen maaperään sekä rakennuksen kaakkois- ja etelä- sekä luoteispuolelle. Tehtyjen tutkimusten perusteella maaperässä arvioidaan olevan hiilivetyjä yhteensä noin 19 400 kg. - Rakennuksen huoltohallin alapuolisessa maaperässä arvioidaan olevan ongelmajäteraja-arvon ylittäviä öljyhiilivety-yhdisteitä noin 10 000 kg. - Rakennuksen pesuhallin ja varaosaliikkeen alapuolisessa maaperässä arvioidaan olevan ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivety-yhdisteitä noin 9 000 kg. - Rakennuksen pesuhallin alapuolisessa maaperässä arvioidaan olevan alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivety-yhdisteitä noin 200 kg. - Rakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella maaperässä arvioidaan olevan alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivety-yhdisteitä noin 200 kg. Pilaantuneisuuden tarkempi laajuus selviää maaperän kunnostuksen yhteydessä. Epävarmuustarkastelu Näytepisteiden sijoittelua rajoitti osaltaan tontin maaperässä sijaitsevat sähkö- ja puhelinkaapelit/viemärit yms. Tutkimusten tarkoitus on ollut todeta maaperän mahdollinen pilaantuneisuus, mutta sillä ei ole selvitetty pilaantuneisuuden laajuutta. Näin ollen pilaantuneisuuden laajuudesta tehdyt arviot ovat karkeita ja ne voivat vaihdella arviolta 50 % kumpaankin suuntaan. Pohjaveden virtaussuunta ei ole tiedossa, mutta sen oletetaan olevan lounaaseen, kohti Vanajavettä. Laboratorioanalyysien virhemarginaalit on esitetty tutkimusraportin laboratorioanalyysitodistuksissa. Eri ajankohtina tehtyjen tutkimusten tulokset ovat samaa suuruusluokkaa, joten tulosten voidaan arvioida olevan oikeansuuntaisia. RISKINARVIO Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu maanäytteissä bensiinihiilivetyjen ja keskiraskaiden jakeiden pitoisuuksia rakennuksen alapuolisessa maaperässä sekä rakennuksen kaakkois- ja etelä- sekä luoteispuoleila. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet esiintyivät noin 0-4 metrin syvyydellä maanpinnan tasosta pääosin täyttömaassa. Näytepisteissä S201 ja S205 hiilivetypitoisuudet ulottuvat myös täyttömaakerroksen alapuolisen turpeen pintaan. Haitta-aineiden kulkeutuminen Alueen maaperän pintakerrokset ovat pääosin hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata. Täyttömaakerroksen paksuus tutkimuspisteissä vaihtelee 1-4 m:n välillä. Täyttömaan alapuolella on turvekerros, jonka alapuolella on savi- /silttikerros. Siltti- ja savikerrokset osaltaan hidastavat hiilivetyjen kulkeutumista maaperässä. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole tietoa, mutta oletettu virtaussuunta on lännen-etelän suuntaan kohti Vanajavettä. Kohteen topografia on suhteellisen tasaista eikä orsija pohjaveden virtauksen arvioida olevan voimakasta alueella.

HAMELY/396/07.00/2013 6/19 Kohteen maaperässä ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittäneet öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) ovat heikosti maaperässä kulkeutuvia ja heikosti veteen liukenevia. Syvyyssuuntaista leviämistä hidastaa alueen täyttömaakerroksen alapuolella havaittu turvekerros sekä sen alla esiintyvät savi- ja silttikerrokset. Öljyhiilivedyt ovat voimakkaasti maaperän orgaaniseen ainekseen sitoutuvia, joten kulkeutuminen turvekerroksessa on vähäistä. Kriittisten yhdisteiden leviämistä voi kohteen alueella tapahtua lähinnä maaperään imeytyvän veden välityksellä täyttömaakerroksessa. Kulkeutumista veden mukana voi tapahtua, jos haitta aineita kulkeutuu maaperästä maa- ja orsiveteen liukenemalla tai hiukkasiin tai kolloideihin sitoutuneena. Haihtuvat hiilivedyt voivat kulkeutua maaperässä huokoskaasuna. Helposti haihtuvia hiilivetyjä on todettu vain kiinteistön pohjoisosassa. Huokoskaasun mukana mahdollisesti tapahtuva kulkeutuminen arvioidaan paikalliseksi. Maanäytteissä todetut bentseenin pitoisuudet ovat pieniä (<1 mg/kg) eikä niiden kulkeutumisriskiä arvioida merkittäväksi. Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan ulottuvan keskimäärin noin 3 metrin syvyydelle maan pinnasta (syvimmillään noin 5 m). Vedenpinta tarkkailukaivossa L1 on ollut 2,2 m syvyydellä maanpinnasta, muita havaintoja pohjavedenpinnan korkeudesta alueella ei ole. Alueen maaperässä todetut turve- ja savi/silttikerrokset rajoittavat niiden yläpuolisten vesien yhteyttä kerrosten alapuolisiin mahdollisiin pohjavesikerroksiin, muodostaen orsivesikerroksen. Öljyhiilivetyjä on todettu orsiveden pinnantason alapuolella, joten öljyhiilivetyjen voidaan todeta kulkeutuneen orsiveteen. Turve-, savi- ja silttikerrokset rajoittavat öljyhiilivetyjen kulkeutumista em. kerrosten alapuoliseen pohjaveteen eikä sen arvioida olevan merkittävä kulkeutumisreitti. Orsiveteen kulkeutuneet öljyhiilivedyt voivat kulkeutua liuenneina orsiveden mukana arvion mukaan kohti Vanajavettä. Öljyhiilivetyjen jakeet C 10 -C 40, joita maaperässä on eniten todettu, ovat vedessä heikosti kulkeutuvia tai kulkeutumattomia. Kohteen läheisyydessä ei ole vedenottamoa tai talousvesikaivoja, joten öljyhiilivetyjen kulkeutuminen vedenottamolle tai niiden pääsy kohteen maaperästä talousveteen ei ole mahdollista. Terveysriskit Helposti haihtuvat haitta-aineet sijaitsevat vähintään yhden metrin syvyydessä maan pinnasta. Etenkin bentseenin pitoisuudet ovat pieniä. Maaperässä todettujen öljyhiilivetyjen ei arvioida haihtuvan ulkoilmaan sellaisina pitoisuuksina, että ulkoilman hengityksen kautta tapahtuva altistuminen olisi merkittävää, eikä haihtumista ulkoilmaan ole tarpeen tarkastella tarkemmin. Kohteeseen on suunniteltu asuinrakennuksia, joten maaperän huokoskaasun kulkeutuminen alapohjan kautta rakennuksen sisäilmaan on mahdollinen kulkeutumisreitti. Altistumista sisäilman hengityksen kautta tarkastellaan tarkemmin alla. Eri kohteissa toteutettujen kulkeutumis- ja altistumistarkasteluiden sekä tätä kohdetta varten tehtyjen täydentävien laskelmien (Risc 5.0 ohjelmisto) tulosten perusteella on todettu, että öljyhiilivedyistä ja niiden komponenteista bentseenin esiintyminen maaperässä on usein sisäil-

HAMELY/396/07.00/2013 7/19 man hengityksen kannalta merkittävin riskin aiheuttaja. Muut bensiinin komponentit harvoin muodostuvat sisäilman hengityksen kannalta määrääviksi. Erityisesti tässä kohteessa muiden komponenttien pitoisuudet ovat olleet niin alhaisia, että niistä ei aiheudu liiallista altistumista sisäilman hengityksen kautta, vaikka kohteeseen rakennettaisiin asuinrakennus. Laskentojen perusteella on määritetty maaperän suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet öljyhiilivetyjen komponenteille, kun niitä esiintyy eri syvyyksillä lattian alla. Laskettujen suurimpien hyväksyttävien pitoisuuksien alittuessa sisäilmaan ei kulkeudu haitta-aineita terveydelle haitallisina (TCA-arvot ylittäviä) eikä hajuhaittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Risc-ohjelmistolla tehtyjen laskelmien perusteella on bentseenille, tolueenille, etyylibentseenille ja ksyleeneille määritetty suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet syvyyden mukaan tilanteessa, jossa suoraan hiilivetypitoisen maan päälle rakennetaan asuinrakennus. Öljyhiilivetyjen fraktioiden osalta voidaan tavoitepitoisuuksina käyttää suurimpia hyväksyttäviä terveysperusteisia pitoisuuksia, eli SHPterarvoja (Reinikainen 2007). SHPter-arvot on laskettu olettamalla haittaaineiden sijaitsevan moreenissa 2 m syvyydessä lattian alapuolella. SHPter-arvoilla lasketut sisäilman pitoisuudet alittavat hengitysilmalle sallittavan enimmäispitoisuuden pitkäaikaisessa altistuksessa, eli TCAarvot (Reinikainen 2007). RISC 5.0-ohjelmalla on laskettu hyväksyttävät fraktiokohtaiset pitoisuudet suhteessa SHPter-arvoihin tilanteissa, joissa maalajina on moreenin sijasta hiekka ja syvyyksinä 2 m lisäksi 0,5 m. Johtopäätöksenä terveysriskien arvioinnista voidaan todeta, että kohteen maaperässä on sellaisia öljyhiilivetyjen pitoisuuksia, jotka ylittävät riskiarvion perusteella määritetyt maaperän suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet tilanteessa, jossa kiinteistö muutetaan asuinkäyttöön. Maaperä on siis pilaantunutta ja kohteessa on pilaantuneen maaperän kunnostustarve asuinalueeksi muuttamisen yhteydessä. Ympäristöriskit Mikäli pintamaassa todetaan korkeita hiilivetypitoisuuksia, poistetaan ne tässä kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Näin ollen eläimet eivät pääse altistumaan maaperän hiilivedyille. Kulkeutumisriskin arvioinnin mukaan kohteen maaperässä todettujen öljyhiilivetyjen ei arvioida kulkeutuvan laajalle alueelle orsiveden mukana. Kun maaperä kunnostetaan kohteen käyttötarkoituksen muutoksen edellyttämiin, terveysriskiä aiheuttamattomiin pitoisuuksiin, orsiveden mukana leviäminen edelleen vähenee. Orsiveden pinnantaso on todettu noin 2,2 m syvyydellä maanpinnasta, joten orsivedessä olevat hiilivedyt eivät ole helposti kasvien tai pieneliöiden kuten matojen saatavissa. Pohjaveteen päässeet hiilivedyt ovat edelleen vaikeasti eliöstön saavutettavissa. Alueella ei ole pohjaveden käyttöä. Orsivesi purkautuu oletuksen mukaan Vanajaveteen. Arvion mukaan öljyhiilivedyt eivät kulkeudu havaittavina pitoisuuksina Vanajaveteen ainakaan kunnostuksen jälkeen, joten riskiä vesieliöstölle ei aiheudu.

HAMELY/396/07.00/2013 8/19 Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että kohteen maaperässä sekä orsi- ja pohjavedessä todetuista hiilivetypitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan sellaista ekologista riskiä tai haittaa, joka edellyttäisi toimenpiteitä. Riskinarvioinnin perusteella voidaan todeta, että kohteen maaperässä todettujen hiilivetypitoisuuksien johdosta kohteessa suunnitellussa (asuinalue) käytössä on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Asuinkäyttöön suunnitellulla kiinteistöllä voidaan yleensä käyttää tavoitepitoisuuksina alempia ohjearvoja. Edellä esitettyjen riskiarvion ja kunnostustarpeen arvioinnin perusteella rakennusten kohdilla on kuitenkin tarpeen rajoittaa haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia. Toisaalta tulevilla piha-alueilla pintamaan alapuolella voidaan sallia alempia ohjearvoja korkeampia pitoisuuksia ilman, että siitä aiheutuisi terveys- tai ympäristöriskiä. Riskinarvion perusteella määritetyt kunnostustavoitteet ovat seuraavat: Öljyhiilivetyjen jakeet (C 10 -C 40 ) Tulevilla piha-alueilla ja rakennusten kohdilla noudatetaan ohjearvoja: 0-1 m syvyyteen maanpinnasta alemmat ohjearvot yli 1 m syvyydellä maanpinnasta ylemmät ohjearvot Öljyhiilivetyjen jakeet (C 5 -C 10 ), BTEX-yhdisteet ja MTBE Tulevilla piha-alueilla noudatetaan ohjearvoja: 0-1 m syvyyteen maanpinnasta alemmat ohjearvot yli 1 m syvyydellä maanpinnasta ylemmät ohjearvot Tulevien rakennusten kohdilla jakeiden C 5 -C 10 osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: 0-2 m syvyyteen maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä hiekka) - jakeiden C 5 -C 10 pitoisuudet alle 10 mg/kg yli 2 m syvyydellä maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä moreenia) - alemmat ohjearvot (alle 100 mg/kg) vaihtoehtoisesti yksittäisten öljyhiilivetyfraktioiden (C 5 -C 10 ) pitoisuudet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti siten, että maaperän suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet ovat 2 m syvyydellä moreenimaassa SHPter, 2 m syvyydellä hiekkamaassa 50 % SHPter ja 0,5 m syvyydellä hiekkamaassa 40 % SHPter. Rakennuksen alla BTEX-yhdisteet ja MTBE: 0-2 m syvyyteen maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä hiekka) - bentseeni <0.06 mg/kg, - etyylibentseeni <1,8 mg/kg, MTBE <0,24 mg/kg, tolueeni <0,5 mg/kg ja ksyleenit <2,5 mg/kg

HAMELY/396/07.00/2013 9/19 2-4 m syvyydessä maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä moreenia) - bentseeni <0.4 mg/kg, muut BTEX-yhdisteet alle aiemmat ohjearvot - MTBE 2,4mg/kg. yli 4 m syvyydessä maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä moreenia) - bentseeni <0.4 mg/kg, tolueeni 12 mg/kg, muut BTEX-yhdisteet alle ylemmät ohjearvot. - MTBE 4.5 mg/kg Maaperään jäävät haitta-aineet Tutkimustulosten perusteella maaperään jää piha-alueella yli 4 m syvyyteen maanpinnasta bentseenipitoisuus < 0,6 mg/kg sekä muiden helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus < 100 mg/kg, kun kunnostaminen toteutetaan edellä esitetyin periaattein. Todettujen pitoisuuksien perusteella arvioituna, kunnostuksen ulottuessa 4 m syvyyteen maapinnasta edellä esitetyin tavoitepitoisuuksin, jää kohteen maaperään hiilivetypitoisia maita (bentseenipitoisuus yli 0,6 mg/kg) arvion mukaan noin 100 m 3. Bentseenin arvioitu määrä on enintään 1 kg ja kokonaishiilivetypitoisuus alle 30 kg. Mikäli kohteeseen jää rakenteiden poiston jälkeen edellä esitettyjä tavoitteet ylittäviä hiilivetypitoisuuksia, arvioidaan kohteeseen jääneiden pitoisuuksien mahdollisesti aiheuttamaa riskiä kunnostuksen jälkeen tehtävässä toimenpideraportissa. Maaperään jäävät käyttörajoitteet Kunnostustavoitteet alittavat pitoisuudet eivät aseta asuinkäytölle käyttörajoitteita. Kunnostustöiden jälkeen maaperään jäävät kunnostustavoitteet alittavat hiilivetypitoisuudet on otettava huomioon tehtäessä kaivutöitä kiinteistöllä. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Kunnostusmenetelmäksi tässä kohteessa valitaan massanvaihto, koska - Massanvaihto soveltuu parhaiten pilaantuneen maaperän kunnostukseen enintään noin 4 m syvyyteen maanpinnasta. - Massanvaihto arvioidaan ainoaksi käyttökelpoiseksi menetelmäksi tässä kohteessa, kun käyttötarkoitus muutetaan asuinkäytöksi. - Massanvaihdossa haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan kaivamalla ja korvataan pilaantumattomilla mailla. Kaivantojen täytöstä sovitaan tarpeen mukaan kiinteistön omistajan kanssa. - Mahdollisten muiden menetelmien käytöstä tehdään erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisilla. Esivalmistelut Ennen kunnostusta työmaa-alue aidataan ulkopuolisilta sekä merkitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein. Kunnostuksen aloittamisajankohta sekä kunnostuksen ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukseen sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

HAMELY/396/07.00/2013 10/19 Työjärjestys ja aikataulu Kiinteistöllä sijaitseva rakennus puretaan ennen pilaantuneen maaperän kunnostusta. Kohde aidataan ja merkitään asianmukaisin pilaantuneen maan kunnostustyömaasta kertovin kyltein. Tarpeen mukaan tiellä liikkujia varoitetaan työmaasta liikennemerkein. Kaivujärjestyksestä sovitaan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan kesken ennen kaivun aloittamista. Kohteessa olevat asfaltit ja mahdollisesti maan pinnalle näkyvät perustukset yms. puretaan mahdollisuuksien mukaan ennen varsinaista maaperän kunnostusta. Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaan. Vastaan tulevat mahdolliset muut maanalaiset poistettavat rakenteet poistetaan kunnostustyön edetessä. Työmaalla syntyvien jätteiden käsittely Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvallisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Veden käsittely Kaivantoon kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesihuoltolaitoksen tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista veden johtamista pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla (esim. aktiivihiilisuodatin). Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien näytteenotosta sovitaan paikallisen vesihuoltolaitoksen kanssa. Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kohteessa Tavoitteena on välttää tarpeetonta kaivua ja kuljetusta rajoittamalla kaivu mahdollisimman vähäiseen välttämällä tarpeetonta kaivua sekä hyödyntämällä kunnostuksen tavoitepitoisuudet alittavia maita mahdollisuuksien mukaan kaivantojen täytössä. Turhan kaivun, kuljetuksen ja kaatopaikalle sijoittamisen välttäminen vähentää kunnostuksen haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Kaivetut maa-ainekset, joiden hiilivetypitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitepitoisuudet ja jotka ovat rakennusteknisesti maa-rakentamiseen soveltuvaa, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaivantojen täytössä, Kohteessa hyödynnettävien, kaivettujen maa-ainesten laadunvalvonta toteutetaan kuten kunnostuksen yleisestä laadunvalvonnasta on todettu. Mikäli näiden laadunvalvontaperiaatteiden mukaisesti maa-aineserä todetaan kunnostustavoitteet alittavaksi, voidaan se hyödyntää kohteessa.

HAMELY/396/07.00/2013 11/19 Puhdistusaikataulu Kohteen pilaantunut maaperä on suunniteltu kunnostettavaksi rakennuksen ja rakenteiden purkutöiden yhteydessä marraskuussa 2013 tai keväällä 2014. Työn arvioidaan kestävän maksimissaan noin 4 viikkoa. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot pilaantuneisuudesta sekä niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID- ja/tai Petroflag-kenttätesteillä. Kaivettavista maa-aineksista otetaan kokoomanäytteitä (5-10 osanäytettä). Näytteistettävien kaivumassojen määrä vaihtelee kaivupaikasta ja syvyydestä sekä pilaantuneisuudesta riippuen, mikä määrää myös maa-aineksesta otettavien näytteiden määrän. Kaivumassojen näytteistämiseen (näytetiheys, analyysimäärä) vaikuttaa myös vastaanottopaikka ja sen mahdolliset näytteenottovaatimukset. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestimittausten tuloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 - C 10, BTEX-yhdisteiden ja MTBE:n sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte (sisältää 5-10 osanäytettä) jokaista noin 100-200 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden esiintymistä PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden (suuremmat kaivannot). Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Kaivualueilla (tai kaivusyvyyksillä, esim. pintatäytöissä), joissa ei ole ollut polttoaineenjakelutoimintaa tai muuta mahdollista pilaavaa toimintaa, ja joissa kenttätestein (PID-mittari/PetroFlag-kenttätesti) sekä aistinvaraisin havainnoin voidaan todeta olevan puhdasta, kynnysarvot alittavaa maa-ainesta, laboratorioanalyysejä jäännöspitoisuusnäytteistä ei ole tarvetta tehdä. Ko. alueiden jäännöspitoisuudet voidaan käsitellä kirjallisesti perustellen kaivuista tehtävässä raportissa. Kunnostus on päättynyt, kun kunnostustavoitteet on saavutettu, tai kun alueelle kunnostustavoitteet ylittävien maiden jättämisestä on sovittu asianomaisten (maanomistajat ja viranomaiset) kanssa. Alueelle voi jäädä kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, jos niiden poistaminen ei ole esim. rakennusteknisesti mahdollista tai se on erittäin vaikeaa. Jos alueelle jää kunnostustasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, neuvotellaan asiasta tilaajan, alueen ympäristöviranomaisten sekä maanomistajan kanssa ennen kaivannon täyttämistä. Tarpeen

HAMELY/396/07.00/2013 12/19 mukaan pilaantuneet maat eristetään tai niiden ja muiden maiden väliin asennetaan huomiorakenne. Kohteeseen jääneiden haitta-aineiden riskejä ympäristölle ja terveydelle arvioidaan erillisellä riskinarviolla, mikäli sen arvioidaan olevan tarpeen. Jos haitta-aineiden arvioidaan aiheuttavan alueella terveys- tai ympäristöriskejä, kohteen kunnostamista jatketaan tarpeen mukaan muilla menetelmillä. Kaivantojen täyttämisestä ja tiivistämisestä sovitaan tarpeen mukaan kiinteistön omistajan kanssa. Periaatteellisesti kaivannot täytetään täyttöön soveltuvilla, pitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitepitoisuudet alittavilla kaivumailla sekä kaivettua materiaalia vastaavalla täyttömateriaalilla. Työsuojelu Kohteessa noudatetaan Neste Markkinointi Oy Liikennepalvelu Suomen turvallisuusohjeita 2012 (päiväys 25.3.2010). Urakoitsijan työmaasta vastaava työnjohtaja vastaa kohteen työsuojelusta ympäristöteknisen valvojan avustuksella. Urakoitsija laatii kohteesta työmaasuunnitelman. Kohteesta laaditaan rakennuttajan turvallisuusasiakirja ja kohteeseen nimetään turvallisuuskoordinaattori. Urakoitsija suorittaa alueella viikkotarkastuksia, sekä vastaa, että työmaalla liikkuvilla on veronumerolliset, kuvalliset henkilökortit sekä työturvallisuuskortit. Urakoitsija perehdyttää työmaalla työskentelevät työmaan käytäntöihin ja työmaata koskeviin työturvallisuusasioihin. Työturvallisuusasiat käydään läpi yhteistyössä pilaantuneen maan kunnostuksesta vastaavan ympäristöasiantuntijan kanssa. Kaikki läheltä piti -tilanteet ja/tai vahingot raportoidaan työmaan vastaavalle johdolle sekä omalle johdolle. Kohteen maaperässä on öljyhiilivetyjä, jotka voivat kaivuvaiheessa vapautua hengitysilmaan. Öljyhiilivedyille altistumisen oireina voi esiintyä mm. päänsärkyä ja huonovointisuutta. Jos kaivantojen alueella havaitaan merkittävää polttoaineenhajua, vältetään kaivantoihin menemistä ja annetaan kaivannot tuulettua. Ilman hiilivetypitoisuuksia seurataan tarpeen mukaan PIDmittarilla. Hengitysteitse öljyhiilivedyille altistuminen estetään käyttämällä tarvittaessa vähintään A2 suodattimella varustettua hengityssuojainta. Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisina suojavarusteina kypärää, suojalaseja, turvakenkiä, pitkiä housuja ja paitoja sekä näkyvää turvaliiviä, takkia tai vastaavaa. Kunnostuksen aikana ympäristötekninen valvoja antaa tarpeen mukaan ohjeita suojautumisesta. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty, millä estetään haitta-aineiden kulkeutuminen suuhun käsien mukana. Työmaalla järjestetään aloituskokous ennen kunnostustyön aloittamista, jossa tarpeen mukaan käydään läpi kohteen työsuojelulliset asiat. Urakoitsijan toimesta työmaalle järjestetään tarvittaessa lämmitetyt sosiaalitilat vaatteiden vaihtoa ja säilytystä sekä sähköllä varustetut tilat valvojan kenttämittauksia varten. Työmaalle järjestetään käsienpesumahdollisuus tai vähintään puhdasta vettä (esim. pullossa) käsienpesua varten. Urakoitsija vastaa kohteen alueella kulkevien putkien, kaapeleiden, johtojen yms. selvittämisestä ja tarpeen mukaan niiden merkkaamisesta maastoon ennen työn alkua.

HAMELY/396/07.00/2013 13/19 Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Pilaantuneen maan kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voivat olla: Työntekijöiden altistuminen haitta-aineille, ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille pilaantuneiden maiden leviäminen puhtaille alueille, melu, pöly, haju, liikenne, haittaaineiden liukeneminen veteen kaivantojen täyttyessä sadevedellä. Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana aidoin. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana kunnostusalueen ulkopuolelle vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella, kuormien peittämisellä, käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla kulkuväylät, autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Kaivannon seinämät luiskataan työn aikana turvalliseen kaltevuuteen. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella yön yli, niin kasat peitetään. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Kirjanpito ja raportointi Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti tutkimuksissa havaitsemattomia haitta-aineita, rakenteita tai muuta odotetusta poikkeavaa. Odottamattomista tilanteista ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä poikkeustilanteissa. Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuuden levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen jatkamisesta naapurikiinteistön puolelle sovitaan kiinteistön omistajan kanssa. Ympäristötekninen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitän vähintään seuraavat asiat: - tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista sekä öljyisistä vesistä (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) - tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, kenttämittaustulokset) - näytepisteiden paikkojen sijainnit - maaperän mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit sekä - erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä laaditaan kunnostuksen toimenpideraportti kunnostuksen päätyttyä. Toimenpideraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: - kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi - kaivutyön toteutus - kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maaaineksista ja öljyisistä vesistä - jäännöspitoisuustiedot - mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio

HAMELY/396/07.00/2013 14/19 - piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista - tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista - mahdolliset jatkotoimenpiteet ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Määräykset Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä. 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Kohdealueen maaperä on puhdistettava seuraavasti: Öljyhiilivetyjen jakeet (C 10 -C 40 ) Tulevilla piha-alueilla ja rakennusten kohdilla 0-1 m syvyyteen maanpinnasta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot yli 1 m syvyydellä maanpinnasta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot Öljyhiilivetyjen jakeet (C 5 -C 10 ), BTEX-yhdisteet ja MTBE Tulevilla piha-alueilla noudatetaan ohjearvoja: 0-1 m syvyyteen maanpinnasta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot yli 1 m syvyydellä maanpinnasta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot Tulevien rakennusten kohdilla jakeiden C 5 -C 10 osalta: 0-2 m syvyyteen maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä hiekka) - jakeiden C 5 -C 10 pitoisuudet alle 10 mg/kg yli 2 m syvyydellä maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä moreenia) - valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot (alle 100 mg/kg) Rakennuksen alla BTEX-yhdisteet ja MTBE: 0-2 m syvyyteen maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä hiekka)

HAMELY/396/07.00/2013 15/19 - bentseeni <0.06 mg/kg - etyylibentseeni <1,8 mg/kg - MTBE <0,24 mg/kg - tolueeni <0,5 mg/kg - ksyleenit <2,5 mg/kg 2-4 m syvyydessä maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä moreenia) - bentseeni <0.4 mg/kg - muut BTEX-yhdisteet alle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset aiemmat ohjearvot - MTBE 2,4mg/kg. yli 4 m syvyydessä maanpinnasta/alimman lattian pinnasta (maaperä moreenia) - bentseeni <0.4 mg/kg - tolueeni 12 mg/kg - muut BTEX-yhdisteet alle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot - MTBE 4.5 mg/kg 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.

HAMELY/396/07.00/2013 16/19 Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maaainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Mikäli puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa jätevesiviemäriin, ei siitä saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava HS- Veden ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksis-

HAMELY/396/07.00/2013 17/19 Määräysten perustelut ta tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 9) kannalta. Kohteen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen tuleva maankäyttö huomioiden. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen raja-arvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maaainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 5 ja 6). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (2.5.2013/331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 6). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 7). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste ja laajuus on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomene-

HAMELY/396/07.00/2013 18/19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO telmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 8, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 2.5.2013/331 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992, muut. 961/1998) nojalla. Maksun määrä 900 perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012). Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 18 h. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste Oil Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

HAMELY/396/07.00/2013 19/19 Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p. 0295 025246. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään 22.11.2013. Valitusosoitus on liitteenä. Diplomi-insinööri Olli Valo Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITE Valitusosoitus