Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Samankaltaiset tiedostot
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Taustaa. Valtuustokausi

Tilannekuva: Jokilaaksot

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tilannekuva: Rannikko

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Tilannekuva: Koillismaa

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tilannekuva: Oulu ja ympäristö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

Käsiteltävät muuttujat

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Mari Patronen YTM, M.A. European Studies, EMBA

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

STM simulaation taustamateriaali

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,3 % (430hlöä)

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Transkriptio:

Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017

Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2 639 2 655 2 824 3 040 3 188 4 133 5 069 5 366 5 446 5 446 5 583 6 750 7 098 7 332 7 514 8 187 8 995 9 628 10 000 10 889 12 586 15 199 15 533 17 297 25 010 MAAKUNNASSA YHTEENSÄ 411 150 ASUKASTA n väkiluku 48,8 % koko maakunnan väestöstä Asukasta vuonna 2016 200 526 (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne)

Väkiluvun kehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2016-2040 450 000 443 397 440 000 436 121 Muutos vuoteen 2016: + 32 247 henkilöä + 7,8% 430 000 420 000 410 000 411 150 421 521 Muutos vuoteen 2016: + 10 371 henkilöä + 2,5 % Muutos vuoteen 2016: + 24 971henkilöä + 6,1 % 400 000 Vuosi 2016 Ennuste vuodelle 2020 Ennuste vuodelle 2030 Ennuste vuodelle 2040 (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste. *Väestöennusteet on laadittu vuonna 2015.)

Väkiluvun muutos (%) vuodesta 2016 vuosiin 2020, 2030 ja 2040 30,0 20,0 Vuosi 2020 Vuosi 2030 Vuosi 2040 10,0 Muutos (%) 0,0-10,0-20,0-30,0 (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)

Väestön kasvu tapahtuu erityisesti 75-84-vuotiaissa ja 85 vuotta täyttäneissä vuosina 2016-2040 0-6-vuotiaat 7-15-vuotiaat 16-29-vuotiaat 30-49-vuotiaat 50-64-vuotiaat 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat 85- Vuosi 2016 37 873 50 103 72 940 99 203 77 142 41 633 23 434 8 822 Yht. 411 150 Ennuste vuodelle 2020 37 983 51 792 73 587 100 581 74 042 48 144 25 476 9 916 Yht. 421 521 +9% +12% Ennuste vuodelle 2030 37 231 48 978 75 212 103 155 69 735 47 331 40 365 14 114 Yht. 436 121 +72% +60% Ennuste vuodelle 2040 37 207 47 960 73 808 102 049 74 695 42 426 41 195 24 057 Yht. 443 397 +76% +173% 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 Henkilöä (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)

Väestön jakautuminen kolmeen ikäryhmään kunnittain vuonna 2016 (% väestöstä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 98 398 238 863 73 889 Lapset ja nuoret (0-17-v.) Nuoret ja työikäiset (18-64-v.) Ikäihmiset (65 v. täyttäneet) (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)

Väestöntiheys (asukkaita / km 2 ) vuonna 2016 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI 2 2 2 2 2 3 3 4 4 5 5 5 6 6 6 6 7 11 18 15 17 10 10 11 12 13 14 14 16 21 25 27 41 45 66 157 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 2331)

Taajama-aste vuonna 2015 0 20 40 60 80 100 120 KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA.. 38 42 42 45 46 46 47 48 50 52 53 54 54 56 60 62 64 65 69 70 71 76 74 76 80 78 80 80 85 83 85 88 86 87 96 96 (Lähde: Tilastokeskus 2017, Taajama-aste alueittain. Taajama on asutus- ja rakennustihentymä. Taajamaksi määrittelyn edellytyksenä on riittävän tiheä rakennuskanta, rakennusten kerrosalamäärä ja vähintään 200 asukasta. Taajama-aste on t aajamissa asuvien osuus kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. )

Väestöllinen huoltosuhde v. 2016 (kuinka monta huollettavaa eli alle 15 v. lasta ja 65+ v. vanhusta on sataa työikäistä kohti) 0 20 40 60 80 100 120 KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 51 59 59 60 62 62 62 64 65 66 70 71 71 72 73 73 73 74 74 74 75 78 78 78 78 79 79 80 80 81 82 84 84 86 86 95 (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne)

Koulutustasomittain 2015 (perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti: esim. luku 361 = 3,6 vuotta) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 180) 240 249 252 255 259 261 263 266 267 278 279 283 283 287 288 291 296 297 300 302 305 308 312 339 334 337 342 342 358 354 354 363 371 410 413 419 10

Työttömien osuus (%) työvoimasta keskimäärin vuonna 2016 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA KESKI-SUOMI 8,5 9,6 9,9 13,2 13,1 13,4 10,4 10,7 10,8 10,9 11,2 11,3 11,3 11,4 11,5 11,6 11,8 12,1 12,1 12,2 12,4 12,8 12,8 12,9 13,1 13,1 13,5 (Lähde: TEM 2017, Työnvälitystilasto. Vuosikeskiarvo, joka on laskettu kuukausitietojen perusteella.) 14,7 15,4 15,3 Pohjois-Pohjanmaan työttömät työnhakijat n. 27 370 16,5 16,6 16,9 17 17,3 17,5 11

Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2016 0 5 10 15 20 25 30 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA KESKI-SUOMI 9,5 9,9 10,6 15,9 17 14,4 14,4 14,7 15,5 15,9 16 16,1 16,9 17,4 17,4 17,5 17,5 17,6 17,9 18,2 18,5 18,9 19,7 21,4 20,8 20,9 21,1 22,5 22,6 22,9 23,3 23,7 24 Pohjois-Pohjanmaan nuorisotyöttömät n. 4728 24,7 26,4 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 189.) 12

Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista vuonna 2016 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA KESKI-SUOMI 2,9 3,1 3,2 3,6 3,8 4 4 4,1 4,2 4,5 4,5 4,5 4,8 4,8 4,8 4,9 5 5 5 5,1 5,2 5,3 5,3 5,5 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3071) 6,2 6,1 6,1 6,5 6,8 Pohjois-Pohjanmaan vaikeasti työllistyvät n. 15 554 7,1 7,1 7,2 7,3 7,7 7,9 8,2 13

Kunnan yleinen pienituloisuusaste* vuonna 2015 0 5 10 15 20 25 KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI 7,9 8,6 9,7 10,3 12,7 13,4 13,8 14,6 15 15,6 11,4 12,1 12,7 13,3 13,7 14 14,3 14,5 15,1 15,3 15,4 15,6 15,6 15,6 15,7 15,8 16 16,5 16,7 17,6 17,6 18,4 18,8 18,8 18,9 * Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECDskaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. 21,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3099.)

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista vuonna 2015 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO 1,8 3,3 3,6 3,9 4 4,5 4,6 4,6 5,1 5,1 5,2 5,9 5,5 5,5 5,7 5,8 5,9 5,9 6,4 6,3 6,4 6,6 6,7 6,8 6,9 7,3 7,2 7,2 7,7 7,7 7,7 7,6 7,6 Pohjois-Pohjanmaan toimeentulotukea saaneet henkilöt n. 26 338 8,5 9 9 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 493)

Kansantauti-indeksi 2016 (vakioitu) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 84 97 100 110 119 120 122 124 128 129 130 135 137 138 138 140 140 140 140 143 143 145 145 145 146 146 146 146 147 152 155 155 155 157 158 159 Lähde: Kela, Terveyspuntari 2017.

THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu), vuosi 2012-2014 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 100 98 99 107 122 129 99 101 103 103 104 111 114 115 120 121 122 124 126 126 127 128 130 131 132 134 134 139 140 144 145 145 148 150 155 162 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 243)

Sote-huollon tarvekerroin 2015 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 1 0,98 0,99 1,04 1,04 1,13 0,87 0,92 0,94 0,97 1,03 1,03 1,04 1,07 1,08 1,08 1,12 1,12 1,13 1,15 1,15 1,16 1,17 1,17 1,17 1,18 1,19 1,20 1,21 1,22 1,25 1,26 1,30 1,31 1,34 1,37 Lähde: THL, CHESS 18.2.2017. Linkki. Laskeminen perustuu vuon ym. (2013) tutkimukseen, jossa kuntatasolla saatavista tiedoista etsittiin sellaiset tekijät, jotka selittivät parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja. Näiden tietojen pohjalta jokaiselle kunnalle lasketaan asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Sosioekonominen asema: Toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei parisuhteessa olevien, alimman koulutustason sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä. Sairastavuus: Kelan erityiskorvaavuuden piirien kuuluvien lääkeaineiden saajien lukumäärä

1. Lapset ja perheet

Lapsiperheet, % perheistä vuonna 2016 0 10 20 30 40 50 60 70 KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA 26 28 28 31 31 31 33 33 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 179) 36 37 38 39 39 35 36 37 38 38 38 38 39 39 40 42 42 42 43 43 43 44 46 47 47 50 54 63 20

Sijoituspaikkana perhe tai laitos, % kaikista sijoitetuista 0-17-vuotiaista vuonna 2015 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO 49,2 23,3 Sijoituspaikkana perhe Sijoituspaikkana laitos (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattorit 418 ja 419) 21

2. Nuoret aikuiset ja työikäiset

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2015 0 2 4 6 8 10 12 14 KOKO MAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI 3,7 4,4 4,5 5,2 5,2 5,4 5,6 5,6 5,7 5,8 6,2 6,1 6,5 6,8 6,9 6,9 7 7 7,1 7,2 7,3 7,5 7,6 7,6 7,7 8,3 8,4 8,5 8,6 8,9 9,1 9,7 9,8 10,1 Pohjois-Pohjanmaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat n. 2972 12,2 12,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3219)

Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista vuonna 2016 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 5,0 5,8 6,0 6,2 6,2 6,3 6,4 6,7 6,8 7,4 7,5 7,7 8,1 9,0 8,8 8,9 9,0 9,0 9,4 9,5 9,7 9,8 10,0 10,5 10,7 10,8 11,0 11,4 11,4 11,6 Pohjois-Pohjanmaan työkyvyttömyyseläkettä saavat n. 19 265 12,2 13,4 14,5 14,6 14,8 14,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 2424)

3. Ikäihmiset

100 90 80 70 60 50 40 30 Pohjois-Pohjanmaan maakunta: Vanhuspalvelujen rakenne, % 75 vuotta täyttäneistä 6 5,6 5,6 4,8 4,1 3,9 3,8 3,5 3 2,6 2,1 3,9 4,5 4,6 5,3 6,5 6,8 6,8 6,4 6,9 6,8 7,4 90,1 89,8 89,7 89,8 89,3 89,2 89,4 89,9 90 90,5 90,4 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 2-3 %) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 91-92 %) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) 20 10 16,4 6,1 15,2 15,2 15 14,7 15,4 14,9 15,6 14,9 14,9 13,9 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 13-14 %) 0 6 6,2 6,8 6,7 6,6 6,4 6,6 6,5 6,3 6,1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Sotkanet 2017. 26

Muistisairaiden henkilöiden lukumäärän muutos vuodesta 2015 vuoteen 2030 (%) 4 13 12 10 10 9 40 38 38 35 34 34 33 31 29 28 25 24 22 20 19 18 18 16 44 45 44 43 0 20 40 60 80 100 120 62 (Lähde: Laskettu yhteistyössä Maarit Lampelan (Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi) ja Mirja Hynnisen (Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi) kanssa. Luvut perustuvat muistisairauksien esiintyvyyteen väestössä. 68 100 27

4. Välitön avun tarve

Call Center -terveysneuvontapuhelut vuoden aikana keskimäärin Oulaskankaan ja n seudun yhteispäivystyksissä yhteensä vuosina 2013-2015 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 6 6 7 8 11 65 68 69 75 86 91 93 93 106 107 109 109 112 112 117 118 119 175 206 214 217 225 226 240 247 Puhelua / 1000 asukasta 471 (Lähde: Mawell Care 7.6.2016. *Pohjois-Pohjanmaan luvut sisältävät myös ne puhelut, joiden soittajan kotikunta ei ole tiedossa tai joiden soittaja on ollut ulkopaikkakuntalainen.)

5. Avohoito ja vastaanotto

Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit lääkärillä ja muulla kuin lääkärillä vuonna 2015 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 470 763 1 089 288 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 1552, 1553)

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit vuonna 2015 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA 447305 58165 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, 1561, 1562) Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Psykiatrian erikoisalojen avohoitokäynnit

6. Sairaala- ja vuodeosastohoito.

Perusterveydenhuollon sairaansijat, v. 2016 70 % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille

Sairaalahoidon hoitopäivien suhteelliset osuudet ikäryhmittäin vuonna 2015 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI Sairaalahoidon hoitopäivät 0-17-vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät 18-64-vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät 65-74-vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät 75-79-vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät 80-84-vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät 85 vuotta täyttäneillä (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattorit 2521-2526. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset.

7. Mielenterveys ja päihde

THL:n ikävakioitu mielenterveysindeksi (ikävakioitu) 2012-2014 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 77 86 88 92 100 100 104 103 104 107 114 118 128 123 124 124 125 130 151 139 141 142 144 145 147 148 150 151 159 160 162 165 168 170 184 195 (THL, Sotkanet 2017, Terveytemme.fi)

Psykiatrien lukumäärän kehitysennuste OYS:n erityisvastuualueella 2012-2025 115 v. 2012 kunnallisen sektorin psykiatrivaje oli 47% 110 105 100 95 90 85 80 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Lähde: Tertsunen 2012.

8. Vammaispalvelut

Vammaisten asumis- ja laitospalvelujen asiakkaiden osuudet 31.12.2014, kunnan kustantamat palvelut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI Vammaisten laitospalveluissa asiakkaita 31.12., kunnan kustantamat palvelut (2006-2014) Vammaisten asumispalvelut, joissa on henkilökunta läsnä myös yöllä, asiakkaita 31.12., kunnan kustantamat palvelut (2006-2014) Vammaisten asumispalvelut, joissa henkilökunta ei ole läsnä yöllä, asiakkaita 31.12., kunnan kustantamat palvelut (2006-2014) Vammaisten perhehoidossa asiakkaita 31.12., kunnan kustantamat palvelut (2006 alkaen) Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat 31.12. yhteensä (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3383, 3397, 3404, 3467, 2861)

Vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä asiakkaita 31.12.2015, kunnan kustantamat palvelut / 100 000 asukasta 0 100 200 300 400 500 600 700 800 KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI 101 111 297 280 285 306 301 344 375 385 441 484 Kehitysvammaisille on tarjolla päivätoimintoja, mutta ne ovat varsin työkeskusmallisia. Niitä tulee uudistaa ja kehittää monimuotoisemmiksi avopalveluiksi. 503 508 517 521 529 531 536 539 545 546 552 565 567 572 589 618 619 672 690 705 716 734 747 760 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3418)

9. Toimintakyky ja kuntoutus

Toimintakyvyn ja kuntoutuksen nykytilaanalyysistä Kuntoutukseen ja toimintakykyyn liittyvä tietopohja on vaikeasti saatavissa, hajanainen ja monelta osin puutteellinen palvelukokonaisuuden laajuuteen nähden. Tähän tietopakettiin ei valittu indikaattoreita, koska käytettävissä olevat indikaattorit kuvaavat yksittäisiä asioita eivätkä kuntoutusta laajempana kokonaisuutena. Iso osa indikaattoreista, joita toimintakyvyn ja kuntoutuksen palvelukokonaisuudessa tarvitaan, löytyy esim. ikäryhmittäisistä tai muista kohderyhmiä koskevista luokitteluista. Lisäksi tarvittaisiin: Tietoa/dataa/indikaattoreita, jotka kuvaisivat toimintakykyä ja erityisesti sen muutosta eri kohderyhmillä. Toimintakyvyn laajan ymmärryksen (ICF) mukaisia indikaattoreita, joita toki toimintakykymittareilla on luotu. Ne eivät kuitenkaan ole Sotkanetin indikaattorilistoilla, vaikka ICF-piireissä niistä puhutaan jatkuvasti ja yritetään saada niitä yhdenmukaiseen käyttöön. Ongelmallista niissä on se, että ne eivät ole väestöllisiä mittareita tai indikaattoreita, vaan pääasiassa yksilölliseen toimintakykyyn ja sen kokemukseen liittyviä.